Energiequelle Oy Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä Multian Nikaran tuulivoimahank- keen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
1. Hanketiedot ja YVA-menettely
Hankkeen nimi ja sijaintipaikkakunta Nikaran tuulivoimahanke, Multia
Hankkeesta vastaava ja YVA-konsultti
Hankkeesta vastaa Energiequelle Oy ja YVA-konsulttina on Sitowise Oy.
Yhteysviranomainen
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Hanke ja esitetyt vaihtoehdot
Nikaran tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä tarkastellaan tuulivoiman osalta alustavasti kahta vaihtoehtoa (VE 1 ja VE 2) sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE 0). Kummassakin vaihto- ehdossa VE 1 ja VE 2 tarkastellaan tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on enintään 200 m ja lavan pituus enintään 100 m, kuitenkin niin, että kokonaiskorkeus on enintään 250 m. Yksikköteho on suunniteltu olevan 4 -10 MW. Lisäksi sähkönsiirron osalta tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä (VE A, VE B). Sähkönsiirto toteutetaan 110 kV ilmajohdolla. Vaihtoehdossa VE A sähkönsiirto maakaapelilla voi myös tulla kyseeseen. Hankkeen edellyttämä tuulivoimaosayleiskaava laaditaan laajimmalle hankevaihtoehdolle.
Tarkasteltavat vaihtoehdot Tuulivoimalat
VE 0 Hanketta ei toteuteta.
VE 1 Alueelle toteutetaan enintään 29 tuulivoimalaa. Kokonaisteho 116-290 MW VE 2 Alueelle toteutetaan enintään 20 tuulivoimalaa. Kokonaisteho 80-200 MW
Sähkönsiirto
VE A Uusi sähköasema hankealueen pohjoispuolella olevan 400 kV voimajohdon varteen ja kytkeytyminen valtakunnan verkkoon sähköaseman kautta.
VE B Uusi noin 30 km pitkä 110 kV voimajohto Petäjäveden sähköasemalle hankealueen itä- puolella olevan 400 kV voimajohdon rinnalle
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen yhteensovittaminen muiden menet- telyiden kanssa
Hankkeen kaavamenettely ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) toteutetaan YVA-lain (252/2017) mahdollistamana yhteismenettelynä (YVAL 5 §). YVA-lain 8 §:n mukainen ennakko- neuvottelu pidettiin 20.2.2020 ja kokouksessa sovittiin, että hanketta viedään eteenpäin kaavan ja YVAn yhteismenettelynä. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 10.3.2020.
Yhteismenettelyssä hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhtey- dessä. Yhteismenettelyn johtamisesta vastaa näin ollen kaavoittaja, joka tässä hankkeessa on Multian kunta, mutta YVA-yhteysviranomainen vastaa vaikutusten arvioinnin laadusta ja riittävyy- destä kaavaprosessissa. Kaavoitusviranomainen vastaa myös menettelyyn liittyvästä kuulemi- sesta. Menettelyssä syntyy sekä hankkeen YVA-lain mukainen ympäristöarviointi että osayleis- kaava. Ympäristövaikutusten arvioinnit laaditaan YVA-lain (252/2017) ja asetuksen (277/2017) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja -asetuksen (895/1999) edellyttämässä laajuu- dessa.
YVA-lain mukainen menettely toteutuu yhteismenettelyssäkin kahdessa vaiheessa. Ensimmäi- sessä vaiheessa yhteysviranomainen antaa lausunnon ympäristövaikutusten arviointisuunnitel- masta ja arvioi suunnitelman laajuutta ja riittävyyttä hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi.
Tältä pohjalta laaditaan edelleen ympäristövaikutusten arviointiselostus, jonka riittävyyden ja laa- dun yhteysviranomainen tarkistaa ja antaa siitä edelleen perustellun päätelmän hankkeen merkit- tävistä ympäristövaikutuksista hankkeesta vastaavalle. YVA-prosessi pysähtyy tämän jälkeen, mutta mikäli hankkeen toteuttaminen edellyttää esimerkiksi ympäristölupaa, on luvan myöntämi- sen yhteydessä otettava huomioon perusteltu päätelmä ja sen ajantasaisuus.
2. Osallistumisen järjestäminen ja yhteenveto arviointiselostuksesta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä
Tiedottaminen ja osallistuminen
Arviointiselostus on ollut nähtävillä 29.3.-21.5.2021. Arviointiselostuksen nähtävilläolosta on kuu- lutettu Multian kunnan verkkosivulla. Kuulutus ja arviointiselostus sekä siihen liittyvä muu aineisto on ollut nähtävillä myös www.ymparisto.fi/nikarantuulivoimahankeYVA. Paperiset asiakirjat on ollut nähtävillä Multian kunnantalolla ja Multian kirjastossa sekä Petäjäveden kunnantalolla ja Petäjä- veden kirjastossa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä niiden ollessa avoinna. Arviointiselostuksen ja yleiskaavan vireilläolosta on tiedotettu maakunnallisesti leviä- vässä sanomalehdessä (Keskisuomalainen) sekä paikallislehdissä Sampo, Suur-Keuruu, Petäjä- vesi ja Paikallisuutiset.
Arviointiselostuksesta ja osayleiskaavasta on pidetty yleisötilaisuus Teams-tilaisuutena 15.4.2021.
Tilaisuuteen sai lähettää kysymyksiä ennakkoon ja niitä käsiteltiin edellä mainitussa tilaisuudessa.
Lisäksi osaan kysymyksistä lähetettiin kysyjille vastaukset myös jälkikäteen.
Multian kunta on pyytänyt lausunnot arviointiselostuksesta seuraavilta tahoilta:
Keski-Suomen ELY-keskus, Petäjäveden kunta, Saarijärven kaupunki, Uuraisten kunta, Jyväsky- län kaupunki/ympäristöterveydenhuolto sekä kaavoitus ja maankäyttö, Keski-Suomen liitto, Keski-
Suomen museo, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Liikenne ja Viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, PV 3 logistiikkarykmentti, Metsähallitus (luonto), Keski-Suomen Pelastuslaitos, Ilma- tieteen laitos, Metsäkeskus, Turvallisuusverkot/erillisverkot, Fingrid Oyj, Puolustusvoimat Pää- esikunta, Keuruun kaupunki.
Lisäksi mielipiteen antamismahdollisuudesta on tiedotettu seuraavia tahoja:
Luonnonvarakeskus (LUKE), Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Suomenselän lintutieteel- linen yhdistys ry, Keurusseudun luonnonystävät ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Digita Oyj, Nikaran kyläyhdistys ry, Multia-Seura ry, Linna- Peuralan kyläyhdistys ry, ANS Finland, MTK Keski-Suomi, Kulhan erä ry, Multian Metsästys- ja kalastusseura ry, Lempäälän metsästysseura ry, Pekolan hirviseurue, Sahrajärven metsästys- seura, Konilehdon erä ry, Jyväskylän metsästysseura ry.
Hankkeelle on perustettu seurantaryhmä, joka on kokoontunut kerran sekä OAS-YVA- suunnitelman valmistelun yhteydessä (10.3.2020 Multian kunnantalo) että arviointiselostuksen val- mistelun yhteydessä 24.11.2020 (Teams-kokous). Seurantaryhmässä on ollut kutsuttuina seuraa- vat tahot:
Nikaran Kyläyhdistys ry, Linna-Peuralan kyläyhdistys ry, Multia-Seura ry, Multian Metsästys- ja kalastusseura ry, Leppämäen hirviseurue, Lempäälän Metsästysseura ry, Pekolan hirviseurue, Sahrajärven metsästysseura, Konilehdon Erä ry, Kulhan Erä ry, Jyväskylän Metsästysseura ry, Sara-ERÄ ry, Nikaranperän kalastuskunta, Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Keurusseudun Luonnonystävät ry sekä hankealueen maanomistaja.
Yhteenveto arviointiselostuksesta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä
Arviointiselostuksesta annettiin lausuntoja 20 kappaletta (luvussa mukana viranomaisten lausun- not ja yhdistysten kannanotot) ja mielipiteitä 27 kappaletta, joissa oli yhteensä 49 kirjoittajaa. Saa- dut lausunnot ja mielipiteet on toimitettu Keski-Suomen ELY-keskukselle Multian kunnan toimesta ja ne on arkistoitu ELY-keskuksen sähköiseen asianhallintajärjestelmään. Kunta on toiminut yh- teismenettelyn prosessin johtajana ja on toimittanut kyseiset lausunnot ja mielipiteet hanketoimi- jalle. Tässä yhteydessä on laadittu yhteenveto keskeisistä lausunnoissa ja mielipiteissä nostetuista seikoista, jotka ovat koskeneet hankkeen ympäristövaikutuksia. Tiivistelmät viranomaisten ja mui- den toimijoiden (liite 1) sekä mielipiteiden (liite 2) osalta ovat perustellun päätelmän liitteinä.
Yleistä
Viranomaislausunnoissa on tuotu esille useita velvoitteita ja ohjeita, jotka on syytä ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Mm. viestintäyhteyksien toimivuus on turvattava ja etukäteen pyrkiä selvittämään mahdolliset ongelmakohdat yhteistyössä viestintäyhteyksistä vastaavien kanssa ja tarvittaessa laatia konkreettiset suunnitelmat ongelmien poistamiseksi. Myös tulleissa mielipiteissä on nostettu esille huoli viestintäyhteyksien toimivuudesta tai niiden mahdollisesta heikentymisestä, mikäli voimalat rakentuvat alueelle. Myös selvitykset todettiin tältä osin riittämättömiksi ja vastuut epäselviksi erityisesti niissä tilanteissa, mikäli ongelmia esiintyy.
Tulleissa mielipiteissä pääsääntöisesti vastustettiin hanketta, tai vähintäänkin esitettiin voimala- määrän vähentämistä. Mielipiteissä katsottiin, että voimaloiden etäisyys asutuksesta tulisi olla nyt esitettyä suurempi, vähintään kolme kilometriä, jotta voimaloista aiheutuvaa haittaa mm. melun, välkkeen ja maiseman osalta saataisiin vähennettyä. Kolmen kilometrin etäisyydestä lähimpään asutukseen on tehty kuntalaisaloite. Erityisesti esitettiin voimaloiden 19 - 29 poistamista tai vähin- täänkin niiden uudelleensijoittamista kauemmaksi asutuksesta. Lisäksi voimalapaikkaa nro 2 tulee siirtää, jotta alueelle sijoittuva arkeologinen kohde säilytetään muuttumattomana. Myös Lam- puodinsuon läheisyydestä, hankealueen kaakkoiskulmalta, esitetään poistettavaksi voimaloita sekä lounaiskulmalta loma-asunnoille tulevan haitan vuoksi. Hankkeesta luopumista kokonaan
perustellaan myös sillä, että hanke sijoittuu erään uhanlaisen lajin esiintymisalueelle ja kyseisen lajin levinneisyysalueen etelärajalle.
Hankkeen katsottiin myös olevan ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden suh- teen. Sähkönsiirron osalta on todettu, että vaihtoehto VE A on sekä ympäristön että ihmisten kan- nalta parempi vaihtoehto etenkin, jos se toteutetaan maakaapeloinnilla.
Useissa mielipiteissä todettiin, että hankkeelle tulisi edellyttää ympäristölupaa naapuruussuhdelain perusteella erityisesti hankkeen aiheuttamien melu- ja välkevaikutusten vuoksi. Lisäksi hankkeen katsottiin täyttävän ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin kohdan 3 tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta ja hanke olisi siten ympäristölupavelvollinen. Ympäristölupaa edellytettiin myös sillä pe- rusteella, että luvan myötä tulisi paremmin huomioon otetuksi toiminnan loppumisen jälkeen tulevat velvoitteet lupamääräyksinä. Lisäksi edellytettiin vesilain mukaisen luvan hakemista hankkeelle erityisesti hankkeen talousveden käytölle aiheuttamien haittojen vuoksi.
Hankkeesta tiedottaminen katsottiin puutteelliseksi. Myös järjestetyt yleisötilaisuudet katsottiin osin epäonnistuneiksi eikä kysymyksiin saatu selkeitä ja riittäviä vastauksia. Asukaskyselyn osalta to- dettiin, että se olisi pitänyt toteuttaa koko vaikutusalueelle. Lisäksi edellytettiin ajantasaista tietoa ja tiedon avointa jakamista alueen asukkaille.
Hankkeen ilmastovaikutukset arvioitiin osittain ristiriitaisiksi riippuen siitä, miltä näkökulmalta asiaa tarkasteltiin. Yleisesti tuulivoiman ilmastovaikutukset katsottiin positiiviksi, mutta kyseenalaistettiin lopullinen hyöty, jos asiaa tarkastellaan mm. koko elinkaaren ajalta aina raaka-ainetuotannosta lähtien.
Mielipiteissä edellytettiin myös jatkuvaa reaaliaikaista seurantaa mm. melun ja välkkeen osalta.
Yleisesti ihmisten terveyteen liittyvä arviointi katsottiin puutteelliseksi.
Lisäksi on tuotu esille, että yksi hankealueella oleva rakennus on nimetty virheellisesti ”eräkäm- päksi”. Alueelle laadittu melumallinnus on näin ollen virheellinen tältä osin, ja rakennuksen kohdalla todennäköisesti ylittyvät ohjearvot sekä melun (yöaika) että välkkeen osalta.
Selvitysten riittävyys ja arvioinnin laatu
Erityisesti mielipiteissä on yleisesti todettu selvitysten osalta, että ne ovat tietyiltä osin riittämättö- mät ja osin tulosten tulkinta on ristiriitainen saatuihin tuloksiin nähden tai jo olemassa olevaan aineistoon nähden. Edelleen todettiin, että selvityksiin sisältyy liian paljon epävarmuutta joko me- netelmästä johtuen tai epätietoisuus siitä, mikä voimalatyyppi lopulta valitaan. Erityisesti kritiikin kohteeksi nousi voimaloiden melun mallinnus ja siinä käytetty lähtöaineisto, käytetyt menetelmät ja tulosten tulkinnat sekä infraäänen huomioimiseen liittyvät puutteet. Tuulivoimaloiden tärinävai- kutusta ei ole selvitetty.
Useassa lausunnossa ja mielipiteessä edellytettiin jatkoselvittelyä myös alueella esiintyvän uhan- alaisen lajin osalta. Esitettyjen vaihtoehtojen osalta, VE 1 ja VE 2, todettiin, ettei hanketta voida toteuttaa siten, ettei sillä olisi merkittävää haittaa kyseisen lajin suojelun kannalta. Suojelun turvaa- miseksi lausunnossa esitetään voimaloiden uudelleensijoittelua tai poistamista kokonaan. Natura- vaikutusten arvioinnissa Kulhanvuoren ja Lampuodinsuon osalta on arvioitu hankkeen vaikutuksia kohteiden suojeluperusteina olevien luontotyyppeihin ja lajeihin. Luontotyyppeihin kohdistuvat vai- kutukset on arvioinnissa todettu vähäisiksi ja arvioinnit on näiltä osin katsottu riittäviksi myös viran- omaislausunnoissa. Sen sijaan alueella esiintyvän ja yhtenä lajiperusteena Kulhanvuoren alueella olevan uhanalaisen lajin osalta selvitykset eivät ole riittäviä ja edellyttävät hankkeen jatkosuunnit- telussa neuvotteluja asianomaisten viranomaisten kanssa.
Alueella esiintyvän pesimälinnuston ja edellä todetun uhanalaisen lajin osalta laaditut selvitykset todetaan puutteellisiksi. Uhanalaisen lajin seuranta-aineistot niin hankealueella kuin kevät- ja syys- muutonkin osalta ovat riittämättömiä lajiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Lisäksi törmäysris- kikartoitukseen käytetty menetelmä on suurten petolintujen osalta tehty eri tavalla kuin vakiintuneet
ohjeistukset edellyttävät. Pesimälinnuston osalta arvioinnin todetaan keskittyneen vain voimala- paikoille, eikä siten ole otettu huomioon voimaloiden ja niihin liittyvän ja aluetta muuttavan infra- struktuurin vaikutusta.
Luonnon nykytilan ja luontovaikutusten lisäksi merkittäviä puutteita liittyy erityisesti pohja- ja pinta- vesivaikutusten arviointiin sekä vesilailla suojeltuihin pienvesiin kohdistuvien vaikutusten arvioin- tiin. Ilmastovaikutusten osalta todettiin, että rakentamisen alle jäävän puuston osuus tulisi ottaa huomioon ilmastovaikutusten arvioinnissa.
Vaikutuksia ihmisten terveyteen ei ole juurikaan arvioitu, mitä pidetään arviointiselostuksen puut- teena. Lisäksi on katsottu, että molemmat hankevaihtoehdot sijoittuvat liian lähelle asutusta ja edellytetään kolmen kilometrin etäisyyttä lähimmästä voimalasta asutukseen nähden.
Maisemavaikutusten osalta on todettu selvitysten olevan riittämättömiä ja osin tulosten tulkinta ja johtopäätös on ristiriidassa arvioinnin kanssa eikä mm. alueen kulttuurihistoriallista arvoa ole otettu huomioon. Keski-Suomen museo toteaa omassa lausunnossaan, että rakennetun kulttuuriympä- ristön osalta selvitykset on arviointiselostuksessa tehty riittävällä tavalla, samoin nyt tehty arkeolo- ginen inventointi on riittävä tausta-aineistoksi hankkeen jatkosuunnitteluun. Keski-Suomen museo kuitenkin huomauttaa, mikäli hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee muutoksia mm. voima- loiden sijaintiin tai teiden linjauksiin liittyen, tulee muuttuneiden kohteiden osalta tehdä arkeologi- nen täydennysinventointi.
Alueen riistakantoihin liittyvät selvitykset on osin todettu riittäviksi, mutta mm. alueella toimiva met- sästysseura on tuonut tiedossa oleviin havaintoihin useita täydennyksiä ja huomioita. Ne on syytä ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Mielipiteissä nostettiin esille Soidinmäen suunnitellun tuulivoimalapuiston läheisyys ja mahdolliset yhteisvaikutukset. Lisäksi todettiin, että myös maakuntakaavan valmistelussa tulee ottaa huomi- oon eri hankkeiden väliset etäisyydet. Tähän liittyen nostettiin esille erityisesti tietyille alueille syn- tyvät ja keskittyvät useiden tuulivoimahankkeiden kokonaisuudet, joilla voi olla merkittävää haittaa alueellisesti. Yhtenä kohteena mainittiin Pienivesi-Sahrajärven alue, joka jää sekä Nikaran että Saarijärven Soidinmäen tuulivoimala-alueiden vaikutuspiiriin.
Arviointiselostuksessa ei ole myöskään arvioitu yhteisvaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämisen osalta, kuten mahdollista maa-ainesten ottoa hankealueelta.
Vaikutukset maisemiin
Maisema-arvoista tuodaan esille Kiiskilän näkötorni ja sen suosio matkailullisesti erityisesti mai- sema-arvojen vuoksi. Samaan yhteyteen liittyy Nikaraisten kirkkotie. Maiseman muuttumisen voi- maloiden johdosta todetaan olevan merkittävä muutos alueelle. Alue on historiallisesta tärkeä, ja se halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Lisäksi alueelle sijoittuu muutama arvokas luon- tokohde kuten Lampuodinsuo, Lauttajärvi ja hankealueen läheisyydessä sijaitseva Kulhanvuori.
Maisemavaikutusten osalta todettiin, että erityisesti vaikutuksia näkymien osalta ei ole kuvattu ja arvioitu riittävän laajasti ja näkymäpisteiden valinta ei anna riittävää kuvaa hankkeen maisemalli- sista vaikutuksista.
Osa vakituisista asunnoista tai tiloista sijaitsee alle kahden kilometrin päässä lähimmästä voima- lasta. Lisäksi maisemahaitta voi olla merkittävä, koska usein tilat sijaitsevat peltojen keskellä ja usein myös tilan korkeimmalla kohdalla.
Maisemavaikutuksia olisi tullut arvioida myös sähkölinjojen osalta.
Melu ja välke
Melun osalta tuotiin esille huoli melun määrän lisääntymisestä hankealueella ja sen läheisyydessä.
Lisäksi kyseenalaistettiin melumallinnuksen lähtötietojen oikeellisuus ja arvioinnin kattavuus mm.
eri taajuusalueilla. Lähtötietojen osalta todettiin, että mm. melumallinnuksessa käytettyjen voima- loiden napakorkeus ei vastaa hankealueelle suunniteltuja voimaloita, mistä johtuen mallinnuksen ei katsottu kuvaavan tuulivoimaloiden todenmukaista vaikutusta alueella. Puutteena pidettiin myös sitä, ettei valmistaja ole voinut antaa takuuarvoja voimalakokonaisuudelle ja tulevien voimaloiden ominaisuudet eivät ole vielä selvillä. Voimaloiden aiheuttamasta melusta nostettiin esille erityisesti infraäänen aiheuttama haitta. Lisäksi todettiin, että suunnitellut voimalat sijaitsevat osittain liian lähellä toisiaan, jolloin voimaloista syntyvä ns. jättöpyörre tehostaa voimaloista lähtevää melua erityisesti pienitaajuisen melun osalta. Näin syntyvän meluhaitan todettiin kohdistuvan tietyllä tuu- lensuunnalla erityisesti Kotajärven alueelle. Myös Sahrajärven ja Pieniveden osalta esitettiin huoli voimaloiden melusta ja välkkeestä. Melumallinnusta edellytettiin uusittavan hankkeen jatkosuun- nitellussa vastaamaan valittavan tuulivoimalamallin ominaisuuksia. Infraäänen osalta arviointia pi- dettiin riittämättömänä.
Melun ja välkkeen aiheuttaman haitan katsottiin vaikuttavan myös alueen luonnonrauhaisaan erä- maisuuteen sekä vaikuttavan alueen välittömässä läheisyydessä olevien luonnonsuojelualueiden nykyisen tilan säilymiseen.
Pinta- ja pohjavedet
Voimala-alueen rakentumisen johdosta esitettiin huoli pintavesien hyvänä säilymiselle ja voiko voi- mala-alueen rakentamisen yhteydessä irrota maaperästä vesistöille haitallisia aineita. Pienvesien osalta on todettu, että laaditut selvitykset ovat puutteelliset. Vaikka YVA-selostuksessa on todettu, että rakentamistoimenpiteitä ei kohdisteta suojeltujen lampien välittömään läheisyyteen, olisi vai- kutuksia tullut arvioida myös lampikohtaisesti sen perusteella sijoittuuko lammen valuma-alueelle toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa lammen vesitalouteen. Erityisesti on nostettu esille vesilain nojalla suojeltavat kohteet.
Hankealueella sijaitsee 2E‐ ja 2‐luokan pohjavesialueet sekä lähde ja lähteikkö, ja näitä käytetään talousveden ottoon. Arviointiselostuksessa on arvioitu, ettei hankkeella ole vaikutusta vedenot- toon. Mielipiteissä tuotiin esille huoli, ettei arviointi pidä paikkaansa ja todettiin, että erityisesti kui- vina kesinä kaivojen vesi on loppunut jo nykytilanteessa. Voimala-alueen rakennustöiden pelätään aiheuttavan muutoksia alueen pohjavesien ja pintavesien virtaamiin ja sitten vaikuttavan mm. alu- een kaivojen veden saantiin ja pintavesien veden laadun heikkenemiseen. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysviranomainen on todennut, että alueen käytössä olevat lähteet tulee ottaa huomi- oon hankkeen suunnittelussa eikä pohjaveden laatua yleisesti saa vaarantaa.
Hankealueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta, Kangasjärvenkankaan (luokka 2E) ja Köpinkan- kaan (luokka 2) pohjavesialueet. Mielipiteissä on tuotu esille, että arviointiselostuksessa on vir- heellisesti todettu, ettei hanke sijoitu pohjavesialueille, vaikka kolme tuulivoimala-aluetta sijoittuu osittain Kangasjärvenkankaan pohjavesialueelle ja kaksi rajautuu kyseiseen pohjavesialueeseen.
Lisäksi muutama voimalapaikka sijaitsee pohjavesialueen läheisyydessä. Lisäksi on nostettu esille voimaloille rakennettavien teiden mahdollinen sijoittuminen pohjavesialueille.YVA-selostusta vaa- ditaan täydennettäväksi hankkeen pohjavesivaikutusten osalta ennen perustellun päätelmän an- tamista.
Vaikutukset luontoon
Alueen katsottiin muuttuvan luonnonrauhaisesta ympäristöstä rakennetuksi ympäristöksi. Alueen luonne muuttuu ja se koettiin erittäin häiritseväksi. YVA-menettelyssä ei ole arvioitu hankkeen vai- kutusta kartoitettuihin ja mahdollisiin muihin lähellä oleviin hiljaisiin alueisiin ja arviointia vaaditaan siltä osin täydennettäväksi. Lisäksi tuotiin esille, että toiminta ei sovi yhteen luonnon
monimuotoisuuden ja luontoarvojen kanssa, koska tuulivoimala-alueen rakentaminen mm. pirstoo metsäisiä alueita ja vaikuttaa sitä kautta luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen ja ekologis- ten käytävien säilymiseen. Lisäksi todettiin hiilinielujen väheneminen, kun metsää joudutaan pois- tamaan rakentamisen alta.
Linnuston osalta selvitykset on todettu mielipiteissä riittämättömiksi ja ristiriitaisiksi käytössä olevan aineiston ja olemassa oleviin havaintoihin nähden. Esille on nostettu muutonaikaiset lentoreitit sekä tiettyjen lajien ruokailulennot suunnitellulla tuulivoimala-alueella tai sen läpi. Alueella liikkuu myös päiväpetolintuja. Pesimälinnuston on todettu alueella olevan runsasta, myös teerien ja met- sojen soidinpaikkoja on alueelta tiedossa. Myös riistalintukanta alueella on hyvä ja joidenkin lajien osalta jopa kasvamaan päin. Alueella toimii Lempäälän metsästysseura, jolla on pitkältä ajalta ha- vaintoja alueen eläimistöstä.
Riistaeläimille tuulivoimala-alueen rakentamisen katsottiin olevan erittäin häiritsevää. Alueella on havaittu suurpetoja. Lisäksi alueella on havaintoja ahmasta. Ahma on luontodirektiivin II –liitteen laji ja kansallisesti yhtä tiukasti suojeltu kuin susi, karhu ja ilves, joita hankealueella on myös ta- vattu. Viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa (2019) ahma on kategoriassa erit- täin uhanlainen (EN). Laji ei ole Lampuodinsuon lajilistalla eikä Natura-arviointia ole tältä osin kat- sottu tarpeelliseksi. Mielipiteiden esittäjien mukaan vaikutusten arviointiin jää huomattavaa epä- varmuutta suurpetojen osalta.
Mielipiteissä on tuotu esille, että alueella esiintyy liito-oravaa, jota luontoselvityksissä ei ole todettu.
Esiintymisalue sijoittuu lähimmäksi voimaloita 17 ja 18, joiden arvioidaan heikentävän liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Tervavuoren alueella on havaittu myös lepakoita, mikä on syytä ottaa huomioon hankkeen suunnittelun yhteydessä. Hankealueella on myös havaittu uhanalainen päiväpetolintu. Mielipiteissä on todettu, että luontodirektiivin liitteen IV lajin lisääntymis- ja leväh- dyspaikan heikentäminen saattaa edellyttää poikkeamislupaa hankkeelle.
Alueella on pohjavesialueita ja lähdevaikutteisia elinympäristöjä, joiden säilyminen voimala-alueen rakentamisen johdosta kyseenalaistettiin.
Hankealueen sisään jää Lampuodinsuon Natura-alue, ja lähin tuulivoimala-alue on noin 100 m etäisyydellä Lampuodinsuosta. Mielipiteissä on todettu, että alueesta olisi tullut laatia Natura-arvi- ointi. Mielipiteen antajat ovat katsoneet, että YVA-selostus on Lampuodinsuon Natura-arvioinnin osalta puutteellinen eikä perusteltua päätelmää YVA-selostuksesta tule antaa ennen kuin sitä on Natura-arvioinnilla täydennetty.
Useassa mielipiteessä on tuotu esille tuulivoimaloiden vaikutus hyönteispopulaatioiden säilymi- selle. Asiaa ei ole otettu huomioon arviointiselostuksessa.
Voimaloiden purkaminen ja materiaalien uudelleenkäyttö
Materiaalien kierrätettävyyden osalta todettiin, että erityisesti tuulivoimaloiden siipien osalta kier- rätykseen ja materiaalin jatkokäyttöön liittyviä haasteita ei ole ratkaistu. Lisäksi tuotiin esille haitat, mitä betoni voi maaperässä aiheuttaa, kun ne jätetään toiminnan loppumisen jälkeen maaperään.
Esille tuotiin myös huoli, kuinka voimaloiden purkaminen voidaan toteuttaa siten, ettei esimerkiksi öljyvalumia pääse ympäristöön.
3. Arviointiselostuksen riittävyys ja laatu
Nikaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus (15.2.2021) on laadittu vuonna 2020 nähtävillä olleen OAS-YVA-suunnitelman, erinäisten selvitysten ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon (1.7.2020, KESELY/449/2020) pohjalta. Yhteysviranomainen on tarkastanut arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun ja toteaa, että arviointiselostus täyttää YVA-lain 19 §:ssä ja YVA-asetuksen 4 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset. Arviointiselostus on ollut nähtävillä ja siihen on voinut antaa palautetta YVA-lain (252/2017) ja Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999)
edellyttämällä tavalla. Yhteysviranomainen on arvioinut, että hankkeesta vastaavalla on ollut käy- tössään riittävä asiantuntemus arviointien tekemiseen ja arviointiselostuksen laatimiseen. Vaiku- tusten merkittävyyden arvioinnissa on käytetty ns. IMPERIA-hankkeessa kehitettyä arviointimene- telmää, joka on yleisesti käytetty ja vakiintunut menetelmä YVA-menettelyissä. Menetelmässä ote- taan huomioon kohteen herkkyys ja vaikutuksen suuruus. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on laadittu myös useita erillisselvityksiä, jotka on laadittu käyttäen arviointiin soveltuvia mallinnuksia, maastoselvityksiä, kirjallisuutta ja eri tietojärjestelmiä hyväksikäyttäen.
Laaditun arviointiselostuksen pohjalta on mahdollista muodostaa kokonaiskuva hankkeesta ja sen vaikutuksista. Lisäksi yhteysviranomainen arvioi, ettei arviointiselostuksessa ole sellaisia sisällölli- siä tai laadullisia puutteita, jotka estäisivät yhteysviranomaista laatimasta perusteltua päätelmää hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Hankkeen suunnittelun tässä vaiheessa on tunnis- tettu tekijöitä, jotka aiheuttavat tiettyjä epävarmuuksia laadittuihin selvityksiin ja arviointeihin ja ne on kuvattu arviointiselostuksessa kunkin vaikutuskohteen osalta. Epävarmuutta hankkeen tässä vaiheessa aiheuttavat esimerkiksi vasta olemassa olevat alustavat tekniset suunnitelmat ja mallin- nuksiin ja laskentamenetelmiin liittyvät epävarmuudet sekä alueen luonnonoloissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Selvityksiin ja mallinnuksiin liittyvää epävarmuutta sekä muuttuviin luonnon- oloihin liittyvät epävarmuudet suunnittelun tässä vaiheessa voidaan pitää tietyiltä osin hyväksyttä- vänä, mutta edellyttävät hankkeen jatkosuunnittelussa tarkennuksia tiettyjen selvitysten osalta.
Sen sijaan liian tiukasta aikataulusta syntyviä epävarmuuksia selvityksiin liittyen yhteysviranomai- nen ei pidä hyväksyttävänä tämän kokoluokan hankkeessa.
Yhteysviranomaisen OAS-YVA-suunnitelman lausunnossa esille nostamat asiat on otettu huomi- oon arviointiselostuksen laadinnassa. Ne on käsitelty arviointiselostuksen liitteessä 2. Arviointi- selostusta koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä on nostettu esille joitakin puutteita ja epävar- muustekijöitä. Yhteysviranomainen toteaa, että ne ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät estä perustellun päätelmän tekemistä, mutta joita tulee tarkentaa oleellisilta osin hankkeen jatkosuun- nittelun yhteydessä. Keskeiseksi on noussut sekä viranomaislausunnoissa että mielipiteissä alu- eella esiintyvän uhanlaisen lajin osalta laaditut selvitykset ja niistä tehdyt tulkinnat. Mielipiteissä on puolestaan nostettu erityisesti esille mahdolliset haitat melun ja välkkeen osalta, mitä myös yhteys- viranomainen pitää perusteltuna hankkeen kokoluokka ja alueen nykyinen tila huomioon ottaen.
Ohessa huomioita OAS-YVA-suunnitelman lausunnossa esiin nostetuista asioista ja niiden huo- mioon ottamisesta arviointiselostuksessa sekä yleisesti arvioinneissa käytetyistä menetelmistä ja tulosten tulkinnasta. Painotus on YVA-lain mukaisesti hankkeen merkittävissä ympäristövaikutuk- sissa.
Vaikutusalueen laajuus
Vaikutusalueet on rajattu kunkin vaikutustavan ja kohteen mukaisesti ja yleisiä periaatteita noudat- taen, mitä yhteysviranomainen pitää hyvänä lähtökohtana arvioinnin tekemiselle. Alueella esiinty- vän uhanlaisen lajin osalta vaikutusalueen laajuus on kuitenkin rajattu puutteellisesti eikä siinä ole otettu huomioon hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa mahdollista ydinreviirialu- etta, mikä aiheuttaa tulkinnallistakin virhettä arviointiin. Arviointi on tältä osin puutteellinen ja edel- lyttää arvioinnin tarkistamista.
Maisemakuvan muutosten arvioinnin pääpaino on ollut hankkeen lähi- ja välialueella, 0-10 kilomet- rin etäisyydellä tuulivoimaloista. Sähkölinjojen osalta tarkastelualue on pääsääntöisesti ollut 50- 500 metriä linjan molemmin puolin. Maisemavaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat mm. alueen peitteisyys/avoimuus, alueen nykyinen luonne ja maiseman korkeuserot. Vaikuttamalla voimaloi- den lukumäärään, sijoituspaikkoihin ja enimmäiskorkeuteen vaikutetaan oleellisesti myös maise- mavaikutusten voimakkuuteen. YVA- ja yleiskaavaprosessin tavoitteena on selvittää, miten hanke olisi toteutettavissa mahdollisimman vähäisillä ympäristövaikutuksilla. Koska tuulivoimahankkeen toteuttaminen ratkaistaan yleiskaavalla, kaavan kuvauksesta tulisi käydä ilmi selvitysten ja ympä- ristövaikutusten arvioinnin huomioiminen kaavaprosessin edetessä sekä vaikutusten
lievennyskeinot. YVA-selostuksessa esitettyjä näkemyksiä maisemavaikutusten lieventämisestä mm. voimaloiden lukumäärään ja sijoittumiseen liittyen, olisi tullut avata myös yleiskaavan kuvauk- sessa esimerkiksi esittämällä erilaisia kaavaluonnosvaihtoehtoja ja arvioimalla ja vertailemalla nii- den vaikutuksia.
Muilta osin yhteysviranomainen toteaa, että vaikutusalueet on rajattu pääosin riittävällä tarkkuu- della sekä voimala-alueen että sähkölinjojen osalta. Mahdolliset tarkennukset tältä osin tulee tehdä hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä, kun hankkeen toteutuminen, voimalatyyppi, voimala- määrä ja voimalapaikat sekä sähkölinjan sijainti on varmistunut.
Vaihtoehtojen vertailu
Vaihtoehtotarkastelussa on mukana kolme vaihtoehtoa: VE 0 (hanketta ei toteuteta), VE 1 (29 voimalaa) ja VE 2 (20 voimalaa). Sähkönsiirron osalta on kaksi vaihtoehtoa VE A ja VE B. Vaihto- ehtojen VE 1 ja VE 2 tarkastelua yhteysviranomainen pitää yleisellä tasolla riittävänä ja molempia vaihtoehtoja on tarkasteltu samalla periaatteella ja tasapuolisesti vaikutuskohteen mukaisesti.
Vaihtoehtojen välinen ero voimaloiden sijoittelun suhteen on kuitenkin melko pieni keskittyen lä- hinnä voimala-alueen keskellä olevien voimaloiden poistamiseen. Eroa vaihtoehtojen välillä muo- dostuu lähinnä äänimaiseman ja välkkeen suhteen. Sähkönsiirron osalta haitat ovat selvästi pie- nemmät VE A-vaihtoehdolla, mikäli sähkönsiirto toteutetaan maakaapeloinnilla. Mikäli sähkönsiirto toteutetaan ilmajohdolla, kohdistuu vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, maisemaan ja kulttuuriympäristöihin sekä ihmisiin ja yhteiskuntaan ja vaikutus on arvioitu luokkaan vähäinen kiel- teinen – kohtalainen kielteinen. Vaihtoehtotarkastelussa ei käy ilmi onko vaihtoehdon VE A tarkas- telu tehty ilmajohdolla vai maakaapeloinnilla, mikä olisi ollut syytä tuoda esille vaikutustarkaste- lussa. Nyt esitetyistä vaihtoehdoista VE 2 ja VE A maakaapeloinnilla toteutettuna ja lähtömeluta- soltaan alhaisemmilla voimaloilla aiheuttaa vähemmän haittaa kuin voimalamäärältään suurempi vaihtoehto ja sähkönsiirto uudella ilmajohdolla (noin 30 km) Petäjäveden sähköasemalle. Vaiku- tuksia esimerkiksi hankealueen itä- ja lounaissuuntaan ei kuitenkaan kummallakaan voimalavaih- toehdolla saada lievennettyä tai poistettua vaan edellyttää voimaloiden uudelleensijoittelua melu- ja välkehaitan pienentämiseksi. Lisäksi alueella esiintyvään uhanalaiseen lajiin kohdistuvat vaiku- tukset on ELY-keskuksen luonnonsuojelun asiantuntija arvioinut sellaisiksi, ettei lajiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia voida selvitysten pohjalta sulkea pois kummankaan vaihtoehdon osalta.
Melun ja välkkeen mallintaminen
Arviointiselostuksessa todetun mukaisesti ”hankkeessa suunniteltujen tuulivoimaloiden ääni ja voi- maloista aiheutuva varjovälke voivat aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia hankealueelle si- joittuvan lomarakennuksen sekä Multian vesistöjen osayleiskaavassa esitettyjen rakennuspaikko- jen kohdalla. Välkevaikutukset on arvioitu merkittäviksi sekä toteutusvaihtoehdossa VE 1 että VE 2”. Meluvaikutukset on arvioitu merkittäviksi vaihtoehdossa VE 1 ja kohtalaisiksi vaihtoehdossa VE 2. ”Merkittävien kielteisten vaikutusten välttämiseksi hankkeen toteuttaminen edellyttäisi vaikutuk- siltaan melu- ja välkemallinnuksissa käytettyä voimalatyyppiä vähäisemmän voimalatyypin valitse- mista, joidenkin suunniteltujen voimaloiden siirtämistä tai poistamista hankesuunnitelmasta tai ym- päristölupaa kohtuutonta rasitusta aiheuttavien voimaloiden osalta”.
Edelleen arviointiselostuksessa todetaan, että voimaloiden lähtö-melutasolla 108 dB(A) laaditun mallinnuksen mukaan ohjearvon mukaisen 40 dB(A) melutason ylittävälle alueelle sijoittuu yksi lomarakennus kaava-alueen koillispuolella Pieni-Mustin rannalla ja kaksi lomarakennusta kaava- alueen lounaispuolella Ahvenisen rannalla. Lähtömelutasolla 106 dB(A) ylityksiä ei tapahdu. Yh- teysviranomainen muistuttaa, että tältä osin on esitetty myös voimaloiden poistamista kyseiseltä kulmalta Ahvenisen alueelle tulevien haittojen vuoksi. Myös itäisimmän voimarivin poistamista on esitetty, jolloin melu- ja välkehaittaa voidaan vähentää hankealueen itä-koilliskulmalta. Lisäksi han- kealueelle jäävä ”Metsästyskämppä” on virheellisesti tulkittu metsästyskäyttöä tukevaksi
rakennukseksi, jolloin sitä ei ole otettu tarkasteluissa huomioon. Kohde tulee ottaa huomioon asuinrakennuksena.
OAS-YVA-suunnitelmalausunnossa yhteysviranomainen on jättänyt hanketoimijan harkintaan mahdollisen VE 3-vaihtoehdon mm. Kotajärven kylän ja Sahrajärvi-Pieniveden suuntaan tulevien melu- ja välkevaikutusten osalta. Mallinnusten pohjalta laaditun arvioinnin mukaan vaikutukset on arvioitu sellaisiksi, ettei uutta vaihtoehtotarkastelua ole katsottu tarpeelliseksi. Melumallinnukset on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen mukaan (2/2014) ja ovat siten asianmukaisesti laadittu.
Voimalamalli ei kuitenkaan täysin vastaa mitoiltaan arviointiselostuksessa esitettyä maksimivaih- toehtoa mm. maksiminapakorkeuden tai suunnitellun maksimitehon mukaista arvoa (napakorkeus on enintään 200 m, roottorin lavan pituus enintään 100 m, maksimiteho 10 MW). Mallinnukset on tehty äänitehotasoilla 106,0 dB(A) ja 108,0 dB(A). Voimalamalli on Vestas V162, teholtaan 5,6 MW, napakorkeus 169 m ja roottorin halkaisija 162 m. Näin ollen voimalan kokonaiskorkeus on hankkeessa esitetty maksimikorkeus 250 m. Yhteysviranomainen huomauttaa, että ottaen huomi- oon melumallinnuksiin liittyvät epävarmuudet mm. valittavan voimalatyypin suhteen (voimalan na- pakorkeus, roottorin lavan pituus, voimalan teho), olisi ollut tarpeen ottaa huomioon kyseinen epä- varmuus ja laatia joko vaihtoehtoinen tarkastelu suunnitelluilla maksimiarvoilla tai vähintäänkin huomioida ja kuvata voimalatyypin erilaisuus ja siitä johtuvat mallinnukseen liittyvät epävarmuudet.
Melun osalta jää siten epävarmuutta laadittuihin selvityksiin. Välkemallinnuksessa on puolestaan käytetty voimalamallia, jonka napakorkeus on 160 m ja roottorin halkaisija 180 m, jotka poikkeavat hankkeessa ilmoitetuista maksimimitoista, mutta jonka kokonaiskorkeus vastaa hankkeessa esi- tettyä 250 m. Voimalamalli on mitoiltaan eri kuin melumallinnuksessa käytetty. Erilaiset valintape- rusteet olisi ollut hyvä avata raportoinnin yhteydessä. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan vaikutusten arvioinnin kannalta lähtökohtana olisi tullut olla samoilla mitoilla olevat voimalat. Yh- teysviranomainen arvioi, että melun ja välkkeen mallintamiseen jää epävarmuutta siinä määrin, että hankkeen aiheuttama haitta voi olla merkittävämpi kuin mallinnuksella on arvioitu ja melu- ja välkealue laajempi kuin edellä mainituilla mallinnuksen lähtötiedoilla on todettu. Hankkeen jatko- suunnittelussa melu- ja välkemallinnukset tulee päivittää ja laatia siten, että ne voidaan ottaa huo- mioon ennen voimaloiden lopullista sijoittelua. Mallinnukseen liittyvä epävarmuus tulee ottaa jat- kosuunnittelussa huomioon ja varmistua, että ohjearvot eivät ylity.
Maankäyttö, alueen kaavoitus ja yhdyskuntarakenne
Hanke tukee valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden osalta erityisesti uusiutuvan energian tuotantoa. Lisäksi hanke tukee Keski-Suomen ilmasto-ohjelman tavoitteita. Arviointiselostuksessa myös todetaan, ettei hanke ole ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa. Hanke sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle biotalouteen tukeutuvalle alueelle. Edelleen arviointiselostuksessa todetaan, että suunniteltu hankealue soveltuu tuulivoimatuotantoon, mutta rajoittaa lähialueen ke- hittymistä eikä asutusta ja uusia rakennuksia voida sijoittaa hankealueelle tai voimaloiden lähialu- eelle. Hankkeen toteuttaminen edellyttää rantayleiskaavan muuttamista. Hankkeesta arvioidaan olevan kohtalaista haittaa alueen nykyiselle tai suunnitellulle maankäytölle erityisesti ottaen huo- mioon alueen nykyinen luonnonrauhaisa luonne.
Yhteysviranomainen toteaa, että maakuntakaavan päivitys on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on luoda edellytyksiä seudullisesti merkittävän tuulivoimatuotannon rakentumiselle parhaiten tuu- livoimatuotantoon soveltuville alueille. Maakuntakaavaan tulisi merkittäväksi maakunnallisesti tär- keät tuulivoima-alueet, mikä käytännössä tarkoittaa tuulivoimalahankkeita, joissa voimaloiden määrä on 10 tai enemmän. Arviointiselostuksessa on todettu, että Nikaran alue on tuulivoimalle soveltuva alue ja ”Hanke on otettava huomioon vireillä olevassa maakuntakaavan päivityksessä ja alueen nykyisen yleiskaavan muuttamisessa”. Yhteysviranomainen huomauttaa, että maakunta- kaavan päivitystyö ja siihen liittyvien taustaselvitysten laatiminen on edelleen kesken, eikä alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotannolle ole vielä maakuntakaavan päivitystyön yhteydessä tarkemmin analysoitu. Lisäksi hankealueella tai sen läheisyydessä on myös luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Näiden osalta Keski-Suomen ELY-keskuksen Natura-lausunnossa ja Metsähallituksen
lausunnossa on todettu, että hankkeen toteuttaminen aiheuttaa todennäköisesti oleellista haittaa alueella esiintyvälle uhanalaiselle lajille ja hankkeen toteuttaminen edellyttää neuvotteluja keskeis- ten viranomaisten kanssa. Keski-Suomen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön asiantuntijan Na- tura-lausunnossa on todettu, ettei hanketta voida toteuttaa nyt esitetyillä vaihtoehdoilla.
Hankealueelle sijoittuvien pienten järvien ja lampien ranta-alueita on osoitettu Multian vesistöjen rantayleiskaavan mukaisesti MY-1-alueina, joilla on kaavamääräyksen mukaan vesimaiseman, luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön erityisiä arvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Edelleen MY-1-kaavamääräyksen mukaan Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, kokoonpano- ja tukitoimintojen alueita sekä teknisiä verkos- toja. Useille kaavan MY-1-alueille osoitetut tuulivoimaloiden alueet (tv) ja ohjeelliset voimaloiden sijaintipaikat muodostavat lähtökohtaisesti ristiriidan vesimaiseman, luonnonympäristön tai kulttuu- riympäristön erityisten arvojen kanssa, joita kaavamerkinnällä halutaan samanaikaisesti turvata.
Tuulivoimarakentamisen vaikutuksista MY-1-alueisiin todetaan kaava-YVA-selostuksessa, että voimalat tulisivat näkymään osalle MY-1-alueista ja muuttamaan niiden maiseman luonnetta. Sel- vitykset ja vaikutusten arvioinnit vaikuttavat MY-1-alueiden osalta puutteellisilta. Niitä tulee täyden- tää, niin että voidaan varmistua siitä, että MY-1-alueiden vesimaiseman, luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön erityiset arvot voidaan säilyttää, mikäli alueille aiotaan sijoittaa tuulivoimaloita ja/tai niiden vaatimaa infraa. Muussa tapauksessa tuulivoimalat, niitä varten tarvittavat huoltotiet, kokoonpano- ja tukitoimintojen alueet tai tekniset verkostot tulee sijoittaa MY-1-alueiden ulkopuo- lelle.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet tulee esittää kaavakartalla. Kaavakartalta puuttuvat kokonaan luontoselvityksessä todetut vesilain 2 luvun 11 §:n luonnontilaiset pienvedet, metsälain arvokkaan elinympäristöt ja luontoselvityksessä esille tuodut uhanalaisten luontotyyp- pien esiintymät. Kaavan yhtenä tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden kannalta ar- vokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Luontoarvokohteiden (kuten luo-kohteet) merkitseminen kaavaan on luonteeltaan informatiivista ja edesauttaa kohteiden säilymistä niin tuu- livoimaloiden ja niiden vaatiman infrastruktuurin rakentamisessa kuin myös metsätaloudessa ja muussa maankäytössä.
Hankkeen maisema- ja kulttuuriympäristöjen lähtötiedoissa ei ole tuotu esiin kaikkia hankkeen vai- kutusalueelle sijoittuvia inventoituja, arvokkaita perinnemaisemakohteita ja arvioitu hankkeen vai- kutuksia niihin. Lehtomäen metsälaitumet, joka on maakunnallisesti arvokas perinnemaisema- kohde, on kuvattu YVA-selostuksessa. Sen lisäksi mm. Kotajärven paikallisesti arvokas perinne- maisemakohde sijoittuu hankkeen lähivaikutusalueelle. Sähkönsiirtoreitti VE B lävistää maakun- nallisesti arvokkaaseen perinnebiotooppikohteeseen kuuluvan kohteen (Kotamäki, Kukkamäki ja Länkinen) Kotamäellä. Perinnebiotooppikohdetta ei ole tuotu esiin luontoselvityksessä.
Hankealueen halki kulkeva Nikaraisten kirkkotie on inventoitu muinaisjäännöskohde (muu kulttuu- riperintökohde, kulkuväylät, historiallinen). Kirkkotietä ei kuitenkaan ole merkitty kaavakartalle. Ni- karaisten kirkkotie on tärkeä osa alueen kulttuuriperintöä ja myös se tulee osoittaa kaavassa. Kaa- vakarttaa tulee täydentää ja osoittaa kirkkotie asianmukaisella merkinnällä. Nikaraisten kirkkotien ja Kiiskilänmäen näkötornin käyttöön vaikuttavat ainakin äänimaisemaan- (melu), valo-olosuhtei- siin- (välke), maisemaan ja luonto-olosuhteisiin kohdistuvat muutokset. Muutoksia aiheutuu sekä tuulivoimaloiden että niiden vaatiman infran rakentamisesta.
Hankealueella olevan Tervavuoren alueelle sijoittuva asuinrakennus on virheellisesti merkitty erä- kämpäksi, mistä johtuen rakennuksen osalta vaikutukset tulee arvioida uudelleen asuinrakennuk- sena tai rakennuksen käyttötarkoitus tulee muuttaa, jotta hankkeen toteuttaminen olisi mahdolli- nen. Mikäli hankkeen toteuttaminen aiheuttaa naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta haittaa, tulee hanketta muuttaa tai hakea tarvittaessa ympäristölupa.
Maisema
Kokonaisvaltainen maiseman analysointi on tarpeen, jotta voidaan muodostaa käsitys maisema- kokonaisuudesta ja tehdä johtopäätöksiä maiseman ja sen eri osa-alueiden herkkyydestä suh- teessa tuulivoimarakentamiseen. Nikaran tuulivoimahanketta voi pitää kooltaan mittavana sisä- maan tuulivoimahankkeena. Tuulivoimaloita on lukumääräisesti paljon (VE 1 enintään 29 tuulivoi- malaa, kokonaisteho enintään 290 MW / VE 2 enintään 20 tuulivoimalaa, kokonaisteho enintään 200 MW) ja voimalat ovat korkeita (maksimikokonaiskorkeus 250 m).
Arviointiselostuksessa on todettu, että vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu, millaisia muutoksia hanke aiheuttaa maisemakuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kuinka laajalla alueella muutokset ovat havaittavissa. Vaikutuksia on arvioitu vertaamalla aiheutuvia muutoksia maisema- kuvan ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen nykyhetkiseen rakenteeseen, laatuun ja luonteeseen.
Hankkeen vaikutuksia on arvioitu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alu- eisiin ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Vaikutuksia on arvioitu sekä tuulivoimaloiden että säh- könsiirron osalta.
Arvioinnin näkemäalueanalyysi on laadittu voimalatyypeille, joiden voimaloiden napakorkeus on 160 m ja roottorinhalkaisija 180 m ja kokonaiskorkeus on tällöin 250 m. Kokonaiskorkeus on sama, joka on ilmoitettu myös voimaloiden maksimikokonaiskorkeudeksi. Näkemäalueanalyysi on laa- dittu noin 15 km etäisyydelle voimaloista, yhteensä noin 30 km x 30 km laajuiselle alueelle. Vaih- toehtojen väliset erot on todettu pieniksi ja lähinnä ne tulevat selkeimmin esille avoimilla maasto- osuuksilla. Voimaloiden näkyvyys maisemassa todetaan pirstaleiseksi ja kokonaisuutena vähäi- siksi. Lisäksi on laadittu kuvasovitteet tietyistä kuvauspisteistä. Kuvasovitteissa voimaloiden tiedot ovat vastaavat kuin näkemäalueanalyysissä. Sähkönsiirron osalta maisemahaitta muodostuu lä- hinnä uuden maastokäytävän osalta ja nykyisen voimalinjan rinnalle rakentuvan uuden voimalinjan osalta, joka leventää nykyistä maastokäytävää.
Hankkeiden mittakaavan ja vaikutusten kasvaessa myös selvitysten ja vaikutusten arviointien tulee nousta perustasoa korkeammalle, niiltä on lupa vaatia enemmän ja odottaa esimerkiksi uudenlai- sen metodiikan käyttöä maisemavaikutusten havainnollistamisessa. Yhteysviranomainen huo- mauttaa, että neuvotteluissa ja lausunnoissa on tuotu esiin, että laadittavien selvitysten ja vaiku- tustenarviointien tulee olla laadukkaita ja kattavia. Hankkeessa on laadittu perustason selvitykset ja vaikutusarvioinnit.
Maiseman analysointia koskeva liiteaineisto sisältää maiseman ja kulttuuriympäristön karttatarkas- telun ja näkemäalueanalyysin tulokset. Maisemaselvitystä ei ole laadittu erillisraporttina, mitä voi pitää puutteena, vaikka maisemaselvityksen tarve on tuotu esiin hanketta koskevissa neuvotte- luissa ja lausunnoissa. Arviointiselostuksessa on kuvattu maiseman nykytilaa ja maisemavaikutuk- sia, mutta kokonaisvaltainen maisemaselvitys sisältäisi mm. maisema-analyysin karttatarkasteluna (maisemarakenne, tärkeät näkymät, solmukohdat, arvokohteet, merkittävät reuna-alueet yms.).
Maisema-analyysikartta yhdistettynä näkemäalueanalyysin tuloksiin perustelisi mm. valittuja ha- vainnekuvauspisteitä ja voisi tuoda niitä myös lisää. Peruste maisemaselvityksen tekemättä jättä- miselle ei voi olla esimerkiksi se, että vaikutusalueella ei ole inventoituja ja arvotettuja maisema- alueita tai ne ovat kaukana. Maiseman arvot ja ominaispiirteet tulee aina kuvata niin että voidaan muodostaa käsitys alueen herkkyydestä muutoksille ja peilata vaikutustenarviointeja taustaselvi- tyksiin. Se, kuinka paljon voimalat ja voimajohto hallitsevat maisemakuvaa riippuu myös maiseman luonteesta ja siitä, minkälaisia muita elementtejä maisemakuvaan kuuluu, ei ainoastaan siitä, kuinka paljon voimalat tai voimajohto näkyvät tiettyyn tarkastelupisteeseen.
Maisemamuutoksen havainnollistamista on tehty näkemäalueanalyysin ja havainnekuvien avulla.
Havainnekuvissa voimalat kuvataan tietystä katselusuunnasta staattisina. Todellisuudessa rootto- rien pyörivä liike tekee voimaloista visuaalisesti dynaamisia elementtejä. Maisemavaikutusten ar- vioimiseksi ja maisemamuutoksen havainnollistamiseksi havainnekuvien lisäksi on esitetty (mm.
OAS-YVA-suunnitelmavaihe) myös muun täydentävän visualisointimateriaalin, kuten esimerkiksi
erilaisten videosovitteiden, virtuaalimallien tms. mallinnusten laatimista, joissa voimalat kuvataan sellaisina, kuin ne ovat toiminnassa. Tällaista materiaalia ei kuitenkaan sisälly YVA- selostusaineistoon.
Laadittujen analyysien ja kuvasovitteiden pohjalta on arvioitu voimaloiden merkittävyyttä maise- massa ja sen vaikutuksen voimakkuutta. Vaikka arviointiselostuksessa on todettu, että vaikutukset arvioidaan maisemaan vähäisiksi ja alueen herkkyys maisemallisille muutoksille vähäiseksi, yh- teysviranomainen huomauttaa, että kyseessä on muuttuva luonnonympäristö ja luonnonmaisema, missä teollista tai muuta vastaavaa saman kokoluokan toimintaa ei ole. Siksi maisemallinen muu- tos alueella voidaan todeta kokonaisuutena merkittäväksi ja hankkeen tuomaksi pitkäaikaiseksi muutokseksi. Myös voimaloiden lentoestevalot muuttavat alueen ”valomaisemaa”. Huomattavim- mat vaikutukset on arvioitu muodostuvan Kotajärven pohjois- ja koillisosiin, Lauttajärven alueelle ja Ahvenisen etelärannoille. Erityisesti paikallisesti hankkeella on arvioitu olevan merkittäviä mai- semallisia vaikutuksia ja näkyessään tuulivoimalat nousevat hallitsevaksi elementiksi maisemassa ja muuttavat erämaiseksi mielletyn alueen maiseman luonteen teknisen tuulivoimatuotannon alu- eeksi. Maiseman muutos on arvioitu selkeäksi myös Pieniveden ja Sahrajärven suuntaan, joskin maisemallinen hallitsevuus on pienempi kuin voimaloiden lähiympäristössä.
Muinaismuistot ja kulttuurihistorialliset arvot
Alueella on tehty arkeologinen inventointi. Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset kohteet tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa riittävillä suojavyöhykkeillä, ettei niiden alueelle tai välittömään läheisyyteen osoiteta tuulivoimarakentamista (ml. teiden ja kaapeloinnin rakentami- nen). Sähkönsiirtoreitille sijoittuvat muinaisjäännöskohteet tulee huomioida pylvässijoittelussa ja rakennustöiden organisoinnissa, jotta kohteita ei vahingoiteta. Keski-Suomen museon lausunto on syytä ottaa huomioon tältä osin ja erityisesti, mikäli voimalasijoittelu ja alueen muu toiminta ja infra muuttuu nyt suunnitellusta.
Ilmasto ja ilmanlaatu
Tuulivoimaloiden elinkaaren ajalta hankkeiden päästöt syntyvät pääosin tuulivoimaloiden rakenta- misen, kasaamisen, kuljettamisen ja huollon aiheuttamista päästöistä. Suurimmat päästöt syntyvät nimenomaan hankkeen alkumetreillä raaka-aineiden hankinnasta, voimaloiden rakentamisesta ja kuljettamisesta hankealueelle. Tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset päästöt ovat pienet verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin ja ilmastovaikutukset arvioidaan pääosin myönteisiksi. Arvioin- nissa on vertailtu eri energialähteiden kasvihuonepäästöjä ja sen vähenemää suhteessa tuotetun energian määrään, kun energiaa tuotetaan vaihtoehtoisesti tuulivoimalla. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan myös hankkeen elinkaaren merkittävyyttä sekä tuulivoimaloiden että sähkönsiirron osalta, mitä yhteysviranomainen pitää hyvänä. Ilmastovaikutusten arviointiin ei ole olemassa sel- keää ohjeistusta tältä osin. Arvioinnissa olisi kuitenkin ollut syytä ottaa huomioon myös hiiltä sito- van ja poistettavan puuston osuus kokonaiskuvan saamiseksi. Puuston poistaminen mm. raken- nusalueilta, tiealueilta ja sähkölinjojen osalta vähentävät hiilinielujen määrää alueella pysyvästi.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
Saaduissa mielipiteissä yleisimpänä perusteluna hankkeen vastustamiselle on mainittu tuulivoima- loista aiheutuvat äänet, melu, välke, varjostus, tärinä tai maiseman muutos. Terveysvaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty aiheesta olevaa tutkimustietoa, alueella toteutettua kyselyä sekä ver- rattu ja arvioitu vaikutuksia viranomaisten ohje- ja raja-arvoihin. Tuulivoimaloiden käytön aikaisen melun ohjearvona käytetään Suomessa valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 mukaisia tuulivoi- maloiden ulkomelutason ohjearvoja ja Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia pienitaajuisen melun toimenpiderajoja. Melun ohjearvot eivät ylity laaditun mallinnuksen mukaan. Voimaloiden mahdollisesti aiheuttamaa maatärinähaittaa ei ole arvioitu, mutta tärinähaitta on huomioitu mm. liikenteen ja rakentamisen aikaisena haittana.
Sähkönsiirron osalta on todettu, ettei kummassakaan vaihtoehdossa aiheudu terveysriskiä alueen vakituisille tai vapaa-ajan asukkaille tai alueella liikkuville. Voimajohtojen sähkömagneettisten kenttien raja-arvot on vahvistettu joulukuussa 2018 voimaan tulleella STM:n asetuksella (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018). Kyseiset säteilylain mukaiset raja-arvot eivät ylity voimajohtojen lähellä.
Voimalinjojen haitta ilmenee maisemassa ja maankäytön rajoitteena kyseisellä alueella. Kokonai- suutena hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen arvioidaan kuitenkin kohtalaisen kielteisiksi ih- misten elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistykseen, mutta vaikutuksia terveyteen ei arvioida syntyvän.
Arvioinnissa ei ole huomioitu hankealueelle jäävää ja eräkämpäksi nimettyä asuinrakennusta.
Luonnonvarojen hyödyntäminen
Hankevaihtoehtojen osalta ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta metsätalouteen tai maa- ja kiviainesten hyödyntämiseen. Yhteysviranomainen kuitenkin tuo huomiona esille, että hankkeen rakentamisessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman läheltä saatavaa maa-ainesta.
Arviointiselostuksessa on todettu, että maa- ja kallioperään kohdistuu vaikutuksia hankkeen raken- tamisvaiheessa. Voimalapaikoilla sekä yhdysteiden ja kaapeliojien tai voimajohtojen pylväiden ra- kentamisen yhteydessä tehdään maanrakennustöitä, jolloin tarvitaan runsaasti maa-aineksia.
Maa-aineksia tarvitaan teiden rakentamista ja kunnostamista, työskentelyalueiden rakentamista, nostoalueiden ja teiden tasaamista, varastointialueita ja perustuksia varten yhteensä noin 200 000–300 000 kiintokuutiometriä. Maa-ainesten oton osalta yhteysviranomainen on OAS-YVA- lausunnossaan todennut, että arviointiselostuksessa tulee ottaa tarpeellisilta osin huomioon myös mahdolliset maansiirtotyöt ja maa-ainesten läjitys- ja ottoalueet. Arviointiselostuksen mukaan ne tullaan selvittämään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä, eikä niitä ole tässä yhteydessä arvi- oitu. Yhteysviranomainen pitää tätä puutteena ja huomauttaa, että tarvittava maa-ainesmäärä on huomattava ja etenkin, jos se otetaan hankkeen tarkoituksiin hankealueelta, se olisi pitänyt arvioida osana hankkeen kokonaisvaikutuksia. Yhteysviranomainen myös muistuttaa, että kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa, kuuluu toiminta YVA-lain mukaisen menettelyn piiriin. Lisäksi hankkeesta voidaan tehdä YVA-lain mukainen yksittäistapauspäätös, mikäli arvioi- daan, että hankkeella on vastaavia merkittäviä vaikutuksia kuin hankeluettelon vastaavalla hank- keella. Yksittäistapauspäätöksen teossa huomioitavat tekijät on kerrottu YVA-lain liitteessä 2. Maa- ainesten ottoon tarvitaan myös lupa.
Arviointiselostuksessa on todettu, että nykyaikaisissa tuulivoimaloissa on rakenteellisia ratkaisuja, joilla niiden sisältämien öljyjen ja kemikaalien joutuminen maaperään voidaan estää. Riittävät suo- jarakenteet ja öljy- ja kemikaalivuotojen estäminen koskee myös rakentamisen aikaista ja tilapäistä toimintaa.
Pinta- ja pohjavedet
Hankealueelle sijoittuu monia erikokoisia järviä, lampia ja puroja, joista monet ovat luonnontilaisia.
Arviointiselostuksessa vesilain nojalla suojeltuja alle hehtaarin kokoisia lampia on todettu olevan yhteensä 19 kappaletta. Monelta osin alueen vedet sijaitsevat valuma-alueiden latvoilla ja ovat siten herkkiä myös valuma-alueella tapahtuville muutoksille. Hankealueelta lähteville merkittävim- mille jokikohteille on Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetty elinympäristö- kunnostusta. Kohteet on huomioitu arviointiselostuksessa ja ne tullaan huomioimaan myös hank- keen jatkosuunnittelussa. Hankkeen toteuttaminen ei saa vaikeuttaa vesienhoidon tavoitteiden to- teuttamista eikä vesien tilan heikentymistä. Vesiensuojelu ja luonnontilaisten kohteiden säilyttämi- nen tulee olla tavoitteena riippumatta kohteen arvoluokittelusta.
Hankealueella on kaksi pohjavesialuetta, Kangasjärvenkangas (luokka 2E) ja Köpinkangas (luokka 2). Kangasjärvenkankaan pohjavesialue soveltuu vedenhankintakäyttöön ja sillä sijaitsee suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä maaekosysteemi. Myös Köpinkankaan pohjavesialue
soveltuu vedenhankintaan, mutta nykyisin kummallakaan pohjavesialueella ei ole vedenhankintaa.
Sen sijaan hankealueen lähteitä käytetään talousveden ottoon.
Vaihtoehtoiset sähkönsiirtoreitit eivät muutoin sijoitu luokitelluille pohjavesialueille tai sellaisten lä- heisyyteen lukuun ottamatta Hätälänmäen pohjavesialuetta (luokka 1). Vaihtoehdon VE B uusi voimajohto sijoittuu pohjavesialueelle noin 400 m mittaisella osuudella nykyisten voimajohtojen rinnalla ennen sähköasemalle liittymistä. Voimajohtojen pohjoispuolella sijaitsee kaksi vesilain 11
§ nojalla suojeltua lähdettä/lähteikköä. Muut sähkönsiirtoreitin VE B varrelle peruskartan mukaan sijoittuvat lähteet havaittiin maastossa tehdyssä luontoselvityksessä muuttuneiksi.
Arviointiselostuksessa on todettu, että pohjavesivaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin kuten Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja kartta-aineistoihin sekä ympäristöhallinnon jul- kaisuihin ja avoimiin aineistoihin sekä lisäksi maastoselvitysten yhteydessä kerättyihin tietoihin.
Vaikutusten merkittävyyden arviointi on tehty asiantuntija-arviona. Pohjaveteen kohdistuvien vai- kutusten merkittävyys riippuu erityisesti pohjaveden pinnan tasosta, virtaussuunnasta ja paineelli- suudesta. Hankealueella ei kuitenkaan ole saatavissa tarkkaa tietoa näiltä osin, joten pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia ei voida arvioida tarkasti. Vaikutukset on arvioitu vähäisiksi ja lähinnä ra- kentamiseen liittyviksi riskeiksi, joista yhtenä on tunnistettu mm. voimaloiden perustusten rakenta- minen ja niiden rakennussyvyys suhteessa pohjaveteen. Louhinnoissa käytettyjen räjähdeaineiden typpipitoisten jäämien kulkeutuminen pohjaveteen on todettu yhdeksi rakentamistyöhön liittyväksi riskiksi. Tähän yhteysviranomainen olisi toivonut selkeämpää kannanottoa mm. siltä osin kuinka suurista pitoisuuksista on mahdollisesti kyse, jotta riskin merkittävyyttä olisi voitu arvioida.
Hankealueen sisällä on sijoitettu muutama tuulivoimala-alue joko pohjavesialueen rajauksen si- sälle tai sen välittömään läheisyyteen. Vaikutukset on arvioitu kohtalaisen kielteisiksi. Yhteysviran- omainen toteaa, että mahdollisia vaikutuksia tulee arvioida myös riskitarkastelun kautta. Jollei poh- javesien pilaantumisvaaraa voida täysin poissulkea esimerkiksi mahdollisissa onnettomuustilan- teissa, ei pohjavesialueelle tulisi lähtökohtaisesti kohdentaa voimalarakentamista riippumatta siitä onko kyseessä vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Pohjaveden pilaamiskielto koskee kaikkia pohjavesiä luokituksesta riippumatta ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle tulee olla ympäristölupa. Toimintaan liittyvä varovaisuus ja öljy- ja kemikaalivahinkojen estämisessä pä- tee vastaavat periaatteet kuin maa-ainesten otossa. Hankealueen pohjavesialueilla ei ole tehty varsinaisia pohjavesiselvityksiä. Arviointiselostusvaiheessa ei myöskään ole esitetty tarkemmin, kuinka voimaloiden perustukset tullaan tekemään. Kaivusyvyydet ja pohjavesipintojen syvyydet on syytä ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä ja edellyttää todennäköisesti tar- kempia selvityksiä voimalapaikkakohtaisesti.
Luontoarvot
Luontoselvitysten asianmukaisuus
Linnustoselvitykset hankealueella on kohdennettu varsin suppeille alueille. Linnustoselvityksiä olisi pitänyt kohdentaa enemmän myös luonnontilaltaan muuttuneisiin suo- ja kosteikkoympäristöihin sekä vesistöihin. Päiväpetolintujen tarkkailulla ja pöllöjen reviirihuutelun kuuntelulla olisi voitu löy- tää tuulivoiman kannalta kriittisten lajien elinympäristöjä.
Sähkönsiirtoreiteille ei tehty luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien osalta (lähinnä kyseeseen tulee liito-orava) maastoselvityksiä. Potentiaaliset elinympäristöt arvioitiin sähkönsiirtoreittien luonto- tyyppiselvitysten perusteella ja niitä löytyi eteläiseltä sähkönsiirtoreitiltä. Metsojoen itäpuolella Vä- hämäen itä-kaakkoispuolella on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi vuonna 2009 rajattu alue. Metsojokivarsi on todennäköisesti liito-oravalle luontevaa kulkureittiä. Nykyisen 400 kV voi- majohdon rinnalle voimajohtoaukean itäpuolelle rakennettava uusi ilmajohto leventää entisestään johtoaukkoa. Johtoaukean leveneminen muodostaa kulkuesteen liito-oravalle. Nykyiselläänkin voi- majohto vähintäänkin haittaa merkittävästi liito-oravan liikkumista. Liito-oravan esiintymistä Metso- joen ympäristössä nykyisen voimajohtoaukean molemmin puolin pitäisi selvittää, jotta saataisiin
tieto siitä heikentääkö suunniteltu voimansiirtoreitti (VE B) liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaik- koja ja niihin kuuluvia kulkuyhteyksiä. Lisäksi liito-oravaselvitykseen tulee sisällyttää luontoselvi- tyksessä esiin tuodun Rajalan varttuneen tuoreen kankaan kohde, joka voi etäisyytensä perus- teella kuulua samaan liito-oravareviiriin. Liito-oravan esiintyminen on selvitettävä oikea-aikaisesti ja selvitys on syytä tehdä ennen sähkönsiirtoreitin valintaa.
Eteläisellä sähkönsiirtoreitillä on vesilain 2 luvun 11 §:n luonnontilaisia pienvesiä. Niiden osalta on selvitettävä, onko ne kierrettävissä tai muuten säästettävissä. Mikäli tämä ei onnistu, on sähkön- siirtoreitti VE A parempi vaihtoehto. Jos vaihtoehto VE B valitaan eikä vesilakikohteita voi kiertää, tai muuten saada säilymään, niiden luonnontilan vaarantaminen edellyttää poikkeamislupaa alue- hallintovirastolta.
Sähkönsiirtoreittien osalta VE A vaikuttaa luontoselvityksen perusteella haitattomammalta kuin VE B.
Kanalintujen soidinpaikkojen selvittämistä varten olisi voinut hyödyntää myös riistanhoitoyhdistyk- sen ja metsästysseurojen tietoja. Tätä oli esitetty myös OAS-YVA-arviointisuunnitelmassa.
Vaikutukset Natura-alueisiin ja niihin liittyvät lausunnot
Keski-Suomen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikkö ja Metsähallitus ovat antaneet lausunnot Kul- hanvuoren Natura-alueen Natura-arvioinnista (liitteet 3 ja 4). Lausunnoissa todetaan, että Natura- kohteen suojeluperusteena olevan uhanalaisen lajin osalta ei ole arvioitu riittävällä tavalla lajin esiintymistä alueella eikä esitetyillä vaihtoehdoilla, VE 1 ja VE 2, hanketta ei voida toteuttaa niin, ettei sillä olisi merkittävää haittaa lajin suojelun kannalta. Suojelun turvaamiseksi lausunnossa esi- tetään voimaloiden uudelleensijoittelua tai poistamista. Lausunnoissa esiin tulleet huomiot on kä- sitelty tarkemmin kappaleessa ”Natura-arviointi ja Natura-lausuntojen johtopäätökset” sekä koh- dassa 4. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä.
Lampuodinsuon Natura-alueen läheisyyteen on suunniteltu useita tuulivoimaloita. Alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee kolme voimalan paikkaa (myllyt 29, 17 ja 18) ja noin yhden kilometrin säteellä peräti seitsemän voimalaa. 20 voimalan vaihtoehdossa alle 500 metrin säteellä on kaksi voimalaa ja noin kilometrin säteellä viisi voimalaa. Lampuodinsuo on luontodirektiivin mukainen kohde (SAC), jonka suojeluperusteena ovat alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit. Arviointi- selostuksen mukaan Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontodirektiivin liitteen I luontotyy- peille ei arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan sellaisia suoria tai välillisiä vaikutuksia kuten vesitalousvaikutuksia, jotka jollain tavoin muuttaisivat Natura- alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien tai lajiston elinoloja niitä heikentävästi. ELY- keskuksen näkemyksen mukaan haitallisia vaikutuksia voi aiheutua lähinnä suon linnustolle ja teo- riassa myös laajoja elinympäristöjä käyttäville nisäkkäille kuten suurpedoille ja hirvieläimille. Luon- totyypin edustavuutta lisää myös sille tyypillinen tai erityinen lajisto, johon myös suon linnusto kuu- luu. Tuulivoimapuisto voi aiheuttaa välillisiä haitallisia vaikutuksia Lampuodinsuon pesimälinnus- toon etenkin rakentamisaikaisen häiriön takia sekä toiminta-aikana voimaloiden linnustoa karkoit- tavan häiriövaikutuksen sekä lintujen törmäysriskin takia. Kosteikkolinnuston osalta häiriövaikutuk- sia voimaloista voi tulla puolenkin kilometrin etäisyydeltä, jolloin hankevaihtoehdosta riippuen häi- riötä aiheutuisi 2-3 voimalasta. Vaikutukset luontotyyppiin, mukaan lukien sen eliölajisto, jäävät kuitenkin ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön näkemyksen mukaan merkittävää vähäisemmiksi.
Myös Metsähallitus on todennut Lampuodinsuon osalta Natura-arvioinnin riittäväksi.
Oksalan Isosuon ja Joensuonkankaan Natura-vaikutusten tarveharkinnan osalta ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa.
Vaikutukset lintujen muuttoon
Hankkeen vaikutuksia muuttolinnustoon on arvioitu käyttäen olemassa olevaa tietoa lähialueen tuulivoimahankkeiden YVA-selvityksistä, BirdLife Suomen paikkatietoaineistoista sekä vuosina
2019 ja 2020 tehdyn syysmuutonseurannan ja vuoden 2020 kevätmuutonseurannan avulla. Syk- syn 2020 muutonseuranta osui kurkien päämuuttopäivälle 15.9.2020, jolloin Kiiskilänmäen näkö- tornista laskettiin kaikkiaan 21 630 muuttavaa kurkea. Kurkien muutto kulki korkealla, arviolta noin 500-1500 metrin korkeudella eli reilusti törmäyskorkeuden yläpuolella. Tuulivoimahanke sijoittuu kurkien päämuuttoreitille ja muodostaa jonkin asteisen uhkan kurkimuutolle törmäysriskin takia.
Lisäksi on otettava huomioon yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa.
Samalla muuttoreitillä sijaitsevien voimala-alueiden yhteinen kumulatiivinen kuolleisuus voi vähen- tää lintupopulaatiota, vaikka yksittäisellä voimala-alueella ei kuolisikaan törmäyksissä merkittäviä määriä lintuja. Epävarmuutta Nikaran tuulivoimahankkeen aiheuttamaan törmäysriskiin kurkimuu- ton osalta tuo myös hankealueen sijainti vedenjakaja-alueella, jossa kurkiparvien lentokorkeus voi joinain vuosina olla keskimääräistä alempana.
Vaikutukset pesimälinnustoon
YVA-selostuksessa on päädytty siihen, että hankkeesta aiheutuu linnustolle vähäistä kielteistä vai- kutusta. Maakunnallisesti arvokkaan linnustokohteen takia haitallisten vaikutusten on arvioitu ole- van kohtalaisia. Häiriöstä kärsiviä suojelullisesti merkittäviä lajeja ovat etenkin kapustarinta, pikku- kuovi, haapana, tukkasotka ja metso. Vaikutukset ovat paikallisia. Lampuodinsuolla linnustomuu- tokset saattavat näkyä etenkin häiriöalttiimpien kahlaajien kohdalla (kapustarinta, pikkukuovi).
Edelleen YVA-selostuksen perusteella uhanalaiseen petolintuun kohdistuvat vaikutukset ovat pää- asiassa saalistusalueiden häiriövaikutuksia ja haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen vaikutukset pesimälinnustoon ovat selkeästi hai- tallisia. Kaavaluonnoksen voimaloiden sijoittelu heikentää hankealueella olevan Lampuodinsuo ja laajemminkin Lampuodinsuon ympärillä olevan maakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen (MAALI-alue) sekä pesimälinnustonsa puolesta vähintäänkin paikallisesti arvokkaan Kangasjärven linnustoarvoja. Lampuodinsuo on useiden uhanalaisten lajien sekä lintudirektiivin lajien pesimäym- päristöä. Haitallisia vaikutuksia linnustoon tulee sekä rakentamisen ajalta että voimaloiden käyttö- ajalta. Vakavin haittavaikutus aiheutuu linnustollisesti arvokkaiden kohteiden läheisyyteen raken- nettavien tuulivoimaloiden linnustoa karkoittavasta häiriövaikutuksesta. Lisäksi törmäysriski lisää haitallisia vaikutuksia etenkin petolintujen ja kosteikkolintujen osalta. Viime vuosikymmenten ja vuosien aikana kiihtynyt vesi- ja kosteikkolinnuston taantuminen ja monien lajien uhanalaistuminen ovat huolestuttavia kehityssuuntia. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kosteikko- ja vesilinnus- tolle aiheutuvat haitalliset vaikutukset tulisi estää kaavaratkaisulla, jossa voimaloiden ja linnusto- kohteiden välille jätettäisiin riittävä huomattavasti kaavaratkaisussa esitettyä laajempi suojavyö- hyke. Erityisen tärkeää tämä on Lampuodinsuon osalta, mutta koskee myös Kangasjärveä, jonka rantaan osoitettu voimalan paikka on kriittinen Kangasjärven vesilinnuston osalta.
Vaikutukset uhanalaisiin ja muihin arvokkaisiin luontotyyppeihin ja pienvesiin
Hankealueella on lukuisia luonnontilaisia enintään yhden hehtaarin kokoisia lampia, joiden on luon- toselvityksessä tulkittu olevan vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisia luonnontilaisia lampia. Useiden lampien (Kukkalampi, Ryssänlampi, Silmälampi, Korvalampi, Härkälampi, Pieni Kalliolampi ja Pieni Sirkkalampi) lähivaluma-alueelle on kaavaluonnoksessa osoitettu tuulivoimalan paikka. Lisäsi Pie- nen Sirkkalammen tuntumaan on osoitettu tieyhteys voimaloiden 28 ja 29 välillä ja noroympäristön lähelle voimalalle 14 menevä tie. Myllyjen ja tieyhteyksien rakentaminen voi vaikuttaa lampien ja noron vesitalouteen ja veden laatuun. Pahimmillaan vaikutukset voivat johtaa vesilain 2 luvun 11
§:n luonnontilan vaarantumisiin. Haitallisten vaikutusten estäminen on otettava huomioon kaava- ratkaisussa ja tarvittaessa on haettava vesilain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisesti poikkeamis- lupaa aluehallintovirastolta.
Raiskinmäen voimaloille menevän tien parantaminen ja maakaapelin rakentaminen uhkaa silmäl- läpidettävän ja alueellisesti uhanalaisen pussikämmekän ja alueellisesti uhanalaisen niittykulleron kasvustoja sekä vähentää vanhan metsän pinta-alaa ja lisää luontokohteelle haitallista
