Tiehallinto Kouvola 2008
ISBN 978-952-221-030-2 TIEH 1000177-08
Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-031-9
TIEH 1000177-v-08 Oswald Interkopio Helsinki 2008
juha.laamanen@tiehallinto.fi, puh. 0204 22 6224 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
yhteysviranomainen on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kauppamiehenkatu 4, PL 1023, 5101 KOUVOLA
Ylitarkastaja Jukka Timperi,
jukka.timperi@ymparisto.fi, puh. 020 490 4340
Arviointiselostus on nähtävillä maalis–toukokuussa 2008 seuraavissa paikoissa:
• Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (Kauppamiehenkatu 4, Kouvola)
• Haminan kaupungintalo (Puistokatu 2, Hamina)
• Haminan kirjasto (Rautatienkatu 8, Hamina)
• Virolahden kunnantalo (Opintie 4, Virolahti)
• Virolahden kirjasto (Rantatie 9, Virolahti)
• Vaalimaan Rajahovi (Rajahovintie 10, Vaalimaa)
Muistutukset ja huomautukset tästä arviointiselostuksesta osoitetaan kirjallisesti yhteysviranomaiselle nähtävilläoloaikana.
Arviointiselostus on myös hankkeesta vastaavan internet-sivuilla osoitteessa www.tiehallinto.fi
Lisätietoja antaa myös:
Ramboll Finland Oy Jari Mannila
jari.mannila@ramboll.fi, puh. 020 755 6459 Juha Siitonen
juha.siitonen@ramboll.fi, puh. 020 755 6360
Tiehallinto
Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA
Puhelinvaihde 0204 22 11
TIIVISTELMÄ
Hanke ja YVA-menettely
Kaakkois-Suomen tiepiiri suunnittelee valtatien 7 parantamista välillä Hamina – Vaalimaa. Suunnitte- lukohde sijaitsee Kymenlaaksossa Haminan kau- pungin ja Virolahden kunnan alueilla. Eurooppa- ja TEN-tieverkkoon sisältyvä valtatie 7 on tavoitteena kehittää moottoritieksi jo heti ensi vaiheessa liiken- teen voimakkaan kasvun, suuren raskaan liikenteen osuuden sekä niistä aiheutuvan turvattomuuden ta- kia.
Tiensuunnitteluprosessi on monivaiheinen sisältäen esiselvityksen, yleissuunnitelman, tiesuunnitelman ja rakennussuunnitelman. Ympäristövaikutusten ar- viointimenettely (YVA-menettely) toteutetaan tässä hankkeessa yleissuunnitelman yhteydessä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten ar- viointia lisäämällä tietoa hankkeesta, hankealueen nykytilasta, eri osapuolten näkemyksistä ja hankkeen aiheuttamista vaikutuksista. YVA-menettelyllä pyri- tään edistämään yhtenäistä ympäristön huomioon ottamista ja vaikutusten arviointia suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kaksi vaihetta: arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaihe.
Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, mitä ympäris- tövaikutuksia arvioidaan ja miten arviointi toteute- taan. Valtatien 7 Hamina – Vaalimaa –osuutta kos- keva ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui toukokuussa 2007 ja se oli nähtävillä 24.5.2007–
20.7.2007. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus yh- teysviranomaisena antoi lausuntonsa ohjelmasta 17.8.2007.
Arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen perus- teella tehtiin varsinainen vaikutusten arviointi, jonka tulokset on esitetty ympäristövaikutusten arviointise- lostuksessa. Samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointityön kanssa laadittiin alustavat yleissuunni- telmat valtatien 7 eri toteutusvaihtoehdoista.
Arvioinnin vaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitiin seuraavien valtatien parantamisvaihtoehtojen vaiku- tuksia:
• vaihtoehto 0+, tietä parannetaan liikenneturvalli- suutta ja toimivuutta lisäävillä toimenpiteillä tielin- jausta muuttamatta
• vaihtoehto 1, nykyisen tien tuntumassa sijaitseva moottoritievaihtoehto
• vaihtoehto 2, eteläinen moottoritievaihtoehto
• vaihtoehto 3, pohjoinen moottoritievaihtoehto
• vaihtoehto 4, moottoritievaihtoehtojen 1 ja 3 yhdis- telmänä
Vaihtoehdot 1, 2, 3 ja 4 edellyttävät kokonaan uut- ta valtatielinjausta. Vaihtoehto 4 otettiin mukaan tar- kasteluun selostusvaiheessa sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Vaihtoehtoja on verrattu vaih- toehtoon 0 eli hankkeen toteuttamatta jättämiseen (nykyinen tie). Vertailuajankohtana on käytetty en- nustevuotta 2030.
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on ollut mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja ympäristö- vaikutusten arviointiin. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu lehdistön, internetin ja sähköpostin sekä kirjeiden välityksellä.
YVA-menettelyn alkuvaiheessa maaliskuussa 2007 järjestettiin hankkeen tavoitteiden ja lähtökohtien sel- vittämiseksi tavoiteseminaari, johon osallistui hank- keeseen liittyviä viranomaisia ja muiden sidosryhmi- en edustajia. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana kesäkuussa 2007 järjestettiin ensimmäinen yleisö- tilaisuus. Toinen yleisötilaisuus järjestetään maalis- toukokuussa 2008 arviointiselostuksen nähtävilläolo- aikana. Yleisötilaisuudet ovat olleet kaikille avoimia esittely- ja keskustelutilaisuuksia.
Huhti- ja lokakuussa 2007 järjestettiin kaksi asuk- kaille ja sidosryhmille tarkoitettua työpajatilaisuutta.
Työpajoihin kutsuttiin kuntien edustajia sekä suun- nittelualueella toimivien järjestöjen ja yritysten edus- tajia. Lisäksi asukkaille ja sidosryhmille järjestettiin syyskuussa 2007 maastokävely, jolloin tutustuttiin eri linjausvaihtoehtoihin paikan päällä.
Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia vaikutuskokonai- suuksia:
• vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
• vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maan- käyttöön
• vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä suojelukohteisiin
• vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonva- rojen käyttöön
• vaikutukset pohjavesiin
• vaikutukset pintavesiin
• vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
• melu- ja päästövaikutukset
• liikenteelliset vaikutukset
• rakentamisen aikaiset vaikutukset
• kiinteistövaikutukset
• taloudelliset vaikutukset
Keskeiset vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset voivat olla luon- teeltaan joko suoria tai välillisiä. Suorat vaikutukset aiheutuvat välittömästi jonkin vaihtoehdon toteutta- misen seurauksena. Ne voivat kohdistua esimerkiksi uuden maastokäytävän pohja- ja pintavesiin, luon- nonoloihin, maisemaan tai kulttuuriarvoihin. Välillisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi uuden tien rakentamisen seurauksena aiheutuvat muutokset maankäytössä, yhdyskuntarakenteessa sekä ihmisten toimintaym- päristössä ja liikkumisessa.
Vaihtoehdon 0 + vaikutukset ovat vähäisiä. Vaihto- ehtoon sisältyvistä parannustoimenpiteistä huolimatta liikenteen turvallisuus heikkenee nykyisestä liikenne- määrän kasvaessa. Ruuhkahuippujen aikana rekka- liikenne jonoutuu edelleen ja aiheuttaa haittoja tienvar- ren asutukselle. Melua torjutaan asutuksen kohdalla, mikä muuttaa jonkin verran maisemakuvaa.
Kaikissa moottoritievaihtoehdoissa liikenteen suju- vuus paranee ja onnettomuudet vähenevät. Lisäksi niissä valtatien saavutettavuus muuttuu, koska liitty- minen moottoritielle tapahtuu eritasoliittymien kautta.
Nykyinen tie jää paikallisen liikenteen käyttöön.
Työpajoissa ja asukasmaastokävelyjen yhteydessä tarkasteltiin vaihtoehtoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia.
joen taajaman läpi. Myös kylien kohdalla asutukselle aiheutuvat haitat ovat merkittäviä ja niiden lieventä- minen on vaativaa. Uusien toimintojen sijoittuminen tien varteen vaikeutuu, koska tilaa on melko vähän ja tiejärjestelyt voivat tulla monimutkaisiksi. Tämän vuoksi vaihtoehto 1 ei tarjoa maankäytön kehityksel- le hyviä edellytyksiä. Vaihtoehto 1 leikkaa Vaalimaan kulttuurimaisemaa sekä rikkoo kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä kerrostumia. Nykyisen tien lähimaisema muuttuu oleellisesti. Vaihtoehdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luonnonoloihin.
Vaihtoehto 2 sijoittuu suurimmaksi osaksi uuteen maastokäytävään, lännessä nykyisen tien eteläpuo- lelle ja itäosassa pohjoispuolelle. Tien ja liikenteen haitat siirtyvät uusille alueille ja nykyisen tien varres- sa asumisen olosuhteet paranevat. Vaalimaan koh- dalla asutukselle aiheutuvat haitat säilyvät. Vaihtoeh- to 2 kiertää Virojoen taajaman, ja uusia toimintoja ja palveluja voi sijoittua taajaman ja valtatien väliselle alueelle. Tielinja sivuaa RUK:n käyttämää harjoitus- ja leirialuetta Valkjärvellä. Länsiosiltaan vaihtoehto haittaa kyläasutusta ja viljelyä sekä muuttaa maise- makuvaa. Vaihtoehto 2 kulkee luonnon monimuotoi- suuden kannalta arvokkaan Sikovuoren kallioalueen halki sekä saattaa heikentää Saarasjärven alueen luontoarvoja. Vaihtoehto saattaa vaikeuttaa liito-ora- vien kulkuyhteyksiä.
Vaihtoehto 3 kiertää Virojoen taajaman ja alueen kylät pohjoisesta ja aiheuttaa siten vähiten haittoja asutukselle. Vaihtoehto parantaa nykyisen tien var- ren asumisen olosuhteita. Toisaalta se halkoo eniten koskematonta metsäluontoa, mutta ei aiheuta muu- toksia arvokkailla maisema-alueilla. Vaihtoehto sijoit- tuu paikoin lähelle luonnon monimuotoisuuden kan- nalta arvokasta aluetta. Vaihtoehto 3 saattaa myös heikentää Saarasjärven alueen luontoarvoja ja liito- oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulku- yhteyksiä. Vaalimaan jokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen tie ylittää kapeimmasta kohdasta metsän suojassa.
Vaihtoehto 4 noudattaa vaihtoehdon 1 linjausta Lelusta Haaviston itäpuolelle saakka, jonka jälkeen
Vaihtoehto 4 saattaa heikentää Saarasjärven alueen luontoarvoja ja vaikeuttaa liito-oravien kulkuyhteyk- siä. Vaikutukset Vaalimaan jokilaaksoon ovat vaihto- ehdon 3 tavoin lievät.
Johtopäätökset
Moottoritievaihtoehdoista vaihtoehto 1 on asumisen ja ihmisten elinolojen kannalta vaikeasti toteutettava, koska meluntorjuntatoimia joudutaan tekemään pit- kiä matkoja. Vaihtoehto 3 kiertää asutuksen eikä se edellytä niin paljon meluntorjuntaa, kuin muut vaihto- ehdot.
Virojoen taajaman ja Vaalimaan kehittämisen kannal- ta vaihtoehdot 3 ja 4 ovat hyviä, koska ne tarjoavat parhaat edellytykset uusien toimintojen sijoittumisel- le. Vaihtoehdossa 1 sen sijaan uusien toimintojen si- joittuminen edellyttää monia tiejärjestelyjä.
Vaihtoehdot eivät tuhoa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita. Kaikki moottoritievaih- toehdot aiheuttavat kuitenkin estevaikutuksen eläi- mille. Haittoja on pyritty lieventämään toteuttamalla eläinten yli- tai alikulkumahdollisuuksia. II-luokan pohjavesialue Haavistossa suojataan kaikissa moot- toritievaihtoehdoissa, jolloin pohjavesien pilaantu- misriski pienenee. Myös vaihtoehdossa 0+ pohjave- sisuojaukset voidaan toteuttaa.
Jatkosuunnittelu
Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana on laadittu valtatien alustavaa yleissuunnitelmaa esiselvityksi- neen. Vaihtoehtojen liikennetekniset ratkaisut on esi- tetty karkealla periaatetarkkuudella. Tielinjausvaihto- ehdosta päätetään liittyen kiinteästi samanaikaisesti laadittaviin Kymenlaakson maakuntakaavaan ja Vi- rolahden kunnan yleiskaavaan yleissuunnittelun ai- kana syksyllä 2008. Tiehallinto tai liikenne- ja vies- tintäministeriö päättää hankkeen periaateratkaisusta yleissuunnittelun perusteella vuonna 2009.
lyn) tarkoituksena on tarkastella valtatien 7 parantamisen ympäristövaikutuksia Haminan ja Vaalimaan välillä Ha- minan kaupungin ja Virolahden kunnan alueella. YVA-me- nettelyssä selvitetään tien parantamisvaihtoehtojen mer- kittävimmät vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia haittojen lieventämiseksi ja torjumiseksi.
Valtatie 7 on osa Suomen tärkeintä kansainvälistä E18- tieyhteyttä ja Euroopan unionin (EU) tärkeäksi priorisoi- maa niin sanottua Pohjolan Kolmion liikennejärjestelmää.
Valtatie 7 sisältyy yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans-European Networks) sekä Tiehallinnon ehdotta- maan runkotieverkkoon.
Nykyinen valtatie 7 Haminan ja Vaalimaan välillä ei täy- tä valtatielle ja runkotielle asetettuja vaatimuksia. Tie on pääosin mutkainen ja mäkinen sekä erityisesti raskaan liikenteen määrään ja Venäjän rajaliikenteen jonotustar- peeseen nähden kapea. Liittymiä on runsaasti ja ne ovat jäsentymättömiä. Lisäksi Virojoen ja Vaalimaan välinen rekkajono on muodostunut pysyväksi muuta liikennettä ja ympäristöä haittaavaksi ilmiöksi.
Valtatien 7 kehittämiselle asetetut tavoitteet edellyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, sillä tie tulee ta- voitetilanteessa kehittää moottoritieksi. Hankkeeseen so- velletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994 ja muutokset 268/1999 ja 713/2006) mukaista menettelyä.
YVA-menettely käynnistyi vuoden 2007 alussa. Ympä- ristövaikutusten arviointiohjelma valmistui toukokuussa 2007, jolloin yhteysviranomaisena toimiva Kaakkois-Suo- men ympäristökeskus asetti sen lain mukaisesti yleisesti nähtäville ja pyysi eri sidosryhmiltä lausunnot. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus antoi arviointiohjelmasta yhte- ysviranomaisen lausunnon 17.8.2007.
Arviointiselostuksen, eli tämän raportin laatiminen käyn- nistyi kesällä 2007. Selostuksessa tarkastellaan alusta- valla tarkkuudella valtatien viittä eri kehittämisvaihtoehtoa (VE 0+, VE 1, VE 2, VE 3 sekä VE 4) ja arvioidaan niiden ympäristövaikutuksia. Vertailuvaihtoehtona on niin kutsut- tu 0-vaihtoehto. Tällä tarkoitetaan hankkeen toteuttamat- ta jättämistä ja liikenteen jatkumista nykyisellä tiellä ilman sen merkittävää parantamista.
yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja muiden alueen toi- mijoiden kanssa työn aikana järjestetyissä vuorovaikutus- tilaisuuksissa.
Hankkeesta vastaa Kaakkois-Suomen tiepiiri, vastuu- henkilönään Juha Laamanen. Ympäristövaikutusten yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ympäris- tökeskus, yhteyshenkilönä Jukka Timperi. Ympäristövai- kutusten arvioinnissa ja toteuttamisvaihtoehtojen tekni- sessä vertailussa konsulttina toimii Ramboll Finland Oy.
Ympäristövaikutusten arviointia ja hankkeen suunnittelua on ohjannut hankeryhmä, jossa edustettuina ovat olleet Kaakkois-Suomen tiepiiri, Tiehallinnon keskushallinto, Vi- rolahden kunta, Haminan kaupunki, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson maakuntamuseo, Vaalimaan tulli, Raja- vartiolaitos, Haminan Reserviupseerikoulu sekä konsultin edustajat. Yhteysviranomaisena toimiva Kaakkois-Suo- men ympäristökeskus toimi hankeryhmässä asiantunti- jajäsenenä. Kokouksiin on osallistunut tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.
Hankeryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet:
Juha Laamanen, pj Kaakkois-Suomen tiepiiri Kari Halme Kaakkois-Suomen tiepiiri Petteri Kukkola Kaakkois-Suomen tiepiiri Hanna Kailasto Kaakkois-Suomen tiepiiri Anna-Mari Haakana Kaakkois-Suomen tiepiiri Anita Airaksinen Kaakkois-Suomen tiepiiri Matti Hämäläinen Tiehallinto, keskushallinto Jukka Timperi Kaakkois-Suomen ympäristö-
keskus
Markku Uski Virolahden kunta Jarmo Tulkki Virolahden kunta Jukka Niemelä Virolahden kunta Jarkko Puro Virolahden kunta
(aluearkkitehti) Matti Filppu Haminan kaupunki Ari Pietarinen Kymenlaakson liitto
Timo Lievonen Kymenlaakson maakuntamuseo Pasi Marttinen Rajavartiosto Vaalimaa
Mika Poutiainen Vaalimaan tulli
Veli-Matti Hartikainen Haminan Reserviupseerikoulu Juha Siitonen Ramboll Finland Oy
Jari Mannila Ramboll Finland Oy Aino Rantanen, siht. Ramboll Finland Oy
Jari Kuokka Virolahden kunta Kaarlo Makkonen Virolahden kunta Juhani Kuntsi Vaalimaan tulli
Timo Mäkelä Rajavartiosto, Vaalimaa Jukka Mursinoff Rajavartiosto, Vaalimaa Riitta Kallström Kymenlaakson liitto Marjatta Pahkala Virolahden kunta
SISÄLTÖ
1. HANKKEEN ESITTELY ...8
1.1 Hankkeen kuvaus ja perusteet ...8
1.2 Hankkeen erityispiirteet ja ongelmat ...8
1.3 Hankkeen tavoitteet ...9
1.4 Suunnittelu- ja päätöksentekotilanne ...11
1.5 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin ja hankkeisiin ... 12
2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN ...13
2.1 Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteet ja lähtökohdat ... 13
2.2 YVA-menettelyn kuvaus ...13
2.3 Tiedottaminen, osallistuminen ja nähtävilläolo ... 14
2.4 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet ... 15
3. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE ...16
3.1 Hankkeen sijainti ...16
3.2 Luonnonolot ...16
3.3 Maisema ja kulttuuriperintö ...19
3.4 Asutus ja keskeiset toiminnot ...21
3.5 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ...22
3.6 Liikenteen nykytila ja liikenne-ennuste ... 23
4. HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT ...28
4.1 Neliporrastarkastelu ...28
4.2 Vaihtoehtojen muodostaminen ...29
4.3 YVA-menettelyn aikana karsitut vaihtoehdot ... 30
4.4 Arvioidut vaihtoehdot ...30
5. ARVIOINNIN RAJAUS ...37
5.1 Arvioitavat vaikutukset ...37
5.2 Suorat ja välilliset vaikutukset ...37
5.3 Vaikutusalue ja vaikutusten merkittävyys ... 37
6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA MENETELMÄT ...38
6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ... 38
6.2 Vaikutukset aluerakenteeseen ja maankäyttöön ... 40
6.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä suojelukohteisiin ... 42
6.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön ... 45
6.5 Vaikutukset pohjavesiin ...47
6.6 Vaikutukset pintavesiin ...48
6.7 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ... 49
6.8 Meluvaikutukset ...51
6.9 Päästövaikutukset ...53
6.10 Liikenteelliset vaikutukset ...54
6.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ...57
6.12 Kiinteistövaikutukset ...57
6.13 Taloudelliset vaikutukset ...58
7. HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN ...59
8. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ...60
8.1 Vertailutekijät ja menetelmät ...60
8.2 Yhteenveto ja johtopäätökset ...64
9. EPÄVARMUUSTEKIJÄT ...64
9.1 Liikenteelliset epävarmuustekijät ...64
9.2 Muut epävarmuustekijät ...64
10. JATKOSUUNNITTELU, LUVAT JA PÄÄTÖKSET ...65
11. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI ...65
LÄHTEET ...66
LIITTEET ...67
1. HANKKEEN ESITTELY
1.1 Hankkeen kuvaus ja perusteet
Valtatie 7 johtaa Helsingistä Kotkan ja Haminan kaut- ta Vaalimaalle. Tie on valmistunut nykyiseen muo- toonsa 1960-luvun puolivälissä. Tie on Haminan ja Vaalimaan välillä kaksikaistainen valtatie, joka on nykymuodossaan kapeahko ja mutkainen. Tiellä on useita yleisten teiden liittymiä sekä huomattava mää- rä yksityisten teiden liittymiä ja tilakohtaisia liittymiä.
Vaalimaalle Venäjän rajalle pyrkiviä rekkoja varten tietä on levennetty lähes koko matkalla joko piennar- levennyksellä tai odotuskaistalla.
Tavoitetilanteessa valtatie 7 on moottoritie koko suun- nittelualeen pituudelta Vaalimaalle saakka. Mahdolli- suutta hankkeen toteuttamiseksi vaiheittain kuitenkin selvitetään. E18 -tien kehittämisen strategisena ta- voitteena on, että tie on standardiltaan yhtenäinen moottoritie vuoteen 2015 mennessä. Hamina – Vaa- limaa välillä toteutus tehdään liikenteen kysynnän vaatimalla aikataululla.
Tämän raportin tarkoituksena on tarkastella alusta- valla tarkkuudella hankkeen vaihtoehtoja ja arvioida niiden ympäristövaikutuksia ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain mukaisella menettelyllä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-me- nettely) jälkeen jatkuvassa yleissuunnitteluvaiheessa valitaan yksi linjausvaihtoehto hankkeen periaaterat- kaisun pohjaksi. YVA-menettelyssä tarkastellaan eri linjausvaihtoehtoja tavoitetilanteen mukaisesti moot- toritienä.
Yleissuunnittelun ja siihen sisältyvän ympäristövaiku- tusten arvioinnin tavoitteena on suunnitella Haminan ja Vaalimaan välille liikennetilannetta vastaava, mah- dollisimman hyvin rajaliikenteen tarpeita ja kasvua palveleva tieyhteys, jolla liikennöinti on turvallista ja sujuvaa ja jonka haitalliset vaikutukset ovat mahdol- lisimman vähäiset.
1.2 Hankkeen erityispiirteet ja ongelmat
Valtatie 7 on osa E18 -tietä, joka ulottuu Turusta Hel- singin kautta Suomen itärajan ja EU:n ulkorajan vilk- kaimmalle rajanylityspaikalle, Vaalimaalle. E18 -tie on maan merkittävin poikittaisyhteys. Kaakkois-Suomen satamien kautta kulkee merkittävä osa koko itäisen Suomen suurteollisuuden tuotannosta.
Venäjän rajaliikenne on kasvanut räjähdysmäises- ti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itään suun- tautuvan transitoliikenteen nopea kasvu ja huonosti
toimiva rajanylitysmenettely ovat aiheuttaneet suuria paikallisia välityskykyongelmia. Venäjälle suuntautu- van liikenteen, etenkin raskaan liikenteen, oletetaan kasvavan jatkossakin merkittävästi.
Vaalimaan raja-aseman kautta Suomen ja Venäjän rajan ylittää yhteensä noin 1300 rekkaa vuorokaudes- sa. Rajan ylittävän rekkaliikenteen määrä vaihtelee vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokaudenaikojen välillä suuresti. Ruuhka-aikoina käsittelykapasiteetti rajalla ei riitä ja syntyy ajoittaisia jonoja. Raskas lii- kenne joutuu odottamaan rajalle pääsyä jopa useita vuorokausia kapeahkon ajoradan kaistoilla tai joillekin tieosuuksille rakennetuilla levennetyillä pientareilla.
Virojoen ja Vaalimaan välillä rekkajono on päivittäin toistuva ilmiö. Yli 15 kilometrin mittaiset rekkajonot ovat Haminan ja Vaalimaan välisellä tieosuudella tyy- pillisiä. Vuoden 2007 aikana rekkajonot ovat usein yl- täneet Haminan ja Kotkan väliselle moottoritieosuu- delle, jossa jonot ovat toistuvasti ulottuneet valtatien 15 liittymän tasalle Kotkan Rantahakaan. Näin ollen jonopituus on usein ollut yli 50 km. Joitakin kertoja jonoa on kerätty jo Koskenkylän – Loviisan välille le- veäkaistatielle. Rekkajonot venyivät ennätyspitkiksi joulun alla, jolloin Porvoon itäpuolelle Sannaisten ja Vanhakylän välille avattiin tilapäinen rekkaparkki. Ky- seessä oli ensimmäinen moottoritiellä sijaitseva rek- kaparkki Itä-Uudellamaalla.
Nykyinen valtatie 7 Haminan ja Vaalimaan välillä on linjaukseltaan ja tasaukseltaan mutkainen ja mäki- nen. Tie on erityisesti raskaan liikenteen määrään ja Venäjän rajan jonotustarpeeseen nähden kapea. Liit- tymiä on runsaasti ja ne ovat jäsentymättömiä. Tien nopeusrajoitus on talvella koko osuudella 80 km/h.
Kesänopeusrajoitus on Haminan ja Virolahden vä- lillä 100 km/h. Nämä nopeustasot eivät voi toteutua rekkajonojen seisoessa tien varressa. Edellä kuvatut ongelmat haittaavat liikenteen sujuvuutta ja liiken- neturvallisuutta. Nykyinen tie Haminan ja Vaalimaan välillä ei täytä valtatielle ja runkotielle asetettuja vaa- timuksia.
Tien varrella odottavat rekkajonot ruuhkauttavat pai- kallista liikennettä sekä muuta rajalle pyrkivää liiken- nettä. Pysähdyksissä oleva raskas liikenne haittaa kohtuuttomasti tien varressa asuvien ihmisten elämää ja ympäristöä melun, seisovien rekkojen, pakokaasu- päästöjen ja roskaantumisen kautta. Lisäksi jonot ra- joittavat elinkeinoelämän ja yhdyskuntien toimintaa ja Kuva 1. Suunnittelualue sijaitsee Haminan ja Vaalimaan
välillä
Valtatie 7 on osa Suomen tärkeintä kansainvälistä E18 -tieyhteyttä ja Euroopan unionin (EU) tärkeäksi priorisoimaa niin sanottua Pohjolan Kolmion liikenne- järjestelmää. Tie toimii Etelä-Suomen tärkeimpänä poikittaisyhteytenä sekä Suomen ja Venäjän välisen liikenteen pääväylänä. Sillä on huomattavan suuri merkitys Kotkan ja Haminan satamien ja Kaakkois- Suomen suurteollisuuden kuljetuksille. Valtaosa Suo- men kautta kulkevasta transitoliikenteestä on keskit- tynyt E18 -tielle.
Valtatie 7 sisältyy Tiehallinnon ehdottamaan päätei- den runkoverkkoon (kuva 2) ja yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans-European Networks) (kuva 3).
Kuva 2. Ehdotettu runkotieverkko Kuva 3. Yleiseurooppalainen TEN-verkko
kehittämistä. Paikallisen liikenteen kulkuvaikeudet ja turvattomuus ovatkin tiejakson suurimpia ongelmia.
Viime vuosina nykyistä tietä on parannettu leven- tämällä pientareita Lelun ja Virojoen välillä sekä ra- kentamalla erillisiä rekkakaistoja erityisesti Virojoen ja Vaalimaan välillä. Vaalimaalla on nykyisen raja-
prosenttia. Se asettaa erityisiä vaatimuksia, kun hankkeen mahdollisesta vaiheittain toteutuksesta päätetään vaihtoehtona moottoritien rakentamiselle kerralla. Mahdollisissa välivaiheissa ja myös lopulli- sessa moottoritieratkaisussa tulee raskaan liikenteen ruuhkatilanteita varten kehittää toimenpiteitä, jotka poistavat rekkajonot valtatieltä erityisille jonotusalu- eille.
Valtatietä 7 pitkin kuljetetaan viikoittain ilotuliterekkoja Kotkan ja Haminan satamista rajalle. Räjähdysvaa- ran vuoksi kuljetukset tapahtuvat poliisisaattueessa.
1.3 Hankkeen tavoitteet
1.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tämän hankkeen suunnittelussa on otettu erityisesti huomi- oon seuraavat:
• Valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, sata- mien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen,
• ylimaakunnallisten ja kansainvälisten kehittämis- vyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen,
• ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poista- minen ja ennaltaehkäiseminen,
• arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuo- toisuuden säilyttäminen sekä ekologisten yhteyk- sien säilyttäminen suojelualueiden välillä.
Edellä mainittujen lisäksi tärkeinä tavoitteina pidettiin myös seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttöta- voitteita:
• Aluerakenteen tasapainoisen kehittämisen tuke- minen sekä elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistaminen,
• joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytys- ten parantaminen,
• viheralueiden yhtenäisyyden säilyttäminen ja mat- kailun kehittämisen tukeminen,
• kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperin- nön sekä niiden luonteen säilyminen.
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ollaan par- haillaan uudistamassa ja uudistusehdotus on kevään 2008 ajan lausunnoilla. Ehdotuksessa on joitakin pai- Kuva 4. Vuoden 2007 aikana rekkajonojen kuukausittainen keskipituus on useasti ylittänyt 15 kilometriä
Kuva 5. Rekkajonot muodostavat osan tämän päivän kulttuurimaisemaa. Kuva Vaalimaalta.
notuksia muutettu. Ehdotuksen mukaisista tavoitteis- ta on tähän hankkeeseen otettu mukaan seuraavat:
• Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elin- ympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
• Alueidenkäytössä on varmistettava, että valta- kunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja maisemien alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden his- torialliseen kehitykseen.
1.3.2 Hankkeen tavoitteet
Hankkeesta järjestettiin tavoiteseminaari 19.3.2007, johon osallistui Virolahden ja Haminan eri hallinto- kuntien edustajia ja viranomaisia sekä sidosryhmien edustajia eri aloilta. Seminaarissa keskusteltiin pien- ryhmissä erityisesti paikallisista tavoitteista. Ryhmä- töiden perusteella keskeisiksi aiheiksi katsottiin seu- raavat:
• turvallisuus
• tieliikenteen sujuvuus
• välittömästi tehtävät parannustoimenpiteet
• rekkajonot pois
• asutukselle aiheutuvat haitat
Kuva 6. Hankkeen tavoitteena on muun muassa liiken- neturvallisuuden parantaminen
aseman välittömässä läheisyydessä 160 rekan py- säköintialue, mutta Tiehallinnon tavoitteena on saa- da vuonna 2008 valmiiksi Vaalimaalle suunniteltava 1000 rekan etäpysäköintialue.
Tietä käyttävän raskaan liikenteen osuus kokonais- liikenteestä on poikkeuksellisen suuri eli 25–28
Tavoiteseminaarin perusteella valtatien 7 parantamiselle välillä Hamina – Vaalimaa määriteltiin taulukon 1 mu- kaiset tavoitteet valtakunnallisella, seudullisella ja paikallisella tasolla.
Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet
Tavoitetaso Tavoite Priorisointi
Kansainväliset ja
valtakunnalliset Kehitetään E18 -tien itäisin osuus pääkaupunkiseudulta Vaalimaalle ja edelleen
Pietariin korkeatasoiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi moottoritieksi Ensisijainen Vähennetään liikennekuolemia ja henkilövahinko-onnettomuuksia merkittävästi. Ensisijainen Parannetaan tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta ja matka-
aikojen ennustettavuutta. Ensisijainen
Parannetaan rajan ylittäviä yhteyksiä Pietarin suuntaan. Täydentävä Korostetaan ratkaisujen korkeaa laatutasoa (ympäristö, maisema, palvelut, liiken-
teen hallinta) tien kansainvälinen erityisasema huomioon ottaen. Täydentävä Turvataan Natura 2000-verkoston sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien
luontokohteiden suojeluarvot Täydentävä
Turvataan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja maisema-aluei-
den arvojen säilyminen Täydentävä
Hankkeen tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen Täydentävä Seudulliset Kehitetään valtatiestä 7 turvallinen ja sujuva seudullinen ajoneuvoliikenteen yhteys Ensisijainen Turvataan seudun asukkaiden työ- ja asiointimatkojen sujuvuus Ensisijainen Vähennetään merkittävästi rajanylitysliikenteestä ja erityisesti rekkaliikenteestä
johtuvia välillisiä haittoja Ensisijainen
Torjutaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden pilaantumisriskit
Täydentävä
Turvataan ekologisten käytävien säilyminen Täydentävä
Turvataan arvokkaiden maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden ja kulttuu-
riympäristöjen suojeluarvot Täydentävä
Paikalliset Tuetaan kuntien yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämistä. Ratkaisut eivät
saa hajauttaa nykyistä yhdyskuntarakennetta. Ensisijainen
Minimoidaan nykyisessä ja uudessa tiekäytävässä asukkaille, maanomistajille ja
ympäristölle aiheutuvat haitat. Ensisijainen
Poistetaan nykyisessä tiekäytävässä erityisesti raskaasta läpikulkuliikenteestä ja jonoutumisesta asukkaille ja maankäytölle aiheutuvat este-, melu-, tärinä-, päästö ja viihtyisyyshaitat.
Ensisijainen
Turvataan paikallisen liikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus taaja-
missa ja kylissä. Täydentävä
Näiden aiheiden takaa löytyy muun muassa seuraavia paikallisia tavoitteita:
Kuva 7. Rajan läheisyydessä ympäristön roskaantuminen on ongelma. Kuva Vaalimaan Rajahovin parkkialueelta.
• kuntien maankäytön kehittymisen tukeminen ja sen tarpeiden huomioon ottaminen, riittävästi liit- tymiä
• yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: asutuksen, loma-asutuksen ja palvelurakenteen tukeminen
• Virolahden kylistä ja taajamista (mm. Klamilasta ja Virojoelta) sujuvat yhteydet Haminaan (työssä- käyntialuetta)
• levähdysalueen tarve ja sijainti
• kylien ja niiden asutuksen sekä loma-asutuksen suojaaminen liikenteen haitoilta
• tärkeät pohjavesialueet suojataan
• tehtyjen parannussuunnitelmien toteuttaminen mahdollisimman pian
• louhosten sivukiven hyödyntäminen tienrakenta- misessa
• hanke aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa maanomistajille ja elinkeinojen harjoittamiselle
• turvataan alueen asukkaiden työ- ja asiointimatko- jen sujuvuus ja turvallisuus
• rekkajonojen aiheuttamien ongelmien, kuten tur- vattomuuden ja jäteongelmien poistaminen
• liikenteen haittojen, kuten melun ja päästöjen vä- hentäminen
• rajaliikenteen valvonnan edellytysten ja raja-alu- een toimintojen kokonaisuuden hallinnan turvaa- minen, muun muassa varareittien turvaaminen
• matkailun ja matkailupalveluiden tukeminen (Bunk- kerimuseo ja Salpalinjan virkistysreitti)
• Salpalinjan ja Museotien huomioiminen, etenkin sen jatke Vaalimaan suuntaan
• riistaeläinten yli- ja alikulkujen toteuttaminen
• Puolustusvoimien Valkjärven harjoitusalueen toi- minnan turvaaminen ja ali- tai ylikulkujen toteutta- minen varusmiesten harjoitusmetsissä
• Vaalimaan tiejärjestelyissä on otettava huomioon kiviaineksen kuljetukset louhoksilta
• maakaasuputki ja paineviemäri tulee ottaa huomi- oon
1.4 Suunnittelu- ja päätöksentekotilanne
1.4.1 Suunnitteluvaihe ja hankkeen toteuttami- sen aikataulu
Tien suunnitteluprosessi koostuu neljästä eri vaihees- ta; esiselvityksistä, tien yleissuunnittelusta, tiesuun- nittelusta ja tien rakennussuunnittelusta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan yleensä esi- ja yleissuunnitelmia laadittaessa. Esille tulleet ympäristövaikutukset huomioidaan, niitä täsmenne- tään ja pyritään lieventämään ja ehkäisemään myö- hemmin laadittavissa yleis- ja tiesuunnitelmissa.
Kuvassa 8 on esitetty tiensuunnitteluprosessin ja YVA-menettelyn liittyminen toisiinsa.
Valtatien 7 parantamishankkeessa välillä Hamina – Vaalimaa ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan osana tien yleissuunnittelua. Päätöstä valittavasta ratkaisusta ei tehdä ympäristövaikutusten arviointi- menettelyn aikana. YVA-menettelyn aikana arvioi- daan eri maastokäytävävaihtoehtojen ympäristövai- kutuksia ja niitä vertaillaan keskenään. Varsinainen yleissuunnittelu aloitetaan ympäristövaikutusten arvi- oinnin valmistuttua. Hankkeen yleissuunnitelma val- mistuu keväällä 2009. Hankkeen jatkosuunnittelun vaiheet ja aikataulu riippuvat hankkeen priorisoinnista päätiehankkeiden joukossa ja tienpidon rahoituksen kehittymisestä. Rakentamisen on arvioitu alkavan ai- kaisintaan vuonna 2012.
Kuva 8. Tiensuunnitteluprosessi ja YVA-menettely
Kuva 9. YVA-menettelyn ja yleissuunnit- telun alustava aikataulu
1.4.2 Hanketta koskevat suunnitelmat ja päätökset
Valtatien 7 parantamisesta on laadittu useita suun- nitteluprosessin eri vaiheiden suunnitelmia. Ympä- ristövaikutusten arviointimenettelyn ja yleissuun- nittelun perustana on E18 -tien kehittämisstrategiaa käsittelevä laaja raporttiaineisto, jossa on perusteltu Helsinki – Pietari – Moskova -liikennekäytävän kehit- tämistarvetta moottoritietasoiseksi väyläksi.
Suunnittelun lähtökohtina ovat muun muassa seuraa- vat viime vuosina valmistuneet selvitykset ja suunni- telmat:
• Valtatien 7 parantaminen välillä Summa – Vaali- maa, tarveselvitys 1994
• Pohjolan kolmion liikennejärjestelmä- ja E18 -tien kehittämisstrategia 2003
• Valtatien 7 yhteysvälin Kotka – Vaalimaa kehittä- misselvitys 2003
• Valtatien 7 (E18) parantaminen välillä Hamina – Virojoki, toimenpideselvitys 2003
• Valtatien 7 parantaminen välillä Virojoki – Vaali- maa, tiesuunnitelma 2004
• Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdal- la, yleissuunnitelma 2005
• Valtatien 7 parantaminen Vaalimaan rajanylitys- paikalla, tiesuunnitelma 2007
• Vaalimaan rajanylityspaikan rekkaliikenteen pysä- köinti, esiselvitys 2007
Aiemmissa selvityksissä on tutkittu alustavia vaihto- ehtoja tien parantamisesta sekä uusilla linjauksilla että nykyisessä tiekäytävässä. Myös muita paran- nustoimenpiteitä muun muassa rajanylitysliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi on suunni- teltu.
1.5 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin ja hankkeisiin
1.5.3 Asemakaavoitus
Virojoella on keskustaa koskeva kunnanvaltuuston hyväksymä (2006) asemakaavamuutos. Muilta osin keskustan asemakaava on vahvistettu jo vuonna 1972. Asemakaavoitusta on tarkoitus jatkaa II-vai- heen ja III-vaiheen asemakaavoilla, kun Virojoen – Vaalimaan osayleiskaava on vahvistettu.
Vaalimaan alueella on parhaillaan käynnissä asema- kaavan muutostyö, johon sisältyy suunniteltu rekka- parkkialue.
Vahterikon alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä (2002) teollisuusaluetta koskeva asema- kaava.
1.5.4 Muut suunnitelmat ja hankkeet
Parhaillaan laaditaan valtatien 7 Haminan kohdan moottoritien tiesuunnitelmaa vuoden 2005 yleissuun- nitelman pohjalta. Hamina – Vaalimaa -hankkeen vaihtoehdot liittyvät edellä mainitun Haminan ohi- kulkutien suunnitelmaan Lelun alueella suunnitte- lualueen länsipäässä. Vaalimaan rajanylityspaikan läheisyyteen suunniteltavan rekkaliikenteen pysä- köintialueen tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2008. Laaja 1000 rekan pysäköintialue on saanut rahoituspäätöksen ja se toteutetaan vuosina 2008–
2009. Alue otettaneen käyttöön osittain keskeneräi- senä vuoden 2008 lopussa vuodenvaihteen ruuhkien vähentämiseksi.
Vaalimaan raja-aseman kehittämishankkeet Vaalimaan raja-asemalla on tehty ja suunniteltu useita kehittämishankkeita. Suunnitteilla on muun muassa sekä Tiehallinnon että Senaattikiinteistöjen toimesta teetettäviä rakennuskohteita. Tiehallinto rakennuttaa alueen liikennejärjestelyt valtatien 7 parantamiseen liittyen ja Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa tullilaitok- sen, rajavartiolaitoksen ja maa- ja metsätalousminis- teriön tarpeisiin alueelle tulevat rakennukset. Lähtö- kohtana on niin sanottu kahden aseman toimintamalli.
Nykyinen asemarakennus, siihen liittyvät ajoväylät ja tarkastuskaistat jäävät henkilöliikenteen käyttöön.
Tavaraliikenteelle rakennetaan uusi asemarakennus ja siihen liittyvät ajoväylät ja tarkastusalueet.
1.5.5 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Tiehallinto tai Liikenne- ja viestintäministeriö tekee maantielain (2005/503) mukaan käsiteltävästä yleis- suunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Siinä on käy- tävä ilmi, miten ympäristövaikutusten arviointiselos- tus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Hyväksymispäätöksen jälkeen han- ke voidaan sisällyttää tiepiirin 4-vuotiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS). Ennen hankkeen raken- tamisvaihetta on laadittava ja hyväksyttävä maantie- lain mukainen tiesuunnitelma. Maantielain mukaisen yleissuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja ra- kennuslain (1999/132) mukaiseen oikeusvaikuttei- seen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muu- hun alueidenkäyttöön on selvitetty. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin seutu- tai maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asema- kaavaa, jos kunta ja alueellinen ympäristökeskus sitä puoltavat.
1.5.1 Seutukaava ja maakuntakaavoitus
Suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson seu- tukaava, joka käsittää koko maakunnan alueen ja kaikki maankäyttömuodot. Suunnitteluosuudelle on laadittu myös taajama-alueet kattava maakuntakaa- va, johon kuuluvat Haminan ja Virojoen – Vaalimaan alueet. Vahvistuessaan maakuntakaava korvaa ko- konaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Muilta osin seutukaava jää voimaan.
Kymenlaakson Liitto on käynnistänyt maakuntakaavan toisen vaiheen laatimisen. Kymenlaakson Maaseutu ja luonto -nimisessä maakuntakaavassa käsitellään maaseutualueita ja yhteysverkoston kokonaisuutta sekä taajama-aluevarauksia siltä osin kuin ne rajat- tiin ensimmäisen maakuntakaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Vuonna 2008 valmistuvassa maakunta- kaavaluonnoksessa voidaan tutkia useampia vaihto- ehtoja valtatien linjaukselle ja selvittää samalla Hami- na – Vaalimaa -välin muuta maankäyttöä. Tavoitteena on esittää valtatien linjaukselle yksi aluevaraus maa- kuntakaavaehdotuksessa vuonna 2009.
1.5.2 Yleiskaavoitus
Haminan kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006.
Yleiskaavoitettu alue kattaa Haminan keskeiset alu- eet. Itäisin osa kaupungista ei kuulu yleiskaava-alu- eeseen. Valtatien 7 osuus Hamina – Vaalimaa sijoittuu yleiskaavassa kokonaan maa- ja metsätalousalueel- le. Yleiskaava-alueen ulkopuolella Haminassa ei ole merkittävää asutusta valtatien tuntumassa.
Virolahdella Virojoen – Vaalimaan osayleiskaava kä- sittää Virojoen taajaman ja pääosan Vaalimaan ky- lästä aina raja-asemalle saakka. Se on vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 12.4.2001.
Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on huomioi- tu valtatielle kaksi linjausta, joista toinen sijoittuu Vi- rojoen taajaman sisään ja toinen kiertää sen pohjois- puolelta.
Virolahdella on käynnissä Virojokea ja Vaalimaata koskevan osayleiskaavan muutostyö samanaikai- sesti valtatien 7 yleissuunnittelun kanssa vuorovai- kutteisesti.
2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN
2.2 YVA-menettelyn kuvaus
YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arvi- ointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Arvioin- timenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava taho toimittaa yhteysviranomaiselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointiohjelma on suunnitelma sii- tä, miten suunnitellun hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi- ohjelma valmistui toukokuussa 2007 ja se oli nähtä- villä 24.5.2007–20.7.2007.Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa ohjelmasta 17.8.2007.
Arviointiselostusvaiheessa hankkeen vaikutukset selvitetään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Arviointiselos- tusvaiheessa, samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointityön kanssa, on laadittu alustavat suunnitel- mat eri toteutusvaihtoehdoista. Arvioinnin tulokset on esitetty tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuk- sessa. Selostus on nähtävillä toukokuussa 2008. Ar- viointimenettelyn kulku on esitetty kuvassa 10.
Hankkeesta vastaa Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yh- teysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ympä- ristökeskus. Hankkeen suunnittelua ja vaikutusten arviointia on ohjannut hankeryhmä, joka on koostu- nut Kaakkois-Suomen tiepiirin, Virolahden kunnan, Haminan kaupungin, Kymenlaakson liiton, Vaalimaan tullin, Puolustusvoimien / RUK:n, Rajavartiolaitoksen , Kymenlaakson maakuntamuseon ja konsultin edus- tajista.
Kaakkois-Suomen tiepiiri on toiminut hankeryhmän puheenjohtajana ja konsultti sihteerinä. Asiantunti- jajäsenenä hankeryhmässä on toiminut hankkeen yhteysviranomainen Kaakkois-Suomen ympäristö- keskus. Arviointityö on tehty konsulttityönä Ramboll Finland Oy:ssä, alikonsulttinaan Luontoselvitys Kot- kansiipi. Tiehallinto on teettänyt erillisinä selvityksinä hankkeen päästömallinnustyön Ilmatieteen laitoksel- la ja kiinteistövaikutusten arviointityön Maanmittaus- laitoksella.
2.1 Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteet ja lähtökohdat
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-me- nettely) koskevan lain (468/1994, muutettu 267/1999 ja 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaiku- tusten arviointia lisäämällä tietoa hankkeesta, han- kealueen nykytilasta, eri osapuolten näkemyksistä ja hankkeen aiheuttamista vaikutuksista. YVA-menet- telyn tarkoituksena on varmistaa, että suunnitellun hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella ennen päätöksentekoa. YVA-menette- lyllä pyritään edistämään yhtenäistä ympäristövaiku- tusten arvioinnin huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ympäristövaikutusten arviointi keskittyy eri vaihtoehtojen vertailuun. Päätöstä jat- kosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta ei tehdä YVA-menettelyn aikana. Vaihtoehtoja vertaamalla pyritään löytämään hankkeelle toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja muille ympäristöarvoille sekä asutukselle ja ihmisten hyvinvoinnille. Hankkeen tu- lee lisäksi mahdollisimman hyvin täyttää sille asetetut seudulliset, valtakunnalliset ja kansainväliset tavoit- teet.
YVA-menettelyä sovelletaan YVA-asetuksen (713/2006) 2 luvun 6 § hankeluettelon kohdan 9 mukaisesti seuraaviin tiehankkeisiin:
• moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden rakenta- minen
• neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 km:n pi- tuisen yhtäjaksoisen uuden tien rakentaminen
• tien uudelleenlinjaus tai leventäminen siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useam- pikaistaisen tieosan pituudeksi tulee vähintään 10 km
Valtatie 7 välillä Hamina – Vaalimaa on tavoitetilan- teessa moottoritie. Tästä johtuen hankkeeseen so- velletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista menettelyä.
Kuva 10. YVA-menettely, tiedottaminen ja vuoropuhelu
2.3 Tiedottaminen, osallistuminen ja nähtävilläolo Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä tavoitteena on ollut tarjota kaikille hankkeesta kiinnostuneille tie- toa hankkeesta sekä mahdollisuuksia osallistua ym- päristövaikutusten arviointimenettelyyn ja hankkeen suunnitteluun.
Alueen asukkaiden ja muiden intressiryhmien näke- myksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista on kerätty koko suunnittelun ajan. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu lehdistötiedotteiden, internetin ja sähkö- postin sekä kirjeiden välityksellä. Yleisötilaisuuksia ja työpajoja on järjestetty sekä arviointiohjelma että -selostusvaiheessa.
Hankkeelle perustettiin YVA-menettelyn alkuvaihees- sa omat internet-sivut Tiehallinnon sivustolle.
2.3.1 Tavoiteseminaari
Hankkeen tavoitteiden ja lähtökohtien selvittämisek- si järjestettiin tavoiteseminaari Virojoella 19.3.2007.
Seminaarin tarkoituksena oli koota hankkeeseen liittyviä viranomaisia ja muita sidosryhmiä keskuste- lemaan ja kartoittamaan valtatien 7 parantamiselle tavoitteita Hamina – Vaalimaa -välillä.
Seminaariin osallistui 32 henkilöä. Kutsutut organi- saatiot olivat Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Virolahden kunta, Haminan kaupunki, Kaakkois-Suo- men ympäristökeskus, Kymenlaakson liitto, Puo- lustusvoimat, Rajavartiosto, Tulli, Kymenlaakson maakuntamuseo, Haminan poliisi, Liikkuva poliisi, Pelastustoimi, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Linja-autoliitto ja Kymenlaakson luonnonsuojelu- piiri.
Tilaisuuden alussa osallistujille kerrottiin tarkemmin hankkeesta ja sen tavoitteista, yleissuunnittelusta sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointime- nettelystä. Pienryhmissä keskusteltiin hankkeen ongelmista ja tavoitteista sekä maastokäytävien lin- jauksista. Ryhmissä löydetyt keskeiset tavoitteet ja ongelmat kirjattiin jatkosuunnittelun ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi.
2.3.2 Asukastyöpaja I
Ensimmäinen asukkaille ja maanomistajille tarkoi- tettu työpaja järjestettiin arviointiohjelmavaiheessa 12.4.2007 Virojoen koulukeskuksessa. Tavoitteena oli tarjota paikallisille ihmisille mahdollisuus keskus- tella hankkeesta, kuulla heidän näkemyksiään tavoit- teista ja vaikutuksista sekä saada heiltä palautetta vaihtoehdoista ja tietoa alueesta.
Työpajaan kutsuttiin myös kuntien viranhaltijoita, tek- nisen lautakunnan jäseniä, kuntayhtymän edustajia sekä seuraavien suunnittelualueella toimivien järjes- töjen ja yritysten edustajia:
• Kyläyhdistykset ja -toimikunnat (Kirkonseutu, Le- lu – H aru – Holsveri -alue, Pihlaja, Pyterlahti, Ra- vijärvi, Virojoki, Säkäjärven vaikutusalueen yhdis- tys, Vaalimaan seutu)
Kuva 11. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin vaihtoehtoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia
• Luontojärjestöt (Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys)
• Vapaa-ajan järjestöt (Haminan seudun mootto- rikerho, Kaakkoisrajan Kelkkateam ry, Kaakon Hahlo ry, Kaakon Koukku ry, Kotola - Mattilan VPK, Miehikkälä - Virolahden Sydänyhdistys ry, Virolah- den Karjalaseura ry, Kotola - Mattilan VPK, Viro- lahden Sotaveteraanit ry, Virolahden Matkailuyh- distys ry)
• Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset (Etelä- Vehkalahden metsästysyhdistys, Virolahden Riis- tanhoitoyhdistys, Metsähallitus)
• Koulut (Virojoen koulu (vuosiluokat 1-6), Virolah- den yläaste ja lukio, Harjun oppimiskeskus, Klami- lan Koulun Vanhempainyhdistys ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Virolahden ry)
• Martat ja maatalousseurat (Virolahden Marttayh- distys ry, Virolahden Maaseutuseura ry, Maatalo- ustuottajain Virolahden Yhdistys MTK-Virolahti ry)
• Yrittäjät (Virolahden Yrittäjät ry)
• Puolustusvoimat ja Metsähallitus
• Asukkaita ja maanomistajia (kutsu lähti postituslis- talla olleille 13 henkilölle)
Tavoitteena oli saada paikalle mahdollisimman katta- vasti eri näkökantojen, väestöryhmien ja toimijoiden edustajia. Tilaisuuteen saapui 29 henkeä. Työpajas- sa saatiin tietoa alueen nykytilanteesta, palautetta vaihtoehdoista ja näkemyksiä hankkeen merkittävim- mistä vaikutuksista.
2.3.3 Yleisötilaisuus I
Arviointiohjelman nähtävilläolon aikana järjestettiin yleisötilaisuus 13.6.2007. Virojoen rajasalissa järjes- tettyyn tilaisuuteen osallistui noin 120 henkeä. Tilai- suudessa esiteltiin valmistuneen arviointiohjelman sisältöä ja kerrottiin osallistumismahdollisuuksista sekä YVA-menettelyn jatkovaiheista.
Kuva 12. Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin kesä- kuussa 2007 Virojoen rajasalissa
2.3.4 Maastokävely
Vaikutusten arviointityön aikana järjestettiin asukkail- le, maanomistajille, sidosryhmille ja muille kiinnostu- neille maastokävely 25.9.2007. Maastokävelyn aika- na tutustuttiin eri linjausvaihtoehtoihin paikanpäällä ja pohdittiin eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Maastokäve- ly jaettiin neljään eri osa-alueeseen, joihin tutustuttiin kokoontumalla aluksi yhteiseen tapaamispaikkaan.
Yhdessä keskustellen sovittiin tarkasteltavat kohdat maastossa, joihin siirryttiin autoilla yhteiskyydein. Ta- paamispaikat olivat:
• Kattilaisten soranottopaikka klo 9.30
• Valkjärven urheilukenttä klo 11.00
• Virojoen koulukeskus klo 13.30
• Vaalimaan entinen koulu klo 16.00
Maastokävelyyn osallistui Kattilaisissa ja Valkjärvellä noin 30, Virojoen koulukeskuksella 17 ja Vaalimaan entisellä koululla 15–20 asukasta. Lisäksi mukana oli kuusi Tiehallinnon ja konsultin edustajaa.
Päivän päätteeksi pidettiin Vaalimaan entisellä kou- lulla yhteenvetotilaisuus, johon osallistui noin 40 hen- kilöä. Iltatilaisuudessa vedettiin yhteen päivän aikana saatuja kommentteja sekä keskusteltiin eri vaihtoeh- doista.
2.3.5 Asukastyöpaja II
Toinen asukastyöpaja järjestettiin vaikutusten arvioin- nin loppupuolella 31.10.2007. Tilaisuuteen kutsuttiin ensimmäisessä työpajassa olleiden lisäksi hankkeen aikana, yleisötilaisuudessa ja maastokäynnillä posti- tuslistalle ilmoittautuneet. Osallistujia oli seitsemän.
Lisäksi työpajaan osallistui kuusi tiepiirin ja konsultin edustajaa.
Työpajan aluksi esiteltiin maastokäyntien pohjalta täsmennetyt linjausvaihtoehdot sekä niiden melu-, luonto- ja maisemavaikutuksia. Ryhmissä keskustel- tiin ja kirjattiin muistiin osallistujien näkemyksiä siitä, miten vaihtoehdot vaikuttavat ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, mitä vaikutuksia osallistujat pitävät tär- keimpinä ja miten haitallisia vaikutuksia voidaan lie- ventää.
Kuva 13. Maastokävelyn aikana tutustuttiin eri vaihtoehtoi- hin paikan päällä. Kuvassa Vaalimaanjokilaak- son Rasa-ahonmäki.
2.3.6 Yleisötilaisuus II
Valmistuneen arviointiselostuksen nähtävilläolon ai- kana maalis-toukokuussa 2008 järjestetään yleisöti- laisuus. Tilaisuudessa esitellään tutkitut vaihtoehdot, niiden vaikutukset sekä kerrotaan palautemahdolli- suudesta ja hankkeen jatkovaiheista.
2.4 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettiin yhteensä 42 lausuntoa, joista 23 oli yksityishenkilöi- den ja yhteisöjen kannanottoja. Yhteysviranomainen (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus) antoi lausun- tonsa saatujen kannanottojen pohjalta 17.8.2007.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoi, että ar- viointiohjelma oli asiantuntevasti laadittu, tarkoitus- taan vastaava ja pääosiltaan riittävä ja että siinä oli otettu hyvin huomioon arviointiohjelmalta YVA-lain ja -asetuksen (9§) mukaan vaadittavat keskeiset asiat.
Keskeisiksi vaikutuskokonaisuuksiksi nostettiin vai- kutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, maan- käyttöön, luontoon ja maisemaan sekä kulttuuripe- rintöön. Keskeisiä tarkasteltavia aiheita ovat lisäksi muun muassa liikenteen melu (sisältäen myös yö- aikaisen melun, päästöt, riskitarkastelut sekä liiken- teen kasvuennusteet ja niiden herkkyystarkastelut.
Yhteysviranomainen esitti arviointiohjelmaan ja siinä esitettyihin arvioitaviin ympäristövaikutuksiin muun muassa seuraavia huomioita ja tarkennuksia:
• mahdollisista erityistilanteista (erilaiset onnetto- muudet, poikkeukselliset liikenneolot) aiheutuvat ympäristövaikutukset sekä varautuminen eritysti- lanteisiin mahdollisten haitallisten vaikutusten lie- ventämiseksi
• vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriperintöön Viro- joen ylittävän sillan osalta
• yöaikainen melu ja sen suhde ohjearvoihin
• päästöjen leviämisen vaikutukset sekä kasvihuo- neilmiön voimistumista aiheuttavat yhdisteet
• yhteisvaikutukset Haminan ja Kotkan satamien kehittämishankkeiden kanssa
• vaikutukset Salpalinjan arvoihin
• liikenteelliset herkkyystarkastelut ja kasvuun liit- tyvät epävarmuustekijät, muun muassa Venäjälle suuntautuvan liikenteen kehitys
• sivukivien hyödyntämismahdollisuudet hankkeen toteuttamisen yhteydessä
Kuva 14. Toinen työpaja järjestettiin syksyllä 2007 Virojo- en koulukeskuksella
Kyseisten seikkojen huomioimiseksi tehtiin seuraavia toimenpiteitä:
• Vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja riskeihin liit- tyviä asioita on pyritty välttämään suunnitelluilla pohjavesisuojaustoimenpiteillä ja mahdollisten ympäristölle vaarallisten aineiden ympäristöön va- lumista estävillä toimilla.
• Kulttuuriperintöön ja Salpalinjaan liittyviä kysy- myksiä käsiteltiin erillisessä 21.11.2007 järjes- tetyssä kokouksessa yhdessä Museoviraston, maakuntamuseon ja Salpalinja-projektin kanssa.
Kokouksessa keskusteltiin erityisesti Salpalinjan arvoihin kohdistuvista muutoksista eri vaihtoeh- doissa. Lisäksi suunnittelijoille annettiin ohjeita ar- vioida hankkeen vaikutuksia kulttuurimaisemaan.
• Maankäyttöä ja kaavoitusta koskeva neuvottelu käytiin 21.11.2007 kuntien ja maakunnan kaa- voituksesta vastaavien, Kaakkois-Suomen ym- päristökeskuksen, tiepiirin ja konsultin kesken.
Kokouksessa käsiteltiin aluerakenteessa ja maan- käytössä odotettavissa olevia muutoksia tiehank- keen eri vaihtoehdoissa. Lisäksi keskusteltiin Viro- joen taajaman sekä Vaalimaan kehittämisestä ja kehitysmahdollisuuksista.
• Yönaikaista melua ja sen suhdetta ohjearvoihin tarkasteltiin melumallinnuksen ja arvioinnin yhte- ydessä.
• Tieliikenteen päästöjen selvittämiseksi tilattiin Il- matieteen laitokselta erillinen päästöjen leviämis- mallinnus ja sen perusteella tehty selvitys pääs- töjen vaikutuksista Virojoen ja Vaalimaan välisellä alueella. Lisäksi sovittiin, että Ilmatieteen laitos mittaa päästömääriä Virojoen ja Vaalimaan väli- sellä osuudella, jotta yleissuunnitteluun saadaan tarkempaa tietoa ilman epäpuhtauksien leviämi- sestä alueella.
• Yhteisvaikutukset Haminan ja Kotkan satamien kehittämishankkeiden kanssa käsiteltiin osana lii- kenne-ennustetta ja siinä esitettyjä liikenteen ke- hittymisskenaarioita.
• Liikenteellisiä herkkyystarkasteluja tehtiin osana liikenne-ennustetta.
• Sivukivien hyödyntämismahdollisuuksia tarkastel- tiin osana maa- ja kallioperään kohdistuvien vai- kutusten arviointia.
Linjausvaihtoehtoja tarkistettiin saatujen kannanotto- jen ja lausuntojen pohjalta. Muun muassa ympäris- tövaikutusten arviointiohjelmassa esitetty Rajasuon eteläpuolitse kulkeva vaihtoehto 3A karsittiin jatko- suunnittelusta. Lisäksi saatujen kommenttien pohjal- ta muodostettiin uusi vaihtoehto 4, joka on yhdistel- mä vaihtoehdoista 1 ja 3.
3. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE
3.1 Hankkeen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Kaakkois-Suomessa Ky- menlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä, ja rajautuu länsipäässä Haminan kaupungin itäisiin osiin ja itäpäässä Vaalimaan raja-asemaan. Suunnit- telualue sijoittuu kahden kunnan, Haminan ja Virolah- den, alueella, joista Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta. Hankkeen sijainti on esitetty kuvassa 15.
maa-ainesta muodostaen kallioharjanteiden, karke- arakeisten moreeniselänteiden ja harjujen väleihin muodostuneisiin jokilaaksoihin hienojakoisia savi- ja turvealueita.
Suunnittelualuetta halkovat suurimmat jokilaaksot ovat Ravijokilaakso, Pihlajanjokilaakso, Virojokilaakso ja Vaalimaanjokilaakso. Alueen harjuista merkittävimpiä ovat muun muassa nykyisen valtatien eteläpuolella, Virolahden taajaman lounaispuolella oleva Härmän- kangas sekä Haaviston ja Uskin läheisyydessä olevat Kuivakangas ja Niemenkangas. Arvokkaat harjualu- eet on esitetty kuvassa 16. Alueen alavat savialueet ovat pääosin salaojitettu ja viljelykäytössä. Alueella on myös muutamia laajempia turvealueita, muun muassa nykyisen tien pohjoispuolella oleva suojeltu Rajasuon Natura 2000 -alue sekä nykyisen tien molemmin puo- lin sijoittuvat Suurisuo ja Huosiossuo.
Kallioperältään alue kuuluu pääosin Viipurin rapaki- vimassiiviin, joka koostuu rapakivigraniitin erilaisista muunnoksista. Yleisin kivilaji on viborgiitti, jonka pää- mineraalit ovat kalimaasälpä, plagioklaasi ja kvartsi.
Virolahden rannikolta on satojen vuosien aikana lou- hittu ns. arvokiviä rakennustarkoituksiin. Vanhoja lou- hosalueita voidaan edelleen havaita mm. Virolahden ympäristössä sekä lähisaarissa. Louhinnan seurauk- sena suunnittelualueen itäosassa on paljon ottotoi- minnasta jäänyttä sivukiveä.
Alueella on muutamia paikallisesti arvokkaita kallio- alueita, jotka on luokiteltu Kymenlaakson läänin kal- lioinventoinnissa (Hamari ym. 1992) asteikolla 2–6.
Haminan ja Virolahden rajan tuntumassa sijaitsee Vuorilammen paikallisesti arvokas Kinttumäen kallio- alue, joka on luokiteltu arvoluokkaan 5. Vuorilammen kallio on laajan kallioalueen jyrkänteinen itäreuna, jonka geologisesti merkittävin osa on porrasmainen, rakoilun lohkoma pystyrinne. Haaviston länsipuolella sijaitsee arvoluokkaan 6 sijoitettu Tornivuoren kallio- alue.
Alueella on havaittavissa muinaisen Itämeren viimei- sen vaiheen, niin sanotun Litorinameren muinais- rantoja, jotka ovat havaittavissa maastossa niin kut- suttuina pirunpeltoina. Litorinaranta sijoittuu alueella suurin piirtein 20 metrin korkeustasoon.
3.2.2 Pohjavedet
Suunnitellut tielinjausvaihtoehdot kulkevat yhden pohjavesialueen poikki. Kyseessä on Virolahden kun- nassa sijaitseva Haaviston II-luokan pohjavesialue.
Muut suunnittelualueen pohjavesialueet sijaitsevat tien arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella.
Haaviston pohjavesialueen pinta-ala on 4,04 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 2,77 km2. Pohjavesialue sijoittuu luode-kaakko -suuntaiselle 3.2 Luonnonolot
3.2.1 Maa- ja kallioperä
Suunnittelualueen maaperä on hyvin pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Alueelle on ominaista luode-kaakko -suuntaiset vuorottelevat moreenipeitteiset kallio- harjanteet sekä turve- ja savikkoalueet, jotka ovat syntyneet viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa.
Mannerjään sulamisvedet ovat lajitelleet tehokkaasti
Kuva 16. Suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevat arvokkaat harju- ja kallioalueet, sekä Natura 2000 -alueet Kuva 15. Hankkeen sijainti
Kuva 17. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet
Kuivakankaan pitkittäisharjulle. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita, mutta monet Haaviston alueen- taloista saavat talousvetensä alueelta.
Kuivakankaan maaperä on pintaosistaan pääasiassa hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa, syvemmällä tavataan myös moreenivaltaisia kerroksia. Pohjave- sialueen kaakkoisosa rajoittuu kallioalueeseen. Poh- javesialueen itäreuna rajautuu suurimmaksi osaksi Suurisuon suoalueeseen. Lännessä pohjavesialue rajoittuu pääasiassa moreenialueisiin ja savikoihin.
Nykyinen valtatie 7 kulkee Haaviston pohjavesialu- eella noin kilometrin matkan, josta pohjaveden muo- dostumisaluetta on noin 0,6 kilometriä. Kyseisen tieosuuden itäosassa kalliopinta nousee paikoitellen pohjavedenpinnantason yläpuolelle. Alueelta ei ole käytössä pohjavedenpinnan korkeustietoja. Pohja- vettä purkautuu muun muassa harjun länsireunalla oleviin ojiin ja itäreunalla Suurisuolle.
Haminan kaupungin asukkaat kuuluvat kunnallisen vesihuoltoverkon piiriin. Vehkalahden alueen asuk- kaista lähes kolmasosa saa käyttövetensä omista
kaivoista. Virolahden alueella noin kolmasosa kotita- louksista kuuluu kunnallisen vesihuoltoverkon piiriin.
Haja-asutusalueilla vesi hankitaan omista talousve- sikaivoista.
3.2.3 Pintavedet
Vesistömaantieteellisesti suunnittelualue sijoittuu kolmelle päävesistöalueelle. Ne ovat Vaalimaanjoen vesistöalue (10), Virojoen vesistöalue (11) ja Vehka- joen vesistöalue (12) (kuva 18). Lisäksi alueella on viisi suoraan Suomenlahteen laskevaa pienten ran- nikkovesistöjen aluetta (Paisillanojan, Pihlajanjoen, Ravijoen, Päkinojan ja Pyölinjoen valuma-alueet).
Pintavesiolosuhteille tyypillistä on järvien vähäisyys ja suovaltaisuus. Suurimpia soita ovat Rajasuo, Ruokolamminsuo, Suursuo ja Huosiossuo. Suot ovat enimmäkseen ojitettuja. Moreeniharjanteiden välis- sä, peltojen keskellä virtaavat joet laskevat lopulta Suomenlahteen. Jokien latvoilla on enimmäkseen ojitettuja suoalueita. Haminan kaupungin alueella sijaitseva Rajasuo kuuluu soidensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -suojelualueverkostoon (kuva 16).
Sen itäpuolelle, nykyisen valtatien pohjoispuolelle lä- helle Haminan rajaa sijoittuu alueen suurin järvi, Luo- tosenjärvi. Täältä vedet virtaavat Pyölinjoen kautta Klamilanlahteen. Nykyinen valtatie 7 ylittää joen Kat- tilaisissa. Vesien laatuluokituksessa vuosilta 2000–
2003 Luotosenjärvi sijoittuu hyvään laatuluokkaan.
Pohjoispuolella sijaitsee muutamia pienempiä järviä ja lampia. Niiden nykytilaa ei ole tietojen puutteessa voitu tarkemmin arvioida. Eri tielinjausvaihtoehtojen välissä, valtatien 7 molemmin puolin, on muutamia pieniä lampia.
Hajakuormituksen vuoksi Vaalimaanjoen ja Ravijoen sekä merenlahtien yleisluokitus on vain välttävä ja Vi- rojoen tyydyttävä. Vähäjärvisille tai järvettömille ve-
Kuva 18. Hankealueen sijainti vesistöaluejaon mukaisella kartalla Kuva 19. Virojoki virtaa suunnittelualueen itäosassa. Kuva Tiilikkalan peltoaukean koillispuolelta
sistöille tyypilliseen tapaan jokiveden laatu vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaisesti. Ylivirtaama-aikoi- na pelto- ja osin suovaltaiselta valuma-alueelta ve- teen huuhtoutuu kiintoainetta, humusta ja ravinteita.
Tällöin vesi on voimakkaan ruskeaa, hapanta ja sa- meaa. Myös rauta- ja alumiinipitoisuus voi olla suuri.
Happitilanne virtaavassa vedessä on yleensä hyvä.
Vaalimaanjoki laskee suunnittelualueen itäisimpänä vesistönä Suomenlahteen Venäjän puolella. Valu- ma-alue on erittäin peltovaltainen ja siksi hajakuor- mituksen vaikutus vedenlaatuun on suuri. Virojoki on itäisin Suomen puolella Suomenlahteen laskeva ve- sistö. Virojoen taajaman halki laskeva joki on vanha meritaimenjoki.
3.2.4 Kasvillisuus
Suunnittelualue kuuluu eteläbore- aaliseen havumetsävyöhykkeeseen.
Alueen kasvillisuus on savikko- alueiden ulkopuolella suhteellisen karua metsäkasvillisuutta ja soistu- nutta metsämaata. Kasvillisuudel- taan monipuolisia arvokkaita elinym- päristöjä esiintyy lähinnä vesistöjen varsilla. Suunnittelualueen metsät ovat olleet intensiivisessä metsäta- louskäytössä, joten puuston ikära- kenne on hyvin nuori. Varttuneem- man metsän alueet ovat pienialaisia.
Suurin osa soista on ojitettuja, mutta suunnittelualueella on kuitenkin usei- ta pienialaisia luonnontilaisen kaltai- sia kohteita. Uhanalaislajistoa löytyy niukasti arvokkaiden elinympäristö- jen vähyyden vuoksi.
3.2.5 Eläimistö
Puuston ikärakenteesta johtuen hirvi on hyvin yleinen suunnittelualueella. Tämä näkyy maastossa ulostei- na, makuupaikkoina sekä katkottuina taimina. Hirvi- en runsaus ja niiden kulkuväylien turvaaminen tuovat omat haasteensa tiensuunnitteluun. Yleisesti ottaen hirvieläimet liikkuvat suunnittelualueen poikki poh- jois-eteläsuunnassa. Hirvet talvehtivat hankealueen pohjoisosissa, muun muassa Luotosenjärven, Ravi- järven suon ja Saarasjärven ympäristöissä sekä Vi- rojoen ja Vaalimaan pohjoispuolilla. Alueella tavataan myös Kymenlaaksossa voimakkaasti runsastunutta metsäkaurista.
EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) nisäkäslajia sauk- koa tavataan suunnittelualueen kaikilla jokiosuuksilla.
Liito-oravaa tavataan yllättävän paljon ja alueella on myös useita merkittäviä lisääntymis- ja levähdyspaik- koja. Lepakoista on tehty havaintoja etenkin Virojoen taajaman tuntumassa sekä Salpalinjan bunkkerialu- eilla.
Suunnittelualueen kuivilla kankailla ja kallioalueilla elävät uhanalaiset lintudirektiivin I-liitteen lajit, kan- gaskiuru ja kehrääjä, jotka molemmat saattavat pe- siä myös hakkuuaukeilla. Kanalinnuista pyy ja teeri ovat melko yleisiä ja metsoakin tavataan paikoin. Pe- tolinnuista on tehty useita pesimähavaintoja. Uhan- alainen pikkutikka elää Virojoen rantametsissä, joista löytyy hieman tikkojen suosimaa lahopuuta.
Suunnittelualueen pienillä lammilla ja järvillä elävät luontodirektiivin liitteen IV(a) sudenkorentolajit lum- melampikorento ja sirolampikorento. Muista IV(a) - liitteen hyönteislajeista alueella tavataan ainakin kirjoverkkoperhosta, jonka toukat elävät kangasmai- tikalla.
Virojoen taajaman halki laskeva joki on vanha me- ritaimenjoki. Alkuperäinen meritaimenkanta on luul- tavasti hävinnyt pääuomasta, mutta alimman nousu- estepadon alapuolelle laskevassa pienessä purossa, Saarasjärvenojassa, on 2000-luvun alun tietojen perusteella luontaisesti lisääntyviä kantoja. Puro saa alkunsa Saarasjärvestä ja alueella sijaitsevista lähteistä. Vedenlaadun parantumisen ja merialueelle tehtyjen istutusten seurauksena Virojoen alaosaan nousee nykyisin vaelluskaloja, kuten siikaa ja meri- taimenta.
Kuva 21. Suunnittelualueella on useita ojittamattomia soita (Kuva Petri Parkko)
Kuva 22. Suunnittelualueella tavataan suojeltua kirjoverk- koperhosta
Kuva 20. Hakattua metsää sekä peltoa Saarasjärven eteläpuolelta
Saarasjärvenojan kalasto on lukuisissa koepyynneis- sä todettu monipuoliseksi. Lajistossa esiintyvää pu- rotaimenta on paikallisten asukkaiden mukaan pyy- dystetty purosta vuosikymmeniä. Taimenkannasta otettu suppea DNA-näyte tukee oletusta, että laji on esiintynyt alueella kauan ja erilaistunut eri muodoik- si aikojen saatossa. Tällaiset kannat ovat arvokkaita lajin muuntelun ja sopeutumiskyvyn säilyttämisessä.
Kannan säilyminen on pyritty turvaamaan ottamalla se kalanviljelylaitokseen. Käytettävissä olevien tieto- jen perusteella Saarasjärvenoja on ainakin paikoin luokiteltavissa luonnontilaiseksi uomaksi. Myös län- nempänä sijaitsevassa Ravijoessa on aikoinaan ollut luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Kuitenkaan vuosina 2000–2004 joessa tehdyissä sähkökoeka- lastuksissa taimenia ei enää havaittu.
3.2.6 Suojelualueet
Suunnittelualueen tuntumassa sijaitsee kaksi suoje- lualuetta, joihin hankkeella ei ole suurta vaikutusta (ks. kuva 16). Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitseva Rajasuon Natura 2000 -alue (FI0425003) on pääosin puuton keidas- ja aapasuoalue, jonka sudenkoren- tolajisto on havaittu poikkeuksellisen arvokkaaksi.
Suolla esiintyy Etelä-Suomessa voimakkaasti har- vinaistuneita lajeja, kuten pohjanukonkorentoa ja hoikkakiiltokorentoa. Rajasuo on myös linnustolli- sesti arvokas. Saunasuon metsän Natura 2000 -alue (FI0426003) on suojeltu yksityisenä suojelualueena.
Kaikki arvioitavat linjausvaihtoehdot kulkevat melko kaukana näistä Natura-alueista, joten niiden vaikutus suojelualueiden luontoarvoihin on vähäinen.
