• Ei tuloksia

4. HANKKEEN TOTEUTTAMISVAIHTOEHDOT

4.4 Arvioidut vaihtoehdot

Kaikille YVA-menettelyssä arvioiduille vaihtoehdoille yhteinen tekijä on keväällä 2007 laaditun ”Vaalimaan rajanylityspaikan rekkaliikenteen pysäköinti” -esisel-vityksen mukaisen 1000 rekka-auton odotusalueen rakentaminen Vaalimaan kaava-alueen ja rajanylitys-paikan välittömään läheisyyteen. Pysäköintialueen tiesuunnitelman laatiminen on parhaillaan käynnissä ja rakentamisen arvioidaan ajoittuvan vuoteen 2008.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) on arvioitu seuraavien vaihtoehtojen vaikutuksia:

• vaihtoehto 0+, tietä parannetaan liikenne turvalli-suutta ja toimivuutta parantavilla toimenpiteillä tie-linjausta muuttamatta

• vaihtoehto 1, nykyisessä tiekäytävässä kehitettä-vä moottoritievaihtoehto

• vaihtoehto 2, eteläinen moottoritievaihtoehto

• vaihtoehto 3, pohjoinen moottoritievaihtoehto

• vaihtoehto 4, vaihtoehtojen 1 ja 3 yhdistelmävaih-toehto moottoritienä

Vaihtoehtoja on verrattu nykytilanteeseen eli vaihto-ehtoon 0. Vertailuajankohtana on käytetty ennuste-vuotta 2030.

4.4.1 Vaihtoehto 0, vertailuvaihtoehto, jossa valtatie säilyy nykyisellään

Vaihtoehto 0 vastaa nykytilannetta. Valtatie 7 on suunnittelualueella kaksikaistainen tie, joka on linja-ukseltaan jatkuvasti kaarteileva. Tien korkeusasema noudattaa maastonmuotoja ja on tästä johtuen mä-kinen. Korkeustason nousut ovat kuitenkin suhteelli-sen lyhyitä. Ohituspaikkoja on vähän. Tien poikkileik-kaus on 9/7 metriä ja nopeusrajoitus on kesäaikaan 100 km / h Virojoen länsipuolella ja 80 km / h Virojoen taajaman itäpuolella. Virojoen taajaman kohdalla no-peusrajoitus on 60 km/h. Talviaikaan koko suunnitte-luosuuden nopeusrajoitus on korkeintaan 80 km / h.

Tieosalla on useita yleisten teiden ja yksityisten tei-den tasoliittymiä. Erillinen kevyen liikenteen väylä on rakennettu Virojoen taajaman ja Vaalimaan välille.

Rekkojen odotuskaistoja tai tien pientareen leventä-mistä on täydennetty vuoden 2007 aikana niin, että koko tiejaksolla on jonotusalueet taajamien ulkopuo-lella. Lisäksi Ylä-Pihlajan ja Vaalimaan väliselle tie-jaksolle on valmistunut tievalaistus vuoden 2007 lo-pulla. Myös telematiikkaa on rakennettu tielle vuoden

2007 aikana toteuttamalla muuttuvia nopeusrajoitus-merkkejä ja ruuhkavaroitusjärjestelmä.

Vaihtoehto 0 sisältää vertailuissa vuonna 2008 ra-kennettavan ja käyttöön otettavan Vaalimaan rekko-jen pysäköintialueen.

Vaikutusten arvioinnin kannalta erityisesti huomioita-via asioita ovat:

• liikenteen välityskyky ja liikenneturvallisuus heik-kenevät nykyisestä kokonaisliikennemäärien ja etenkin raskaan liikenteen määrän kasvaessa

• liikennemelua ei ole torjuttu lainkaan tienvarren asutuksen kohdalla

• pohjavesialueen kohdalla tielle ei ole rakennettu pohjavedensuojausrakenteita

4.4.2 Vaihtoehto 0+, nykyisen tien pienet paran-nustoimenpiteet

Vaihtoehdossa 0+ valtatietä 7 parannetaan nykyisellä paikallaan lähinnä liikenneturvallisuutta ja toimivuut-ta lisäävillä toimenpiteillä. Lisäksi toteutetoimivuut-taan melun-torjuntaa ja pohjavesisuojausta. Nopeusrajoitukset säilyvät nykyisellään ja ovat siten vaihtoehdon Ve 0 mukaiset. Pääliittymien kanavointien kohdalle on harkittava nykyisen nopeusrajoituksen alentamista 80 kilometriin tunnissa.

Valtatietä parannetaan seuraavasti:

• keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet Lelun ja Kat-tilaisten välille Kirkkovuoren kohdalle, KatKat-tilaisten ja Uskin välille Suurtenvuorten kohdalle sekä Ylä-Pihlajan ja Vaahterikonkankaan välille

• Haminan ja Virojoen välille toteutettujen piennarle-vennysten parantaminen rekkojen odotuskaistaksi tarvittavine liittymäjärjestelyineen

• Virojoen pääliittymän siirto ja toteuttaminen kier-toliittymäksi. Samalla parannetaan kevyen liiken-teen väyläjärjestelyjä Virojoen länsipuolella.

• Tieosan vilkkaimmat liittymät Kattilaisissa, Uskis-sa, Ylä-PihlajasUskis-sa, Vaahterikonkankaalla ja Pa-julahdessa rakennetaan kanavoiduiksi liittymiksi, jotka varustetaan valtatien kanssa eritasossa ris-teävillä kevyen liikenteen alikulkukäytävillä.

• Valtatielle valmistunee vuoden 2008 aikana tele-matiikkajärjestelmä. Sitä kehitetään edelleen ruuh-kavaroitusjärjestelmällä, jolla valtatien 7 liikennet-tä voidaan ohjata ongelmatilanteissa valtatielle 26 ja sitä kautta valtatielle 6.

• Tievalaistuksen rakentaminen välille Tallinmäki – Ylä-Pihlaja.

• Valtatieliikenteen asutukselle aiheuttamia melu-haittoja (yli 55 dB melualueet) torjutaan uusilla meluesteillä Virojoen ja tienvarsiasutuksen koh-dalla.

• Valtatielle rakennetaan Kaakkois-Suomen ympä-ristökeskuksen edellyttämät pohjavedensuoja-uk-set. Lisäksi pohjavesialueen sekä arvokkaiden vesistökohteiden läheisyyteen rakennetaan järjes-telmä, jonka avulla mahdollisissa onnettomuusti-lanteissa ympäristölle haitallisten valumavesien pääsy ympäristöön estetään.

Vaihtoehdossa 0+ esitettyjä parannustoimenpiteitä voidaan hyödyntää vain vähäiseltä osin kehittämis-vaihtoehtojen 1 ja 4 mukaisissa investointihankkeis-sa välivaiheen toimenpiteinä.

Valtatielle rakennetaan Kaakkois-Suomen ympäris-tökeskuksen edellyttämät pohjavedensuojaukset. Li-säksi pohjavesialueen sekä arvokkaiden vesistökoh-teiden läheisyyteen rakennetaan järjestelmä, jonka

Kuva 50. Tässä hankkeessa moottoritievaihtoehdoilla on kaksi mahdollista poikkileikkausvaihtoehtoa

avulla mahdollisissa onnettomuustilanteissa ympä-ristölle haitallisten valumavesien pääsy ympäristöön estetään.

4.4.3 Moottoritievaihtoehtojen (VE 1–4) mitoi-tus- ja toimintaperusteet

Kaikissa jäljempänä esiteltävissä uusinvestointihan-kevaihtoehdoissa (VE 1–4) on yhteisinä piirteinä ja ominaisuuksina seuraavat asiat:

• valtatie rakennetaan moottoritietasoiseksi valta-tieksi, jolla tavoitenopeus on 100–120 km/h

• moottoritie edellyttää paikallista liikennettä palve-levan rinnakkaistien

• valtatie 7 on nykyisin valtakunnallisen suurten eri-koiskuljetusten reitin osa. Erikoiskuljetukset joutu-vat eritasoliittymäalueilla käyttämään eritasoliitty-mien ramppeja tai rinnakkaistietä

• valtatie liittyy hankkeen länsipäässä Lelun alueel-la Haminan ohitustien yleis- ja tiesuunnitelmien mukaiseen linjaukseen

• valtatielle liittyminen ja siltä erkaneminen tapahtuu ainoastaan eritasoliittymien kautta

• Vaalimaan rekkojen jonotusalue on valmis ja otet-tu käyttöön. Vaalimaan pääliittymä on rakennetotet-tu jo aiemmin kiertoliittymäksi.

• vaihtoehdoissa tutkittavien meluntorjuntatoimen-piteiden avulla pyritään suojaamaan kaikki yli 55 dB -meluvyöhykkeellä asuvat ihmiset

• kaikki eritasoliittymät esitetään valaistaviksi

• moottoritie varustetaan hirviaidalla

• Vaalimaan rekkaparkin täyttyessä rekat ohjataan moottoritien pientareelle

Suunnitelmakartoilla (ks. liite 3) on esitetty merkit-tävimpien risteävien teiden eritasojärjestelyt. Niiden lisäksi tehdään mittavia yksityistiejärjestelyjä. Näitä järjestelyjä varten tulee jatkosuunnittelussa mootto-ritietä eritasossa risteäviä siltoja moottoritien linja-osuuksille 1–3 kilometrin välein. Alustava suunnit-telu perustuu erittäin karkeaan maastomallitietoon.

Tämän takia moottoritien ja sitä risteävien teiden järjestelyt saattavat muuttua jatkosuunnittelun yhte-ydessä.

Kuvassa 50 on esitetty moottoritietasoiseksi tieksi rakennettavan valtatien 7 poikkileikkausvaihtoehdot.

Poikkileikkauksesta päätetään hankkeen jatkosuun-nittelun yhteydessä.

Vaihtoehto 1, Virojoen kohdalla

Vaihtoehto 1 ja 4, Kattilaisten kohdalla

Vaihtoehto 2, Kattilaisten kohdalla

Vaihtoehdot 2, 3 ja 4, Virojoen uusi sisääntulo

Vaihtoehto 3, Kattilaisten kohdalla

4.4.4 Vaihtoehto 1

Suunnitelmakarttaan on merkitty YVA-ohjelmassa esitetty maastokäytävä vaaleampana vyöhykkeenä.

Ohjelmavaiheen jälkeen syksyllä 2007 asukkaille ja maanomistajille suunnatun maastokävelyn tuloksena moottoritien maastokäytävän linjausta on tarkistettu esille tulleiden toiveiden perusteella. Uusi moottoritien maastokäytävä on esitetty vihertävänä vyöhykkeenä, joka sisältää yhden sen mahdollistaman moottoritie-linjauksen. Merkittävimmät muutokset maastokäytä-vään on ohjelmavaiheen jälkeen tehty:

• Lelun ja Kattilaisten välillä, jolloin nykyinen tie on voitu säilyttää rinnakkaistienä

• Uskin kohdalla liito-oravahavaintojen vuoksi

• Ylä-Pihlajan ja Virojoen välillä, jolloin nykyinen tie on voitu säilyttää rinnakkaistieksi

• Virojoen ja Vaalimaan välillä, jolloin nykyisen tien varrella olevaa asutusta on voitu säästää ja nykyi-nen tie voi toimia rinnakkaistienä.

Valtatie rakennetaan nykyisen tien maastokäytävään siten, että Lelun ja Kattilaisten kohdalla moottoritie

on linjattu nykyisen tien pohjoispuolelle 100–300 metrin etäisyydelle nykyisestä tiestä. Nykyinen tie säilyy sellaisenaan rinnakkaistienä. Kattilaisten itä-puolelta moottoritien linjaus siirtyy Uskin kohdalla nykyisen tien eteläpuolelle enimmillään noin 400 metrin etäisyydelle rinnakkaistieksi jäävästä nykyi-sestä tiestä. Ylä-Pihlajan kohdalta Virojoen taajaman länsipuolelle moottoritie on linjattu nykyisen valtatien pohjoispuolelle noin 10–100 metrin etäisyydelle, jol-loin nykyinen tie voi toimia rinnakkaistienä. Virojoen taajaman kohdalla moottoritie sijoittuu nykyisen tien paikalle. Tämän takia moottoritien rinnakkaisyhteys joudutaan rakentamaan uuteen paikkaan taajama-alueelle Säkäjärven liittymästä Virojoen taajaman pääliittymään (Tallinmäki – Virojoki maantie 3513).

Virojoen taajaman kohdalta moottoritien linjaus siir-tyy nykyisen tien pohjoispuolelle Vaalimaalle saakka, jossa se taas sijoittuu nykyisen tien paikalle. Virojoen ja Vaalimaan välillä nykyinen tie säilyy rinnakkaistie-nä. Vaalimaan kylän kohdalla rinnakkaistie rakenne-taan moottoritien eteläpuolelle. Moottoritie päättyy Vaalimaalla valtatien 7 ja Lappeenranta – Vaalimaan

maantien 387 liittymään, joka parannetaan raskasta liikennettä palvelevaksi suurisäteiseksi kaksikaistai-seksi kiertoliittymäksi. Valtatien nopeusrajoitus on 100–120 km/h.

Uusia eritasoliittymiä rakennetaan yhteensä neljä:

Leluun, Kattilaisiin, Ylä-Pihlajaan ja Virojoelle. Val-tatielle rakennetaan eläinonnettomuuksien vähen-tämiseksi hirviaita koko pituudelle. Moottoritielle on suunniteltu eläinsiltoja Kattilaisten alueelle, Uskin alueelle, Ylä-Pihlajan ja Virojoen välille sekä Virojoen ja Vaalimaan välille.

Moottoritielle ei sallita muita kuin eritasoliittymiä.

Näin ollen moottoritien katkaisemat yleisten teiden ja yksityisten teiden kulkuyhteydet korvataan risteys-silloilla (ei liityntää valtatielle) sekä parannettavilla ja rakennettavilla uusilla rinnakkaistiejärjestelyillä.

Kevyen liikenteen yhteyksiä rakennetaan eritasoliit-tymäalueille. Valtatielle rakennetaan Kaakkois-Suo-men ympäristökeskuksen edellyttämät pohjaveden-suojaukset. Lisäksi pohjavesialueen ja arvokkaiden

vesistökohteiden läheisyyteen rakennetaan järjestel-mä, jonka avulla mahdollisissa onnettomuustilanteis-sa ympäristölle haitallisten valumavesien pääsy ym-päristöön estetään.Vaikutusten arvioinnin kannalta erityisesti huomioitavia asioita ovat:

• moottoritie rakennetaan Ylä-Pihlajan ja Salpalin-jan kohdalla nykyisen tien pohjoispuolelle

• Virojoen taajaman kohdalla moottoritien ja rinnak-kaistien rakentaminen edellyttää usean asuintalon lunastamisen

• moottoritien välittömälle lähialueelle jää useita asuinrakennuksia Ylä-Pihlajan, Virojoen ja Vaali-maan alueilla

• Salpalinjamuseo jää noin 40 metrin etäisyydelle tien reunasta

• korkeita meluesteitä runsaasti Ylä-Pihlajan, Viro-jen ja Vaalimaan taajamien kohdalla moottoritien molemmin puolin.

Kuva 51. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 3, Kattilaisten kohdalla

4.4.5 Vaihtoehto 2

Suunnitelmakarttaan on merkitty YVA-ohjelmassa esitetty maastokäytävä vaaleampana vyöhykkeenä.

Ohjelmavaiheen jälkeen syksyllä 2007 asukkaille ja maanomistajille suunnatun maastokävelyn tuloksena moottoritien maastokäytävän linjausta on tarkistettu esille tulleiden toiveiden perusteella. Uusi moottoritien maastokäytävä on esitetty sinertävänä vyöhykkeenä, joka sisältää yhden sen mahdollistaman moottoritie-linjauksen. Merkittävimmät muutokset maastokäytä-vään on ohjelmavaiheen jälkeen tehty:

• Lelun ja Kattilaisten välillä, jolloin nykyinen tie on voitu säilyttää rinnakkaistienä

• Kattilaisten ja Ylä-Pihlajan välillä asutuksen, RUK:

n harjoitusalueen ja liito-oravahavaintojen vuoksi

• Ylä-Pihlajan ja Virojoen välillä asutuksen ja luon-toarvojen vuoksi.

Valtatie rakennetaan länsipäässä nykyisen tien maastokäytävään siten, että Lelun ja Kattilaisten kohdalla moottoritie on linjattu nykyisen tien

pohjois-puolelle 100–300 metrin etäisyydelle nykyisestä ties-tä. Nykyinen tie säilyy sellaisenaan rinnakkaistienä.

Kattilaisten kohdalta vaihtoehto suuntautuu nykyisen tien eteläpuolelle, jolloin nykyisen tien ja vaihtoeh-don 2 maastokäytävän väli on Uskin ja Ylä-Pihlajan kohdalla noin 1–2 kilometriä. Moottoritien linjaus ris-teää nykyistä tietä Ylä-Pihlajan koillispuolella ennen Salpalinjaa. Salpalinjan itäpuolella moottoritie suun-tautuu kohti koillista ohittaen Virojoen taajaman sen pohjoispuolelta, jonka jälkeen tielinja liittyy nykyiseen tiehen Vaalimaan kylän länsipuolella. Moottoritien ja nykyisen tien välimatka on suurimmillaan Virojen län-sipuolella noin 3,5 km ja Virojen kylän kohdalla noin 2 km. Tie parannetaan koko tarkasteluvälillä mootto-ritieksi. Valtatien nopeusrajoitus on 100–120 km/h.

Vaihtoehdossa 2 nykyinen valtatie jää Vaalimaan kylän kohtaa lukuun ottamatta moottoritien rinnak-kaistieksi. Vaalimaan kylän kohdalla moottoritie si-joittuu nykyisen tien paikalle ja rinnakkaistie raken-netaan moottoritien eteläpuolelle. Moottoritie päättyy Vaalimaalla valtatien 7 ja Lappeenranta – Vaalimaa

-maantien 387 liittymään, joka parannetaan raskasta liikennettä palvelevaksi suurisäteiseksi kaksikaistai-seksi kiertoliittymäksi.

Uusia eritasoliittymiä rakennetaan yhteensä neljä:

Leluun, Kattilaisiin, Ylä-Pihlajaan ja Virojoelle. Val-tatielle rakennetaan eläinonnettomuuksien vähen-tämiseksi hirviaita koko pituudelle. Moottoritielle on suunniteltu eläinsiltoja Kattilaisten alueelle, Uskin alueelle, Ylä-Pihlajan ja Virojoen välille sekä Virojoen ja Vaalimaan välille.

Moottoritielle ei sallita muita kuin eritasoliittymiä. Näin ollen katkaistavat yleisten teiden ja yksityisten teiden kulkuyhteydet korvataan risteyssilloilla (ei liityntää valtatielle) sekä parannettavilla ja rakennettavilla uu-silla rinnakkaistiejärjestelyillä.

Kevyen liikenteen yhteyksiä rakennetaan eritasoliit-tymäalueille. Valtatielle rakennetaan Kaakkois-Suo-men ympäristökeskuksen edellyttämät

pohjaveden-suojaukset. Lisäksi pohjavesialueen ja arvokkaiden vesistökohteiden läheisyyteen rakennetaan järjes-telmä, jonka avulla mahdollisissa onnettomuustilan-teissa ympäristölle haitallisten valumavesien pääsy ympäristöön estetään.

Vaikutusten arvioinnin kannalta erityisesti huomioita-via asioita ovat:

• moottoritie rakennetaan n. 1,5 km pituudelta poh-javesialueelle

• moottoritien lähialueelle jää useita asuinrakennuk-sia Ylä-Pihlajan, Virojoen ja Vaalimaan alueilla

• Salpalinjamuseo jää noin 200 metrin etäisyydelle tien reunasta

• korkeita meluesteitä Vaalimaan taajaman kohdal-la moottoritien molemmin puolin.

Kuva 52. Vaihtoehto 2

4.4.6 Vaihtoehto 3

Suunnitelmakarttaan on merkitty YVA-ohjelmassa esitetty maastokäytävä vaaleampana vyöhykkeenä.

Ohjelmavaiheen jälkeen syksyllä 2007 asukkaille ja maanomistajille suunnatun maastokävelyn tuloksena moottoritien maastokäytävän linjausta on tarkistettu esille tulleiden toiveiden perusteella. Uusi mootto-ritien maastokäytävä on esitetty punertavana vyö-hykkeenä, joka sisältää yhden sen mahdollistaman moottoritielinjauksen. Merkittävimmät muutokset maastokäytävään on ohjelmavaiheen jälkeen tehty:

• Ravijoen ja Saarasjärven välillä vähäisiä muutok-sia lomakiinteistöjen vuoksi

• Saarasjärven ja Virojoen välillä vähäisiä muutok-sia olemassa olevien maatilojen ja asuinkiinteistö-jen vuoksi

• Vaalimaan kylän kohdalla vakituisen asutuksen vuoksi.

Valtatie rakennetaan länsipäässä nykyisen tien maas-tokäytävään. Kattilaisten kohdalla moottoritien linjaus on nykyisen tien pohjoispuolella noin 0,2–1 km:n etäi-syydellä kylän asutuksesta. Lelun ja Kattilaisten välil-le rakennetaan uusi tie moottoritien rinnakkaistieksi.

Lelun ja Kattilaisten välillä moottoritie on

mahdollis-ta toteutmahdollis-taa myös vaihtoehdoissa 1 ja 2 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kattilaisten kylän kohdalta moottoritie kaartuu Vuorilammenmäen itäpuolelta Us-kin ja Nopalan välistä kohti itää niin, että se ohittaa Valkjärven lähimmillään noin 0,7 km ja Saarasjärven noin 0,3 km niiden eteläpuolelta. Virojoen taajaman moottoritien linjaus ohittaa 2-3 kilometrin

etäisyydel-lä. Virojoelta itään tielinja sijoittuu Mattilan ja Häkä-län kylätaajamien väliin ja kaartuu sieltä Vaalimaan raja-asemalle. Tie parannetaan koko tarkasteluvä-lillä moottoritieksi. Nykyinen valtatie jää Kattilais-ten ja Vaalimaan välillä rinnakkaistieksi. Moottoritie päättyy Vaalimaalla nykyisen valtatien 7 ja Lappeen-ranta – Vaalimaa -maantien 387 kohdalle. Liittymä rakennetaan raskasta liikennettä palvelevaksi suuri-säteiseksi kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Mootto-ritien nopeusrajoitus on 100–120 km/h.

Uusia eritasoliittymiä rakennetaan yhteensä viisi:

Leluun, Kattilaisiin, Saarasjärvelle (Ylä-Pihlaja), Vi-rojoelle ja Vaalimaalle. Valtatielle rakennetaan eläi-nonnettomuuksien vähentämiseksi hirviaita koko moottoritien pituudelle. Moottoritielle on suunniteltu eläinsiltoja Kattilaisten alueelle, Uskin alueelle, Ylä-Pihlajan ja Virojoen välille sekä Virojoen ja Vaalimaan välille.

Moottoritielle ei sallita muita kuin eritasoliittymiä. Näin ollen moottoritien katkaisemat yleisten teiden ja yksi-tyisten teiden kulkuyhteydet korvataan uusilla ristey-silloilla (ei liityntää valtatielle) sekä parannettavilla ja rakennettavilla uusilla rinnakkaistiejärjestelyillä.

Kevyen liikenteen yhteyksiä rakennetaan eritasoliit-tymäalueille. Valtatielle rakennetaan Kaakkois-Suo-men ympäristökeskuksen edellyttämät pohjaveden-suojaukset. Lisäksi pohjavesialueen läheisyyteen ja arvokkaiden vesistökohteiden läheisyyteen rakenne-taan järjestelmä, jonka avulla mahdollisissa onnetto-muustilanteissa ympäristölle haitallisten valumavesi-en pääsy ympäristöön estetään.

Vaikutusten arvioinnin kannalta erityisesti huomioita-via asioita ovat:

• moottoritie rakennetaan Lelun ja Kattilaisten välillä nykyisen tien paikalle, jotta tielinjauksella voidaan kiertää Kinttumäen luontoalue

• moottoritien lähialueelle jää yksi asuinrakennus n.

200 m etäisyydelle, muut asuinrakennukset ovat yli 0,5 km:n etäisyydellä moottoritiestä

• yksi lomakiinteistö joudutaan lunastamaan Vaali-maanjoen varresta

• Salpalinjamuseo yli 2 km:n etäisyydellä moottori-tiestä

• meluesteitä vähän

• moottoritie rakennetaan n. 1 km pituudelta pohja-vesialueelle.

Kuva 53. Vaihtoehto 3

Kuva 54. Vaihtoehdot 2, 3 ja 4 ylittävät Virojoen. Kuva Tii-likkalan peltoaukean koillispuolelta.

4.4.7 Vaihtoehto 4

Suunnitelmakartalla on esitetty Lelun ja Ylä-Pihla-jan välillä YVA-ohjelmassa vaihtoehdolle 1 esitetty maastokäytävä sekä Ylä-Pihlajan ja Vaalimaan välil-lä vaihtoehdon 3 maastokäytävä vaaleampana vyö-hykkeenä. Ohjelmavaiheen jälkeen syksyllä 2007 järjestetyn asukkaille ja maanomistajille suunnatun maastokävelyn tuloksena sovittiin vaihtoehdon 4 luomisesta esillä olleiden vaihtoehtojen 1 ja 3 yhdis-telmänä. Vaihtoehdon 4 maastokäytävä on esitetty kellertävänä vyöhykkeenä, joka sisältää yhden sen mahdollistaman moottoritielinjauksen. Merkittävim-mät maastokäytävään tehdyt muutokset on käsitelty vaihtoehtojen 1 ja 3 esittelyjen yhteydessä.

Valtatie rakennetaan nykyisen tien maastokäytävään siten, että Lelun ja Kattilaisten kohdalla moottoritie on linjattu nykyisen tien pohjoispuolelle 100–300 metrin etäisyydelle nykyisestä tiestä. Nykyinen tie säilyy sellaisenaan rinnakkaistienä. Kattilaisten itäpuolelta moottoritien linjaus siirtyy Uskin kohdalla nykyisen tie eteläpuolelle enimmillään noin 400 metrin etäi-syydelle rinnakkaistieksi jäävästä nykyisestä tiestä.

Ylä-Pihlajan kohdalla moottoritie ja sen rinnakkaistie ovat nykyisen tien maastokäytävässä. Ylä-Pihlajan

itäpuolella moottoritie kaartuu kohti pohjoista Saa-rasjärven itäpuolelle (0,6 km), jonka jälkeen moot-toritien maastokäytävä ohittaa Virojoen taajaman 2-3 kilometrin etäisyydellä. Virojoelta itään tielinja sijoittuu Mattilan ja Häkälän kylätaajamien väliin ja kaartuu sieltä Vaalimaan raja-asemalle. Tie paran-netaan koko tarkasteluvälillä moottoritieksi. Nykyinen valtatie jää Ylä-Pihlajan ja Vaalimaan välillä rinnak-kaistieksi. Moottoritie päättyy Vaalimaalla nykyisen valtatien 7 ja Lappeenranta – Vaalimaan -maantien 387 liittymän kohdalle. Liittymä rakennetaan raskas-ta liikennettä palvelevaksi suurisäteiseksi kaksikais-taiseksi kiertoliittymäksi. Moottoritien nopeusrajoitus on 100–120 km/h.

Uusia eritasoliittymiä rakennetaan yhteensä viisi: Le-luun, Kattilaisiin, Suurisuolle (Ylä-Pihlaja), Virojoelle ja Vaalimaalle. Valtatielle rakennetaan eläinonnetto-muuksien vähentämiseksi hirviaita koko pituudelle.

Moottoritielle on suunniteltu eläinsiltoja Kattilaisten alueelle, Uskin alueelle, Ylä-Pihlajan ja Virojoen välil-le sekä Virojoen ja Vaalimaan välilvälil-le.

Moottoritielle ei sallita muita kuin eritasoliittymiä.

Näin ollen moottoritien katkaisemat yleisten teiden ja yksityisten teiden kulkuyhteydet korvataan risteys-silloilla (ei liityntää valtatielle) sekä parannettavilla ja rakennettavilla uusilla rinnakkaistiejärjestelyillä.

Kevyen liikenteen yhteyksiä rakennetaan eritasoliit-tymäalueille. Valtatielle rakennetaan Kaakkois-Suo-men ympäristökeskuksen edellyttämät pohjaveden-suojaukset. Lisäksi pohjavesialueen ja arvokkaiden vesistökohteiden läheisyyteen rakennetaan järjes-telmä, jonka avulla mahdollisissa onnettomuustilan-teissa ympäristölle haitallisten valumavesien pääsy ympäristöön estetään.

Vaikutusten arvioinnin kannalta erityisesti huomioita-via asioita ovat:

• moottoritie rakennetaan Ylä-Pihlajan ja Salpalin-jan kohdalla nykyisen tien paikalle, jolloin rinnak-kaistie rakennetaan valtatien pohjoispuolelle

• moottoritien välittömälle lähialueelle jää useita asuinrakennuksia Ylä-Pihlajan alueella

• Salpalinjamuseo jää noin 60 metrin etäisyydelle tien reunasta

• korkeita meluesteitä Ylä-Pihlajan kohdalla mootto-ritien molemmin puolin

• moottoritie rakennetaan n. 1 km pituudelta pohja-vesialueelle.

4.4.8 Vaiheittain rakentaminen

Valtatie 7 sisältyy Eurooppa- ja TEN-tieverkkoon sekä Tiehallinnon ehdottamaan runkotieverkkoon. Valta-tietä 7 koskevat edellä mainituille väylille ja erityisesti E18 -tielle asetetut valtakunnalliset toimivuus- ja lii-kenneturvallisuustavoitteet. Eurooppalaisen päätie-verkon osana E 18 -tie on tavoitteena kehittää välillä Turku – Helsinki – Pietari moottoritieksi. Tavoitteiden toteutumisen, liikenteen voimakkaan kasvun ja kas-vuennusteiden sekä erittäin suuren raskaan liikenteen osuuden (yli 30 %) vuoksi valtatien 7 väli Haminan Lelusta Vaalimaan raja-asemalle saakka on tarkoituk-senmukaista kehittää heti ensivaiheessa moottoritie-tasoiseksi.

Kuva 55. Vaihtoehto 4

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia lopputilanteen mukaisten lii-kennejärjestelyjen perusteella. Alustavan suunnitte-lun aikana on todettu, että hankkeen toteuttaminen moottoritieksi yhdellä kertaa on perusteltua seuraa-vista syistä johtuen:

• tietä käyttävä liikenne on merkittävimmältä osalta läpikulkevaa ja valtakunnan rajalle pyrkivää liiken-nettä

• paikallisen liikenteen osuuden ollessa hyvin vähäi-nen ei hankkeelle ole löydettävissä kohtaa, jonka perusteella hanke olisi järkevää jakaa maantie-teellisesti useampaan toteuttamisvaiheeseen

• tietä ei ole järkevä toteuttaa ensivaiheessa yksi-ajorataisena tienä liikenneturvallisuuden vuoksi, koska rekkajonot tulevat jatkossakin ulottumaan valtatielle rekkaparkin rakentamisesta huolimatta.

Moottoriliikenneteiden turvallisuus on osoittautu-nut muutenkin huonoksi.

• tiehankkeiden hankintamenettelyjen ja toteutta-misen kannalta pyritään nykyisin suuriin kokonai-suuksiin. Hamina – Vaalimaa -hankkeen kohdalla on hankintamallina ollut esillä valtatien 1 välin Loh-ja – Muurla -hankkeen mukainen elinkaarimalli.

Moottoritievaihtoehdoissa ei voida hyödyntää vaihto-ehdossa 0+ esitettyjä nykyisen tien parannustoimen-piteitä (tien leventäminen ohitus- ja rekkakaistoilla) moottoritien edellyttämien geometriavaatimusten vuoksi. Toisaalta nykyisen tien vaikeaa liikennetilan-netta varsinkin hankkeen itä-päässä on ollut välttä-mätöntä helpottaa viimeisten 3–4 vuoden aikana to-teutetuilla 0+ -vaihtoehtoon sisältyvillä toimenpiteillä.

Rekkojen pysäköintialue Vaalimaalle tuo valmistues-saan vuonna 2009 pysyvää helpotusta jonotusongel-maan ja sillä on siten suuri vaikutus kaikissa nyt esillä olevissa vaihtoehdoissa.