Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

(1)

Kotkan tuulivoimahankkeet

Kotka Hallan ja Kotkamills Oy:n tehdasalue

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

24.2.2012

(2)

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 24.2.2012 Sivu 2 / 75

HANKKEESTA VASTAAVAT

Kotkamills Oy VentusVis Oy

Hannu Wahlberg, puh 040 075 9665 Miika Pilli, puh 050 505 5188 hannu.wahlberg@kotkamills.com miika.pilli@ventusvis.com

Eija Martikainen, puh 040 749 0087 eija.martikainen@upm.com

YHTEYSVIRANOMAINEN

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jukka Timperi

Puh. 040 767 5475

jukka.timperi@ely-keskus.fi

Antti Puhalainen Puh. 040 778 9905

antti.puhalainen@ely-keskus.fi

YVA-KONSULTTI

Linnunmaa Oy Eeva Punta Puh. 0400 298 465 eeva.punta@linnunmaa.fi

(3)

Kotkan tuulivoimahankkeet

Kotka Hallan ja Kotkamills Oy:n tehdasalue

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Otsikko

Kotka Hallan ja Kotkamills Oy:n tehdasalueen tuulivoimapuisto

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Pvm

24.2.2012

Projektinumero

11235

Tilaaja KotkamillsOy VentusVis Oy

Työryhmä

Kotkamills Oy: Tuija Suur-Hamari, Hannu Wahlberg

VentusVis Oy: Miika Pilli, Eija Martikainen Linnunmaa Oy: Milka Parviainen, Marjo Puse- nius, Sari Janhunen, Tiia Grönholm, Eeva Pun- ta

Sivuja 75 s.

Jakelu

YVA-yhteysviranomainen Kotkamills Oy

VentusVis Oy LinnunmaaOy

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 8

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 10

2.1Arviointimenettelyn soveltaminen hankkeeseen ... 10

2.2Arviointimenettelyn tarkoitus ... 10

2.3YVA-menettelyn osapuolet ... 11

2.4Arviointimenettelyn sisältö ... 12

2.5Arvioinnin aikataulu ... 13

3 HANKKEEN KUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT ... 15

3.1Tuulivoimatuotanto Suomessa ... 15

3.2Hallan tuulivoimalat ... 15

3.3Kotkamillsin tuulivoimalat ... 21

3.4Hankekokonaisuus ja elinkaari ... 25

3.5Hankkeen tarve ja alueen muu elinkeinotoiminta ... 25

3.6Hanketta koskeva päätöksenteko ja keskeinen lainsäädäntö ... 26

3.6.1 YVA-laki ... 26

3.6.2 Kaavoitus ... 27

3.6.3 Rakennus- ja rakentamisluvat ... 28

3.6.4 Ympäristölupa ... 28

3.6.5 Lentoestelupa ... 29

3.6.6 Laki puolustusvoimista (551/2007) ja aluevalvontalaki (755/2000) ... 29

3.7Kohteiden sijainti ja alueiden käyttöhistoria ... 29

3.7.1 Kotkamillsin tehdasalue ... 29

3.7.2 Hallan alue ... 32

4 Toiminnan kuvaus ... 34

4.1Rakennusvaiheen toimenpiteet... 34

4.2Tuulivoimalan käynti ja ohjaus ... 35

4.3Toiminnan päättäminen ja alueen jälkikäyttö ... 36

4.4Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuojelutoimenpiteet 36 5 ARVIOINNISSA KÄSITELTÄVÄT VAIHTOEHDOT ... 38

5.1 Käsiteltävät vaihtoehdot ... 38

5.2Vaihtoehtojen rajaus ... 42

5.3Vaihtoehtojen vertailumenetelmä ... 42

(5)

6 YMPÄRISTÖN NYKYTILANNE ... 43

6.1Aineisto ... 43

6.2Maankäyttö... 45

6.3Asutus ja elinolot... 45

6.4Kulttuuriympäristö ja matkailukohteet ... 46

6.5Melu ... 47

6.6Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet ... 49

6.6.1 Suojelualueet ... 49

6.6.2 Suojellut lajit ... 51

6.7Vesistö ja kalasto ... 52

6.7.1 Vesistöjen veden laatu ... 52

6.7.2 Kalasto ja pohjaeläimet ... 53

6.7.3 Pohjavesi ... 53

6.7.4 Vesienhoitoa ja -suojelua koskevat suunnitelmat ja ohjelmat ... 53

6.8Kallio ja maaperä ... 54

6.9Merenpohjan sedimentit ... 55

6.10 Liikenne ... 55

6.10.1 Liikenne maalla ... 55

6.10.2 Liikenne merellä ... 56

7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN ... 57

7.1 Käytettävissä oleva aineisto ... 57

7.2Arvioinnin rajaus ... 57

7.3Yhteisvaikutukset ... 60

7.4Arvioitavat vaikutukset ja käytettävät menetelmät ... 60

7.4.1 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ... 60

7.4.2 Välkevaikutukset ... 62

7.4.3 Vaikutukset meluun ... 64

7.4.4 Vaikutukset ihmisiin, yhteiskuntaan ja elinkeinoihin ... 68

7.4.5 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen... 71

7.4.6 Vaikutukset maankäyttöön ... 71

7.4.7 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen ... 72

7.4.8 Riskit ja häiriötilanteet ... 72

7.5Epävarmuustekijät ... 72

7.6Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja seuranta ... 73

8 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN ... 74

(6)

KUVAT

Kuva 1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet sekä samaan aikaan etenevien

kaavamenettelyjen alustava eteneminen suhteessa YVA-prosessiin. ... 13 Kuva 2. VentusVis Oy:n neljän tuulivoimalan sijoittuminen. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 16 Kuva 3. VentusVis Oy:n neljän tuulivoimalan sijoittuminen siten, että pohjoisinta voimalapaikkaa on siirretty etelän suuntaan. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 17 Kuva 4. VentusVis Oy:n viiden tuulivoimalan sijoittuminen. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 18 Kuva 5. VentusVis Oy: tuulivoimatuotantoalueen alustavat liittämisvaihtoehdot kaapeloimalla

sähköasemalle. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 20 Kuva 6. Kotkamills Oy:n neljän tuulivoimalan sijoittuminen. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 22 Kuva 7. Kotkamills Oy:n kolmen tuulivoimalan sijoittuminen. Pohjoisimman tuulivoimalan paikka sijoittuu punaisella rajatulle alueelle tarkempien selvitysten jälkeen. (Pohjakartta

©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 23 Kuva 8. Kotkamills Oy:n tuulivoimatuotantoalueen alustava liittämisvaihtoehto kaapeloimalla

kytkinasemalle. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 24 Kuva 9. Kotkansaaressa sijaitseva tehdasintegraatti. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 31 Kuva 10. Tuulivoimalan rakennekuva. Esimerkkikuvassa napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 120 m. Pyyhkäisykorkeus on kuvassa 180 m. ... 34 Kuva 11. Hallan alueelle rakennetaan 4 voimalaa. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 4 voimalaa. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 39 Kuva 12. Hallan alueelle rakennetaan 4 voimalaa siten, että alueen pohjoisinta voimalaa siirretään etelämmäksi kuin sijoitusvaihtoehdossa VE1. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 3 voimalaa, joista pohjoisimman voimalan sijoituspaikalle on kaksi vaihtoehtoa. (Pohjakartta

©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 40 Kuva 13. Hallan alueelle rakennetaan 5 voimalaa. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 4 voimalaa. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 41 Kuva 14. Arvioitava vaikutusalue ja siihen kuuluvat kaupunginosat sekä kuntoreitit. (Pohjakartta

©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 46

(7)

Kuva 15. Pohjavesi- ja suojelualueet vaikutusalueen läheisyydessä. (OIVA–ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 01.02.2012. ©SYKE, Metsähallitus, ELY-keskukset. Pohjakartta

©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 50 Kuva 16. Kotkansaaren ja Hallan saaren liikenneväylät. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 56 Kuva 17. Kotkamills Oy:n ja VentusVis Oy:n tuulivoimahankkeiden arvioitavien ympäristövaikutusten rajaus. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 59 Kuva 18. Alustava mallinnus Kotkamills Oy:n tuulivoima-alueen varjoalueesta. © Hendrikson & Ko, 2010. ... 63 Kuva 19. Alustava mallinnus Hallan tuulivoima-alueen varjoalueesta. (Pohjakartta

©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 64 Kuva 20. Alustava melumallinnus Kotkamills Oy:n tuulivoima-alueesta. © Hendrikson & Ko, 2010. . 67 Kuva 21. Alustava melumallinnus VentusVis Oy:n tuulivoima-alueesta. (Pohjakartta

©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12) ... 68

TAULUKOT

Taulukko 1 YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu. ... 14

KÄYTETYT LYHENTEET

YM Ympäristöministeriö

KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö TEM Työ- ja elinkeinoministeriö

YVA Ympäristövaikutusten arviointimenettely ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lolo-satama tavarankuljetusta laivoilla, jotka lastataan ja puretaan joko laivan omilla tai satamassa olevilla nostureilla

Roro-satama tavarankuljetusta laivoilla, jotka lastataan ja puretaan tavallisesti laivan perässä olevan ns. peräportin kautta pyörivää ajo- tai vetokalustoa käyttäen. Tavarat sijoitetaan ter- minaaleissa pyörillä varustetuille, erityyppisille lastialustoille

(8)

1 J OH DA N T O

Kotkamills Oy ja VentusVis Oy ovat käynnistäneet YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointime- nettelystä, 468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin kahden tuulivoimatuotantoalueen rakentamiseksi Kotkan Hallan alueelle ja Kotkamills Oy:n tehdasalueelle. Tämä arviointiohjelma on YVA-lain mukainen suunnitelma arviointimenettelyn järjestämisestä. Viranomaisilla, järjestöillä, asukkailla ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa osaa arviointiin antamalla lausuntonsa tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmasta sekä tehdystä arvioinnista.

YVA-lain mukaiset arviointimenettelyssä käsiteltävät hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat:

VE0: Ei tuulivoimaloita

Tuulivoimatuotantoalueita ei toteuteta eikä hankkeiden rakentamiselle haeta lupia.

Vastaava sähkömäärä tuotetaan muualla jollakin sähköntuotantomenetelmällä.

VE1: VentusVis 4, Kotkamills 4

Hallan alueelle rakennetaan 4 voimalaa. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 4 voimalaa.

VE2: VentusVis 4 (pohjoisinta paikkaa siirretty), Kotkamills 3

Hallan alueelle rakennetaan 4 voimalaa siten, että alueen pohjoisinta voimalaa siirre- tään etelämmäksi kuin sijoitusvaihtoehdossa VE1. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 3 voimalaa.

VE3: VentusVis 5, Kotkamills 4

Hallan alueelle rakennetaan 5 voimalaa. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 4 voimalaa.

Yhteensä Kotkamills Oy:n ja VentusVis Oy:n Hallan alueen tuulivoimatuotantoalueiden yhteisteho on enimmillään 27 MW. Kotkamills Oy:n ja VentusVis Oy:n tuulivoimahankkeen lisäksi vaikutusalueelle tai läheisyyteen on suunniteltu tuulivoimaloita seuraavasti:

- SG-Power Oy, Karhulanniemen eteläisin kärki 2 kpl - Kotkan kaupunki, Hietasen sataman pohjoispuolelle 4 kpl

(9)

Arviointimenettelystä ja hankkeen toteutumisesta vastaavat Kotkamills Oy ja VentusVis Oy. Hanke- vastaavan käyttämänä YVA-konsulttina toimii Linnunmaa Oy. Yhteysviranomaisena toimii Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Arviointiohjelmaa koskevat lausunnot ja mielipiteet toimitetaan yhteysviranomaiselle kuulutuksessa olevaan päivämäärään mennessä. Palautteen voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen kirjaa- mo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi, tai postitse osoitteeseen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, PL 1041, 45101 Kouvola. Arviointiohjelman ja siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella laaditaan arviointiselostus, jossa esitetään vaikutusten arviointien tulokset ja johtopäätökset. Arviointiselostus tulee kuultavaksi kesällä 2012.

(10)

2 Y M PÄ R IS T Ö VA IK U T U S T E N AR V IO IN T I M E N E T T E L Y

2.1 Arviointimenettelyn soveltaminen hankkeeseen

YVA-lainsäädännön mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettelyä) sovelletaan 1.6.2011 alkaen sellaiseen tuulivoimahankkeeseen, jossa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia (MW). Hankekokonaisuuteen kuuluvat rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet. YVA-menettelyä sovelletaan yksittäistapa- uksessa myös sellaisiin hankkeisiin, jotka todennäköisesti aiheuttavat laadultaan tai laajuudeltaan, eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, näihin hankkeisiin rinnastettavia ympäristövaikutuk- sia.

Kotkamills Oy:n ja VentusVis Oy:n tuulivoimahankkeet eivät erikseen eivätkä yhteensä ylitä YVA- asetuksen mukaisia lukumäärän tai tehon raja-arvoja. Kaakkois-Suomen ELY-keskus yhteysviranomaisena painotti ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin välttämättömyyttä; tiedetään, että ”Kot- kan tuulipuiston” alueella on tulossa 4 toimijaa ja yhteensä vähintään 10 tuuliturbiinia, jotka jo vaati- vat YVA-tasoista vaikutusarviointia. ELY-keskuksen tavoitteena oli kaikkien näiden toimijoiden yh- teinen YVA. ELY-keskus perusteli näkemystään yhteisestä YVA-menettelystä sillä, että Kotkanlahden alue on selkeästi yhtenäinen kokonaisuus. Asukkaiden näkökulmasta yksi menettely olisi selkeämpää, jolloin myös päällekkäisiä selvityksiä ja työtä voitaisiin yhdistää. Toimijoiden erilaisista aikatauluista johtuen tehdyssä ratkaisussa päädyttiin kahteen YVA-menettelyyn, joista Kotkamills Oy:n ja Ventus- Vis Oy:n hanke käynnistyi ensimmäisenä.

Kotkamills Oy ja VentusVis Oy pyysivät Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta päätöstä YVA-menettelyn tarpeellisuudesta. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella ELY-keskus antoi 9.9.2011 VentusVis Oy:lle ja 21.10.2011 Kotkamills Oy:lle päätökset, joissa se edellytti hankekokonaisuudelta YVA-menettelyä.

Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden keskeinen perustelu oli hankkeen laaja vaikutusalue.

Yhdessä hankkeen lähistölle Kotkanlahden ympärille suunniteltujen muiden hankkeiden kanssa vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan, sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat perustelujen mukaan olla merkittäviä.

2.2 Arviointimenettelyn tarkoitus

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-laki, 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa.

(11)

Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA- menettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista.

YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointime- nettelyssä ennen ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin ryhtymistä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Ympäris- tövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei teh- dä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvan tarvitsemalle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupa- päätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

2.3 YVA-menettelyn osapuolet

Hankkeesta vastaavana toimii kaksi yritystä: Kotkamills Oy (www.kotkamills.com) on aikakauslehti- ja laminaattipapereita sekä puutuotteita valmistava metsäteollisuusyhtiö. Yhtiön tuotantolinjat sijaitsevat Kotkassa ja Imatralla sekä L.P. Pacific Films Sdn. Bhd. Malesiassa. Yhtiön palveluksessa työskente- lee maailmanlaajuisesti noin 500 henkilöä. VentusVis Oy (www.ventusvis.com) on suomalainen tuulivoiman kehitysyhtiö. Se on UPM-Kymmene Oyj:n ja TuuliSaimaa Oy:n yhteisyritys, josta UPM omistaa 90 prosenttia ja TuuliSaimaa 10 prosenttia. Yrityksen vahvuudet perustuvat UPM:n maanomistuk- seen Suomessa ja TuuliSaimaan energiaosaamiseen. VentusVis Oy:n liikeidea on kehittää UPM:n omistuksessa olevia maita tuulivoimatuotantoon soveltuviksi. UPM Energia on markkinalähtöinen liiketoiminta-alue, joka tuottaa sähköä ja toimii energiamarkkinoilla. TuuliSaimaa on tuulivoiman asiantuntijayritys, joka kartoittaa tuulienergian tuotantomahdollisuuksia erityisesti sisämaan kohteis- sa. Tavoitteena on kehittää ja rakentaa tuulivoimatuotantoalueita. Yrityksen toiminta-alueena on koko Suomi ja kotipaikkana Lappeenranta. TuuliSaimaan omistavat Lappeenrannan Energia Oy ja kuusi yksityishenkilöä, joilla on energia- ja rahoitusalan tausta.

(12)

Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa suunnitellun hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Kotkamills Oy ja VentusVis Oy vastaavat myös YVA-menettelyn toteuttamisesta.

Konsulttina arvioinnin tekemisessä toimii Linnunmaa Oy.

YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus. Yhteysviranomaisella tarkoitetaan viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövai- kutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomainen vastaa mm. ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja –selostuksesta, tiedottamisesta, sekä lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä.

Lisäksi yhteysviranomainen antaa lausunnon sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta, joissa se ottaa kantaa mm. arviointimenettelyn riittävyyteen.

2.4 Arviointimenettelyn sisältö

YVA-menettelyn kulku on esitetty kuvassa 1. Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Arvi- ointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma YVA-menettelyssä käsiteltävistä hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, tehtävistä selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Yhteysviran- omainen kuuluttaa arviointiohjelman, pyytää kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausunnot sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kansalaiset voivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistutuksia arviointiohjelmaa koskevassa kuulutuksessa ilmoitetulla tavalla. Yhteysviranomainen esittää omassa lausunnossaan yhteenvedon myös muista annetuista lau- sunnoista ja mielipiteistä.

Arviointiselostusvaiheessa toteutetaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksessa esitetään vaikutusten arviointien tulokset, arvioidaan vaikutusten merkittävyys, vertaillaan eri vaihtoehtoja keskenään sekä suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää.

Yhteysviranomainen pyytää lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta, kuten arviointiohjelmasta.

Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja arvioinnin riittävyydestä sekä muut lausunnot ja mielipiteet Kotkamills Oy:lle ja VentusVis Oy:lle sekä tiedoksi hanketta käsitteleville viranomaisille.

YVA-arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimivat hankkeesta vastaavan ja lupaviranomaisten aineistona heidän omassa päätöksenteossaan. Lupaviranomainen esittää lupapää-

(13)

töksessä selvityksen siitä, miten YVA-arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon.

Kuva 1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet sekä samaan aikaan etenevien kaavamenettelyjen alustava eteneminen suhteessa YVA-prosessiin.

2.5 Arvioinnin aikataulu

Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle maaliskuussa 2012. Arviointiohjelmaa koskevat lausunnot ja mielipiteet toimitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kuulutuksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Yhteysviranomaisella on kuulu- tuksen päättymisestä kuukausi aikaa antaa oma lausuntonsa arviointiohjelmasta.

(14)

Arviointiselostus valmistuu kesäkuussa 2012. Arviointiselostuksen kuulemisen ja yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen arviointimenettely päättyy arviolta heinäkuussa 2012. YVA-menettelyn vaiheet ja suunniteltu aikataulu on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1 YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu.

Työn vaihe 2012

Kuukausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9

YVA-arviointiohjelma Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelmasta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot

Yleisötilaisuus arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto YVA-arviointiselostus Vaikutusten arvioinnit

Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostuksesta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot

Yleisötilaisuus arviointiselostuksesta Yhteysviranomaisen lausunto

(15)

3 H AN K K E E N K U VA U S JA L ÄH T Ö K O H DA T

3.1 Tuulivoimatuotanto Suomessa

Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 130 tuulivoimalaitosta, joiden laskennallinen tuotantokapasiteetti oli yhteensä 197 MW. Voimalat tuottivat sähköä noin 0,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa (VTT, Suomen tuulivoimatilastot). Tuulivoimatuotantoalueita olisi rakennettava lähivuosina huomat- tavasti lisää: Euroopan Unionin energia- ja ilmastosopimuksen mukaisesti komissio on asettanut Suomelle tavoitteeksi tuottaa 38 % energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä.

Suomen hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiassa tuulivoiman tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä on asetettu 6 TWh sähköntuotanto ja noin 2 000 MW nimellisteho.

3.2 Hallan tuulivoimalat

UPM-Kymmene Oyj:n ja TuuliSaimaa Oy:n yhteisyritys VentusVis Oy suunnittelee neljän tai viiden tuulivoimalan rakentamista Kotkaan Hallan alueelle. Yksittäisen tuulivoimalan teho on 2–3 MW. Yh- teenlaskettu rakenteellinen teho tulee olemaan noin 8–15 MW. Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat vanhan sahan alueella Hallassa, Karhulan eteläpuolella. VentusVis Oy on tehnyt maa-alueista varaus- sopimuksen UPM-Kymmene Oyj:n kanssa.

Tuulivoimaloiden tornien suunniteltu korkeus on välillä 100–120 metriä. Roottoreiden halkaisija tulee olemaan 90–110 m, joten yksittäisen tuulivoimalan pyyhkäisykorkeus, eli ylin korkeus, jossa roottorin lapa käy yläasennossa, tulee olemaan 175 metriä. Voimalat sijoittuvat kokonaisuudessaan Kotkan Hal- lan alueelle noin 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Voimaloiden sijoittelussa otetaan huomioon tur- vallisen ja tehokkaan toiminnan vaatima etäisyys, joka on tämän kokoisilla voimaloilla noin 500 m.

Tuulivoimalat tullaan sijoittamaan vähintään 600 metrin etäisyydelle asutuksesta. Kuvissa 2, 3 ja 4 on esitetty VentusVis Oy:n tuulivoimaloiden sijoittuminen eri vaihtoehdoissa.

(16)

Kuva 2. VentusVis Oy:n neljän tuulivoimalan sijoittuminen. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(17)

Kuva 3. VentusVis Oy:n neljän tuulivoimalan sijoittuminen siten, että pohjoisinta voimalapaikkaa on siirretty etelän suuntaan. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(18)

Kuva 4. VentusVis Oy:n viiden tuulivoimalan sijoittuminen. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(19)

Hankealueelle on olemassa kulkuyhteydet; tiestö ja satama. Kuljetuksissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa tieverkostoa ja satamaa. Yhteydet voimaloille viimeistellään uusilla tieurilla.

Sähköasemalle liittämiseen on olemassa kaksi vaihtoehtoa, joiden sijoittamisvaihtoehdoista lyhin reitti kulkee Hallasta Kotkanlahden yli Kotkansaarelle ja pidempi reitti etelämpää olemassa olevia putki- ja kaapelilinjoja pitkin.

(20)

Kuva 5. VentusVis Oy: tuulivoimatuotantoalueen alustavat liittämisvaihtoehdot kaapeloimalla sähkö- asemalle. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(21)

3.3 Kotkamillsin tuulivoimalat

Kotkamills Oy suunnittelee kolmen tai neljän tuulivoimalan rakentamista Kotkamills Oy:n tehdasalueelle Kotkan saarelle. Yksittäisen tuulivoimalan teho on 2 tai 3 MW, joten yhteenlaskettu rakenteellinen teho tulee olemaan noin 6–12 MW. Suunniteltu napakorkeus on 100–120 m, ja roottoreiden halkaisija 90–110 m. Yksittäisen tuulivoimalan maksimikorkeus tulee olemaan 175 m. Tuulivoimaloissa muodostuva sähkö on tarkoitus ensisijassa hyödyntää energiana Kotkamills Oy:n tehtaassa. Ylijäämä tuotetusta energiasta toimitetaan valtakunnan verkkoon.

Alue on Kotkamills Oy:n omistuksessa. Voimalat liitetään Kotkamills Oy:n omaan sähköverkkoon.

Kaapelit kulkevat tehdasalueen läpi. Hankealueen kuljetusyhteydet ovat hyvät: alueelle on olemassa oleva tiestö, rautatie ja satama. Vahvistettavia teitä ei ole. HaminaKotka Satama Oy:n Kantasatama Oy:n (lolo-, roro-satama) sijaitsee vieressä. Satamaan kulkusyvyys on 7,7–10,0 metriä ja satamassa on 60 tonnin nosturi. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty Kotkamillsin tuulivoimaloiden sijoituskartat.

(22)

Kuva 6. Kotkamills Oy:n neljän tuulivoimalan sijoittuminen. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(23)

Kuva 7. Kotkamills Oy:n kolmen tuulivoimalan sijoittuminen. Pohjoisimman tuulivoimalan paikka sijoittuu punaisella rajatulle alueelle tarkempien selvitysten jälkeen. (Pohjakartta ©Maanmittauslai- tos, lupanro 211/MML/12)

(24)

Kuva 8. Kotkamills Oy:n tuulivoimatuotantoalueen alustava liittämisvaihtoehto kaapeloimalla kytkinasemalle. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(25)

3.4 Hankekokonaisuus ja elinkaari

YVA-menettelyyn sisältyvä hankekokonaisuus käsittää VentusVis Oy:n ja Kotkamills Oy:n tuulivoima- lahankkeet. Hankealue koostuu Hallan alueesta ja Kotkamills Oy:n tehdasalueesta ja tuulivoimalako- konaisuus sisältää siten yhteensä 7 - 9 yksikköteholtaan 2–3 MW:n tuulivoimalaa. Voimaloiden yhteenlaskettu teho tulee olemaan 14–27 MW. Hankekokonaisuuteen liittyvät VentusVis Oy:n ja Kotka- mills Oy:n tuulivoimalat on esitetty karttakuvissa 2 - 8 ja kappaleessa 5.1 Käsiteltävät vaihtoehdot.

YVA-menettelyssä otetaan huomioon olemassa olevan tiedon valossa myös ns. Kotkan kaupunkituuli- puistoon kuuluvat muiden toiminnanharjoittajien (Kotkan kaupunki ja SG-Power Oy) suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden ja kyseessä olevan hankkeen mahdolliset yhteisvaikutukset. Kotkan kaupungin ja SG Powerin osalta tutkimukset ja suunnitelmat tuulivoiman rakentamisesta ovat vielä keskeneräisiä, joten yksityiskohtainen yhteisvaikutusten arviointi tehdään saatavilla olevan tiedon mahdollistamalla tarkkuudella.

Tarkastelun aikajänne käsittää hankkeiden elinkaaren voimaloiden valmistuksesta käytöstä poistami- seen saakka. Tuulivoimaloiden rakentaminen aloitettaisiin vuonna 2013. Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 20 vuotta. Tuulivoimala tuottaa sen valmistamiseen kuluvan energian takaisin noin 3–6 kuu- kaudessa (EWEA 2012). Käyttöiän jälkeen tuulivoimala voidaan rakentaa uudelleen tai purkaa pois.

3.5 Hankkeen tarve ja alueen muu elinkeinotoiminta

YVA-menettelyn kohteena oleva hankekokonaisuuden tarkoituksena on hyödyntää tehokkaasti Kotkan alueen erinomaisia tuuliolosuhteita ja luoda edellytyksiä tuulivoiman hyödyntämiselle alueella myös pitkällä aikavälillä. Kotkamills Oy ja VentusVis Oy ovat tehneet Kotkan tehdasalueella ja Hallan alueella alustavat selvitykset tuulivoiman rakentamista varten. Selvitysten mukaan alueet soveltuvat tuuli- voimarakentamiseen hyvin tuuliolosuhteiden vuoksi. Alueen hyvät tieyhteydet, maaperä, satama ja muu infrastruktuuri mahdollistavat rakentamisessa vaadittavat kuljetukset. Teollisuuden ansiosta alueelle on rakennettu sähköverkko ja siihen on useita liityntävaihtoehtoja. Tuulivoimalan sijoittami- nen teollisuus- ja satama-alueelle on katsottu suunnittelun lähtökohtana ihmisen ja ympäristön kannalta hyväksi ratkaisuksi.

Hankkeen lähtökohtana on myös laki uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010), jonka mukaan tuulivoimalle on saatavissa korotettu syöttötariffi 105,30 € /MWh vuoden

(26)

2015 loppuun saakka (62 §) ja sen jälkeen 83,50 € / MWh (23 §). Myös Suomen Ilmasto- ja energia- strategiassa tuulivoimalle asetettu tavoite 6 TWh sähköntuotannosta Suomessa on ollut hankkeen perusteena.

Hankkeessa rakennettavat tuulivoimalat palvelevat Kymenlaakson kuntien yhteistä tavoitetta löytää sopivat paikat 100 tuulivoimalan rakentamiseen vuoteen 2015 mennessä. Tuulivoimalat edistävät myös uusiutuvan energian käyttöönoton lisäämistä ja Kotkan elinkeinorakenteen uusiutumista. Tuuli- voimalat vaikuttavat Kotkan alueen investointeihin ja työllisyyteen suunnittelupalveluna, infrastruk- tuurin rakentamisena, asentamisena sekä käyttö- ja kunnossapitopalveluina. Voimaloiden rakentaminen tukee myös tuulivoimaloiden kotimaisen valmistuksen syntymistä Kymenlaaksoon.

Hankealue sijoittuu lähelle Kotkan kaupunkikeskustaa. Lähialueen elinkeinotoiminta koostuu pääasi- assa peruspalveluista, teollisuudesta, kaupasta, matkailusta, liikenteestä ja liike-elämän palveluista.

Kotkan elinkeinorakenteesta peruspalveluiden osuus on suurin, n. 30 %, teollisuuden 22 %, kaupan ja matkailun 15 %, liikenteen 14 %, liike-elämän palveluiden 12 %. Rakentamisen osuus on 5 % ja maa- ja metsätalouden 1 %. (Kotkan kaupunki)

Alueen elinkeinoista hankkeen vaikutukset matkailuun huomioidaan erityisesti. Koska hankealueet sijaitsevat Kotkan saaressa ja Hallan saaressa meren rannalla, myös kalastuselinkeino alueella otetaan huomioon.

3.6 Hanketta koskeva päätöksenteko ja keskeinen lainsäädäntö

3.6.1 YVA-laki

Tähän hankkeeseen sovelletaan YVA-lain (468/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenet- telyä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätösten 9.9.2011 (VentusVis Oy) sekä 21.10.2011 (Kotka- mills Oy) mukaisesti. Päätösten mukaan kyse on sellaisesta YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisesta hankkeesta, josta ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainnin, vaikutusten luonteen sekä erityisesti yhteisvaikutukset muiden Kotkanlahden ympärille suunniteltujen hankkeiden kanssa to- dennäköisesti aiheutuu laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhdessä hankkeen lähistölle Kotkanlahden ympärille suunniteltujen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan, kulttuuriperintökohteisiin sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat olla merkittäviä.

(27)

Tuulivoimarakentamista ohjataan YVA-lain lisäksi muulla ympäristölainsäädännöllä, kuten maankäyt- tö- ja rakennuslailla (MRL, 132/1999), ympäristönsuojelulailla (YSL, 86/2000), luonnonsuojelulailla (LSL, 1096/1996) ja vesilailla (VL, 587/2011). Lisäksi tuulivoimarakentamisessa on huomioitava mm.

liikennettä, sähkömarkkinoita ja puolustusvoimia koskeva lainsäädäntö sekä tarvittaessa myös mm.

muinaismuistolaki (295/1963).

3.6.2 Kaavoitus

Suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 28.5.2008 ja 18.1.2010. Hallan alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi ja Kotkamills Oy:n tuulivoimahankkeen sijoitusalue on osoitettu teolli- suusalueeksi.

Maakuntakaavan teollisuus- ja varastoaluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ympäristövaikutuksia aiheuttavat teollisuusalueet ja teollisuuden varastoalueet. Maakun- takaavan taajamatoimintojen alueen merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttä- vät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet.

Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskunta- teknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet.

Kymenlaakson energiamaakuntakaava on valmisteilla (ehdotusvaihe). Energiamaakuntakaavan tarkoitus on osoittaa tuulivoiman tuotantoon parhaiten soveltuvat alueet koko maakunnan alueella sekä tutkia muun energiahuollon alueiden täydennystarve. Energiamaakuntakaavaehdotuksessa ei ole kaa- vamerkintöjä Kotkansaaren ja Hallan ympäristöissä. Energiamaakuntakaavan suunnittelumääräykset koskevat kuitenkin myös koko maakuntaa ja ohjaavat kaavaan vahvistuessaan tuulivoimarakentamisen suunnittelua, vaikkei alueella olisikaan maakuntakaavan kaavamerkintöjä.

Suunnittelumääräyksessä todetaan, että

- tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai mai- seman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset.

- suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin.

- tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti.

(28)

Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 §).

Kotkan tuulivoimahanke edellyttää yleiskaavan laatimista Hallan alueelle. Hallan saari on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta ja Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (1980-2000) teollisuus- ja varastoaluetta (T), mutta oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa alueella ei ole. Alueel- le on päätetty laatia tuulivoimayleiskaava. VentusVis Oy on tilannut tuulivoimayleiskaavan laatimisen Pöyry Finland Oy:ltä ja kaavaehdotuksen valmistelu on aloitettu. Kaavaehdotus on tavoiteaikataulun mukaan valmis syyskuun 2012 loppuun mennessä. Kaavan laatimista ja ympäristövaikutusten arvioin- timenettelyä valmistellaan samaan aikaan. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat ympäristöselvityk- set toimivat osaltaan kaavan selvitysaineistona.

Kotkamills Oy:n tuulivoimahankkeen sijoitusalueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Oikeusvai- kutuksettomassa yleisaavassa Kotkamillsin tehdasalue on merkitty TT:ksi eli teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kotkansaaren asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalu- eeksi (TT). Tuulivoimaloita kaavassa ei ole huomioitu. Hanke edellyttää asemakaavamuutosta Kotka- millsin alueelle.

3.6.3 Rakennus- ja rakentamisluvat

Hanke edellyttää MRL:n (132/1999) 125 §:n tarkoittamaa rakennuslupaa. Rakennuslupaa sekä Kot- kamillsin tehdasalueelle että Hallan alueelle on tarkoitus hakea YVA-menettelyn päätyttyä ja kaavan vahvistuttua. Luvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Hanke tarvitsee vesilain (VL, 587/2011) 3 luvun 3 §:n mukaisen luvan voimajohdon vetämiselle kulku- väylän alitse, sillä Hallan alueelta vedetään kaapeli todennäköisesti meren alta mantereelle. Lupa on tarkoitus hakea YVA-menettelyn päätyttyä ja kaavan vahvistuttua. Luvan myöntää Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI). Voimajohdon rakentamiseen tarvitaan myös sähkömarkkinalain (386/1995) 18 §:n mukainen rakentamislupa. Luvan myöntää energiamarkkinavirasto.

3.6.4 Ympäristölupa

Hanke voi tarvita ympäristönsuojelulain (YSL) tarkoittaman ympäristöluvan, jos tuulivoimalan toi- minnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa (NaapL, 26/1920) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen. Maisemavaikutukset eivät aiheuta tarvetta ympäristöluvalle.

Luvan myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

(29)

3.6.5 Lentoestelupa

Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää ilmailulain (1194/2009) 165 §:n tarkoittamaa lentoestelupaa.

Kaikkien yli 30 m korkeiden laitteiden, rakennusten, rakennelmien tai merkkien rakentamiseen tulee olla ilmailuhallinnon myöntämä lentoestelupa. Lupa haetaan YVA-menettelyn päätyttyä ja kaavan vahvistuttua rakennuslupamenettelyä varten. Lentoesteluvan myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sen jälkeen, kun Finavia on antanut lentoestelausunnon. Trafi voi myös vapauttaa luvanvarai- suudesta sellaisen rakennelman, jolla ei ole vaikutusta lentopaikkojen esterajoituspintoihin eikä len- tomenetelmiin, tai joka sijaitsee olemassa olevan esteen välittömässä läheisyydessä.

3.6.6 Laki puolustusvoimista (551/2007) ja aluevalvontalaki (755/2000)

Hankkeessa on otettava huomioon puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen normaali- ja poikkeusoloissa sekä puolustusvoimien alueidenkäyttötarpeet ja sotilasilmailu. Hankkeen tulee pyytää lausunto Ilmavoimien esikunnalta ja alueella toimivalta puolustusvoimien aluehallintoviran- omaiselta (sotilaslääniltä) sekä Merivoimien esikunnalta. Lausuntopyynnöt tulee lähettää tiedoksi Pääesikunnalle. Sekä Kotkamills Oy että VentusVis Oy ovat jonossa Puolustusvoimien tutkaselvityksiä varten. Selvityksen laatii Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

3.7 Kohteiden sijainti ja alueiden käyttöhistoria

3.7.1 Kotkamillsin tehdasalue

Kotkamillsin tehdasalueen käyttöhistoria alkaa Hans Gutzeitin vuonna 1872 perustamasta sahasta, joka on kasvanut Kotkamills Oy:n tehtaiksi. Tehtaat tuottavat sahatavaran ja prosessoitujen puutuot- teiden lisäksi aikakausilehtipaperia, laminaattipaperia sekä laminaattipaperin jatkojalosteita.

Kotkamills Oy:n tehtaiden historiaa:

1872 Saha, W. Gutzeit & Co 1907 Sulfaattisellutehdas 1953 Paperitehdas 1980 Impregnointilaitos

1993 Voimalaitos

2010 Kotkamills Oy

Kotkamills Oy:n tehtaat sijaitsevat Kotkan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Kotkansaaren kau- punginosassa. Asemakaavassa (vahvistettu 19.10.1995) Kotkan tehtaiden tontti on varattu teollisuus- rakennusten korttelialueeksi. Tehdastontti on pinta-alaltaan noin 60 ha ja sen länsi- ja lounaispuolella

(30)

on tavanomaista kaupunkiasutusta asuinkerrostalojen korttelialueella. Lähimmät asunnot ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta. Tehdasalueen pohjoispuolella on Kotkan kantasatama ja itä- puolella Suomenlahti. Tehdasalue on melkein kokonaan meren ympäröimä. Kotkan tehtaiden toiminnot sijoittuvat kiinteistöille nro 285-1-129-22, nro 285-1-129-23, nro 285-1-129-26, nro 285-1-129-27, nro 285-1-129-16 ja nro 285-1-129-7.

Kotkansaaren alueella on osayleiskaava, joka on hyväksytty Kotkan kaupungin valtuustossa 27.3.1996, mutta sitä ei ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Kaavassa tehdasalue on merkitty TT:ksi eli teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tehdasalue sijaitsee Kymenlaakson taajamien maakuntakaavassa alueella T/s eli T = teollisuus- ja varastoalue sekä /s = alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamillsin tehtaita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamien maakuntakaavan 28.5.2008. Vesiliikenteen yhteystarvetta koskevan merkinnän osalta kaava on vahvistettu 18.1.2010.

Kotkamills Oy:n tehtaat kuuluvat Museoviraston laatimaan inventointiin valtakunnallisesti merkittä- vistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumisvaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien.

Valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttöta- voitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin.

Tehdastontti tuotantolaitoksineen ja ympäröivä kaupunki on esitetty kuvassa 9.

(31)

(32)

Kotkamills Oy:n tehtaat käsittää Kotkan kaupungin Kotkansaaren teollisuusalueella olevan tehtaan (sellutehdas, paperikone 1, impregnointitehdas ja kombivoimalaitos), Solaris-tuotelinjan (hiertämö ja paperikone 2) ja sahan (sahaus ja höyläys). Tuotanto toimii keskeytymättä kolmessa vuorossa. Teh- dasintegraatissa työskentelee noin 500 henkilöä.

3.7.2 Hallan alue

Hankealue koostuu UPM Kymmene Oyj:n omistamasta entisestä Hallan saha-alueesta saaren pohjois- ja keskiosassa. Alue on tällä hetkellä puutavaran varastoalueena. Kymenlaakson maakuntakaavassa Halla on taajamatoimintojen aluetta (A/s). Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikäasema- kaavaa. Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (1980–2000) Hallan alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Koillis- ja lounaisosassa on lisäksi vesiliikenteen alue (LS), joka on tarkoitettu satama-, laituri-, varasto- ja terminaalialueeksi. Saaren keskiosassa on kult- tuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävä ympäristö- tai rakennusryhmä (SR2). Suunni- tellut tuulivoimalat sijoittuvat kiinteistölle 285-410-1-595.

Hallan saaren käyttöhistoriasta:

1700 -luvulla saari oli venäläissotilaiden käytössä.

1875 Hallaan perustettiin höyrysaha sekä rakennettiin kaksi laituria.

1903 Hallaan perustettiin selluloosatehdas sekä varastoalueita.

1938 Selluloosatehtaan toiminta päättyi. Rakennukset purettiin myöhemmin.

1986 Hallan saha lopetti toimintansa.

2003 Kotkan kaupunki antoi luvan Hallan entisten tehdasalueen rakennusten purkamiseen.

Hallan alueen maaperä on aiemman sahatoiminnan seurauksena osittain pilaantunutta. Tuulivoima- loiden sijoituspaikkojen maaperä ei edellytä mainittavia maaperän saneeraustoimia. Sijoituspaikkojen maaperän on tutkinut vuonna 2011 Pöyry Finland Oy.

Hallan saari muodostuu kiinteistöistä 285-420-10-2, 285-420-10-3, 285-410-1-514 ja 285-410-1-595.

Saaren pinta-ala on noin 50 hehtaaria ja tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi VentusVis on vuokrannut UPM:ltä noin 5000 neliömetrin määräalan kullekin tuulivoimalalle. Pohjoisessa, lännessä ja idässä alue rajoittuu Suomenlahteen, joskin Hallan alueen rannat kuuluvat eri kiinteistöihin (285-410-1-514, 285-410-10-3 ja 285-420-10-2). Hallan saaren koilliskulmassa toimii satama, jonka hallinnoija on UPM Seaways Oy. Hallan sataman maapohjan omistaa UPM, joka on vuokrannut satama-alueen 30 vuodeksi HaminaKotka Satama Oy:lle yleiseksi satamaksi. Hallan saaressa ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee Hallan eteläpuolella sijaitsevassa Tiutisen saaressa. Hallan saaren läpi mennään Tiutisen

(33)

saareen. Hankealue rajoittuu etelässä rakentamattomiin kiinteistöihin. Kyseisten kiinteistöjen etelä- puolelta alkaa Tiutisten asuinalue, joka kuuluu Museoviraston laatimaan inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tiutisten asuinalue on työväestön omatoimi- sesti tehtaan liepeille rakentama alue, jonka rakenne ja rakennuskanta ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet (RKY 2009).

Hallaan suunnitellun eteläisimmän tuulivoimalaitoksen etäisyys Tiutisen asuinalueen lähimpiin asuin- rakennuksiin on noin 600 m. Popinniemen asuinalueeseen on matkaa noin 650 m. Popinnimen kaak- koisosassa sijaitsevalla Perävarpin alueella on aloitettu asemakaavoitus ja kaavaluonnoksella on tarkoitus tutkia alueen sopivuutta pientaloasutukseen. Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Hallan poh- joisosassa on 550–600 m. Kotkansaaren asutukseen on matkaa noin 1,3 km. Lähin vapaa-ajan asutus on Aholansaaressa, johon on matkaa runsaat 400 m ja Tervasaaressa 600 m:n etäisyydellä lähimmäs- tä tuulivoimalaitoksesta.

(34)

4 T OI M IN N AN K U VA US

4.1 Rakennusvaiheen toimenpiteet

Tuulipuistojen rakentaminen aloitetaan investointipäätöksen jälkeen; tavoitteena on toiminnan aloit- taminen vuonna 2013. Maalle rakennettava tuulivoimala voidaan pystyttää maanvaraiselle laattape- rustukselle, jolloin pehmeässä maassa vaaditaan paalutusta. Tuulivoimala voidaan rakentaa myös kallioperustukselle. Kallion tulee olla ehjää peruskalliota lähellä maanpintaa. Rakentaminen edellyttää maaperän rakennettavuuden selvittämistä. Hallan alueella rakennettavuusselvitys on tehty, mutta Kotkamills Oy:n alueen rakennettavuusselvitys valmistuu myöhemmin. Hallan tuuliturbiinien raken- nuspaikoilta maaperän pilaantuneisuus on tutkittu. Tulosten perusteella maaperän käsittelystä rakentamisen yhteydessä tehdään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/2007 § 2 mukainen PIMA -ilmoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka tekee ratkaisun maa-ainesten sijoituspaikasta. Kuvassa 10 on esitetty tuulivoimalaitoksen leikkauskuva.

Kuva 10. Tuulivoimalan rakennekuva. Esimerkkikuvassa napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 120 m. Pyyhkäisykorkeus on kuvassa 180 m.

(35)

Hallan alueen tuulivoimalat liitetään sähköverkkoon Kotkanlahden vesialueen alittavan sähkökaapelin kautta. Kaapelointia rakennetaan Hallassa voimaloiden välille sekä meren alittava kaapeli. Olemassa oleva putki- ja kaapelireitti kulkee Hallan ja Kotkansaaren eteläisistä osista. Tuulivoimatuotantoalu- een liittämisestä sähköverkkoon on ympäröivän teollisuuden ansiosta useita vaihtoehtoja. Voimalat on mahdollista liittää esim. Kotkamills Oy:n, Stora Enson Sunilan tai Kymenlaakson Sähkön verkkoon.

Kotkamills Oy:n tuulivoimalat liitetään sähköverkkoon tehdasalueen kautta johdettavien maanalaisten kaapeleiden kautta. Voimalat voidaan liittää tehtaan 20 kV kojeistoon tai ulkopuoliseen sähköverk- koon.

Hallan alueella rakennusmateriaalien kuljetukseen ja myöhemmin huoltoon käytettäviä teitä saatetaan joutua parantamaan kantavuuden varmistamiseksi . Yhteydet voimaloiden paikoille rakennetaan uu- sina tieurina. Kotkamills Oy:n tehdasalueella on riittävä sisäinen tieverkosto.

Tuulivoimalan rakentamista voidaan verrata mihin tahansa teollisen mittakaavan rakennushankkee- seen, jossa rakennuspaikalle joudutaan kuljettamaan painavia rakenteita. Rakennusvaihe kestää ajalli- sesti joitakin kuukausia. Alueelle suunnitelluista tuulivoiman tuotantoalueista VentusVis Oy:n ja Kot- kamills Oy:n alueet rakennetaan ensimmäisinä.

4.2 Tuulivoimalan käynti ja ohjaus

Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi tuuliturbiinin kolmen pyörivän lavan väli- tyksellä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin auringon säteilystä.

Roottorin lavat eivät pyöri tyynellä säällä, jolloin tuulivoimala ei tuota sähköä. Voimalan käynnistymi- nen edellyttää tiettyä tuulennopeutta. Kun tuulennopeus kasvaa yli tietyn rajan, pysäyttää koneisto turbiinin automaattisesti eli voimala ei toisaalta ole käytössä myrskysään tuulennopeuksilla. Molem- mat tuulennopeusarvot riippuvat valitusta tuulivoimalatyypistä. Kotkan tuulivoimatuotantoalueilla voimalan on arvioitu olevan käynnissä noin 85 % ajasta.

Hallan tuulivoimatuotantoalue toimii etäohjauksessa. Voimala voidaan pysäyttää automatiikalla. Oh- jaamosta käsin on mahdollista pysäyttää voimala tarvittaessa, kuten huoltojen ajaksi. Kotkamills Oy:n tuulivoimatuotantoaluetta ohjataan tehtaalla sijaitsevassa valvomossa tai jostakin keskusvalvomosta.

(36)

4.3 Toiminnan päättäminen ja alueen jälkikäyttö

Kotkan tuulivoimatuotantoalueen tuulivoimalat mitoitetaan noin 20 vuoden käyttöiälle, mutta useimmiten voimalat ovat käytössä 10–15 vuoden ajan. Perustusten ja tornin käyttöikä mitoitetaan yleensä pidemmäksi, jopa noin 50 vuodeksi, jotta vanhoja perustuksia voidaan käyttää mahdollisen uuden voimalan rakentamisessa. Tuulivoimalalle tehdään kerran vuodessa kausihuolto. Voimalatyy- pistä riippuen noin kymmenen vuoden käytön jälkeen tehdään suurempi huolto, jossa voidaan vaihtaa voimalan osia.

Tuulivoimalan rakenteet ovat kokonaan poistettavissa toiminnan päättyessä. Vanhoja tuulivoimaloita voidaan pystyttää uudelleen toiseen tuotantopaikkaan. Kaikki puretut materiaalit joko hyötykäytetään tai loppusijoitetaan viranomaisen määräämällä tavalla. Ongelmajätteeksi luokiteltavat materiaalit viedään ongelmajätelaitokselle.

4.4 Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuoje- lutoimenpiteet

Ympäristövaikutuksia aiheutuu sekä rakentamisen että tuotannon aikana. Ennen rakentamista joudutaan vahvistamaan tarvittaessa rakennusmateriaalien kuljetukseen käytettäviä teitä, erityisesti Hallan alueella. Yhden tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava rakennuspohjan pinta-ala on noin 2 000 m². Maan muokkaustarvetta aiheuttavat myös kaapelikaivannot. Hallan alueen rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueella oleva pilaantunut maaperä, jota rakentamisessa käsitellään Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen päätöksen mukaisesti joko alueen täyttöihin tai kuljettamalla pilaantuneen maan vastaanottopaikkaan. Pilaantuneen maa-aineksen kuljettaminen vastaanottopaikkaan lisää raskasta liikennet- tä.

Rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat liikenne sekä rakennustöistä johtuva melu ja mahdollisesti pöly. Laitteiston toimitusaika riippuu valmistajasta ja markkinatilanteesta ja on yleensä 6–12 kuukautta, rakennusaika puolestaan yleensä 3–6 kuukautta. Meluhaittoja minimoidaan työ- suunnittelun avulla ajoittamalla meluisimmat toimet arki- ja päivätyöajalle. Pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelemalla pölyävää maata. Alueen välittömässä läheisyydessä saattaa olla lyhytaikaisia liikkumisrajoituksia rakentamisen aikana.

Tuulivoimatuotannon merkittävin ympäristövaikutus aiheutuu rakentamisen jälkeen ja kohdistuu maisemaan; korkeina torneina yksittäinen voimala näkyy kauas. Tuulivoimatuotannon aikana aiheu-

(37)

tuu myös melupäästöjä sekä ajoittain valon ja varjon vilkkumisesta aiheutuvaa välkeilmiötä. Melua aiheuttavat voimalan siipien lapojen aerodynamiikka sekä voimalan koneiston äänet. Häiriintyviä kohteita voidaan suojella melulta jättämällä riittävä suojaetäisyys asuinkäytössä oleviin alueisiin. Väl- keilmiö aiheutuu, kun aurinko on sopivassa kulmassa tuulivoimalan liikkuvien lapojen takana. Väl- keilmiötä voidaan tarvittaessa hallita pysäyttämällä voimala pahinta vilkkumishaittaa aiheuttavina aurinkoisina ajankohtina. Tuulivoimatuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan torjua parhaiten huolellisella vaikutusten arvioinnilla ja suunnittelulla, jolloin voimaloiden sijoituspaikka- ja kokoratkaisut ehkäisevät ympäristökuormituksen syntymistä.

(38)

5 AR V IO IN N IS S A K Ä S IT E L T Ä VÄ T V AI H T OE H D OT

5.1 Käsiteltävät vaihtoehdot

YVA-lainsäädäntö edellyttää erilaisten hankevaihtoehtojen tutkimista tarpeellisessa määrin YVA- menettelyn aikana. Lisäksi yhden tutkittavista vaihtoehdoista on hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli ns. nollavaihtoehto. Nollavaihtoehto toimii vertailuvaihtoehtona muille hankevaihtoehdoille.

Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulivoimatuotantoaluetta, joille on muodostettu neljä erilaista arvioitavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot eroavat toisistaan lukumäärän, yhdessä vaihtoehdossa myös turbiinin sijoituspaikan suhteen. Suurin voimaloiden lukumäärä on vaihtoehdossa VE3, jossa VentusVis Oy:n Hallan alueelle rakennetaan 5 voimalaa ja Kotkamills Oy:n tehdasalueelle 4 voimalaa.

Pienin voimalalukumäärä on vaihtoehdossa VE 3, jossa VentusVis Oy:n Hallan alueelle rakennetaan 4 voimalaa ja Kotkamills Oy:n tehdasalueelle 3 voimalaa.

Vaikutusarvioinneissa voimalan korkeus on 120 m (napakorkeus) ja roottorin halkaisija 90–110 m, jolloin siipi käy yläasennossa korkeudella 175 m (pyyhkäisykorkeus). Alueiden yhteenlaskettu energi- antuotantoteho on maksimissaan 27 MW.

Vaihtoehto 0 (VE0): Hanketta ei toteuteta

Alueen nykytila säilyy eikä hankkeelle haeta lupia. VE0 on vertailuvaihtoehto, jossa vastaava sähkö- määrä tuotetaan muualla jollakin sähköntuotantomenetelmällä.

(39)

Vaihtoehto 1 (VE1): VentusVis 4, Kotkamills 4

Kuva 11. Hallan alueelle rakennetaan 4 voimalaa. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 4 voimalaa. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(40)

Vaihtoehto 2: VentusVis 4 (pohjoisinta paikkaa siirretty), Kotkamills 3

Kuva 12. Hallan alueelle rakennetaan 4 voimalaa siten, että alueen pohjoisinta voimalaa siirretään etelämmäksi kuin sijoitusvaihtoehdossa VE1. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 3 voimalaa, joista pohjoisimman voimalan sijoituspaikalle on kaksi vaihtoehtoa. (Pohjakartta ©Maanmittauslai- tos, lupanro 211/MML/12)

(41)

Vaihtoehto 3: VentusVis 5, Kotkamills 4

Kuva 13. Hallan alueelle rakennetaan 5 voimalaa. Kotkamills Oy:n tehdasalueelle rakennetaan 4 voimalaa. (Pohjakartta ©Maanmittauslaitos, lupanro 211/MML/12)

(42)

5.2 Vaihtoehtojen rajaus

Lähtökohtaisesti YVA-menettelyssä tulisi esittää kaikki hankkeen tarkoituksen ja tarpeen toteuttavat vaihtoehdot. Tarkasteltavien vaihtoehtojen valintaa tehtäessä pohdittiin, millä tekijöillä on vaikutusta neljästä tuulivoimalasta muodostuvia tuulivoimatuotantoalueita ympäröivään maisemaan tai melun kulkeutumiseen ja välkeilmiöön. Määrääväksi tekijäksi päätettiin ensimmäisessä vaiheessa tuulivoimalan tornin korkeus. Vaihtoehtoina olisi tarkasteltu tornin korkeutta 100 m ja 120 m siten, että kummallakin hankealueella olisi ollut neljä voimalaa. Ohjausryhmä esitti kuitenkin vaikutusarvioin- tien tekemistä perustuen voimaloiden lukumäärään. Ohjausryhmäpalautteen perusteella laadittiin uudet tarkasteltavat vaihtoehdot, joita käsitellään tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa.

Ympäristövaikutukset arvioidaan ja tulokset esitetään lähtökohtaisesti mallinnettuna tornin korkeu- delle 120 m. Arviointi saattaa johtaa vaihtoehdon sisällä tarpeeseen esittää voimalan paikan tai tornin korkeuden suhteen lisämallinnusta haitallisten vaikutusten lieventämiskeinona.

5.3 Vaihtoehtojen vertailumenetelmä

Vaihtoehtojen vertailu tapahtuu vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 sekä nollavaihtoehdon välillä. Vertailun perusteella voidaan tunnistaa tuulipuiston aiheuttamat ympäristövaikutukset verrattuna nykytilanteeseen.

Ympäristövaikutuksista tunnistetaan myös mahdolliset yhteisvaikutukset alueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa.

Vaihtoehtojen vertailu perustuu hankkeelle annettaviin ympäristötavoitteisiin, muodostettaviin vertai- lukriteereihin sekä tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Ympäristötavoitteiden muodostamisessa otetaan huomioon:

- terveyden ja viihtyisyyden turvaaminen - luonnon- ja ympäristönsuojelu

- lainsäädäntö

- viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaispalautteen painotukset - teknis-taloudelliset vaikutukset.

Tavoitteet ja käytettävät arviointikriteerit riippuvat tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta ja niitä on kuvattu arviointiohjelman kappaleessa 7, ”Ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttaminen”. Kriteerit valitaan siten, että niillä voidaan mahdollisimman selkeästi kuvata tarkasteltavia muutoksia.

(43)

6 Y M PÄ R IS T ÖN N Y K Y T I L A N N E

6.1 Aineisto

Hankkeesta aiheutuvien merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista ja suunnitelman laatimista varten selvitettiin hankealueen ympäristön nykytilanne olemassa olevaan aineistoon pohjautuen. Kot- kamills Oy:n kierrätyskuitulinjan YVA:ssa vuonna 2010 ja ympäristölupahakemusta varten tehtiin tehdasalueen ja lähiympäristön tilasta selvityksiä, joita käytettiin hyväksi arviointiohjelmaa laadittaessa. Selvityksiä tehtiin mm. ilmanlaadusta, tuuliolosuhteista, melusta, pinta- ja pohjavesistä, kalastosta ja pohjaeläimistä, maa- ja kallioperästä, kasvillisuudesta, eläimistöstä, suojelukohteista, maankäytös- tä, liikenteestä, maisemasta sekä ihmisiä ja yhteiskuntaa koskevista seikoista. Lisäksi on tehty erillinen lepakko- ja lintukartoitus tehdasalueella. Hallan alueella on tehty selvitykset lintujen kevätmuutosta, lintujen syysmuutosta, pesimälinnuista ja levähtäjistä sekä lepakko-, luontotyyppi- ja kasvillisuusselvi- tykset.

Lisäksi alustava äänimallinnus ja välkemallinnus sekä havainnekuvat on tehty sekä Kotkamillsin tehdasalueella että Hallan alueella. Tuulen mittaus (Lidar) on käynnissä. Rakennettavuus- ja maaperäsel- vitykset on tehty Hallan alueella.

Aineiston pohjalta koottu tieto ympäristön nykytilasta on esitetty seuraavissa kappaleissa. Nykytilan kuvausta tarkennetaan arviointiselostuksessa.

Käytössä ovat mm. seuraavat aineistot:

Luonto ja suojelualueet

- Halla 2011 Lepakko-, linnusto- ja kasvillisuusselvitys, VentusVis Oy - Halla 2011 Muuttolintuselvitys (kevät- ja syysmuutto), TuuliSaimaa Oy - Kotkan kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011, Kotkan kaupunki - Lepakko- ja lintukartoitus 2010 (Kotkamills Oy:n tehdasalueella), Kotkamills Oy - Kymijoen vesi ja ympäristö ry.n julkaisu 206/2011

- Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Savon ympäristökeskus, Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ympä- ristökeskus 2009. Yhteistyöllä parempaan vesiensuojeluun. Kymijoen-Suomenlahden vesien- hoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 –julkaisu, 181 s + liitteet

- Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset, Ympäristöministeriö 2004

(44)

Melua ja varjostusta koskeva aineisto:

- Stora Enso Kotka, tehdasalueen meluselvitys, 2004 - Melumittaus, Laminating Papers Oy, Kotkan tehtaat 2009 - Kotkamills Oy, Kotkan tehtaan melumittaukset 2011 - Kotkan meluntorjuntaohjelma 2003-2007

- Di Napoli, Carlo. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen ympäristö, 4, 2007.

- Pesonen, Kari. Hiljaiset alueet. Hiljaisuuteen vaikuttavat tekijät ja hiljaisuuden kriteerit. Suo- men ympäristö, 738, 2004.

- Sunila Oy:n ympäristölupa, Kotka, päätös 34/06/1, ISY-2004-Y-236, 20.3.2006

- Kartau, Kuido. Kotka (Kotkansaari) wind turbines: noise and shadow calculation, mallinnus- raportti, Hendrikson & Ko, 2010.

Maaperä

- UPM-Kymmene Kiinteistöt, Kotka Halla: Neljän tuulivoimalan pohjamaan pilaantuneisuus- selvitys. Pöyry, 2.11.2011

- Yleispiirteiset pohjamaatutkimukset ja perustamistapalausunto. Pöyry, 2012

Tuulivoimarakentamisen suunnittelu

- Ympäristöministeriön raportteja 19, 2011. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyä koske- vaksi ohjeistukseksi.

- Museovirasto: http://www.rky.fi

- VTT:n Suomen tuulivoimatilastot, http://www.vtt.fi - Suomen rautatietilasto 2011

- Selvitys ilmailun asettamien rajoitusten vaikutuksesta tuulivoimahankkeiden toteuttamis- mahdollisuuksiin, Energiateollisuus ry, Suomen tuulivoimayhdistys, 2011

- Uusiutuvaa Energiaa Kymenlaaksosta, Kymenlaakson tuulivoimaselvitys 2010, Kymenlaakson liitto, Pöyry

- The European Wind Energy Association (EWEA 2012):

- http://www.ewea.org/index.php?id=1884 - Kotkankaupunki:

http://www.kotka.fi/alltypes.asp?menu_id=1687&menupath=52,1687#1687