Hajajätevesineuvonnan palauteseminaari 31.10.2019

(1)

Hajajätevesineuvonnan palauteseminaari 31.10.2019

Sisällysluettelo

Hajajätevesineuvonnan palauteseminaari 31.10.2019 ... 1

EPO, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Etelä-Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke, Sonja Maanselkä ... 2

ESA, Omavesi-hanke, Päivi Karhunen ... 2

PIR & HAM, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Haja-apu-hankkeet, Laura Virtanen ... 3

KAS & HAM, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO-hanke, Johanna Tuomainen ... 4

KAI, Kainuun Nuotta ry, Janne Toivonen ... 5

KAS, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Lappeenrannan seudun Jässi-jätevesihanke ,Tiia Velin ... 5

KAS & POK, Suomen Kylät ry, Imatran seudun Jässi-jätevesihanke ja Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihanke, Jari Kurjonen ... 6

KES, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Mirja Hurskainen ... 7

POP, ProAgria Oulu ja Maa- ja kotitalousvaiset, Merja Talvitie ... 8

PSA, Jätekukko Oy, Jätevesineuvontaa Pohjois-Savon haja-asutusalueilla, Mikko Laakso ... 9

UUD, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, LINKKI-hanke, Virve Sthål ... 10

UUD, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Paula Luodeslampi ... 11

UUD, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Neuvo Lapinjärvi-Loviisa 2019, Satu Kunnas ... 11

VAR, Valonia, Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla (HAKKU) -hanke, Katariina Yli-Heikkilä ... 12

VAR, Pyhäjärvi-instituuti, JÄNES-hanke, Henna Ryömä ... 13

Valtakunnallinen, Käymäläseura Huussi ry, Susanna Pakula... 14

Valtakunnallinen, Omakotiliitto, Katja Keränen ... 15

(2)

EPO, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Etelä-Pohjanmaan Jässi- jätevesihanke, Sonja Maanselkä

Alueesta

 Kolme pohjanmaan maakuntaa, jokaisessa kunnassa järjestetty kiinteistökohtaista neuvontaa vähintään yhtenä vuonna

Neuvonnasta

 Yhteensä 4376 kiinteistökäyntiä, 2014 selkeästi eniten käyntejä, sekä vakituisia että vapaa-ajan kohteita

 Käyntitoteuma 2012-2014 korkea, sitten laskuun. Heijastui asenneilmapiiriin.

 Vakituiset asunnot: punainen 79%, vihreä 10% keltainen 11%

Kuulumisia kentältä:

 Neuvonta parantunut ilmapiiriä, tiedonpuute aiheuttaa asenneongelmaa. Kun kerrotaan syy, ihmiset yleensä ymmärtävät

 Kuntalaisten viestiä valvonnasta: asiansa kuntoon laittaneet toivovat, että kaikkia valvotaan tasapuolisuuden vuoksi.

 Poikkeamisen myöntämiseen toivotaan yhteneväiset kriteerit. Poikkeamiseen ei tule mennä liian helposti

Viranomaistoiminnasta:

 Kunnille tullut hakemuksia mutta odotettua vähemmän Jatkosta:

 Kunnilta tullut viestiä, että neuvontaan olisi tarvetta. Yhdistys on valmis tarjoamaan neuvontaa, jos rahoitus järjestyy.

 Jässi-hanke sulkee puhelinnumerot, nettisivut toimivat yhä.

ESA, Omavesi-hanke, Päivi Karhunen

Alueesta

 Neuvontaa tarjottu koko maakunnan alueella, jokaisessa kunnassa kiinteistökohtaista, ja yleisneuvontaa

Neuvonnasta

 Sekä vakituiset ja vapaa-ajan kohteita, monesti kysyjät ovat olleet mökkiläisiä, suurin osa tarvitsee kunnostusta

 Kyselijöissä paljon kantovesikohteista

 Remontointitilanne: osa odottaa, jonkun verran haettu lupia saneerauksiin Kuulumisia kentältä:

 Osa odottaa lainsäädännön muutoksia, selittämällä auennut

(3)

 Olisi hyvä, jos olisi resursseja valvontaan

 Olisi hyvä saada joku valtakunnallinen linjaus poikkeuksiin - miten myönnetään Jatkosta:

 Hanke päättyy marraskuun loppuun, puhelin menee kiinni

 Kunnan viranomaiset jatkavat

PIR & HAM, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Haja-apu- hankkeet, Laura Virtanen

Neuvonnasta:

 Hajajätevesineuvontaa 2008 lähtien. 2012-2016 kiinteistökohtaista neuvontaa paljon, parhaimmillaan 8 neuvojaa hankkeella. Yleisneuvonnan tarve kasvanut viime vuosina. 8300 kiinteistökäyntiä yhteensä.

 Erilaisia neuvontamalleja kokeiltu: Alkuun neuvontaa toteutettiin ostopalveluna suunnittelijoilta.

Asiantuntevaa, haasteena volyymi ja alueen rajaus. Postikortti: lähetetty niille joille neuvottu punaista. Selvennettiin että arvio on edelleen voimassa ja selvennettiin aikataulua.

 Alkuun ajatuksena ryhmärakentaminen, jos saa vähintään 5 kiinteistöä olisi saatu synergiaetua.

Hanke olisi voinut avustaa läpiviennissä. Toimenpiteisiin saakka ei edennyt.

 Sidosryhmäyhteistyö: jv-kortteli ASTA-messuilla, kuntien kanssa ohjeita

 Osaajapankki: suunnittelijat ilmoittavat tietojaan Kuulumisia kentältä:

 Neuvontatarve on lisääntynyt, etenkin yleisneuvonnan tarve, suhtautuminen neuvontaan on ollut postitiivista, asukkaat tyytyväisiä, puolueeton mielipide

 Jätevesisuunnittelijoiden määrä on vähentynyt, nimet vähentyneet osaajapankissa

 Plussat: osa kunnista on ollut todella aktiivisia, neuvonnan prosessit malleja on voitu mukauttaa vallitsevaan tilanteeseen

 Miinuksia: neuvontaa on annettu paljon mutta uusimista ei ole yhtä paljon, tilannetta ei voi seurata mitenkään. Osalla kunnissa niukat resurssit eikä välttämättä selkeää linjausta asiaan, hankaloittaa myös neuvontaa.

 Tiedon välittäminen kunnille: esite kiinteistökohtainen jv-käsittely, selkeät tapaukset joissa tarvitaan uusimista, loppuseminaari miten toimitaan kun neuvonta loppuu -> ajatuksena jakaa KVVYlle kertynyttä tietotaitoa

Jatkosta:

 Ei jatku isossa mittakaavassa, kunnille tarjottu mahdollisuutta ostaa ostopalveluna. Nettisivut ja osaajapankki säilyvät vuoden loppuun.

(4)

KAS & HAM, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO-hanke, Johanna Tuomainen

Alueesta:

 Alueena Kymenlaakso ja Päijät-Häme, alueet samankaltaisina, tässä yhtenäisenä

 Kymenlaaksossa vain 3 kunnassa on YSM, Päijät-Hämeessä jokaisessa on, lukuun ottamatta Padasjokea

Neuvonnasta:

 Tilanne: mökeillä suurin osa ok, kahta koulukuntaa: hyvin perinteisiä mökkejä ja vesi kannetaan, toinen ääripää on kakkosasunnot, jossa jv-järjestelmä unohtunut päivittää

 2-viemäröinnin tiiveys ongelma

 Pelkkiin sakokaivoihin perustuvia järjestelmiä on paljon pv-alueilla ja kuivalla maalla, rannoille päivityksiä on tehty ehkä herkemmin. Omistajat eivät aina tiedä olevansa pv-alueella.

 Laitepuhdistamoja harvemmin, yhden käden somilla laskettavissa, saattavat olla uudempia

 Vapaa-ajan asunnoilla on harmaavesiputsareita, ongelmia lähinnä mitoitus Kuulumisia kentältä:

 Onnistumiset: kiinteistöomistaja ovat tietoisempia, tietävät jo aika hyvin mikä on systeemin kunto.

Etenkin 2-sakokaivoa tiedetään että ei ole ok. Saneerausmääräaika epäselvempää.

 Tietoisuus ja kulutusvalinnat, vaikuttaa kunnostusmotivaatioon, vesiensuojelun mentaliteetti, ja kiinteistön jälleenmyynnin merkitys (nimenomaan ranta-alueilla -> harva haluaa ostaa mökkiä leväisen ja haisevan järven rannalta)

 Tiedonsaannin helppous: tietoa saa ja omistajat ovat aktiivisia hakemaan tietoa, puolueettomat tutkimukset luovat turvallisuutta

 Kunnostusprojektiin liittyviä kysymyksiä tulee paljon, käytännössä ei ole luvat lähteneet suureen kasvuun, varmistelua

 Haasteet: tiedonsaannin helppous: huhupuheita, palstoja, väärää uutisointia, ikävapautettuja vapaa-ajan kiinteistöjä -> uskottavuus menee, korjailtu

 Suunnittelu: myyjän markkinat, umpisäiliöiden suunnittelukustannukset 1000e, tehdään ilman toimenpidelupaa, pätevien suunnittelijoiden puute on haaste, asukkailta viestiä että suunnittelija ei tiedä fosforinpoistosta, listoja on jaettu mutta hanke ei voi varmistaa pätevyyttä

 Lupaprosessi: suunnittelijoihin liittyvät haasteet -> tehdään luvatta, ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan väliset kommunikointiongelmat, vaihtelevat tulkinnat ja määräysten

yhteensovittaminen, henkilöistä riippuvaisia tulkintoja, olisi hyvä jos linjaukset olisivat tehty mitkä ovat kantoveden määritelmät

 Kuntien tukeminen: useamman kunnan ympäristötoimi tukena, keskustelua. Onko valvontaa tekevillä kokemusta oikeasta elämästä ja järjestelmien toimivuudesta.

 Yhdenmukaisuus päätöksenteossa toivottavaa, ei jäisi yhden henkilön tulkinnassa Jatko:

 Hollolan kunta on ostanut neuvontaa 2019 loppuun, muutoin päättyy, yhteydenotot ohjataan kuntiin

(5)

KAI, Kainuun Nuotta ry, Janne Toivonen

Alueesta:

 8 kuntaa, etäisyydet pitkiä, ajokilometrejä vuosittain 6000-7000km Neuvonnasta:

 2012-2016: kirjeitä, tapahtumia, luentoja, kylätapahtumia

 2017-2019: käyty suoraan kiinteistöillä - ei kirjekampanjaa, 250 ensimmäisenä kesänä

 Asiakkaita moneen lähtöön, 3 vuoden aikana kahteen kertaan sanottu ettei ajankohta sovi (toteuma lähes 100%)

 2019 yhteydenottoja paljon, n 50/päivässä - Vuolijoella 23 asiakasta päivässä Kuulumisia kentältä:

 Nyt asukkaat ovat heränneet asiaan, saneerauksen tekemisen on havahduttu, lehdissä on ollut juttua ja radiojuttuja, näkyvyyttä

 Odottelevalla kannalla, kunhan se määräaika päättyy niin katsotaan sitten. Nyt aletaan ihmettelemään mitä oikeasti pitää tehdä

 Keskeisin ongelma on raha: saneerauksen kustannus on liian suuri, tukia kysytään. Joskus saneerataan esim velkarahalla, positiivinen yllätys että ei maksakaan 10 tonnia.

 Asenteet ovat positiivisemmat. Pikku hiljaa, jälkijunassa, odotetaan että jatkuuko määräaika Viranomaistoiminnasta:

 Lupia on alkanut virrata kuntiin, lupahakemuksia on tullut tasaiseen tahtiin, lykkäystäkin haluttu hakea

 Kaikilla kunnilla ei ole tietämystä, kysyvät neuvojalta asioista. Kuntien pitäisi ryhdistäytyä, täytyisi varata rahaa budjettiin neuvontaa varten kunnan (haastavaa kun tiukkaa on muutenkin)

Jatko:

 Ei selvyyttä, rahat kunnissa tiukassa, jatketaanko jollain tasolla vai ei.

 Puhelinnumero ehkä jonkun aikaa, joulukuun loppuun hanke päättyy Terveisiä ympäristöministeriölle ja Kuntaliitolle:

 Neuvontahankkeita olisi hyvä jatkaa 2-3 vuotta koska ihmiset heräävät jälkijunassa, vasta nyt mielenkiinto on herännyt. Kunnat eivät ole halukkaita sijoittamaan / pysty sijoittamaan rahaa.

KAS, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Lappeenrannan seudun Jässi- jätevesihanke ,Tiia Velin

Alueesta

 9 vuotta neuvontaa, 4 kuntaa Neuvonnasta:

 Yhteensä 3300 kiinteistökäyntiä, kohdennettu rannoille ja pv-alueille

 Kaikista arviosta 34% on punaisia. Vähäisestä suuremmista jätevesistä 60% punaisella. Osa voi olla laitettu kuntoon vuodesta 2011 mutta osa järjestelmistä voi taas olla jo vanhentuneita

(6)

 Yleensä asenteet positiivisia neuvontaa kohtaan, ilmaisuus ilahduttaa. Tämän vuoden aikana erityisen tyytyväisiä. Rivien välissä kuulla että ei olla innokkaita ryhtyä uudistustoimiin, jäädään odottamaan tarkastusta tai sanktiota. Eniten kiinnostusta kunnostukseen mökkiläisillä, järvi yleensä lähellä ja tärkeä, Tänä vuonna soittaneet yleensä kantovesikohteita.

 Lainmuutokset ovat saaneet ihmiset odottamaan

 Puhelinneuvonta ei ole yhtä tehokasta kuin paikan päällä käynti, oikeasti paikan päällä tilanne on erilainen. Jos saneerataan, tärkeää tietää miten huolletaan, jotta toimii kunnolla

 Kunnilta viestiä: lupahakemuksia määrät hieman lisääntyneet mutta ei niin paljon kuin olisi odotettu. Monissa kunnissa asukkaat eivät ole reagoineet määräajan päättymiseen mitenkään . Kovin moni asukas ei ole tietämätön, tietoa on ollut saatavilla.

 Esille on tullut että kunnostuksia tehdään ilman lupaa ja suunnitelmia.

 Kunnat ovat olleet tyytyväisiä neuvontaan, kun on taho jonne kääntää puheluita. Oman asemansa vuoksi ei mahdollisuutta neuvoa samalla tavalla. Harmistusta siitä, että ei ole vaikuttanut

lupamääriin.

 Huomioitava: vain aktiiviset kyselijät saavat jatkossa neuvoja. Neuvontahanke on tavoittanut myös ne jotka eivät ole etsineet tietoa.

Jatko:

 SVVY jatkaa puhelinneuvontaa ja pidetään nettisivuja. Paikallinen ympäristötoimi tukee pienellä panostuksella.

KAS & POK, Suomen Kylät ry, Imatran seudun Jässi-jätevesihanke ja Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesihanke, Jari Kurjonen

Alueesta:

 Kummallakin hankealueella ovat Jässi-hankkeet tehneet neuvontaa vuodesta 2012 alkaen.

 Imatran seudulla paljon ranta-alueita, Saimaan vesistö näkyvästi esillä. Imatran seudulla 4 kuntaa, ympäristöasioista vastaa Imatran seudun ympäristötoimi. Neuvontatoteuma 2106

kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä.

 Pohjois-Karjalassa sekä ranta- että pohjavesialueita ollut hyvin tarjolla. Pohjois-Karjalassa 13 kuntaa, jokainen kunta hoitaa itse ympäristöasiansa. Neuvontatoteuma 3826 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä.

Neuvonnasta:

 Toteumat parempia 2015 asti, sen jälkeen huonompia.

 Hyvä että nyt menee peli poikki ja mennään valvontaan

 Imatra: paljon käyntejä vapaa-ajan kohteisiin, paljon kantovesikohteita,

 POK suuria pv-alueita, 80% kohteista punaisia. Hanke on onnistunut koska on löydetty paljon kohteita jotka eivät ole kunnossa.

(7)

 Näkemyksiä ja kokemuksia: ohjausta ja tukea olisi kaivattu enemmän, kauden päätteeksi olisi ollut hyvä kokoontua ja mihin suuntaan voisi ohjata toimintaa, yksinäistä toimintaa

 Joka vuosi toiminta katkolla, ei voinut pitkäjänteisesti kehittämään toimintaa, paljon neuvontaa ja vaihtuvuus on suuri. Joka vuosi piti investoida uusien henkilöiden kouluttamiseen.

 Vuotta 2019 leimasi hankerahan niukkuus. Myös GDPR ja osoitteiden saaminen työllistivät.

 Tänä kesänä eniten puheluita siitä että mihin selvitys toimittaa.

 Jätevesisuunnittelijat tarvitsevat koulutusta: täydennyskoulutusta kaivataan. Myös muiden alojen suunnittelijoita ilmaantunut alalle.

 Urakoitsijalistoja kaivataan.

 Kiinteistönomistajat odottavat että kunta ottaa yhteyttä, monesti luultiin kunnan edustajaksi, yllätys että olikin hanke

 Asukkaiden tietämys: vesikäymälät ymmärretään hyvin. Harmaa jäteveden merkitystä ei

ymmärretä, etenkin vapaa-ajanviettokohteet. Toisaalta vähäinen jätevesi ymmärretään: perutaan käyntejä jos huussi+kantovesi.

 17 kuntaa: ja kiinteistötietojen pyytäminen kunnista, monta eri tapaa. Kun tietoja saatiin tuli metsäpalstat ja kaikki roippeet mukana, kiitosta Juuan kunnalle erinomaisesta toiminnasta.

 Rakennustarkastajilla on sooloilua tulkitsevat jv-käsittelymenetelmiä miten sattuu ja oikaiseminen todella vaikeaa, voisivat keskustella enemmän. RAkennusvalvonta ei arvosta ympäristötoimea kuten pitäisi

 POK kunnat itsenäisiä ja toimintamallit kirjavia. Edetään hitaasti mutta varmasti, poikkeuksia on jo käsitelty.

Jatko:

 Hanketoiminta päättyy vuodenvaihteessa. Jässi-sivut pysyvät 2024 saakka - kuka ja miten päivitetään on auki

 Viranomaispuoli jatkaa: kiinteistökohtaiset tiedot siirretty heille, jos lupa annettu

KES, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Mirja Hurskainen

Neuvonnasta:

 Aloitettu 2004, ensimmäinen asetuksen myötä alkoi hanke, joka piti jv-infoja. Myös selvityksiä tehtiin yhden kunnan alueella.

 2019 on mennyt odotetulla tavalla, sposti- ja puhelutulva on ollut valtava, yhteydenottoja 467 tänä vuonna, ennätys vuosien aikana. Mukana on mm. 13 viranomaisen soittoa, 4 suunnittelijaa, 4 kiint.

välittäjää

 Käynnit tehty pyynnöstä, 50 tänä kesä

 Kunnissa 12 infotilaisuutta, neuvontapisteitä 6 paikassa, 458 osallistujaa: yksilöllistä 93 tapausta

 Jätelautakunnan kanssa info + työnäytös omatoimisesta lietteen käsittelystä, 32 osallistujaa.

(8)

 Suunnittelijat: toimialueet ovat laajentuneet, tekevät hommia laajemmin. Joillakin on paljon töitä toisilla vähemmän, yhdellä pyynnöt ovat tulleet neuvonnan kautta, suunnittelija on patistanut suunnitelman teettämiseen jotta pääsisi aloitettujen listalle. Ranta ja pv-alueille suunnittelu koetaan haastavaksi.

 Liikkeellä on suunnittelijoita jotka kauppaavat edullisia umpisäiliöitä ikäihmisille. Myös liikkeellä suunnittelijoita, jotka eivät käy paikan päällä.

 Suunnittelijoiden kertauskurssit olisivat paikallaan. Suunnittelu: pitäisi sisällyttää rakennusalan opintoihin vakiopalikaksi.

 JV-suunnittelijoista on pulaa, 20 nimen lista on avuksi. Suunnitelmien hinnat ovat päässeet karkaamaan. Kunnista kysytään yht. tietoja.

 Asukkaat: tänä vuonna paljon positiivia kommentteja, tästä oli hyötyä - nyt pääsen asiassa eteenpäin. Ovat olleet aktiivisia, huomaa puheluista ja maileista.

 Selvityslomakkeiden lähettämisestä kysytään.

 Terveisiä: KESssä rakennusten arvo on alhaisempi kuin etelässä, kun investoidaan niin verrannollinen hintataso on kovempi. Remppa kalliimpi kuin kiinteistö.

 Ympäristöviranomaisten yhteinen keskustelutilaisuus lokakuun alussa - terveisiä tuotavaksi myös KESsta: kaivataan tulkintaohjeita, ajatus oli että laaditaan toimintaohje.

 Viranomaiset toivat julki että rakennusvalvonnan tietojärjestelmiin tarvitaan kehitystä, että voisi hakea erilaisia listauksia joilla voi hakea kiinteistöjä.

 Toimenpidelupahakemuksia käsitellään viikoittain, vaihtelua kunnittain.

Jatko:

 Kunnat eivät koe tarvitsevansa neuvontapalvelua.

 Vielä ei ole ratkaisua miten neuvontaa jatketaan, asukkailla on tarvetta. Jos JAMK jatkaa, se on maksullista palvelua. JAMK voisi tehdä tiedotuskampanjoita jos olisi rahoitusta.

 Nettisivut jäävät olemaan, mutta puhelinnumeroihin ei haluta enää soittoja kun numerot ovat työntekijöiden omia ja tehtävät vaihtuvat.

POP, ProAgria Oulu ja Maa- ja kotitalousvaiset, Merja Talvitie

Alueesta:

 Iso ja harvaan asuttu alue, monenlaisia asukkaita, viranomaisia ja maastoja - tulkinnat vaihtelevat -

> lainsäädännön venyminen teki suvantoa -> aiheuttaa epävarmuutta ja epätietoisuutta Neuvonnasta:

 Rahapätkät ovat olleet erimittaisia, eivät ole olleet kalenterivuosittain

 Puhelin soi tauotta.

 Erikoisia tapauksia mahtuu matkan varrelle: vesiluvassa määritelty imeytys jonka uusimisen maksaa kaupunki, YSM vaatii umpisäiliön, vielä auki asia

 Yleensä asiakas soittaa kerran, mutta aika tavallista on että sama asiakas soittaa kolme kertaa, jotkut kymmeniä kertoja.

(9)

 Hanke järjesti yhdessä ELYn kanssa suunnittelijoille koulutuspäivän

 Suunnittelu on se josta luistetaan, itse tehtyjä järjestelmiä on paljon

 Selvitys ja huolto-ohjeet puuttuvat kaikilta. Osa kunnista on kerännyt selvitykset aikanaan

 Uudistustoimet ovat alkutaipaleella, asenne alkaa olla hiljalleen heräävä mutta rahaa ei ole. Usein harvempaan asutulla alueella kiinteistön vakuusarvo ei riitä jv-järejstelmän lainaan, tulotaso on matala.

 Palveluntarjoajista on pulaa ja myös osaamisesta.

 Monta alueellista listaa. Oulun seudulla pisin lista jossa 6 nimeä - suunnittelijapulaa on paljon.

Vaativa työ jossa pitää olla monenlaista osaamista, ja niille osaajille on parempiakin hommia.

Aatteellisista syistä hommaa tekeviä on jonkun verran, kun taito kehittyy niin lähdetään parempiin hommiin. Hinnat karkaavat, mutta suunnittelijan kannalta ei ehkä niin.

 Nyt ollaan uusimisessa lähtökuopissa, jos sielläkään.

 Samantyyppinen kanta lupakysymyksissä, enää ei mene puuväreillä itse piirretty suunnitelma läpi missään

 Järjestelmien tunnistaminen ja arviointiin tarvitaan koulutusta viranomaisille. Samoin tietoa vanhoista laitteistoista, riittävyyden arviointi (pitääkö pyytää lausunto asiantuntijalta?)

 Oulun seudun ympäristötoimi on lähettänyt 6000 kirjettä, konkretisoitunut lupapiikkinä Jatko:

 Hanke päättyy vuoden loppuun. Neuvonta jääkunnille. Hankkeen työntekijöillä on tietoa mutta ei aktiivista neuvontapalvelua.

 Puhelin jää toimintaan mutta ei neuvontaa

PSA, Jätekukko Oy, Jätevesineuvontaa Pohjois-Savon haja-asutusalueilla, Mikko Laakso

Neuvonnasta:

 2012 alkuun neuvontatyössä, 1-2 neuvojaa kentällä

 Sama neuvoja 3 vuotta, hanke päättyy 31.10.2019

 Toimijana kunnallinen jätehuoltoyhtiö, pääsy kiinteistötietoihin, ei riippuvaisia kunnista

 Järjestelmien taso: vakituisista punaista 72% ja mökeistä 32 %

 Pyyntökäynnit lisääntyivät tänä vuonna, vilkasta, yht 2400 kpl.

 Hanke meni kuntien mielestä hyvin, olivat tyytyväisiä. Joskus aika yksinäistä hommaa.

 Terveisiä: usein yksinkertaisia kysymyksiä, selkeää ja tarkkaa infoa tarvitaan

 Uusiminen hyvin hidasta, ohryn palavereissa todettu että ei ole aktiivista.

Viranomaistoiminta:

 Kirjavaa kunnissa, suunnitellaan alueet että miten kohdistetaan käynnit

 Naapurivalvonta on paras valvonta

(10)

 Kunnista tuotiin esille haasteellisuus vesihuoltolain liittämisvelvollisuuden suhteesta

ympäristönsuojelulain haja-asutusalueiden jätevesisäännöksiin. Kunnille jaetun ohjeistuksen mukaan "Tässä tulkintaohjeessa tuodaan esiin vesihuoltolain ja haja-asutusalueiden

jätevesisäännösten välisiä rajapintoja ja niihin liittyviä tulkintoja sekä haasteita. Vesihuoltolain ohjaamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM). Kuntaliiton ja ministeriön välillä on käyty keskusteluja, joiden perusteella ei ole vielä tehty lopullisia tulkintalinjauksia." Koska kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset saavat lopulliset tulkintalinjaukset?

Jatko:

 Hankesivut jäävät toimimaan, puhelin toimii mutta ei aktiivista neuvontaa.

 Hankkeen ohry toivoo että jotain jatkoa olisi, mietinnässä voiko neuvontaa sisällyttää jäteyhtiön neuvontaan

UUD, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, LINKKI-hanke, Virve Sthål

Neuvonta

 Rahoitus kunnilta ja YMn avustus

 Vuonna 2019 vilkkaampaa, nyt 270puhelua, kolminkertainen aiempaan

 Postikorttikampanja, jonka jälkeen tulleet puhelut hyvin negatiivisia – kenties kortti tulkittu valvonnaksi -> 150 puhelua korteista

 Osa kysymyksistä mökkiläisiltä, osa todella vaikeita, osa kysymyksistä tulee kunnista.

 Paljon kysytty lykkäyksistä, myös sanktioista

 Myös luvattomia järjestelmiä, esim. umpisäiliö joka on tehty ilman lupaa.

 Lupamäärät ovat kasvaneet, mutta eivät tarpeeksi

 Kuntiin tulee kysymyksiä, enemmän kuin aiemmin - lisätyötä

 Suunnittelijoita alueella n 17, paikallisia 12 - riittävästi. Kysyntää on töille. Asukkaiden puolesta haasteena se että saako suunnittelijaa. Työ ei aina ole laadukasta ja hinta myös pullonkaula.

 Urakoitsijalistaa kysytään.

 Kuntien resurssit, ei ole riittävästi valvontaan, esim. poikkeusten käsittely tai valvonta

 Kuntien viranomaisten tietotaito ja erilaiset tulkinnat. Viranomaisille suunnattu koulutus Jatko

 LUVY tarjoaa tietyn neuvonnan peruspaketin kaikille kunnille. Jos yksittäinen kunta toivoo lisää kiinteistökohtaista neuvontaa on tämän hinta noin 5000e/kk.

 Haasteita: pitääkö kannella kuntaan jos törmää saneeraustarpeessa olevaan kohteeseen? Voiko vai pitääkö tietoja luovuttaa. Entä tapaukset jotka eivät ole rakennusluvan mukaisessa kunnossa muutoin?

(11)

UUD, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Paula Luodeslampi

Neuvonta:

 Viime aikoina painotettu enemmän rantoihin ja pv-alueisiin

 Oma jaottelu (raidallinen punainen), jos pesuvesien käsittely puutteellista -> lisätietoa viranomaisille

 Rantakohteet pääosin vähävetisiä, uudistusta tarvitaan 16%. Pv-alueilla huomattavasti parantamisen varaa -> valvonnan resurssien suuntausta näille alueille.

 Hanke on tehnyt alueellisia yhteenvetoja avuksi kuntien viranomaisille, resurssien priorisointia.

Tilanne on toki vanhentunut, osa on kenties uudistanut järjestelmän.

 Ilmapiiri: pääosissa positiivisesti suhtaudutaan jv-järjestelmän uusimiseen, mutta rahalle olisi muutakin käyttöä.

 Ranta-alueella tärkeys ymmärretään, pv-alueella vaikeampi ymmärtää. Jos oman kaivon vesi on ok, niin vaikeampi ymmärtää. Niin kauan kun ei haise ajatellaan että kaikki on kunnossa.

 Suunnittelijat: kysyntää on mutta ei ruuhkaksi asti

 2019 lähetetty muistutuskirjettä 1000kpl, joista 400 siirtymäajan piirissä. 100 kpl saatu kiinni ja niitä 40 % oli uudistanut järjestelmän. Osa on hissukseen ja toivoo ettei kukaan tule valvomaan, osa on uudistanut mutta ei kerro.

 Kaikki ei hae toimenpidelupaa. Joskus itse tehty onnistuu ja joskus ei Viranomaistoiminnasta:

 2017 tehty kyselyä kuntien rakennusvalvontaan, kaikista kunnista ei saa tietoa. Ajatuksena uusia kysely. Ei ilmeisesti ole luparuuhkaa.

 Eroja kuntien välillä: erillisviemäröintiä kannustetaan, esim. Espoossa on pidempään ollut tapana.

 Osayleiskaavojen määräyksissä vaihtelua, mutta valvonta vaihtelee. Joissain kunnissa pitää hakea kaavapoikkeusta ja joissain rakennusvalvonta myöntää suoraan jos on YSM:ssa sallittu

 Selvityksiä pyydetty aikanaan, omistajat ihmettelivät että oliko kaikki kunnossa (odottavat palautetta)

Jatko

 Pääosin toiminta loppuu vuoden lopussa: palavereja kuntien kanssa

 Kunnat ovat olleet tyytyväisiä kun jätevesityö on voitu siirtää pois, nyt tulee uutta työtä

UUD, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Neuvo Lapinjärvi-Loviisa 2019, Satu Kunnas

Neuvonnasta:

 Alueella on annettu neuvontaa 2014, 2018 ja 2019. Vuonna 2014 perinteinen nuohoojamalli oli käytössä, ja kiinteistökäyntejä tehtiin paljon.

 Viimeisempinä vuosina hanke on keskittynyt yleisneuvontaan ja tehnyt kiinteistökäyntejä ainoastaan asukkaiden pyynnöstä. Hanke on kaksikielinen, ja neuvontaa annettiin sekä suomeksi että ruotsiksi.

(12)

 Asukkailta on tullut erittäin positiivista palautetta neuvonnasta. He ovat todella arvostaneet sitä, että se on ilmaista ja että neuvoja myös tarvittaessa tulee kiinteistölle keskustelemaan. Meidän mielestä asukkaat ovat olleet hyvin tietoisia jätevesiasioista ja lainsäädännöstä nyt vuonna 2019.

 Nyt viimeisenä vuonna on tullut paljon kysymyksiä koskien saneerausta ja miten siinä edetään.

Valvonnasta määräajan jälkeen on myös tullut paljon kyselyitä asukkailta. Asukkaat ovat skeptisiä valvonnan suhteen, mikä laskee kunnostusmotivaatiota. Toimenpidelupaprosessi on melko byrokraattinen asukkaiden mielestä, ja se vähensi myös kunnostusmotivaatiota. Olemme myös huomanneet että joskus neuvojan, suunnittelijan ja viranomaisen rooli eivät ole selkeitä asukkaalle, ja asukas uskoo saavansa neuvojalta suunnitelman uudesta järjestelmästä.

 Vuosina 2018–2019 hanke on tehnyt tiiviisti yhteistyötä Loviisan kaupungin ympäristönsuojelun kanssa (Loviisan kaupunki hoitaa myös Lapinjärven ympäristönsuojeluasioita). Hankkeella on ollut todella hyvä yhteistyö Loviisan kaupungin kanssa, ja neuvojat ovat saaneet hyvin tukea

viranomaisilta.

 Hanke on lähettänyt Loviisan kaupungin ympäristönsuojelun kanssa tiedotuskirjeitä kaikille herkkien alueiden kiinteistönomistajille Loviisassa ja Lapinjärvellä, joten tietoa määräajasta ja ympäristönsuojelulain määräyksistä on viety kotiin asti.

Jatko

 Neuvonta loppuu 31.10.2019, ja sen jälkeen ohjataan neuvontapuhelut Loviisan kaupunkiin.

Hankesivut jäävät vielä toistaiseksi käyttöön.

VAR, Valonia, Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla (HAKKU) -hanke, Katariina Yli-Heikkilä

Neuvonnasta:

 Yhteishanke lounas-suomen vsyn kanssa

 Pitkä historia neuvontaa: Yli 20v sitten kerätty tietopaketti alueen kunnille, jossa tietoa käsittelystä ja palveluntarjoajista. 1999 käynnistetty jv-neuvonta. 2011 pilot-hanke.

 Omaseurantaopas julkaistu Viranomaistoiminnasta:

 VAR-alueen kunnissa on osaamista

 27 kuntaa, 10 kuntaa on lähettänyt selvityspyynnön - etupäässä tiedotusta. Mitä tehdään tiedoilla, entä miten toimitaan jossei palauta selvitystä?

 Jäteyhtiö kesää myös tietoa, sillä on siirtymässä lietteenkeräykseen, kokoaa tietoa lietteistä

 Selvitysten pyytäminen haasteellista, saatuihin selvityksiin pitäisi reagoida

 Kunnissa huonossa jamassa sähköinen tiedonkeruu, miten voi olla näin kivikautista Kuulumisia kentältä:

 Remontti-innostusta ehkä mökkikunnissa

 Suunnittelijat ja urakoitsijat kiireisiä, ehkä lupia ei haeta

(13)

 Mitä on saatu aikaan: viestinnällinen hyöty suurin, vahva kuntayhteistyö, kuntiin välitetty viestiä ja tietoa, matalalla kynnyksellä jaettu viestiä ja kysymyksiä. Toivottavasti apua saa jatkossakin. ELY läheinen jonka kautta apua on haettu.

 Koulutustarpeet: haasteena miten tietotaito säilyy

 Suunnittelijapankissa n 30 nimeä. Suunnitteluun tarvitaan koulutusta ja tukea, että suunnitelmia vaaditaan ja niitä osataan tulkita

 Lainsäädäntö ei putsaa jätevesiä: asenne ja kulutuskäyttäytyminen, vertauksena: turvavyö ja sen kiinni pitäminen ovat eri asioita

 Homma vasta alussa

Jatko:

 Kesäneuvojien numerot menevät kiinni

 Näytteenottotoiminta jatkuu, maksullinen palvelu

 Vesiensuojeluhankkeisiin nivotaan myös jv-neuvontaa mukaan

 Kiinteistökäynteihin ei ole resursseja, eikä jätevesi-iltoja voida järjestää, mutta puhelimeen vastataan.

 Kiinteistökäynnille on yhä tarvetta, paperilla ei voi arvioida järjestelmän toimivuutta. Selvitystä ei osata täyttää ja tilannetta ei osata kuvailla. Ikävä fiilis kun joutuu tarjoamaan eioota.

VAR, Pyhäjärvi-instituuti, JÄNES-hanke, Henna Ryömä

Neuvonta:

 Yhteishanke Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kanssa 2012 alkaen, aiemmin muutamia pieniä hankkeita muilla rahoituksella.

 2-4 neuvojaa vuosittain, yhteensä 9 neuvojaa vuosien saatossa

 Neuvonnan kysynnässä notkahdus 2014 jälkeen.

 2019 puhelut räjähtivät käsiin, osin siksi että kunnat ovat lähettäneet selvitystietolomakkeita

 Toimintamalli pelkästään putkimiesmenetelmällä, hyvin pieniä alueita nuohottu. Paljon yleisneuvontaa

 Kokeiluita: kiinteistönvälittäjille infoja ja rautakaupoissa infoja. Kiinteistönvälittäjät saattavat antaa väärää tietoa käsittelyn riittävyydestä.

 Palveluntarjoajat: urakoitsijoita löytyy, suunnittelijoita suhteellisen vähän, tällä vauhdilla on riittänyt. Asukkaat haluavat paikallisen toimijan. Listalla on reilu 10 suunnittelijaa.

 Ongelmia: suunnitelmia ei haluta tehdä, pidetään turhana, miksei voi tehdä itse? Aina ei tiedetä että tarvitaan suunnitelma, rautakaupan myyjä on sanonut että ei tarvita mitään lupia.

 Yhä luottamuspulaa lainsäädännön pysyvyyteen.

 Kunnostetaan hitaasti, neuvonta tosin otetaan hyvin vastaan

 Syksyn aikana tietyllä tapaa luovutettu, kun tänä syksynä ei ehdi enää. Huolta siitä, että mitä tapahtuu kun ei ehdi

 Odotusvaihe menossa: remonttia siirretään, kunnat odottavat valvontaan ryhtymistä, hiljainen hyväksymisvaihe menossa

 Lähivedet motivoivat, ympäristöön liittyviä toimia tehdään herkemmin

(14)

 Kysely 17 kunnalle miten lupakehitys näyttää: lupia haettu 2019 pelkille järjestelmille 5-42kpl/kunta

 Jatkoaikahakemuksia ei ole tähän mennessä kaikki edes ottanut vastaan, hakemuksia tullut 1- 130kpl/kunta, Etelä-Satatunta antanut jo päätöksiäkin. Useassa kunnassa lomake, osassa vapaamuotoinen hakemus, todella kirjavaa käytäntöä

 Erilaisia määräyksiä, tulkintaohjeet ovat muuttuneet vuosien varrella. Tulkintaohjeita tarvittaisiin kipeästi, ja tarkempia ohjeita. Mitä lähemmäs on tultu siirtymäajan päättymistä, homma menee villimmäksi koko ajan. ei ole tiedossa miten ohjattaisiin. -> ongelmia myös neuvonnassa

Jatko:

 Maksuton neuvonta päättyy, puhelinnumerot pysyvät mutta toimijat jatkavat muissa töissä.

Nettisivut siirtyvät päättyvien hankkeiden alle.

 Kunnat tietävät että neuvonta loppuu, pidetty tiedonsiirtotilaisuus kunnille. Muiden

vesiensuojeluhankkeiden yhteydessä sivutaan asiaa, mutta kiinteistökäyntejä ei enää tehdä. Miten kunnat voisivat hyödyntää tietämystä?

Valtakunnallinen, Käymäläseura Huussi ry, Susanna Pakula

Neuvonnasta:

 2002 perustettu, hajajätevesiasetus mukana toiminnassa koko ajan, materiaalia tehty erilaisissa hankkeissa

 Erilaista materiaalia, Huussi muuttaa sisälle -kirja on lähetetty myös hankkeille

 Face tietokanavana, netissä paljon kävijöitä. Kolme katsotuinta sivua: laitemallivertailu, usein kysytyimmät kysymykset ja tee-se-itse ulkohuussi. Uusitut sivut laitemallivertailulle

 Tapahtumat ja näkyvyys: Omamökkimessujen huussikortteli, neuvontatapahtumia mm. KVVYn kanssa

 Joka vuosi 5-10 juttua mm. huussin valinnasta ja hoidosta, muu hanketoiminta määrittää mitä tapahtumia on

 Yhteenveto siitä mitä on kysytty: mökkiläiset kyselevät enemmän kuin vakituiset asukkaat, laitemalleista kysytään eniten. Tämän vuoden keväänä tuli kysymyksiä aiempaa enemmän vakituisen asutuksen kohteissa

 Mökeillä sisäkuivakäymälä on lisännyt suosiotaan. Vakituisessa asunnossa tulevat kysymykset hankala selvittää. Monesti vanhoissa taloissa käymälä keskellä taloa jonne kuivakäymälän sijoitus ei välttämättä onnistu. Jos halutaan bide niin haastava toteuttaa.

 Hajusta (ajatuksesta että huussi aina haisee) ollaan jo päästy yli siinä vaiheessa kun Huussi rylle soitetaan

 Virtsan erotteleva olisi helppo asentaa, virtsaa helpompi siirtää, mutta kun tulee paljon. Kun tuotoksille ei ole kohdetta, niin ei ole yleistyneet niin paljon kuin olisi toivottu.

Jatko:

 Nettisivut jäävät palvelemaan jatkossakin.

(15)

Valtakunnallinen, Omakotiliitto, Katja Keränen

Neuvonnasta:

 Pientaloasukkaiden edunvalvontajärjestö, 74000 pientaloasukasta, noin puolella myös mökki.

Järjestön puolesta toimintaan kuuluu neuvonta

 Osa vakiintunutta toimintaa, osa rakennuksen ylläpitoa ja toimintaa

 Lehden ja jäsenkirjeiden kautta informaatiota myös niille, jotka eivät ole ehkä halunneet. Vetävää tiedon jakoa, eli niille jotka etsivät tietoa, suoria yhteydenottoja puhelin ja nettilomake.

Nettilomakkeella ei kysytä jäsennumeroa, vaikka palvelee ensisijaisesti jäseniä

 Jätevesi-opas, 4369 kävijää, ukk-listat, neuvonta on onnistunutta kun joku löytää tiedon itse hakemalla

 Mitä juuri nyt kysytään: viime tinka, halutaan varmistus että nykyinen riittää, suojaetäisyyksistä kysytään paljon, melko paljon mennään myös alueellisiin määräyksiin.

 Kysytään teknisiä kysymyksiä, enää ei yleisluonteisia kysymyksiä. Kysytään miten viedään saneeraushanke eteenpäin

Jatko:

 Osa-aikainen neuvoja joka jatkaa, asiantuntemus säilyy. Toinen puolikas on jäseninformaatio

 Yleisessä numerossa palvellaan

 Omakotiliitto voisi jakaa myös tuoreita esitteitä

 Kysymys: miten neuvontaosaaminen säilyisi? Omakotiliitto voisi toimia yhteistyökumppanina, ne hankkeet joilla toiminta jatkuu, niin voisi pitää yhteyttä. Vanhustyön korjausneuvonnan verkostossa voisi olla hyvä alusta? Korjausneuvonnan verkosto kokoontuu ihan fyysisesti. Vanhustyön

keskusliitto koordinoi toimintaa.