vuosikokousjulkaisu 2017
Sisällysluettelo
PERUSKOULUN KEHITTÄMINEN PERUSTUU LUOTTAMUKSEEN ... 1
PUHEENJOHTAJALTA VUOSIKOKOUKSELLE JA KAIKILLE JÄSENILLE ... 3
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2017 ... 4
OAJ:N KANTA‐HÄMEEN ALUEYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2016 ... 5
TOIMINTAKERTOMUKSEN 2016 TILASTO-OSA ... 10
OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS TOIMINTASUUNNITELMA 2018 ... 14
VARHAISKASVATUS TARVITSEE OIKEUDENMUKAISEN RESURSOINNIN KUNTATALOUDESSA ... 17
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUS, JOKA EI MAHDOLLISTA LAADUKASTA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA. ... 18
PERUSOPETUS ... 19
VARHAISKASVATUS TARVITSEE OIKEUDENMUKAISEN RESURSOINNIN KUNTATALOUDESSA ... 20
HEI HYVÄ KANTAHÄMÄLÄINEN OPETTAJA JA ESIMIES ... 21
OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS RY: N JULKAISU Toimitus: Tiina Touronen ja Nina-Marika Pieskä Taitto: Tiina Touronen
PERUSKOULUN KEHITTÄMINEN PERUSTUU LUOTTAMUKSEEN
Koulujen arki ja opetuksen tavoitteet ovat keskus- teluttaneet. Liikaa vai liian vähän digiloikkaa? Tu- leeko koulusta viihdekeskus? Mikä on numeroar- vioinnin rooli? Monia on huolettanut jopa se, opi- taanko koulussa enää.
Suomalainen koulujärjestelmä poikkeaa monien muiden maiden järjestelmistä. Se perustuu luotta- mukseen ja jatkuvaan kehittämiseen, jossa opet- tajilla, kouluilla ja kunnilla on hyvin merkittävä rooli. Luottamus ulottuu myös lapseen aktiivisena oppijana, ei vain opetuksen kohteena. Suomessa ei ole tarkastajia, ei kansallisia testejä eikä oppi- kirjojen tarkastusta, ei liikaa kotitehtäviä, ja silti malli toimii.
Suomi tunnetaan siitä, että meillä kaikki oppilaat oppivat kohtalaisen hyvin, erot koulujen välillä ovat pieniä ja kaikki lapset ja nuoret pyritään pitä- mään mukana. Kansallista yhtenäisyyttä on ra- kennettu lainsäädännöllä ja valtakunnallisilla ope- tussuunnitelman perusteilla.
Suomessa on pyritty yhdistämään kansallinen raami ja paikallinen kehittäminen jatkuvana eri toi- mijoiden pohdintana siitä, mistä aineksista hyvä koulu syntyy.
Eduskuntapuolueiden peruskoulukeskustelussa kirkastui, että Suomessa on laaja yksimielisyys tasa-arvosta peruskoulun tärkeimpänä tehtävänä.
Silti noin 10 prosenttia ikäluokasta ei eri syistä saavuta riittävästi peruskoulun tavoitteita. Heille toisen asteen opinnot ja työhön siirtyminen on vai- keaa.
Tasa-arvoisen koulutuksen ihanteesta kiinni pitä- minen vaatii entistä enemmän. Joillakin paikka- kunnilla koulut ovat täynnä, toisaalla ne tyhjenevät ja lasten matka kouluun, ystävien ja harrastusten pariin kasvaa. Tyttöjen ja poikien oppimistulok- sissa on eroja. Oppilaiden tarpeet ja lähtökohdat ovat moninaistuneet. Vaikka hyvää opetusta ja oppilaiden tarvitsemia tuen palveluja on tarjolla joka koulussa, vaihtelevat käytössä olevat resurs- sit. Tämä näkyy myös oppituntien määrissä, ma- teriaaleissa ja oppimisympäristöjen monipuolisuu- dessa.
Perusopetuksen uudet opetussuunnitelman pe- rusteet annettiin vuonna 2014 ja ne otetaan käyt- töön portaittain vuosina 2016–2019. Kyseessä on paitsi normi myös prosessi käydä keskustelua pe- ruskoulun tavoitteista ja lähtökohdista. Valmiste- luun osallistui vuodesta 2012 lähtien opettajien ja rehtoreiden lisäksi laaja joukko tutkijoita ja eri alo- jen asiantuntijoita. Kansallisten perusteiden val- mistelussa hyödynnettiin kansainvälisesti ainut- laatuisella tavalla tulevaisuudentutkimuksen me- netelmiä.
Uusi opetussuunnitelma näyttää suunnan koulun tavoitteelliselle kehittämiselle. Ytimessä on lap- sen kasvu ihmisyyteen ja yhteisön jäsenyyteen.
Kaikkien oppiaineiden tavoitteita on ajantasais- tettu. Tutut perustaidot ovat edelleen keskeisessä roolissa. Uusimmat tutkimustulokset ja yhteiskun- nan muutos näkyvät erityisesti oppimiskäsityk- sessä ja tulevaisuuden edellyttämän laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa.
Keskeistä on yhdessä tekeminen, toimintakulttuu- rin kehittäminen lasten ja henkilöstön yhteis- työssä. Arviointi on osa tätä työtä. Arviointi on pal- jon laajempaa kuin todistukset. Oppimisen näkö- kulmasta se on päivittäistä vuorovaikutusta, joka ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppi- laan edellytyksiä itsearviointiin. Toiminnan näkö- kulmasta arviointi tuottaa tietoa yhteisessä työssä onnistumisesta ja kehittämisen paikoista.
Koulu ei kykene yksin turvaamaan kaikkien lasten tasa-arvoisia mahdollisuuksia elämään. Hyvin- vointi ja oppiminen ovat vahvasti keskenään kyt- köksissä; jos toisessa on puutteita, ei toisessa- kaan mene hyvin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen yhtäaikainen toteutuminen synnyt- tää tasa-arvoa. Siitä vastuussa ovat koulun lisäksi kodit, monet sosiaali- ja terveyssektorin toimijat ja nuorisotyö. Lukuisat kansalaisjärjestöt tekevät ar- vokasta työtä. Vähintään yksi välittävä aikuinen, mielekästä tekemistä ja yhteisö johon kuulua, kuuluvat jokaiselle lapselle ja nuorelle. Silloin op- piminenkin sujuu.
Peruskoulu on luotu yhteisellä keskustelulla, ja niin sitä myös kehitetään. Peruskoulu on ihanne, ja me aikuiset helposti heijastamme siihen myös omia huoliamme ja pelkojamme. Tarvitaan vielä laajempaa dialogia, jotta tämän päivän koulun arki ja siihen kohdistuvat odotukset kohtaavat. Sitä sil- taa pyrkii omalta osaltaan rakentamaan näinä viik- koina toteutettava ensimmäinen Sivistysakate- mia. Sama havainto on otettava myös huomioon, kun seuraavan kerran peruskoulun tavoitteita läh- detään uudistamaan.
Jokaisella oppilaalla on oltava mahdollisuus kas- vuun ja oppiin, ja jokaisen koulun tulee olla hyvä koulu. Jokainen koulu ansaitsee vanhempien, lä- hiyhteisön ja rooliaan hahmottavan sivistyskun- nan tuen. Pitkäjänteinen, systeeminen ja uusinta tutkimusta hyödyntävä kehittäminen on paras tie tasa-arvoiseen ja luottamukseen perustuvaan tu- levaisuuden peruskouluun.
Olli-Pekka Heinonen pääjohtaja Opetushallitus
PUHEENJOHTAJALTA VUOSIKOKOUKSELLE JA KAIKILLE JÄSENILLE
Kuluneet kuusi vuotta alueyhdistyksen puheen- johtajana ovat olleet varsin suurta oppimisen ai- kaa. Olen oppinut tuntemaan monipuolisesti OAJ:
laista kenttää, ja sen iloja ja haasteita. Alueyhdis- tyksen puheenjohtaja on näköalapaikalla niin maakunnan kuin valtakunnallisenkin järjestötoi- minnan näkökulmasta. Valtakunnallinen yhteistyö antaa ajatuksiin ja näkemyksiin laajuutta. Voisiko sanoa, että kaukaa näkee paremmin lähelle.
Olen pohtinut testamenttia tulevalle hallitukselle, kun nyt päätän puheenjohtajana toimimisen. Yh- distysmaailma on samankaltaisessa, muutok- sessa ja murroksessa kuin työelämäkin. Merkit- tävä ero on se, että edunvalvojille ja järjestötoimi- joille riittää hyvin töitä. OAJ:n tavoitteena on saada uusia toimijoita mukaan kaikille yhdistystoi- minnan tasoille. Järjestön rakenne on monipolvi- nen. Yhdistysten päällekkäisyys kuluttaa nykyisiä aktiivijärjestötoimijoita. Monessa yhdistyksessä pohditaan olemassa olevan yhdistyksen lakkaut- tamista työnantajapohjaisen paikallisyhdistyksen perustamista. Kaikkein pienimmät yhdistykset voi- vat yhdistää voimansa edunvalvonnan tehosta- miseksi.
OAJ:n yksi strateginen painopiste on, että olemme kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta.
OAJ Kanta-Häme on perustamisesta (2006) al- kaen korostanut yhteistä opettajuutta. Toimintaa on toteutettu työryhmäperiaatteella, koulutusas- teiden mukaiset jaokset eivät ole olleet itseisarvo.
Seuraavan hallituksen tehtävänä on pohtia toimin- nan uudelleen järjestelyjä. Nykyiset työryhmät ovat pohtineet jo asiaa ja tekevät testamenttinsa seuraavalle hallitukselle. Puheenjohtajan tehtä- vässä alueyhdistyksen hallituksen toimintaa joh- taneena olen vahvasti hallituksen pienentämisen kannalla. Edustuksellisuus perustuu luottamuk- seen, ja kaikkien yhdistysten äänen kuuleminen voidaan hoitaa tarvittaessa kutsutuilla asiantunti- joilla. Näin on jo edunvalvontatyöryhmä toiminut- kin. Kiitos heille.
Yhteistyö kaikkien jäsenryhmien kanssa on siis perustehtäväämme.
Oman ja kollegojen asioiden ajamiseen voi ottaa mallia myös muilta opettajaryhmiltä. Mitä parem- min tunnemme kaikkien ammattialamme tasojen toiminnan, sen paremmin voimme toimia yhdessä ja oppia toisiltamme. Kaikilla jäsenillä on oma ar- vonsa.
Alueyhdistyksen tilaisuuksiin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Osallistuminen ei tarkoita au- tomaattisesti aikaa vieviä tehtäviä yhdistyksessä tai sen hallituksessa, vaan sellaiset sovitaan ja valmistellaan etukäteen. Kannattaa hypätä joukon jatkoksi!
Loppusyksy ja alkuvuosi ovat valmistautumista OAJ:n valtuustovaaleihin. Valtuusto on OAJ:n ylin päättävä elin. Lähde rohkeasti mukaan valtuusto- vaaliehdokkaaksi. Mitä laajemmin olemme siellä valmistelu- ja päättämistyössä mukana, sitä nope- ammin voimme toteuttaa ja noudattaa kaikessa toiminnassa OAJ:n linjauksia.
Toivon, että olette oppineet seuraamaan alueyh- distyksen toimintaa Facebookista ja kotisivuilta.
Minun on aika antaa tilaa uusille toimijoille, ajatuk- sille ja suunnalle.
Kiitos kaikille tukijoilleni kuluneista vuosista.
Nähdään tapahtumissamme ensi vuonnakin.
Kirsi Kurkela puheenjohtaja
Esityslista
OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys ry.
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2017
Aika 22.11.2017 klo 17.30 – Paikka Hyria, Riihimäen yksikkö I Kokouksen järjestäytyminen
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys II Varsinaiset kokousasiat
6. Käsitellään hallituksen laatima kertomus vuoden 2016 toiminnasta
7. Käsitellään yhdistyksen tilit vuodelta 2016 ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
8. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodeksi 2018
1. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot kalenterivuodelle 2018
2. Alueyhdistyksen puheenjohtajan kokouspalkkiot vuodeksi 2018 3. Alueyhdistyksen hallituksen jäsenten kokouspalkkiot vuodeksi 2018 4. Alueyhdistyksen puheenjohtajan matkakorvaukset vuodeksi 2018 5. Alueyhdistyksen hallituksen jäsenten matkakorvaukset vuodeksi 2018 6. Toiminnantarkastuksen palkkiot vuodelle 2018
9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä kan- nettavien jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2018
10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio vuodeksi 2018
11. Valitaan tilintarkastustoimisto tarkastamaan vuoden 2018 tilejä ja hallintoa 12. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja kaudelle 2018-19
13. Valitaan yhdistyksen hallitus ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet kaudelle 2018-19 14. Käsitellään kokoukselle tuodut muut asiat
14.1 määräaikaan mennessä ei ole tullut aloitteita.
15 Kokouksen päättäminen
ALUEYHDISTYKSEN HALLITUS
OAJ:N KANTA‐HÄMEEN ALUEYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2016
Toimintaympäristökuvaus
Kuntarakenne uudistuu ja kuntien välinen yhteistyö kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämisessä lisään- tyy. Koko oppilaitos- ja kouluverkostoa karsitaan kovalla kädellä ja koulutusrakenteiden uudistamista suun- nitellaan sekä toisella asteella että korkeakoulutuksessa. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on yhteiskun- nassa keskeinen eheyttävä ja yhdistävä tekijä sekä vastavoima eriarvoistumisen lisääntymiselle.
Opettajan työ on muuttunut monella tavalla aiempaa vaativammaksi. Muuttuvassa toimintaympäristössä opetusala haluaa kuitenkin pitää kiinni sivistyksestä itseisarvona ja uskoo sen avulla saavutettavan vakautta ja vaurautta.
Mennyt toimintavuosi oli OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistyksen kymmenes toimintavuosi.
Toimintamme painopisteitä olivat muun muassa
- koulutuksen tarjoaminen jäsenyhdistyksille ja aktiiveille esimerkiksi edunvalvonnan ja työsuojelun osalta
- verkostoituminen edunvalvonnan ja järjestötyön alueellisilla tasoilla - kouluverkkoselvitysten ja opetussuunnitelmauudistusten valvominen
PARHAAT VOIMAT OPETUSALALLA
Voimavarat turvattava
Päättäjien on ymmärrettävä opetus- ja kasvatusala tulevaisuusinvestoinniksi eikä kulueräksi. Varhais- kasvatuksen, koulutuksen, sivistyksen sekä kult- tuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä on vahvistet- tava. Päiväkodit ja oppilaitokset on nähtävä myös työpaikkoina ja työympäristöinä.
Kanta-Häme on koulutusmaakunta, mikä kouluttaa nuoriaan muidenkin maakuntien tarpeisiin. Siksi onkin kamppailtava kaikkien oppilaitosten säilymi- sen puolesta. Lähialueella tarjottava koulutus on turvattava, samoin tasavertaisuus omaehtoiseen koulutukseen eri elämänvaiheissa.
Koulutus ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa yhteiskunnassa, kun turvataan tulevien sukupol- vien toimintamahdollisuuksia ja edistetään kestä- vän kehityksen ajattelua ja toimintaa.
Mikäli koulutusta ei järjestetä lainmukaisesti, alue- hallintoviranomaisella tulisi olla toimivalta puuttua asiaan.
OAJ Kanta-Hämeen hallitus kävi tapaamassa ope- tus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta mi- nisteriössä huhtikuussa.
Vetovoimaa ja arvostusta opetusalalle
Kasvatus- ja opetustyön sekä niiden johtamisen arvostusta yhteiskunnassa on parannettava ja alan vetovoimaisuutta kasvatettava. Kelpoisuus- ehdot on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.Pätevä henkilöstö ja esimiehet ovat laadun tae.
Yleissivistävän koulun rehtoreille järjestettiin ilta- päiväseminaari.
Hallituksen kokouksissa on seurattu opetus- ja kasvatusalan uudistuksia maakunnassa. Muuttu- van työelämän myötä esimiehillä ja opettajilla tulee olla mahdollisuus suunnitelmalliseen ammatilli- seen kehittymiseen sekä erilaisiin työelämän jous- toihin. Alueasiamies selvitti pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten välityksellä täydennyskoulu- tuksen toteutumisesta työnantajittain. Asiasta kes- kusteltiin hallituksen kokouksessa. Alueasiamies laati täydennyskoulutustilanteesta kannanoton, joka julkaistiin puheenjohtajan allekirjoituksella.
Korkeatasoinen opettajankoulutus ja osaamisen vahvistaminen ovat laadun perusta
Opetusalan laatutekijä on hyvin koulutettu, osaava, riittävä, vakinainen ja kelpoisuusvaati- musten mukainen henkilöstö. Ohjatun harjoittelun rahoituksesta on huolehdittava.
Oppimisympäristöjä tulee kehittää ja käyttää peda- gogisista lähtökohdista. Alueyhdistys seurasi sitä pääluottamusmiesten välityksellä, kuinka paljon eri opettajaryhmille annetiin täydennyskoulutusta uu- siin opetussuunnitelmiin, tieto- ja viestintätekniikan laajempaan hyödyntämiseen ja sähköisiin ylioppi- laskirjoituksiin siirtymisessä.
Alueasiamies selvitti tätä asiaa aiemmin maini- tussa kyselyssä. Muutenkin opettajille on taattava riittävästi koulutusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi eri koulutusasteilla.
TYÖNTEON EDELLYTYKSET KUNNOSSA Työtä työajalla
Koko opetushenkilöstön työajan suunnittelussa pyritään huolehtimaan siitä, että se mitoitetaan to- dellisuutta vastaavasti ja yhdenvertaisesti. Seurat- tiin Kiipulan opettajien työaikakokeilua ja ammatti- korkeakoulun opettajien työajan muodostumista.
OAJ Kanta-Häme tuki OAJ:n tavoitetta siinä, että opetus- ja kasvatusalan työaikajärjestelmiä tulee kehittää siten, että työaikaan luetaan kaikki työ ja kaikesta työstä maksetaan palkka. Uralla etenemi- sen kriteerien pitää perustua työajalla tehtyyn työ- hön. Hallitukselle pidettiin Joku Roti-kampanjakou- lutus kokouksen alussa Riihimäellä 17.2.2016.
Alueasiamies oli Hausjärvi-Loppi-Riihimäen pai- kallisyhdistysten jäsentilaisuudessa kertomassa ajankohtaisista edunvalvonta-asioista.
Alueasiamies teki maakunnallisen kyselyn pää- luottamusmiehille paikallisista sopimuksista ja TVA-järjestelmistä, ja näistä koonnin. Saadut TVA- järjestelmät lähetettiin kaikille pääluottamusmie- hille hyödynnettäväksi omien paikallisten järjestel- mien kehittämiseen.
Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan piden- tämisen toteuttamistapoja alueasiamies selvitti pääluottamusmiesten kautta.
Koulutuksenjärjestäjillä tulee olla riittävät resurssit, joilla turvataan oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus opetukseen sekä turvataan jäsenkunnan ansio- taso.
Työsuojeluvaltuutetun korvauksen nostamiseksi tehtävän vaativuuden edellyttämälle tasolle alue- asiamies kirjoitti kannanoton OAJ:n syysvaltuus- toon. Puheenjohtajan allekirjoituksella lähetettyyn kannanottoon pyydettiin mukaan myös OAJ Pir- kanmaa ja OAJ Päijät-Häme.
Puheenjohtaja ja alueasiamies kävivät tapaa- massa HAMO ry:n hallituksen toimijoita kahdesti, 20.1. ja 25.2.2016.
Jäsenilta-pakkolaki 11.2.2016 Hämeenlinna Esimiesten edunvalvonnan kehittämisilta järjestet- tiin pääluottamusmiehille 18.8.2016 Hämeenlin- nassa.
Opettajan oikeudet ja velvollisuudet –jäsentilai- suus pidettiin 7.9.2016 Riihimäellä.
Koulutuksesta säästäminen
OAJ:n tavoitteena on torjua opetusalan lomautuk- set, irtisanomiset sekä muut työsuhteen ehtoihin liittyvät heikennykset. OAJ Kanta-Häme seurasi hallituksen jäsenten välityksellä kuntien ja kun- tayhtymien talouskeskusteluja. Alueyhdistys oli pyydettäessä ja tarpeen vaatiessa tukena paikalli- sille toimijoille.
Tuettiin paikallisyhdistysten ja alueen luottamus- miesten yhteistyötä ja verkottumista jatkamalla alueasiamiestoimintaa OAJ:n linjausten mukai- sesti.
Kanta-Hämeessä ei ollut opettajien lomautuksia mutta määräaikaisten sopimuksia jatkettiin vain harvoissa tapauksissa ja ammatillisella puolella leikattiin lähiopetustunteja tai resursointia. Forssan ammatti-instituutti/FAKTIA oy irtisanoi opettajia.
Hämeenlinnan kaupungin ”törkyrekrytointiin” en- simmäisestä veso-päivästä lähtien, otettiin kantaa.
OAJ Kanta-Häme seurasi pääluottamusmiesten välityksellä, että koulutuksen järjestäjät noudattivat voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä virka- ja työ- ehtosopimuksia.
Työhyvinvoinnin vahvistaminen
Osallistuttiin kolmen alueyhdistyksen yhteiseen YT-koulutukseen 2.-3.11.2016 Päijät-Hämeessä.
Aktiivitoimijoiden tapaamisissa ovat teemoina ol- leet muun muassa työssäjaksaminen, työympäris- tön turvallisuus ja terveellisyys, edunvalvonta ja palkkausjärjestelmien kehittäminen.
Kasvatus- ja koulutusyhteisöjen johtamisen pitää perustua luottamukseen opettajuutta kohtaan.
Opetusalan johtajalta edellytetään esimiestaitoja, ja myös johtamisen resurssit on turvattava. Hyvin koulutettu henkilöstö, hyvä johtaminen sekä ver- kostoituminen muiden toimijoiden kanssa ovat or- ganisaation menestymisen perusta. Alueyhdistys järjesti kaikille alueen rehtoreille iltapäiväseminaa- rin 27.4.2016. Samalla sovittiin yhteistyön vahvis- tamisesta rehtoriyhdistyksen kanssa.
Vaikutettiin muun muassa alueemme kansanedus- tajiin ja päättäjiin varhaiskasvatuksen lainsäädän- nön toisen vaiheen toteuttamiseksi sekä nykyisen lain jalkauttamiseksi.
Seurattiin alueella tapahtuvia varhaiskasvatuksen muutoksia, joita olivat esimerkiksi palvelusetelin käyttöönotto ja organisaatiomuutokset. Yksityisten päiväkotien lastentarhanopettajille ja päiväkodin- johtajille järjestettiin edunvalvonnan kehittämisilta 13.9. Hämeenlinnassa.
Myös muiden maakuntien tulevia muutoksia, erityi- sesti Metropolialueella ja Suomen reuna-alueilla, seurattiin.
Tavoite oli, että toimintamme olisi reaktiivista ja toi- misimme hyvässä hengessä työnantajapuolen kanssa.
Järjestettiin aktiivitoimijoille edunvalvontailtoja mm. tuettiin toimijoiden toisiinsa tutustumista ja verkostoitumista. Kaikille luottamusmiehille, työ- suojelutoimijoille ja paikallis- sekä alayhdistysten hallituksille järjestettiin 11.10. edunvalvonta- ja työhyvinvointi-ilta Riihimäellä. Tärkeää on turvata opetushenkilöstön asema kaikissa muutostilan- teissa.
Kaikille jäsenille yhteinen työhyvinvointi-tapah- tuma, Kuutamovaellus, järjestettiin 19.8.2016 Lo- pella.
Koulutusrakenteiden kokonaisvaltaista kehittämistä
OAJ:n toimintasuunnitelmassa mainittiin, että kas- vatus- ja koulutussektorin toiminnassa on painotet- tava neljää osa-aluetta: yhteistyötä, tasa-arvoa, tu- loksellisuutta ja laatua.
Varhaiskasvatus ja perusopetus tulee säilyttää lä- hipalveluina. Toisen asteen koulutusta on tarjot- tava lähialueella ja korkea-asteen koulutusta on ol- tava jokaisessa maakunnassa. Vapaan sivistys- työn ja taiteen perusopetuksen koulutusverkoston tulee olla kattava koko maassa.
Solmittiin ja ylläpidettiin yhteyksiä maakunnallisiin 2. asteen toimijoihin maakunnan verkostoissa.
Tarkasteltiin ministeriön toisen asteen reformia maakunnan näkökulmasta.
Seurattiin ammatillisen ja lukiokoulutuksen raken- nemuutosta. Muutosprosesseissa paikallisia toimi- joita tuettiin tarpeen mukaan.
Seuratiin jäsenyhdistysten kautta maakuntata- solla, että koulutuksen järjestämiseen liittyviä muu- toksia tehdään harkiten ja että niiden vaikutuksia arvioidaan. Ammatillinen reformi -edunvalvontailta pidettiin 9.11.2016.
OAJ KANTA-HÄME – VAHVA JA ARVOSTETTU ALUEELLINEN VAIKUTTAJA
Näkyvää vaikuttamista
OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys pyrki osaltaan vaikuttamaan siihen, että OAJ koetaan vahvaksi ja arvostetuksi järjestöksi.
Toimintaa jatkettiin näkyvänä ja vaikuttavana alu- eellisena opettajien edustajana.
Alueyhdistyksen toiminnan suunnitteluseminaari pidettiin 27.8.2016 Forssassa.
Alueyhdistys tuki taloudellisesti paikallisyhdistyk- siä ja niiden alayhdistyksiä opettajien edunvalvon- taan, työhyvinvointiin ja –turvallisuuteen sekä yh- distystoimintaan ja vaikuttamistyöhön liittyvissä ti- laisuuksissa.
Alueyhdistyksen hallitus jatkoi omien kokouk- siensa pitämistä eri paikkakunnilla siten, että tar- vittaessa kokouksen yhteyteen sovitaan paikallis- yhdistysten hallitusten tapaamisia.
Alueasiamies ja puheenjohtaja tapasivat HAMO ryn hallituksen huhtikuussa.
Alueellisia ja seudullisia luottamusmiespalavereja kehitettiin OAJ:n linjausten mukaisesti.
Alueellisesti järjestettävät valtakunnalliset luotta- musmiesten neuvottelupäivät, pidettiin 14.- 15.3.2016 Hämeenlinnassa.
Lisäksi järjestettiin pääluottamusmiestapaamiset 31.3.2016 ja 27.9.2016 sekä työsuojeluvaltuutettu- jen tapaamiset 5.4.2016 ja 4.10.2016.
Jäsenyhdistysten edustajia ja luottamusmiehiä kannustettiin osallistumaan OAJ:n toimiston järjes- tämiin edunvalvonnan perusteet- eli SOLA-opintoi- hin.
Toimittiin yhteistyössä muiden alueyhdistysten kanssa. OAJ Uusimaan kanssa on pidetty työva- liokuntien tapaamisia vuosittain, OAJ Pirkanmaan ja OAJ Päijät-Hämeen kanssa on koulutusyhteis- työtä. Työvaliokunta osallistui heinäkuussa Suomi Areenan koulutuskeskustelutilaisuuteen OAJ Sa- takunnan kutsusta.
Maakunnallinen mediabrunssi järjestettiin 1.12.2016. Sinne oli kutsuttu maakunnan median edustajia. Paikalla oli alustajina puheenjohtaja Olli Luukkainen ja viestintäpäällikkö Marja Puustinen OAJ:stä, ja maakunnallista opetus-, kasvatus- ja sivistysalan tuoretta tietoa kertomassa yhdistyk- sen alueasiamies ja puheenjohtaja. Maakunnallis- ten asioiden selvittämiseksi oli puheenjohtaja ja alueasiamies tehneet kyselyn pääluottamusmie- hille ja luottamusmiehille varhaiskasvatuksen ja eri kouluasteiden tilanteesta. Kyselyllä selvitettiin li- säksi mm. digitalisoitiin etenemistä, täydennyskou- lutusta, väkivaltatilanteiden määrää ja laatua sekä miksi yli 30% kantahämäläisistä opettajista, mikä on yli valtakunnallisen keskiarvon, kokee opettajan arvostuksen vähentyneen paljon viimeisen 10 vuo- den aikana.
Järjestön ja yhdistyksen monikanavainen viestintä on olennainen osa vaikuttamista ja edunvalvontaa.
Yhdistys jatkoi ajankohtaista ja asiakeskeistä tie- dottamista. Alueyhdistystiedotteita julkaistiin 4 ker- taa vuodessa. Laadimme OAJ Kanta-Häme Nyt liitteen Opettaja-lehden väliin. Se ilmestyi syys- kuussa. Nyt-liitteessä ja vuosikokousjulkaisussa kirjoittajavieraana toimi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Ministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui hallituksen luokseen ministeriöön. Tapaamisessa toimme esille maakuntamme koulutus- ja kasvatusalan ajankohtaistilannetta. Hänelle jätettiin OAJ Kanta- Hämeen kaikkien koulutusalojen yhteisen kirjeen sekä alakohtaiset kirjalliset terveiset.
www.oaj.kanta-hame.fi -kotisivujen päivitystä yllä- pidettiin. Vahvistimme viestintää Facebook -sivuilla https://www.facebook.com/oajkantahame Osallistuttiin Akava Hämeen järjestämiin tilaisuuk- siin. OAJ:n järjestötoiminta perustui yhteiseen opettajuuteen.
Toimivammat järjestö- ja palvelurakenteet
OAJ Kanta-Häme vastasi maaliskuulla omalta osaltaan OAJ:n tulevaisuustyöhön. Kokoukses- samme otimme kantaa OAJ:n strategiaprosessiin;missio, visio, arvot, tavoitteet ja toimintaa ohjaavat linjaukset.
OAJ:n tavoitteena on tehokas edunvalvonta kai- killa tasoilla. Jalkautamme OAJ:n uudistettua kou- lutusten organisointia. OAJ ohjeistaa näin: ”Alueel- liseen ja paikalliseen edunvalvonta- järjestötoimin- taan liittyvien valmiuksien vahvistaminen. Alueyh- distykseen kuuluvien opettajaryhmien yhteenkuu- luvuuden vahvistaminen. Alueyhdistyksen jä- senyhdistysten keskeisten toimijoiden osaamisen tukeminen. ”Kohderyhmänä ovat luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut ja yt-yhteyshenkilöt alueellisesti kohdennettuna, alueyhdistyksen hallituksen ja jaostojen jäsenet, jäsenyhdistysten hallitusten keskeiset toimijat ja jäsenet. Paikallistason edunvalvontaa vahvistavat koulutukset ja keskeisten paikallis- ja aluetoimijoi- den neuvottelutaitojen vahvistaminen.”
Alueyhdistys järjesti seuraavat tilaisuudet:
Paikallisyhdistysten ja alueyhdistyksen tapaami- nen Forssassa 27.1.2016.
Uusien puheenjohtajien ja sihteerien koulutuspäi- vät olivat Pirkanmaalla 5.-6.2.2016.
Aktiivitoimijoiden ilta 11.10.2016 Riihimäki Neuvottelutaidon koulutus 29.10.2016 Järjestörakenneilta 29.11.2016 Hämeenlinna Paikallisyhdistysten puheenjohtajat, varapuheen- johtajat ja sihteerit 27.1. ja 8.12.2016 Forssa Yksityisten päiväkotien ilta 13.9.2016 Hämeen- linna
Korkea järjestäytymisaste koko opetus- alalle
Uusien toimijoiden rekrytointia jatketaan kaikilla ta- soilla. Vahvistettiin ja varmistettiin yhteysopettajien verkostoa sekä varmistettiin tiedon kulku jokaiselle opettajalle. Tuettiin paikallisyhdistyksiä ja alayh- distyksiä taloudellisesti koulutuksen järjestämi- sessä. Varmistettiin, että alueyhdistyksen ohjeet, lausunnot ja kannanotot saatetaan mahdollisim- man nopeasti kaikkien opettajajäsenten tietoon.
Yksityisten päiväkotien lastentarhanopettajille ja päiväkodinjohtajille järjestetyn illan yhtenä tavoit- teena oli rekrytoida uusia jäseniä OAJ:hin. Tapaa- misen jälkeen laadittiin ja solmittiin yksi paikallinen sopimus yksityiseen päiväkotiin.
Uusia puheenjohtajia ja sihteereitä innostettiin osallistumaan uusien aktiivitoimijoiden peruskou- lutukseen 5.-6.2.2016 Pirkanmaalla.
Eläkeuudistuksen myötä tarve vahvaan eläketie- tousiltaan on entistä suurempi. Vuosittainen elä- keilta pidettiin 4.4.2016 Hämeenlinnassa.
Vuosikokous on koko jäsenistön tapahtuma, jossa opitaan tuntemaan eri oppilaitoksia ja niiden toi- mintaa sekä saadaan ajankohtaista edunvalvonta- tietoa unohtamatta virkistystä. Vuosikokous pidet- tiin 11.11.2016 Forssassa, tukena järjestelyissä oli OAJ:n Forssan paikallisyhdistys.
Koko maakunnan Maailman Opettajien Päivää, MOP, vietettiin 5.10.2016 Jokioisten Tietotalolla.
Kansainvälistä vaikuttamista
Kansainvälinen verkostoituminen kuuluu lähinnä keskusjärjestölle. Alueyhdistyksen hallitus järjes- tää kuitenkin joka toinen vuosi suunnittelusemi- naarinsa ulkomailla, ja sen yhteyteen liitetään kan- sainvälisiä kasvatus- ja opetusalan tapaamisia.
Vuonna 2016 ei järjestetty kansainvälistä tapaa- mista.
Vahva talous
Yhdistyksen toimintaa jatketiin taloudellisesti ja te- hokkaasti. Toiminnantarkastus ostetaan tilintar- kastustoimistosta OAJ:n ohjeiden mukaan.
Alueyhdistys hankki omat oikeudet kirjanpito-ohjel- maan Visma Fivaldi. Kirjanpito hoidettiin kirjanpito- lain mukaisesti. Talouden lomakkeet ja niihin liitty- vät ohjeistukset uusittiin.
Yhdistyksen posti hoidettiin sähköisesti.
Kokous- ja koulutusmatkat järjestettiin mahdolli- suuksien mukaan yhteiskuljetuksin.
Näkymiä hallituksen Dublinin seminaarimatkalta.
TOIMINTAKERTOMUKSEN 2016 TILASTO-OSA HALLINTO
Jäsentilasto:
Alueyhdistyksen jäseninä on 11 paikallisyhdistystä, joissa oli vuonna 2016 yhteensä 2737 henkilöjäsentä jakaantuen paikallisyhdistyksiin seuraavasti:
OAJ:n Forssan py 318 jäsentä
OAJ:n Hattulan opetusalan py 117 jäsentä OAJ:n Hausjärven py 85 jäsentä OAJ:n Hämeenlinnan py 1036 jäsentä
OAJ:n Lopen py 110 jäsentä
OAJ:n Janakkalan py 311 jäsentä
OAJ:n Jokioisten-Humppilan py 89 jäsentä OAJ:n Riihimäen py 377 jäsentä
OAJ:n Tammelan py 86 jäsentä
OAJ:n Ypäjän py 40 jäsentä
HAMO py 168 jäsentä
KOKOUKSET
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 11.11.2016 hotelli Scandicissa, Forssassa. Läsnä oli 82 virallista kokousedustajaa. Juhlapuhujana kokoukseen osallistui myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laa- sonen.
Alueyhdistyksen hallituksen kokoukset: 12.1.2016 Kahvila Punaportti, Hämeenlinna (järjestäytymiskokous ja hallituksen kokous sekä toiminnan suunnittelukokous), 17.2.2016 Asema X, Riihimäki, 7.3.2016 klo Pu- naportin kahvila, Hämeenlinna, 22.3.2016 Lounaskellari Emmi, Turenki, 26.4.2016 ravintola Sipuli, Helsinki (opetus- ja kulttuuriministerin tapaamisen yhteydessä), 27.8.2016 Hevossilta, FORSSA (suunnittelusemi- naarin yhteydessä), 21.9.2016 Riihimäen ABC, 24.10.2016 Punaportin kahvila, Hämeenlinna ja 1.12.2016 Inkalan kartano, Hämeenlinna, yhteensä 10 kokousta, joista Turengissa pidettyyn kokoukseen 5/2016 (22.3.2016) oli kutsuttu hallituksen varsinaisten jäsenten lisäksi myös varajäsenet.
Kokouksiin osallistuminen: Läsnä
puheenjohtaja Kirsi Kurkela 10 (10)
jäsenet varajäsenet
Hämäläinen Jukka-Pekka OAO 6 (10) Martinsen Marjo
Huotari Anna-Kaisa YSI 5 (10) Kultanen Minna 5 (10)
Juurijoki Mika YSI 9 (10) Maijala Minna 1 (10)
Juutila Sari LTOL 6 (10) Heikkinen Susanna
Karjalainen Vesa YSI 6 (10) Jokinen Jari
Ketola Kirsti YSI 10 (10) Peltonen Jari 1 (10)
Kokkonen Pasi YSI 8 (10) Nyrönen Susanna
Leinonen Pasi OAO 5 (10) Tamminen Mika
Mäkelä Anja YSI 6 (10) Uotila Sanna 4 (10)
Oksa Erja YSI 9 (10) Mässi-Saarinen Elina
Pajunen-Putti Merja YSI 10 (10) Vehmas Merja 1 (10)
Parikka-Nihti Mari LTOL 8 (10) Ilvonen Sonja 1 (10)
Pieskä Nina-Marika YSI 7 (10) Rantamäki Anneli 3 (10)
Siekkinen Piritta YSI 6 (10) Mustajärvi Arto
Touronen Tiina OAO 6 (10) Lääveri Toni
Vainio Merja OAO 8 (10) Koppanen Anni 1 (10)
Asiantuntijat:
Katri Juvonen, alueasiamies 9
OAJ valtuutetut 2014-2018:
Nina-Marika Pieskä, OAJ valtuutettu 7 Anneli Rantamäki, OAJ valtuutettu 5
Erja Oksa, OAJ hallitus, 9
Nina Sillanpää, OAJ valtuutettu
joista 3 varajäsenenä Tarja Ojanen, OAJ hallitus 1
Kirsi Kurkela, OAJ valtuutettu 10
TOIMIHENKILÖT:
varapuheenjohtajat 1 vpj. Nina-Marika Pieskä ja 2. vpj Pasi Kokkonen yhdistyksen sihteeri Mari Parikka-Nihti
koulutussihteeri Erja Oksa
taloudenhoitaja/jäsensihteeri Merja Vainio tekninen sihteeri Tiina Touronen
tiedottaja Nina-Marika Pieskä
YHDYSHENKILÖT:
YT/ TS-yhdyshenkilö Katri Juvonen OAO-yhdyshenkilö Kirsi Kurkela LTO-yhdyshenkilö Sari Juutila
YSI-yhdyshenkilö Nina-Marika Pieskä
Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteyshenkilö Piritta Siekkinen
Kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöt Pasi Kokkonen ja Merja Pajunen-Putti Koululiikuntaliiton opettajaurheiluohjaaja Vesa Karjalainen
Alueasiamies Katri Juvonen
TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT – SULUISSA PUHEENJOHTAJAT
Työvaliokunta (Kirsi Kurkela)Tehtävä: Yhdistyksen oman toiminnan organisointi ja innovointi, yhteistyö muiden alueiden kanssa, alueellinen tiedottaminen ja vaikuttaminen.
Työvaliokuntaan kuuluvat: Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, sihteeri, koulutussihteeri, tiedottaja ja alueasiamies sekä tarvittaessa taloudenhoitaja ja tekninen sihteeri tarvittaessa. Työvaliokunta voi tar- vittaessa kutsua myös muita henkilöitä.
• Nina-Marika Pieskä
• Pasi Kokkonen
• Erja Oksa
• Mari Parikka-Nihti
• Katri Juvonen
Edunvalvontatyöryhmä (Kirsti Ketola)
Tehtävä: Sopimustoiminta ja luottamusmiestoiminta
• Anja Mäkelä
• Vesa Karjalainen
• Merja Vainio
• Sari Juutila
• Katri Juvonen Alueasiamies toimii aktiivisesti edunvalvontatyöryhmän kanssa
Järjestö- ja vaikuttamisryhmä (Pasi Kokkonen)
Tehtävä: yhdistysten tukeminen edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminnassa
• Merja Pajunen-Putti
• Piritta Siekkinen
• Mika Juurijoki
• Jukka-Pekka Hämäläinen
• Anna-Kaisa Huotari
Koulutusryhmä (Erja Oksa)
Tehtävä: Vastaa alueellisista koulutuksista omalla ja yhteistyöalueiden kanssa; organisointi ja innovointi, kutsut
• Mari Parikka-Nihti
• alueasiamies Katri Juvonen • kutsuttuna Anneli Rantamäki
Tiedotustyöryhmä (Nina-Marika Pieskä)
Tehtävä: Vastaavat tiedotteiden viimeistelystä (työryhmät tuottavat sisällön) ja kotisivujen ylläpidosta
• Tiina Touronen
• Pasi Leinonen
Työtaisteluryhmä on nimetty tarvittaessa
Opettajaurheiluryhmä vastaavana Vesa Karjalainen
EDUSTUKSET
OAJ-valtuutetut 2014 -2018:
Nina-Marika Pieskä, Riihimäki, YSI Anneli Rantamäki, Riihimäki, YSI Erja Oksa, Hämeenlinna, YSI
Nina Sillanpää, Riihimäki, LTOL Kirsi Kurkela, Hämeenlinna, OAO
OAJ:n toimikunnat ja työryhmät:
OAJ:n hallitus: Erja Oksa, YSI ja Tarja Ojanen LTOL Koulutuspoliittinen toimikunta: Mari Parikka-Nihti, LTOL Talousvaliokunta: Erja Oksa YSI
Tiedotustoimikunta: Tarja Ojanen LTOL Opettajien työttömyyskassa: Erja Oksa
Akavan aluejohtoryhmä: Kirsti Suoranta, puheenjohtaja Kehittämiskeskus Opinkirjo: Piritta Siekkinen
Työsuojelu yhteyshenkilö: Katri Juvonen
Kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöt: Pasi Kokkonen ja Merja Pajunen-Putti Koululiikuntaliiton oppilas- ja opettajaurheiluohjaaja: Vesa Karjalainen
Lastentarhanopettajaliitto
Hallituksen jäsen: Mari Parikka-Nihti Yhteyshenkilö: Mari Parikka-Nihti
OAJ:n koulutuspoliittinen työryhmä: Mari Parikka-Nihti
Ammatilliset opettajat
Pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta (OPH): Jukka-Pekka Hämäläinen
Talotekniikka- ja rakennusalan koulutustoimikunta (OKM): Jukka-Pekka Hämäläinen
OAJ KANTA-HÄME 2016 TOIMINTAKALENTERI JA TOTEUTUNEET TAPAHTUMAT OSALLISTUJAMÄÄRINEEN
Tilaisuuden nimi aika Paikka osallistujat Huomioitavaa
Hallituksen järjestäytymiskokous 12.1.2016 Hämeenlinna hallitus Tapaaminen OAJ PH pj, aam,
koulutussihteeri
16.1.2016 Hollola pj, alueasiamies, koulutussihteeri Paikallisyhdistysten ja alueyh-
distyksen tapaaminen
27.1.2016 Forssa 15 henkilöä Uudet pj ja sihteerit 5.-6.2.2016 Pirkanmaa 5 henkilöä Jäsenilta – pakkolaki 11.2.2016 Hämeenlinna 65 henkilöä Pääluottamusmiesten tapaami-
nen
31.3.2016 Hämeenlinna 7 luottamus- miestä
Eläkeilta 4.4.2016 Hämeenlinna 71 henkilöä
Työsuojeluvaltuutettujen tapaa- minen
5.4.2016 Hämeenlinna 6 TS valtuutettua Rehtoriseminaari 27.4.2016 Hämeenlinna 24 henkilöä
SuomiAreena 12.7.2016 Pori työvaliokunta kut-
suttuna Esimiesten edunvalvonnan ke-
hittämisilta
18.8.2016 Vaakuna HML 6 henkilöä
Kuutamovaellus 19.8.2016 Loppi 14 henkilöä
Hallituksen syksyn suunnittelu- seminaari
27.8.2016 Forssa Hevossilta
12 hallituksen jä- sentä
Opettajan oikeudet ja velvolli- suudet
7.9.2016 Riihimäki 41 jäsentä
Yksityiset päiväkodit/ LTO 13.9.2016 Hämeenlinna 12 henkilöä kutsuttuna yksityis- ten päiväkotien OAJ jäsenet Pääluottamusmiesten tapaami-
nen
27.9.2016 Hämeenlinna 10 luottamus- miestä
MOP2016 5.10.2016 Jokioinen 106 jäsentä
Aktiivitoimijoiden ilta 11.10.2016 Riihimäki 17 jäsentä Neuvottelutaidon koulutus 29.10.2016 Hämeenlinna 16 henkilöä
Vuosikokous 11.11.2016 Forssa 82 jäsentä
Paikallisyhdistysten puheenjoh- tajien ja sihteerien tapaaminen
8.12.2016 Forssa 12 aktiivia
OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS TOIMINTASUUNNITELMA 2018
Johdanto
Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistys ry:n (myöhemmin OAJ Kanta-Häme) toiminnalle vuodeksi 2018. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan, jossa määritellään järjestön perustehtävä, tulevaisuuskuva ja arvot.
Perustehtävä
OAJ on vahva koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan edun rakentaja ja valvoja. OAJ Kanta-Häme toteuttaa toimintaa Kanta-Hämeen maakunnassa ja tekee yhteistyötä lähimaakuntien yhdistysten kanssa.
Tulevaisuuskuva
OAJ Kanta-Häme on osaamisen ja sivistyksen merkittävä vaikuttaja maakunnassa varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen.
Arvot
YHTEISÖLLISYYS: Osallistumme avoimeen, arvostavaan ja vastuulliseen yhdessä tekemiseen.
OIKEUDENMUKAISUUS: Kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.
EDELLÄKÄVIJYYS: Rakennamme tulevaisuutta ennakkoluulottomalla ja aloitteellisella otteella.
OAJ Kanta-Hämeen toimintasuunnitelma on rakennettu siten, että kullekin strategiselle painopistealueelle on määritelty tavoitteita, jotka ovat erityisen tärkeitä vuonna 2017. Hallitus on valmistellut kaksivuotiskauden 2017-18 painopisteitä vuorovaikutteisessa prosessissa ennakkopohdinnalla ja keskusteluryhmissä semi- naareissaan 2016 ja 2017.
Toimintasuunnitelma ohjaa ja suuntaa alueyhdistyksen toimintaa maakunnassa. Toimintasuunnitelman ta- voitteet kulkevat läpi OAJ:n järjestörakenteen niin, että paikallis- ja alayhdistysten hallitusten jäsenet, luot- tamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tekevät työtä jäsentensä kanssa suunnitelman tavoitteiden mukai- sesti. OAJ Kanta-Häme kouluttaa ja tapaa maakunnan aktiivitoimijoita säännöllisesti.
STRATEGISET PAINOPISTEALUEET
Yhteiskunnallinen tulevaisuustyö ja jäsenten edun rakentaminen ja valvonta näkyy kaikessa Painopisteitä ja sitä tarkentavia tavoitteita kuvaavat seuraavat toimintatavat
• tulevaisuudenkuvan jatkuva analysointi ja ennakoivat uudet avaukset
• jatkuva vuorovaikutus jäsenistön ja päättäjien kanssa
• työ ja tulokset näkyviksi
OAJ Kanta-Hämeen tavoitteet:
• Tuemme paikallisyhdistyksiä aktiiviseen toimintaan
• Aktivoimme uusia opettajia
• Olemme arjessa kiinni ja ennakoimme yhteiskunnallisia muutoksia
OAJ Kanta-Häme on mukana kasvatuksen, kou- lutuksen ja opetusalan muutoksissa, kuten uusi opettajuus.
Seuraamme OPS2016 käyttöönottoa perusope- tuksessa ja lukioissa sekä sen vaikutuksia opetta- jan työn sisältöön ja kuormittumiseen. Digitalisoi- tumisen etenemistä ja siihen liittyvää opettajien täydennyskoulutusta seurataan. Seurataan am- matillisen koulutuksen reformin, vuosityöaikako- keilujen ja tutkintouudistuksen etenemistä. Järjes- tetään tarvittaessa tilaisuuksia nopeallakin aika- taululla. Ala- ja paikallisyhdistysten hallitusten jä- senet välittävät asioista tietoa alueyhdistyksen hallitukselle edustajiensa välityksellä sekä erik- seen tarvittaessa hallituksen puheenjohtajalle ja alueasiamiehelle.
Seuraamme esiopetussuunnitelman 2016 ja var- haiskasvatussuunnitelman 2017 mukanaan tuo- mia muutoksia alueellamme ja sen vaikutusta las- tentarhanopettajien lapsiryhmän ulkopuolisen ajan lisäämiseen.
OAJ Kanta-Häme vaikuttaa siihen, että varhais- kasvatuslain toinen vaihe lähtenee kommentti- kierrokselle ja sen jälkeen jalkautuu toiminnaksi.
Varhaiskasvatuksen osalta haasteena on ollut ryhmäkokojen kasvattaminen ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, alueyhdis- tys seuraa kuntien tilanteita ja tarvittaessa reagoi muutoksiin. Vaikutamme osaltamme opettajan- koulutuksen saaneiden opettajien lisäämiseen alueellamme varhaiskasvatuksen tiekartan mu- kaisesti. Alueyhdistys seuraa yksityisen varhais- kasvatuksen osuutta alueellaan ja vaikuttaa sii- hen, että yhä useampi yksityinen varhaiskasva- tuksen järjestäjä on OAJ:n jäsen.
Alueyhdistys seuraan ammatillisen vuosityöaika- kokeilun etenemistä ja ammatillisen reformin al- kuun lähtöä.
Seuraamme maakunta ja SOTE-uudistusten ete- nemistä ja niiden vaikutusta koulutuksen järjestä- jäverkostoihin sekä kuntarakenteisiin. Vaikutta- mistoiminnan pääpaino on tulevaisuuden enna- koinnissa.
Paikallisyhdistysten ja OAJ Kanta-Hämeen välistä yhteistyötä tarkennetaan ja vahvistetaan. Hallituk- sen jäsen edustaa paikallisyhdistystä / yhdistyk- siä. Heitä kannustetaan aktiiviseen keskinäiseen yhteistyöhön. Paikallisyhdistysten hallitusten esi- tyslistalla tulee olla alueyhdistyspuheen- vuoro/asiat ja tiedot paikallisyhdistyksestä tulee tuoda myös alueyhdistyksen hallitukselle tiedoksi.
Alueasiamies ja puheenjohtaja jatkavat paikallis- yhdistysten tapaamisia ja heitä saa kutsua ko- kouksiin. Tavoitteena on löytää monipuolinen yh- teistyötapa. Pääluottamusmiesten ja työsuojelu- toimijoiden tapaamisia jatketaan keväin syksyin.
OAJ Kanta-Hämeen hallitus pitää suhteita yllä opetus- ja kulttuuriministeriin, maakunnan kan- sanedustajiin sekä maakunnallisiin toimijoihin.
Alueyhdistyksen viestintää kehitetään aktiiviseen ja ajankohtaiseen suuntaan käyttäen hyväksi myös sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuk- sia. Tavoitteena on mahdollisimman kattava ja avoin tiedonkulku alueyhdistyksestä jäsenyhdis- tyksiin sekä niiden kautta yksittäisiin henkilöjäse- niin asti. Alueyhdistys korostaa viestinnässään kouluttavaa rooliaan jäsenyhdistysten suuntaan.
Kotisivujen roolia tiedonvälittäjänä kasvatetaan kehittämällä sivuja entisestään sekä päivittämällä sivuja aktiivisesti.
Alueyhdistys tekee tarpeen mukaan kannanot- toja, mielipidekirjoituksia ja julkilausumia sekä val- mistelee OAJ:n valtuustoon alueyhdistyspuheen- vuoroja.
Maakunnan mediat kutsutaan kuulemaan opetus- alan terveisiä syksyllä 2018.
Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteistä asiantun- tijuutta osaamisen ja sivistyksen kehittäjänä.
Hallituksen jäsenet edustavat kattavasti kaikkia maakunnan opettajaryhmiä. Alueyhdistyksen hal- lituksen jäsenten toimenkuviin on kirjattu, että he voivat toimia kouluttajina oman substanssin ja asi- antuntijuuden näkökulmasta. Kaikille OAJ:n jäse- nille järjestettäviä koulutuksia ovat eläkeilta, digi/someilta, sekä opettajan ja esimiehen oikeu- det ja velvollisuudet. Uusien sihteerien ja puheen- johtajien peruskoulutus järjestetään yhdessä OAJ Pirkanmaan ja OAJ Päijät-Hämeen kanssa.
Perinteisellä Kuutamovaelluksella keskuste- lemme edunvalvonnasta ja järjestötyöstä luonnon keskellä liikkuen.
Järjestämme varhaiskasvatusjohtajille esimiesten koulutusiltapäivän ja jatkamme Kanta-Hämeen rehtoriyhdistyksen kanssa alkanutta yhteistyötä.
Alueelliset luottamusmiesten neuvottelupäivät jär- jestetään vuorovuosina OAJ Päijät-Hämeen kanssa.
Paikallisyhdistyksien tehtävänä on saada mukaan toimintaansa NOPE-koulutetut jäsenet. Heistä saa tiedot OAJ:n toimistolta.
Toiminnan organisointi on keskusteltava hallituk- sen perehdytyskoulutuksessa ja ensimmäisessä kokouksessa. Jatketaanko teemaryhmillä: Jär- jestö- ja viestintä JärVi, edunvalvontatyöryhmä Edu, koulutustyöryhmä Kory ja työvaliokunta Tvk vai mikä olisi parempi tapa toimia. Projektiluontei- siatyöryhmiä voi aina perustaa, kun on tarve.
Jäsenpalveluna koulutuksissamme ja tilaisuuksis- samme tarjoamme ja mainostamme OAJ:n tarjo- amia palveluita. Alueasiamiehen tuki ja asiantun- temus ovat pääsääntöisesti aktiivitoimijoiden käy- tettävissä.
Hallituksen ja työryhmien toimintaa kehitetään ja kokouskäytäntöjä tarkennetaan. Työvaliokunnan valmistelevaa roolia vahvistetaan. Työryhmien tehtäviä tarkennetaan ja kehitetään.
Hallitus seuraa budjetin toteutumista sekä rahan- käyttöä kauden aikana. Taloudenhoitaja/ kirjanpi- täjä/puheenjohtaja raportoi hallitukselle säännölli- sesti rahaliikenteestä. Taloushallinnon järjestämi- nen on päätettävä vuoden 2018 aikana. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2018
Kansainvälinen verkostoituminen kuuluu lähinnä keskusjärjestölle. OAJ Kanta-Hämeen hallitus jär- jestää joka toinen vuosi suunnitteluseminaarinsa ulkomailla ja sen yhteyteen liitetään kansainväli- siä kasvatus- ja opetusalan tapaamisia.
Keväällä 2018 ovat vuorossa OAJ valtuustovaalit.
Valmistaudumme OAJ:n vaaleihin tiedottamalla vaaleista sekä houkuttelemalla kantahämäläisiä järjestöaktiiveja asettumaan ehdolle vaaleihin.
OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS RY
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen vieraana 28.9.2017
VARHAISKASVATUS TARVITSEE OIKEUDENMUKAISEN RESURSOINNIN KUNTATALOUDESSA
Varhaiskasvatuksen merkitys tässä ajassa on ymmärretty tärkeänä osana lapsen elämää ja elinikäistä op- pimista. Varhaiskasvatuksen tiekartta on positiivista luettavaa opettajien näkökulmasta. Tuhannen aloitus- paikan lisäys lastentarhanopettajien koulutukseen yliopistoissa vahvistaa aikanaan varhaiskasvatuksen laatua. Edelleen olemme toki huolissamme, miten saamme uusia yliopistokoulutettuja opettajia suunnattua Kanta-Hämeen alueelle? Varhaiskasvatuksen opettajien palkkatasoa pitää nostaa ja työn tekemisen edel- lytyksiä, kuten lapsiryhmän ulkopuolista aikaa lisätä.
Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus säästää kunnan menoja pitkällä aikavälillä ja vahvistaa kun- nan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Laadukasta varhaiskasvatusta ovat oppimisympäristöihin, opettajuu- teen, opettajien työoloihin, ryhmäkokoihin ja mm. maksuttomaan varhaiskasvatukseen panostaminen. Jo- kaisessa lapsiryhmässä pitää olla varhaiskasvatuksen yliopistokoulutettu opettaja, joka vastaa jokaisen lap- sen varhaiskasvatuksen suunnitelman laadinnasta. Tiekartassa esitetyt tehtävänimikkeet selkeyttävät pe- dagogisen vastuun merkitystä ja opettajuuden näkökulmaa myös varhaiskasvatuksessa.
Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee läsnä olevat lähiesimiehet. Kanta-Hämeen isoissa kunnissa Riihimä- ellä ja Hämeenlinnassa esimiesten tehtäväkuvat ja alaisten määrät ovat kasvaneet liiallisiksi. Esimiesten johdettavana on useita pieniä yksiköitä tai johtajuus on jaettu ja johdettavana on useita isoja yksiköitä.
Tämä vaikuttaa siten, että lähiesimies on harvoin tavoitettavissa ja operatiivinen vastuu on suoraan opetta- jalla.
Valtakunnallisesti velvoittava varhaiskasvatussuunnitelma tarvitsee nyt tuekseen varhaiskasvatuslain ko- konaisuudistuksen. Laissa tulee määritellä mitä varhaiskasvatus on, tehtävänimikkeet, ja mm. varhaiskas- vatuksen tuen kolmiportaisuus, joka toimii jatkumona edelleen esiopetukseen ja perusopetukseen.
Kunnissa päätetään, miten koulutuksellinen tasa-arvo ja lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu ja mil- laiset voimavarat kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja sen kehittämiseen. Kullekin kunnalle tulee taata taloudelliset mahdollisuudet satsata varhaiskasvatukseen. Asiakasmaksujen vähetessä kunnat tarvitsevat kompensaatiota varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kuntatason päättäjille ohjausta verotulojen ohjaa- miseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen laadun tulee olla maakunnassa tasalaatuista ja tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä rahoitusta varhaiskasvatukseen. Kullekin lapselle tulee tarjota yksilöllisesti ha- vaittu tuki.
Opetus- ja kulttuuriministerin Sanni Grahn-Laasosen vieraana
OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS RY
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen vieraana 28.9.2017
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN RAHOITUS, JOKA EI MAHDOLLISTA LAADUKASTA TOI- SEN ASTEEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA.
Nykyrahoituksella oppilaat jäävät vaille syvempää ammatillista osaamista. Työn taustalla oleva teoria ei ole opiskelijan hallussa. Pitkällä tähtäimellä ammatillinen osaaminen heikkenee koko maassa ja kaikilla amma- tillisilla aloilla. Matkimalla oppimisen ajan pitäisi olla jo historiaa. Erityisesti aikuisopiskelijat kokevat vah- vasti, että heitä käytetään ilmaisena työvoimana. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus tulee heikke- nemään.
II Koulutussopimuskin huolettaa – mistä löytyvät ne työpaikat, jotka todellakin opettavat kaikille oppijoille tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen, myös erityisopiskelijoille ammatin…?
III Lähiopetuksen nykyinen vähäinen määrä ja etäopetuksen jatkuva lisääntyminen huolestuttaa. Tutkin- non perusteiden edellyttämiä asioita ei ehditä opettamaan, saati oppia. Sisältöjen karsintaa on tehtävä ra- justi. Opiskelijat kaipaavat perinteistä opettajajohtoista opetusta. Nuoret oppijat eivät ehdi omaksua sisältöjä nykyresursseilla. Omasta mielestään heidän valmiudet itsenäiseen työskentelyyn eivät ole vielä kehittyneet.
2. asteen ryhmäkoot ovat kasvaneet suuriksi, joten yksittäisen opiskelijan saama ohjausaika jää pieneksi.
Lakisääteinen opiskelijamäärä opettajaa kohti pitäisi määrittää.
Peruskoulun opinto-ohjaajien tietämys nykypäivän ammateista ja työelämästä tulisi olla parempaa. Perus- koulun opiskelijat tarvitsevat enemmän opinto-ohjausta ennen siirtymistä 2.asteelle.
Normi ammattioppilaitoksissa opiskelee paljon nuoria, joilla ei ole valmiuksia suorittaa tutkinnon osiakaan perustutkinnosta. Voisiko ratkaisuna olla yksittäisiin työtehtäviin valmentava koulutus kuten esim. puutar- hatyöntekijä.
IV Työnantajat kiertävät kelpoisuusehtoja palkkaamalla irtisanottujen ja eläköityneiden tilalle kelpoi- suutta vailla olevia ammatillisia ohjaajia ja ammattimiehiä. Säästöt kohdistuvat suurimmalta osalta opetuk- seen, vaikka niiden pitäisi kohdistua koko oppilaitoksen toimintaan ja henkilöstöön. Ammatillisesta opetuk- sesta luodaan kuvaa, että kuka vain voi opettaa mitä vain, koska enää ei opeteta vaan ohjataan. Todelli- suudessa yhä edelleen suuri osa nuorista ja aikuisista toisen asteen opiskelijoista kaipaa opiskelun tueksi opettajaa ja oman luokkayhteisön tukea. Miksi opiskelijoilta tulevaa palautetta ei kuunnella.
V Opettajien irtisanomistilanteissa yt-neuvottelujen laatu
Työnantajien toimintakulttuurit ovat koventuneet ja moraalisesti huonontuneet. YT-neuvottelujen aito henki ei toteudu. Organisaation sisällä ei selvitetä, löytyykö henkilölle sopivia töitä muista yksiköistä. Tuotannollis- taloudellisiin syihin vedoten voidaan tehdä irtisanomisia, joissa koulutusohjelman keskeisiä opettajia sano- taan irti. Opetusta antavat henkilöt, joilla ei ole ammatillista pätevyyttä. Jatkuvalla irtisanomisuhalla pidetään opettajat pelossa. Luottamus työnantajaan on heikentynyt. Kuka huolehtii irtisanottujen opettajien täyden- nys- tai uudelleenkouluttamisesta.
VI Ammattikorkeakoulu
Työajan suunnittelu ja seuranta vaatii vieläkin työstämistä. Töiden resursointi moduuli-opetuksessa ei vält- tämättä ole oikeudenmukaista. Lukuvuoden sisällä työn epätasainen jakautuminen kuormittaa opettajia.
Huoli tulevaisuudesta, HAMKilla ei ole vahvaa yliopistokumppania. Kuka ja millä ehdoilla yliopistoyhteistyö voisi onnistua? Riittääkö yhteistyö HAMIn kanssa.
Duaalimallin kyseenalaistaminen huolestuttaa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin päivittäminen on tar- peen – nyt sisäisen rahanjaon muuttaminen rahoitusmallia mukailevaksi on johtanut joillakin aloilla irtisa- nomisiin. Rahoitus on laskenut liikaa. Koulutuksen määrärahoihin aiempina vuosina tehdyt vähennykset on palautettava aiemmalle tasolle.
OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS RY
Kansanedustajatapaaminen, 5.10.2017
PERUSOPETUS
Opettajien määrä suhteessa oppilaiden määrään ja ryhmäkoko
Yleisopetuksen ryhmäkoosta ei perusopetuksessa ole säädetty laissa. Alakoulussa keskimääräinen ryhmä- koko on 19 - 20 oppilasta, mutta jopa 1. luokkalaisilla ryhmäkoko saattaa vaihdella kymmenestä 35 oppi- laaseen. Uudenmuotoisissa avoimissa oppimisympäristöissä voi samassa tilassa olla esim. 90 1. luokka- laista tai 1.-3.luokkalaisia jopa 250. Samansuuntaisia lukuja on kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla.
Avoimista oppimisympäristöistä ei pidä tehdä uutta säästökeinoa kasvatus- ja opetusalalle. Opettajia on oltava riittävästi suhteessa oppilaiden määrään. Tämä tulee kirjata lain tasolle.
Opettajien huoli on suurissa ryhmissä yksittäiselle oppilaalle annettavan riittävän henkilökohtaisen tuen määrä. Suurissa opetusryhmissä on entistä enemmän erityisen tuen oppilaita eikä oppilaiden tuen tarvetta huomioida opetusryhmän koossa, vaikka moni heistä tarvitsee pientä opetusryhmää oppiakseen. Pienestä opetusryhmästä ja henkilökohtaisesta tuesta hyötyvän oppilaan integroiminen edellä kuvattuihin jopa 250 oppilaan opetusryhmiin on erittäin haasteellista, eikä oppilaan edun mukaista. Pienryhmäopetusta ja eri- tyisluokkia tarvitaan edelleen. Tämä tulee kirjata lain tasolle.
Oppilaan oikeus riittävään tukeen
Koulun mahdollisuus tarjota oppilaalle riittävä tuki oppimiseen vaihtelee paljon. Pedagogisiin asiakirjoihin kirjattua tuen tarvetta pidetään usein ”sanahelinänä”, koska käytännössä tuen tarpeeseen ei koulussa pys- tytä vastaamaan resurssien puutteessa. Mitä paremmat resurssit koululla on, sitä paremmin kolmiportainen tuki toimii. Oppimissuunnitelmiin ja oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunni- telmaan tulee kirjata tarvittava tuen määrä viikoittaisena tuntimääränä. Näitä on noudatettava sekä tarvitta- essa siihen on puututtava.
Resursseja kolmiportaisen tuen toteuttamiseen on lisättävä. Meillä ei ole varaa menettää yhtään oppilasta tuen puutteen vuoksi. Riittävän erityisopetuksen tuntimäärän lisäksi opettajien erityispedagogisia valmiuk- sia tulee parantaa sekä opettajien keskinäisen yhteistyön mahdollisuuksia ja taitoja on kehitettävä. Koulu- tuspaikkojen määrää erityisopettajien ja erityisluokanopettajien koulutusohjelmissa on lisättävä. Luokan- ja aineenopettajien täydennys- ja lisäkoulutuksesta on huolehdittava.
Turvallinen oppimisympäristö
Koulutuksen järjestäjällä on vastuu terveellisestä ja turvallisesta oppimisympäristöstä.
Kosteus- ja homevauriot ovat syitä huonoon sisäilman laatuun, mutta myös muut sisäilman epäpuhtau- det tai toimimaton ilmanvaihto aiheuttavat oireilua ja terveysongelmia. Oppilaat ja koulujen henkilöstö ovat joutuneet tahtomattaan tilanteeseen, jossa terveys vaarantuu. Kouluissa on oppilaita, joiden opetusta ei altistumisen vuoksi enää pystytä järjestämään muualla kuin oppilaan kotona. Mikä on näiden oppilaiden tulevaisuus jatko-opintojen tai työelämään sijoittumisen kannalta? Yksittäisille työntekijöille sisäilman epä- puhtauksille altistumisesta aiheutuu henkisten, terveydellisten ja taloudellisten seurausten lisäksi pahimmil- laan pysyvä työkyvyn aleneminen, sen estyminen tai työkyvyttömyys, joihin yhteiskunnassamme ei ole va- raa. Peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen tulee osoittaa riittävästi resursseja.
Väkivaltatilanteiden kehitys kasvatus- ja opetusalalla on huolestuttavaa. Kunta 10-tutkimuksen mukaan pot- kiminen ja lyöminen ovat kahdessa vuodessa yleistyneet, samoin henkinen väkivalta. Myös OAJ:n Työolo- barometri vuodelta 2015 ja Oppilaitosten turvallisuustutkimus vuodelta 2016 kertovat huolestuttavasta ke- hityksestä. Opettajien kohtaaman väkivallan taustalla on muun muassa ryhmäkokojen suurentuminen ja se, että sairaalakouluja on lakkautettu ja pienryhmäopetusta vähennetty. Käytöshäiriöisten, erityistä tukea tar- vitsevien ja tavallisten oppilaiden yhdistämisen samaan luokkaan näyttää toimivan huonosti. Kunnille tulee osoittaa riittävästi resursseja myös perheiden tukemiseen suoraan vanhemmuuteen liittyvissä vaikeissa tilanteissa riittävän varhaisessa vaiheessa.
OAJ:N KANTA-HÄMEEN ALUEYHDISTYS RY
Kansanedustajatapaaminen, 5.10.2017
VARHAISKASVATUS TARVITSEE OIKEUDENMUKAISEN RESURSOINNIN KUNTATALOUDESSA
Varhaiskasvatuksen merkitys tässä ajassa on ymmärretty tärkeänä osana lapsen elämää ja elinikäistä op- pimista. Ministeri Grahn-Laasosen asettaman työryhmän tuottama varhaiskasvatuksen tiekartta viitoittaa varhaiskasvatuksen kehittämisen linjat vuosille 2017–2030 mm. siten, että varhaiskasvatuksen opettajia on vähintään 40 % päiväkodin henkilöstöstä Tällä hetkellä pedagogisen, varhaiskasvatukseen opettajakoulu- tuksen saaneita lastentarhanopettajia on enää 18 % päiväkotien henkilökunnasta. Edelleen olemme toki huolissamme, miten saamme uusia yliopistokoulutettuja opettajia suunnattua Kanta-Hämeen alueelle?
Varhaiskasvatuksen opettajien palkkatasoa pitää nostaa ja työn tekemisen edellytyksiä, kuten lapsiryhmän ulkopuolista aikaa lisätä.
Laadukas ja ammattitaitoinen varhaiskasvatus säästää kunnan menoja pitkällä aikavälillä ja vahvistaa kun- nan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Laadukasta varhaiskasvatusta ovat oppimisympäristöihin, opettajuu- teen, opettajien työoloihin, ryhmäkokoihin ja mm. maksuttomaan varhaiskasvatukseen panostaminen. Jo- kaisessa ryhmässä pitää olla varhaiskasvatuksen yliopistokoulutettu opettaja, joka vastaa jokaisen lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman laadinnasta.
Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee läsnä olevat lähiesimiehet. Kanta-Hämeen isoissa kunnissa Riihimä- ellä ja Hämeenlinnassa esimiesten tehtäväkuvat ja alaisten määrät ovat kasvaneet liiallisiksi. Esimiesten johdettavana on useita pieniä yksiköitä tai johtajuus on jaettu ja johdettavana on useita isoja yksiköitä.
Tämä vaikuttaa siten, että lähiesimies on harvoin tavoitettavissa ja operatiivinen vastuu on suoraan opetta- jalla.
Valtakunnallisesti velvoittava varhaiskasvatussuunnitelma tarvitsee nyt tuekseen varhaiskasvatuslain ko- konaisuudistuksen. Laissa tulee määritellä mitä varhaiskasvatus on, tehtävänimikkeet, ja mm. varhaiskas- vatuksen tuen kolmiportaisuus, joka toimii jatkumona edelleen esiopetukseen ja perusopetukseen.
Kunnissa päätetään, miten koulutuksellinen tasa-arvo ja lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu ja mil- laiset voimavarat kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja sen kehittämiseen. Kullekin kunnalle tulee taata taloudelliset mahdollisuudet satsata varhaiskasvatukseen. Asiakasmaksujen vähetessä kunnat tarvitsevat kompensaatiota varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä kuntatason päättäjille ohjausta verotulojen ohjaa- miseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen laadun tulee olla maakunnassa tasalaatuista ja tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä rahoitusta varhaiskasvatukseen. Kullekin lapselle tulee tarjota yksilöllisesti ha- vaittu tuki.
Kansanedustajatapaamiseen pai- kalle pääsivät; Timo Heinonen, Tarja Filatov, Aino-Kaisa Pekonen, Sirkka-Liisa Anttila ja hallitus
HEI HYVÄ KANTAHÄMÄLÄINEN OPETTAJA JA ESIMIES
Syksyn aikana olen seurannut keskustelua ammat- tiyhdistysliikkeen tarpeellisuudesta. Olen itse ollut mukana OAJ:n aktiivitoimijana 20 vuotta: luotta- musmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna, paikallisyh- distykseen kuuluvan alayhdistyksen asiantuntija- jäsenenä sekä paikallisyhdistyksen ja alueyhdistyk- sen hallitusten jäsenenä kuin myös Kanta-Hämeen alueasiamiehenä. Olen vakuuttunut ammattiyhdis- tysliikkeen merkityksestä työntekijöiden palvelus- suhteen sekä työskentelyolosuhteiden ja työhyvin- voinnin näkökulmista.
Haluan muistuttaa, mitä kaikkea sellaista, jota saa- tamme nykypäivänä pitää työntekijälle kuuluvana itsestäänselvyytenä, ammattiyhdistys on saanut menneiden vuosikymmenten kuluessa aikaan: Se on neuvotellut puolestamme mm. yleissitovan työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän, vuosiloman, lo- marahan, työntekijän perusturvan kehittymisen ku- ten työttömyysturvan, äitiys- ja vanhempainvapaa- järjestelmän, luottamusmiespalvelujen turvaami- sen tai vuorotteluvapaan. Lisäksi on neuvoteltu työn ja työympäristön turvallisuuteen ja terveelli- syyteen, yhteistoimintaan ja työelämän joustoihin liittyvistä asioista ja niiden kehittämisestä. Vuoden takaa muistamme tiukan neuvottelun sairauspois- saolopäivien palkallisuuden säilyttämisen puolesta tai suurta joukkoa jäsenistöämme koskevan vuosi- lomien lyhentämisen estämisen. Olisimmeko yksit- täisinä työntekijöinä kyenneet sopimaan joistakin näistä asioista paikallisesti? Tuskin.
Paikallista sopimista on ollut jo 2000-luvun alusta alkaen. Se on hyvä asia, kunhan ei poljeta heikom- man osapuolen eli työntekijän oikeutta asianmukai- siin palvelussuhteen ehtoihin.
Maakunnassa toimivat teidän itsenne valitsemat aktiivitoimijat, jotka käyttävät runsaasti myös va- paa-aikaansa kaikkien opettajien yhteisten asioi- den puolesta. He tekevät paljon työtä, mikä ei aina näy suoraan yksittäiselle jäsenelle.
Aktiivitoimijoiden teidän puolestanne tekemän työn tavoite on varmistaa, että te hyvät opettajat ja esi- miehet, voitte paikallisesti tehdä työtänne oikeu- denmukaisilla palvelussuhteen ehdoilla ja mahdol- lisimman hyvissä olosuhteissa.
Unohtaa ei sovi myöskään paikallisesti kasvatuk- seen ja opetukseen käytettäviin resursseihin vai- kuttaminen tai niihin panostamisen merkityksen avaaminen poliittisille päätöksentekijöille.
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tekevät päivittäin työtä jäsenten puolesta. Luottamusmies tuntee sopimukset, säädökset ja määräykset, tun- tee paikallisen toimintaympäristön, selvittää sopi- musten tulkintaerimielisyyksiä ja neuvottelee pai- kallisesti. Työsuojeluvaltuutettu puolestaan toimii usean eri lain nojalla kuten Työturvallisuus- ja Työ- terveyshuoltolain tai Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Työsuo- jelutyötä tehdään laajalti yksittäisten henkilöiden asioiden parissa, unohtamatta kuitenkaan koko henkilöstöä koskevaa työturvallisuuden, työskente- lyolosuhteiden tai työhyvinvoinnin kehittämistyötä.
Valitsemanne luottamusmiehet ja työsuojelutoimi- jat ovat käytettävissänne, olkaa heihin yhteydessä.
Kiitos kaikille niille, jotka ovat olleet luomassa ja ke- hittämässä ammattiyhdistysliikettä sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Kiitos myös kaikille teille, jotka teette alueellisella ja paikallisella tasolla arvokasta työtä jäsenistömme puolesta. Ammattijärjestöllä on paikkansa 100-vuotiaassa Suomessa, nyt ja tule- vaisuudessa!
Lopuksi vielä erityisen lämmin kiitos puheenjohtaja Kirsi Kurkelalle hyvästä yhteistyöstä!
Katri Juvonen alueasiamies
OAJ Kanta-Häme voitti koulutuksen puolustaja -palkinnon kuntavaalitu- loksen perusteella OAJ:n alueyhdistyksien välisessä kisassa.
Kuvassa kantahämäläiset OAJ -valtuutetut Erja Oksa, Kirsi Kurkela,
OAJ KANTA-HÄME HALLITUS 2017
Puheenjohtaja Kirsi Kurkela (OAO-yhdyshenkilö)
Jäsenet:
Jukka-Pekka Hämäläinen Anna-Kaisa Huotari Mika Juurijoki Sari Juutila
(LTO yhdyshenkilö) Vesa Karjalainen
(KLL opettajaurheiluohjaaja) Kirsti Ketola
Pasi Kokkonen (2. varapuheenjohtaja) Mika Tamminen Anja Mäkelä Erja Oksa (koulutussihteeri) Merja Pajunen-Putti
Mari Parikka-Nihti (sihteeri) Nina-Marika Pieskä
(1. varapuheenjohtaja, tiedottaja)
Piritta Siekkinen
(Opinkirjo yhteyshenkilö) Tiina Touronen
(tekninen sihteeri) Merja Vainio
(taloudenhoitaja, jäsensihteeri)
Varajäsenet:
Marjo Martinsen Minna Kultanen Minna Maijala Susanna Heikkinen Jari Jokinen Jari Peltonen Susanna Nyrönen Sanna Uotila
Elina Mässi-Saarinen Merja Vehmas Sonja Ilvonen Anne Rantamäki Arto Mustajärvi Toni Lääveri Anni Koppanen
Asiantuntijajäseninä OAJ-valtuutetut:
Anneli Rantamäki Nina-Marika Pieskä Erja Oksa
Kirsi Kurkela Nina Sillanpää
OAJ-hallituksen jäsen:
Tarja Ojanen
OAJ Kanta-Hämeen alueyhdistyksen hallitus asiantuntijajäsenineen
Hallituksen vierailu Le Chéile –koulussa Dublinin seminaarimatkalla
