AUTOMYYJÄN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Teknologiaosaamisen johtaminen
Hämeenlinna 23.4.2014 Kenneth Nordström
Kenneth Nordström
TIIVISTELMÄ VISAMÄKI
Teknologiaosaamisen johtaminen
Tekijä Kenneth Nordström Vuosi 2014
Työn nimi Automyyjän osaaminen ja sen kehittäminen TIIVISTELMÄ
Omnian ammattiopistossa alkaa uutena koulutuksena toisen asteen perus- tutkintoon johtava automyyjän koulutusohjelma syksyllä 2014. Tarve tä- män koulutuksen kehittämiseen on opetushallituksen teettämän arvioinnin pohjalta ajankohtainen haaste. Tutkimus palvelee autoalan perustutkintoon tähtäävän automyyjän koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittelyä.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on selvittää automyyjän osaamis- profiili. Toisena tavoitteena on selvittää, miten automyyjän koulutusta tu- lisi kehittää, jotta tulevaisuudessa vaadittava kompetenssi saavutetaan.
Kolmantena tavoitteena on saada selville, minkälainen oppimisympäristö tukee parhaiten oppimista automyyjän koulutuksessa.
Tutkimus ankkuroituu vahvasti autoalan yleiseen kehitykseen ja tulevai- suuden haasteisiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Teoreettisessa viite- kehyksessä korostuu ammatillista osaamista jäsentävä kompetenssimalli sekä teoreettisen ymmärryksen ulottaminen tekijöihin, jotka määrittävät ammatillisen kompetenssin kehittymistä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen empiirinen aineisto on kerätty teema- haastatteluin. Haastattelujen teema-alueet on johdettu esihaastattelujen pohjalta. Esihaastatteluaineisto on kerätty ammatillisen oppilaitoksen au- toalan koulutuspäälliköiltä ja opettajilta, jotka edustavat automyyjän kou- lutusohjelmaa. Laajempi haastatteluaineisto on koottu pääkaupunkiseudun automyyjäopiskelijoilta, automyyjiltä, yhdeltä autoalan asiantuntijalta sekä yhdeltä opetushallituksen asiantuntijalta.
Tutkimustulokset osoittavat, että automyyjän osaamisprofiilissa korostuvat sosiaalinen ja psykologinen osaaminen. Autotekniikan osaamisen tarve painottuu tuotetuntemukseen. Koulutuksen kehittämisen keskeiseksi haas- teeksi nousee kielten opetuksen tehostaminen, myyntitekniikan lisääminen sekä tarve eri oppiaineiden integrointiin. Verkko- ja työssäop- pimisympäristön uudelleen järjestäminen ja kehittäminen koetaan tärkeik- si. Myös automyyjän monialaosaaminen korostuu tutkimustuloksissa.
Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään automyyjän koulutusohjel- man opetussuunnitelman laadinnassa. Osa tuloksista on hyödynnettävissä myös Omnian autoalan muihin koulutusohjelmiin. Autoalan nopea muut- tuminen vaatii jatkossakin osaamistarpeiden selvittämistä koulutuksen suunnittelun pohjaksi. Tutkimuksen tuloksia tullaan arvioimaan sekä val- mistuvien opiskelijoiden että heidän työpaikkaohjaajiensa toimesta.
Avainsanat automyyjä, autoala, osaaminen, opetussuunnitelma, Omnia Sivut 64 s. + liitteet 24s.
ABSTRACT VISAMÄKI Strategic leadership of technology
Author Kenneth Nordström Year 2014
Subject of Master’s thesis The know-how of a car dealer and its develop- ment
ABSTRACT
In autumn 2014 a new degree program is beginning in Omnia, leading to the upper sec- ondary vocational car dealer program. The need for the development of this degree pro- gram is a current challenge according to the evaluation conducted by the board of edu- cation. The research serves the development of the curriculum of the car dealer program which aims for the automobile sector vocational program. The first objective is to find out the competence profile of a car dealer. The second objective is to find out how the car dealer program could be developed, in order to achieve the required competence in the future. The third objective is to find out what kind of environment would best sup- port the learning in the car dealer program.
The research is based on the general development and the future challenges, as well as on theoretical literature of the automobile sector. In the theoretical framework the com- petency model structuring professional competence is highlighted, as well as the exten- sion of theoretical understanding to factors which determine the development of the professional competence.
The research was conducted using qualitative research methods and its empirical data has been gathered through interviews. The themes of the interviews have been derived based on preliminary interviews. The preliminary interview material has been gathered from the education executive and teachers of the vocational school who represent the car dealer program. A broader interview material has been gathered from students in the car dealer program studying in the Helsinki metropolitan area. In addition, material has been gathered from car dealers, from a specialist from the automobile sector, as well as from a specialist from the board of education.
The research shows that in the competence profile of a car dealer the social and psycho- logical know-how is significant. The focus of the know-how in car technology is based on product knowledge. The main challenge of the development of education is the in- vesting in the teaching of languages, increasing selling techniques, as well as the need for integration of different subjects. The re-organizing of the development of the e- learning environment and the learning at work environment are seen as important. In addition, the diversified expertise of a car dealer is highlighted in the results of the re- search.
The results of the research will be utilized in the preparation of the curriculum for the car dealer program. A part of the results may be used also for other degree programs in the automobile sector in Omnia. The rapid changing of the automobile sector requires the clarification of skills needed for the planning of the degree program in the future.
The results of the research will be evaluated by graduating students, as well as by their supervisors at their workplace.
Keywords car dealer, automobile sector, know-how, curriculum, Omnia Pages 65 p. + appendices 24 p.
SISÄ
1 JO 2 PE 2.
2.
2.
2.
3 A 3.
3.
3.
3.
3.
4 O 4.
4.
4.
4.
5 TU 5.
5.
5.
5.
6 TU 6.
6.
6.
7 PO 7.
LÄH
ÄLLYS
OHDANTO ERUSTUTK
Perustut .1.
Opetuss .2.
Autoala .3.
Automy .4.
A
2.4.1.
O
2.4.2.
AUTOMYY Työeläm .1.
Opettaji .2.
Ennako .3.
Automy .4.
Automy .5.
OSAAMINE Mitä on .1.
Oppimi .1.
V
4.1.1.
T
4.1.2.
Oppimi .2.
Oppija m .3.
UTKIMUK Teemah .1.
Haastatt .2.
Haastatt .3.
Tutkimu .4.
UTKIMUS Automy .1.
Automy .2.
Oppimi .3.
OHDINTA Tutkimu .1.
HTEET ...
O ...
KINTOON tkintoon joh suunnitelma an koulutus yyjän koulu Automyyjän Opetussuun YJÄN TULE män edustaj ien palaute . oinnin johtop
yyjä ammatt yynnin reun EN TUTKIM n osaaminen
isympäristö Verkko-opp Työssäoppi iskäsitykset
muuttuvass KSEN TOTE
haastattelu t teluaineisto teluaineisto uksen luote STULOKSE yyjän osaam yyjän koulu isympäristön A ...
uksen jatko ...
...
N JOHTAVA htava koulu a yleiset per Omniassa ..
utusohjelma n koulutuso nnitelman la EVAISUUD ien palaute ...
päätöksiä ...
tina ...
naehdot ...
MUKSEN K n? ...
...
pimisympär iminen ...
...
a maailmas EUTTAMIN tutkimuksen on keruu ...
on käsittely . ttavuus ...
ET ...
misprofiili ...
utuksen kehi n kehittämin
...
kehittely ....
...
...
A KOULUT utus ...
rusteet ...
...
...
ohjelman pe aadintatyö ..
DEN ENNA ...
...
...
...
...
KOHTEENA ...
...
ristö ja mob ...
...
ssa ...
NEN ...
n menetelmä ...
...
...
...
...
ittäminen ...
nen ...
...
...
...
...
TUS OMNI ...
...
...
...
erusteet ...
...
AKOINTI ....
...
...
...
...
...
A...
...
...
iilioppimin ...
...
...
...
änä ...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
ASSA ...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
en ...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
... 1
... 2
... 2
... 3
... 6
... 7
... 7
... 8
.... 12
.... 12
.... 13
.... 14
.... 15
.... 16
.... 17
.... 17
.... 24
.... 25
.... 26
.... 28
.... 31
.... 34
.... 34
.... 36
.... 39
.... 41
.... 44
.... 44
.... 48
.... 50
.... 55
.... 60
.... 62
Liite 1 PESTE-taulukko
Liite 2 Koulutusohjelmien suunnitelma
Liite 3 Ammattia täydentävien tutkintojen osat
Liite 4 Automyyjän koulutusohjelman opintokokonaisuudet Liite 5 Opetussuunnitelman tarkastuslista
Liite 6 Haastatteluaineistoa
Liite 7 Teemahaastattelukysymykset Liite 8 Opetussuunnitelman runko
Automyyjän osaaminen ja sen kehittäminen
1 JOHDANTO
Omnian ammattiopisto on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2006.
Ammattiopisto on suurin Omnian tulosyksiköistä ja siellä opiskelee hie- man yli 5000 opiskelijaa. Omnian ammattiopiston tehtävä on ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Tavoitteena on koulutuksen kaut- ta työllistyminen tai jatko-opintoihin siirtyminen. Toimintaa on ohjannut vuodesta 2013 lukien erityisesti nuorten koulutustakuun toteuttaminen.
Omniassa alkaa syksyllä 2014 uutena autoalan koulutusohjelmana auto- myyjän koulutus. (opetus- ja kulttuuriministeriö.)
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sivistystoimista vastaavat apu- laiskaupunginjohtajat jättivät vuoden 2013 alussa opetusministeri Jukka Gustafssonille yhteisen kannanoton pääkaupunkiseudun ammatillisen kou- lutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseksi. Kannanoton mukaan Helsinkiin tarvitaan vuoden alusta voimaan tulleen nuorten koulutustakuun toteutta- miseksi 500 lisäpaikkaa ja alle 29-vuotiaille suunnatun yhteiskuntatakuun toteutumiseen vielä 1 000 paikkaa eli yhteensä1500 koulutuspaikkaa lisää.
Espoossa nuoriso- ja yhteiskuntatakuun toteutumiseksi tarvitaan 405 lisä- paikkaa ja Vantaalla 200 paikkaa. Koulutuspaikkojen lisäämisellä pyritään pienentämään huolestuneesti kasvavia nuorisotyöttömyyden lukuja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi ammattiopisto Omnialle 608 uutta aloituspaikkaa. Erityisesti painetta oli tekniikan alan opiskelupaikkojen li- säämiselle. Tämän takia Omnian johtoryhmä päätti perustaa kolme uutta linjaa nimenomaan tekniikan alalle. Yksi näistä on autoalan perustutkin- toon kuuluva automyynnin koulutusohjelma.
Tutkmuksen tavoitteena on selvittää, mikä on automyyjän osaamisprofiili ja miten automyyjän osaamista tulisi kehittää koulutuksen aikana.
Tutkimus ankkuroidaan opetushallituksen Auto-, kuljetus- ja ilmailualan koulutuksen laaadullinen ennekointiraporttiin (2013).Autoalan muutosnopeus antaa suuria haasteita alan koulutukselle. On tärkeätä pohtia, minkälaista opetuksen pitäisi olla, jotta se palvelee opiskelijaa ja työelämää jatkossakin? Varsinkin autonmyynti on Euroopan tasolla murrostilassa. Kilpailu automerkkien välillä on kovaa. Tämä vaatii automyyjältä entistä parempaa ammattitaitoa ja luovuutta.
Tutkimus palvelee automyyjän koulutuksen opetussuunnitelman uudista- mista. Tämän tutkimuksen jatkokehittäminen tulee olemaan opetussuun- nitelman kirjoittaminen Omnian ammattiopiston automyyjän koulutusoh- jelmaa varten.
Tutkimus on rajattu toisen asteen autoalan perustutkinnon automyyjän koulutusohjelman opetussuunniteman valmisteluun. Opetushallituksen raporttista (2013) analysoidaan vain automyyntiä koskevia tuloksia.
Tutkimuksen tilaaja on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.
Opetussuunnitelman suunnittelun lähtökohtana on sen käytännöllisyys.
Hyvin tehty opetussuunnitelma toimii opettajan ja opiskelijan päivittäisenä työkaluna. Ammatillisessa koulutuksessa hyvän opetussuunnitelman tun- nusmerkkeihin kuuluu myös työelämälähtöisyys. Valitettavan usein näkee opetussuunnitelmia, jotka on kopioitu ja hieman muokattu alan valtakun-
Auto
2 P
2.1
omyyjän osa na tel Tu via ko jaa ses op mo PERUSTU
Perustutk .
Pe tut ter ov pe lyt vii am sää 15 Va dis va ko Am juu ala Am tim yri ha Va am va tut ma su Va tot lits sen tuk ku 20
aaminen ja s allisista ope
lmat ovat lä utkimus tote
a opiskelijo oulutuspääll a, yhtä henk
sta. Työpai ppimispaiko onipuolisest UTKINTO
kintoon joh erustutkintoo
tkinnon osi rmi oli yhte v) sekä opin erusvalmiud
ttämän osaa ikkoa tutkin mmattitaitoa
ädetään val 5. )
almistumise sta, aiemm astaavat luk olla. (www.o
mmatilliset udesta. Ne an työelämä mmattitaitoa mainen kieli
itys- ja työe allitus.)
apaasti valit mmattitaitoa alita aineet tkinnon osil attitaitoa tä
orittaakseen apaasti valit tarjottimen semaan opp njärjestäjä v kevat opinto u, jatko-opi 006, 87.)
sen kehittäm etussuunnite ähinnä muod
eutetaan haa oita sekä aut
iköitä. Lisä kilöä autoal ikkaohjaajia oissa. Haast
ti.
OON JOH
htava koulut on (120 ov a (90 ov), a eiset opinno nto-ohjausta det alan eri t
amisen yhd nnosta opis a täydentävi ltioneuvosto een kuluva mista opinno kion opinno
omnia.fi.) tutkinnon o vaihtelevat än toiminta- a täydentäv i, vieras kie elämätieto,
ttavat tutkin a täydentävi
myös josta lla opiskelij äydentävillä n ammatill
ttavat tutkin rinnalle on piaineita, jo
voi myös j oja. Esimer intopolku, a
minen elman peru dollisuuksia
astattelemal tomyynnin äksi tutkimu
lan keskusl a haastatella
tateltavat p
HTAVA K
tus
v) johtavaa ammattitait ot) (20 ov), a. Perustutk tehtäviin se dellä tutkinn
skellaan ty istä opinnoi on asetukse aika vaihte oista ja työ ot lyhentää
osat muodo t tutkinnoitt - ja tehtäväk viä aineita ( eli, matema
liikunta ja t nnon osat ( iä tutkinnon akin toisesta ja voi täyde ä tutkinnon
lisen perus nnon osat v n kehitetty m
otka tukeva ärjestää eri rkkeinä void
aktiivipolku
steista. Täm a, koska ase
lla automyy opetustoim uksessa haa
iitosta ja yh aan haastat pyritään va
KOULUTU
an koulutuk oa täydentä , vapaasti v kinto tuotta ekä erikoistu non osa-alue öpaikoilla.
ista ammati essa. (Autoa
elee riippue ökokemukse opiskeluaik ostavat suur tain, koska kokonaisuuk (attoaineet) atiikka, fysii terveystieto (10 ov) voiv n osia tai lu
a oppilaitok entää amma osilla lisätä tutkinnon voi yhdistää malleja, jois at olemassa ilaisia yksil daan mainit u ja kansa
män tapaise etus näin vaa yjän koulutu minasta vasta
astatellaan k htä henkilöä teltavien op
litsemaan m
US OMNIA
kseen sisält äviä tutkinn valittavia tut aa laaja-alai uneemman, eella. Vähin
Tutkintojen illisessa per alan perustu en opiskelij esta. Yliop kaa vähintää
rimman osa ne on muo ksien pohjal ovat äidin ikka ja kem o, taide ja ku
vat sisältää kio-opintoj ksesta. Vap atillista osaa
ä valmiuksi ohella ylio ä myös harr ssa ohjataan olevia opin löllisiä opin ta kilpailupo
invälisyysp
et opetussu atii.
ukseen osal aavia opetta kahta asian ä opetushal ppilaiden ty mahdollisim
ASSA
tyy ammat non osia (en
tkinnon osi iset ammat työelämän ntään 20 op n rakentees ruskoulutuk utkinto 200 jan etenem ppilastutkint
än 30 opin an tutkinnon
odostettu ku alta.
nkieli, toine mia, yhteisku
ulttuuri.( op ä ammatillis a. Opiskelij paasti valitt
amistaan ta iaan esimer oppilastutkin
rastuksiin. O n opiskelija ntoja. Koul ntopolkuja, olku, yrittäj polku. (Hät
uunni- llistu- ajia ja ntunti-
llituk- yössä- mman
illisia ntinen ia (10 illiset edel- pinto- sta ja ksessa 09,9 – istah- to tai ntovii-
n laa- unkin n ko- unta-, petus- sia tai
ja voi avilla ai am-
rkiksi nnon.
Opin- aa va- lutuk- jotka jäpol- tönen,
Auto
2.2
omyyjän osa Tu op en ov tut ke
Opetussu .
Op Op säl
”A ko tel rus vie tul see tuk nit ja laa ten tam po teu Am rus
aaminen ja s utkintoon si pinnäytetyö.
ntistä jousta vat muut per
tkinnot. Ku enne (www.
uunnitelma petussuunni petussuunni
ltö.
Ammatillise ulutuksen j lma, jonka steisiin. Sen en ja tavoitt lee hyväksy en sekä tar ksen järjest telma sääte opetukseen adittava site n opintojen misen. Ope ohjana ja a
uttaman kou mmatillista
steet. Opetu
sen kehittäm isältyy myö
Uudistettuu avammin m
rustutkinno uviossa 1 o opetushallit
Kuvio 1. T
yleiset peru itelman laa itelmatyön esta koulut järjestäjän
tulee perus n tulee sisä teiden saavu yä erikseen rvittaessa m täjän opetu elee ja ohja n läheisesti en, että se m
valinnat se etussuunnite antaa mahd ulutuksen va opetusta o ushallitus p
minen ös opinto-oh uun perustut myös osia m ot, ammattit on esitetty t
tus.fi).
Toisen asteen
usteet adinta perus
lähtökohtan tuksesta an tulee hyvä stua tässä a ältää toimen vuttamiseksi
suomen-, muulla kiele ussuunnitelm aa koulutuks liittyvää m mahdollista ekä lukio-op elma toimii dollisuuden
aikuttavuutt ohjaavat val äättää opetu
hjausta, amm tkintoon sisä muista amm
tutkinnot tai toisen astee
n koulutusjär
stuu amma na on tämän nnetun lain äksyä koulu
asiakirjassa npiteet koul i (L 630/199 ruotsin- ja ellä annetta ma on julki sen järjestä
uuta toimin aa opiskelijo opintojen ja
myös sisä arvioida k ta”. (www.
ltakunnallis ussuunnitelm
mattiosaam ältyy mahdo atillisista tu i jopa amm en koulutuk
rjestelmä
tillisen kou n lain (630 n (630/1998 utusta varte
oleviin per lutukselle a 98, 5 §). Op saamenkie avaan koulu nen asiakirj äjän toteutta ntaa. Opetu
oille yksilöl ylioppilast isen ja ulko koulutuksen opetushallit en opetussu man peruste
misen näytöt ollisuus suo utkinnoista, mattikorkeak ksen sisällö
ulutuksen l 0/1998, 14 8, 14 §) mu en opetussu erustutkinno asetettujen t petussuunni eliseen koul utukseen. K rja. Opetus amaa koulu ussuunnitelm lliset amma tutkinnon su koisen arvio
n järjestäjä tus.fi).
uunnitelma teista. Peru
t sekä orittaa joita koulu- ön ra-
akiin.
§) si- ukaan uunni- on pe- tehtä- telma lutuk- Koulu- suun- utusta ma on atillis-
uorit- oinnin än to-
n pe- usteita
Automyyjän osaaminen ja sen kehittäminen
laativat alakohtaiset projektiryhmät, jotka koostuvat työmarkkinajärjestö- jen, sekä eri sidosryhmien ja oppilaitosten edustajista. Näillä kaikilla osa- puolilla on mahdollisuus seurata ja antaa palautetta työn eri vaiheista ope- tushallituksen internet-sivuilla. Työskentelyn avoimuudella pyritään sii- hen, että opetussuunnitelman perusteet olisivat tarkoituksenmukaisia ope- tuksen- ja työelämän kannalta.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmasta tulee ilmetä kaikki oppilaitoksen tarjoamat opinnot. Opetussuunnitelmassa tulee olla yhteinen osa ja tut- kintokohtainen osa. Opetussuunnitelman tulee olla sellainen, että opiske- lija voi käyttää sitä työkaluna opinnoissaan sekä tulevaisuuden suunnitte- lussaan. (Hätönen 2001, 18 – 22.)
Opetussuunnitelma on keskeisessä asemassa, kun puhutaan koulutuksen ja ohjauksen ohjekirjasta. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen laatimaan oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman opetushallituksen valtakuunalisia tutkintoperusteita noudattaen. Opetussuunnitelman laadinta on vaativaa ja se pitää tehdä järjestelmällisesti ja laadukkaasti. Opetussuunnitelma on hyvin tehtynä yhteisöllinen oppimisprosessi. (Hätönen 2006, 5.)
Opetussuunnitelman avulla ohjataan koulutusohjelman opetusprosessia.
Opetussuunnitelma ei kuitenkaan saa olla ulkoa tullut pakote, vaan ope- tusta toteuttajien tuotos. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huo- mioon mm. koulutustarpeen määrittely, koulutuksen kesto, koulutuspaikka ja oppilasvalintaa koskevat asiat.
Opetussuunnitelmalla on useita tehtäviä:
Opetussuunnitelma ohjaa opettajien jokapäiväistä opetustyötä. Se auttaa opettajia reflektoimaan, keskustelemaan ja kehittämään opetusta oikeaan suuntaan.
Opetussuunnitelman tulee yhtenäistää opetusta.
Opetussuunnitelmaan tulisi olla mahdollisuus kytkeä rinnakkaisia koulutusosuuksia. Hyvällä opetussuunnitelmalla päämääränä on ajatus täydellisestä oppimisesta.
Yksityökohtaista opetussuunnitelmaa voidaan arvioida ja kehittää jatkuvasti. Klassinen lausehan kuuluu: opetussuunnitelma ei ole koskaan valmis.
Opetussuunnitelma luotsaa opettajia ja oppilaita oppimisproses- sissa. Oppilaiden tulisi saada kokonaisvaltainen käsitys opinnoista jo opintojen alussa.
Opetussuunnitelma toimii runkona opettajien yksityiskohtaisessa kurssisuunnitelmassa.
Opetussuunnitelma pitää opettajan opetuksen aisoissa. Tämä estää opetuksen liallisen rönsyilyn pois opetussuunnitelmasta. (Engen- ström 1987, 148 – 149.)
Opetussuunnitelma koostuu sekä yhteisestä osasta että yksityiskohtaisesta osasta. Hätösen (2006, 32) mukaan yleiseen osaan tulee sisältyä ainakin seuraavat osat:
keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategiat sekä suunnitelma
Automyyjän osaaminen ja sen kehittäminen
opetukseen liittyvistä yhteisöllisyydestä sekä vahvistavasta menet- telystä, joka tarjoaa mahdollisuudet arvopohdintaan ja kult- tuuriperintöön perehtymiseen,
koulutukselle asetetut tehtävät, tavoitteet sekä toimenpiteet näiden saavuttamiseen,
suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittami- seksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto,
henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) laadintaperiaatteet,
opiskelijan itsearvioinnin suunnitelma,
koulutuksen järjestäminen peruskoulutuksena ja näyttötutkintona,
osaamisen tunnistamisen käytännön periaatteet,
opinto-ohjaukseen liittyvien tukipalveluiden järjestäminen,
Työssäoppimisen järjestämisen periaatteet ja menettelytavat,
suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä sekä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin sekä turvallisuuden kehittämi- sestä,
ammatillinen erityisopetus (henkilökohtainen opetuksen järjestä- mistä koskeva suunnitelma, HOJKS),
maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus (koskien, maahanmuuttajia, saamenkielisiä, romaneja, viittomakielien ope- tusta, kieltenopetuksen järjestelyjä, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä sekä vieraan kielen opetusta),
kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen ja yhteisten painotusten pe- riaatteet,
kodin ja oppilaitoksen yhteistyö,
henkilöstön ammattitaidon kehittämisen suunnitelma ja tavoitteet, toteutus ja menetelmät, joilla kehitystä seurataan ja arvioidaan,
tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa perus- koulutuksessa,
opetuksen järjestämisen periaatteet sekä
henkilöstön kehittämissuunnitelma.
Opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan runkona on opetushallituksen laatimat opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman tutkintokoh- taisessa osassa määritellään alakohtaisesti seuraavat asiat:
opetuksen järjestämistapa (lähiopetus, työssoppiminen, etäopetus, monimuoto-opetus),
opintojen jaksotus: opintojaksot, työssäoppiminen, projektit ja muista opiskeluun liittyvistä kokonaisuuksista,
yhteisten opintojen ja ammatillisten opintokokonaisuuksien tavoit- teet, arvokriteerit sekä opintojen eteneminen,
Auto
2.3
omyyjän osa
Autoalan .
Om Su jaa na lee teh tol pä Om les no toi Om elä sid Se ha eli vä
aaminen ja s
opintok kritee
ammatt
opiskel men s arvioi
opetu taan h 80.) n koulutus O mnian amm uomenojalla ajan koulutu akasryhmää
e noin 170 hdään asiak lla on kuus äällikkönä.
mnian strate sta ammatil ovaatiotoimi imita-ajatuk mnia on ole ämää varten dosryhmäve e ei halua nä akee oppim
inkeinoeläm ää hyvinvoin Omnian a Ammattita
Arvos oppia Asiakaslä
Toimi seen o Vastuullis
Toimi teisku sekä hyväk
sen kehittäm kokonaisuuk
rit, -menete tiosaamisen lijan arvioin
suunnitelma innista sekä
ssuunnitelm henkilökoht
Omniassa mattiopiston
a. Yksikössä usohjelmat.
ja korinkor oppilasta.
kkaitten aut itoista. Täm egiassa on llista koulut intaa. ”Omn ksena on luo emassa nyky n. Sen vahv erkostot. Om
ähdä amma iseen uusia män kanssa.
ntia ja kilpa arvot ovat:
aidon arvos stamme tois uutta ovat a ähtöisyys
intamme pe oppijodien, suus
imme vastu untaan. Työ
toimintaym ksi.
minen ksien arvio elmät ja arv n tunnistami
nnin toteutt an ammattio ä
man pohjalt tainen opetu
auto-osasto ä on tällä h . Autoasent
rjauksessa Auto-osas tojen huolto män työn ki määrätty te tusta ja sitä nia on taku
oda oppijal yisiä ja tule vuutena on m
mnia palvel attialojen ja
a avauksia.
. Omnia va ailukykyä (w
staminen siamme am
ammattitait erustuu rake
työnantajie uullisesti su öskentelemm mpäristön tu
ointi siten, osanat, isen periaatt taminen site osaamisen ta ja opinto ussuunnitelm
o sijaitsee o hetkellä aut tajan koulut
on yksi ryh tolla toimii o- ja korjau irjoittaja to ehtäväksi jä ä tukevaa ty
u osaamise lle osaamist evaisuuden monialaisuu ee oppijoita koulutusast Oppilaitos ahvistaa am www.omnia
mmattiosaaji tomme kehi entavaan ja en ja muiden uhteessa opp me opiskelij
urvallisuude
että siitä s teet,
en, että se s näyttöjen to ojen aloitus ma (HOPS).
omana yksi oasentajan j tusohjelmas hmä. Auto-o
i oppilaitos ustöitä. Hen imii auto-o ärjestää jäse
yöelämän k esta ja asen ta ja innostu
oppijoita ja us, kansainv a kaikissa e
teiden välis s tekee yht mmatillista o
a.fi).
na. Uteliais ttämisen pe kehittävään n sidosryhm pijoihin, ty joiden kasv en ja kestä
selviää arvi
sisältää toim oteuttamise svaiheessa l
. (Hätönen
ikkönä Esp ja autokori ssa on kaks osastolla op skorjaamo, nkilökuntaa osaston koul
enkuntiensa kehittämis- j
teesta.” Om unutta asen a uudistuvaa
välisyys ja elämän vaih siä rajoja. O
teistyötä ty osaamista, k
suus ja into erusta.
n vuorovaik mien kanssa.
yöelämään j vun ja oppim
ävän kehity iointi-
mieli- sta ja laadi- 2006,
oossa inkor- si rin- piske- jossa osas- lutus- a puo- ja in- mnian nnetta.
a työ- laajat heissa.
Omnia yö- ja
kestä-
ohimo
kutuk- .
a yh- misen yksen
Auto
2.4 2
omyyjän osa
Automyy .
Auto 2.4.1.
Op va Au ka su ko yh ma ritt lan va ha da os ses tin arv ge ka ka jal rak
Au my
aaminen ja s Yhteisölli
Vahvi www.
yjän koulutu omyyjän ko petushallitu at tavoitteet utoalan peru at huomioon
orittanut os oskevat mää hteistyökum
attitaito, ett tanut hyväk nteissa. Tut allisuudesta.
arjoittajana.
attaa työpai aa huolehti ssä työymp ntätekniikan vioida omaa elmatilantee aan oikeuden aita ja työna
lainsäädäntö kennetta.
Kuvio 2. A
utomyynnin yydä ja ma
sen kehittäm isyys
istamme po .omnia.fi.)
usohjelma oulutusohjel
s (Autoalan automyyjän ustutkinnon n. Hän halu saa toimia t äräykset. H mppaneihin.
tä hän suori ksyttävästi.
tkinnon suo Hän osaa t Autoalan p ikkansa työ a omasta te päristössä. T n välineitä ty a työsuoritu
t. Hän osaa nmukaisesti antajaa kosk öä. Kuvio 2
Automyyjän
n koulutuso arkkinoida
minen
ositiivista a
lman perust n perustutki n koulutuso n suorittanut uaa ja kyken työturvallise Hän osaa suh Tutkinnon iutuu kaikis
Hän osaa p orittanut osa
tehdä oikei perustutkinn öehtosopimu
erveydestää Tutkinnon s
yössään. Au ustaan. Hän
a toimia al i sekä noud kevaa vaitio 2 esittää auto
koulutusohje
ohjelman s tuotetta. H
asennetta ja
teet
into 2009, 9 hjelman tut t osaa ottaa nee oppima esti työssää htautua arv suorittanee sta tutkinno palvella kai aa huolehtia ta ratkaisuj non suorittan
usta ja yle än. Hän osa suorittanut utoalan peru
osaa jousta lan ammatti dattaa mm. t olovelvollis omyyjän ko
elman rakenn
uorittanut Hän hallitse
a välitämme
9 – 11) on a tkinnolle:
a liikennetur aan uusia as än sekä huo vostavasti om
ella tulee ol on osista, jo ikkia asiakk a asiakkaide
a työntekijä nut osaa ku
istä työlain aa toimia m
osaa käyttä ustutkinnon avasti ratkai ieettisten pe tehtyjä sopi suus-, tietos oulutusohjel
ne (Educa)
osaa palve e autotekni
e toisistamm
asettanut se urvallisuuden
sioita. Tutki omioi ympä oman yrityk lla sellainen otka hän on
kaita kaikis en ja omast
änä tai amm unnioittaa ja
nsäädäntöä.
myös kansain ää tieto- ja n suorittanut ista työssää eriaatteiden imuksia ja a suoja- ja ku
lman perust
ella asiakas iikan niin h
me. (
euraa- n sei- innon ristöä ksensä n am- n suo- ssa ti- a tur- matin- a nou- Hän nväli-
vies- t osaa än on- n mu- asiak- ulutta- teiden
sta ja hyvin
Auto
4.4 A 4.4.1 4.4.2 4.4.3 Lisäk tutkin 4.7.1 4.7.1 4.7.16 4.7.17 4.7.1 4.7.19 4.7.20 4.7.26 4.7.27 4.7.2 4.7.29 4.8 M 4.8.1 4.8.2 4.8.3 4.8.4 4.8.5 2
omyyjän osa ku ost tok su my ja vio va ku Op seu
Automyynni Myynti ja tu Markkinoin Osto- ja han ksi valittava nnon osista 4 14 Ajoneuvo 5 Uusien aut 6 Käytettyje 7 Hyöty- ja e 8 Vapaa-ajan 9 Lisävarust 0 Rengas- ja 6 Varaosatyö 7 Paikallises 8 Tutkinnon 9 Tutkinnon Muut valinnai Työpaikkao Yrittäjyys, 1 Ammattitait Ammattitait Lukio-opinn Ope 2.4.2.
En ett am aik he ma tek teh va Op pro
aaminen ja s uin myyntity tettavan vai konepohjais orittanut tu yynnin osal vakuutukse oida varasto at seikat. H ujen peruste petushallitu uraavat tutk
Taulukko
n koulutuso uotetuntemus nti ja asiakasp nkintatoimint 30 ov tutkin 4.8.1–4.8.5
myyntityö, 1 tojen myynti n autojen my erityisajoneu n ajoneuvoje e- ja tarvikem a vannemyyn
ö ja varaston sti tarjottavat osat ammati osa ammatti iset tutkinno ohjaajaksi val
10 ov toa syventäv toa täydentäv not
etussuunnite ngenström ( tä laatijat tu mmatillisen
kataulutus.
enkilön laat aattiseksi v kijä laatii e hdään korja almis opetus petussuunni osessi. Ope
sen kehittäm yö sitä edel
ihtoyksikön sia ohjelmia untee varaos lta. Hän osa en asiakirjat okustannuks
än osaa teh ella ja tunte s on nimenn kinnon osat.
o 1. Tutkinno
ohjelma, aut s, 30 ov palvelu, 20 o
ta, 10 ov nnon osista 10 ov ityö, 10 ov yyntityö, 10 uvojen myyn en sekä niide myyntityö, 1 nti, 10 ov n hallinta, 10
t tutkinnon o illisista perus itutkinnoista
n osat amma lmentautumi ät ja laajenta vät tutkinnon
elman laadin (1987, 152) utustuvat p
koulutuksen Opetussuun tima asiakir vuoropuhelu
nsin perusr auksia. Vuo ssuunnitelm itelman laat tussuunnite
minen llyttää. Tutk n kunnon. H a ja hakem sa- ja varas aa tehdä au t oikein. Tu sia ja tuntee hdä liiketoi ee autoliikke nnyt toiseen . (Autoalan
on osat autom tomyyjä
ov
4.7.14–4.7.2
ov
ntityö, 10 ov en varaosien m
0 ov ov
osat, 0–10 ov stutkinnoista a
atillisessa per inen, 2 ov avat tutkinno n osat (yhteis
ntatyö ) mukaan o perusteellise
n rakentees nnitelman la irja. Engen uksi alan o rungon, joh oropuhelu ja ma.
timinen on k elman laadin
kinnon suor Hän osaa kä mistoja. Aut
stoalan teht utomyyntiin utkinnon suo
e ajoneuvov mintaa kos een taloutee
asteen auto perustutkin
myyjän koulut
20 tai 4.7.26
myyntityö, 1
a, 0–10 ov ruskoulutuks
on osat, 0-10 set opinnot),
opetussuunn esti opintosu een. Työlle aatiminen ei ström luon opettajien k on opettajie atkuu, kunn
koko oppila ntaan tarvita
rittanut osaa äyttää eri au tomyyjän k
täviä erityis liittyvät ra orittanut osa varaston hal
kevia ehdo en vaikuttav omyyjän ko nto 2009, 17
tusohjelmass
–4.7.29; jois
10 ov
sessa, 0–10 o
ov 0 – 10 ov
nitelman su uunnitelman e perustetaa
i saa olla jo nnehtii ops- kanssa. Ope en kommen nes saadaan
aitos organi aan jokaisee
a arvioida s utomerkkie koulutusohje
sesti lisävar ahoitusyhtiö aa laskemal llintaan vaik otuksia tunn
vat tekijät.
oulutusohjel 7 – 18.)
sa
sta 10 ov vo
ov
uunnittelu v n perusteis an työryhmä onkun yksitt -prosessia s etussuunnite nttien perus n nivottua y isaation opp en osa-alue
sisään en tie-
elman ruste- öiden-
lla ar- kutta- nuslu- lmaan
oi olla
vaatii, iin ja ä sekä
täisen syste- elman steella yhteen pimis-
eseen
Automyyjän osaaminen ja sen kehittäminen
erikoistuneita henkilöitä. Alueelliset ja kansainväliset työpaikkanäkemyk- set tulee huomioida tarkasti opetussuunnitelman laadinnassa. (Helakorpi 2010, 149.)
Opetussuunnitelman laadintaprosessi voidaan tiivistää seuraavasti:
1) Määritellään koulutuksen avulla tuotettava pätevyys sekä koulutettavien valintamenetelmät ja perusteet.
2) Määritellään opetuksen sisältö ja oppiainejako.
3) Laaditaan yleiskuva opetuksen periaatteista ja määritellään organisaa- tiomuoto.
4) Laaditaan opetuksen tavoitteet sekä orientaatioperusta.
5) Laaditaan orientaatioperusteista taulukko, josta käy ilmi kunkin aiheko- konaisuuden päätehtävä osana koko koulutusta.
6) Määritellään opetuksen yleinen motivoiva ristiriita ja tapa, jolla se käy- tännön tasolla toteutetaan (ongelma, tehtävät yms.).
7) Laaditaan yksittäisien oppiaineiden tavoitteet.
8) Määritellään kunkin oppiaineen oppisisältö verraten tarkasti.
9) Jaotellaan aihekokonaisuudet vaiheisiin. Lisäksi määritellään opetuk- sellisen tehtävän vaatima aika.
10) Määritellään kuhunkin opetusvaiheeseen ja tehtävään sopivammat so- siaali- ja opetusmuodot.
11) Jaotellaan aihekokonaisuus opetusjaksoihin. Tarkastellaan kriittisesti voidaanko suunniteltua aikataulua noudattaa.
Käytännössä suunnittelu etenee koko ajan, mutta loppuosaltaan palataan takaisin eli suunnittelu etenee edestakaisin vaiheesta toiseen. (Engenström 1987, 154 – 155.).
Opetussuunnitelmaan tarvitaan runsaasti tietoa ja materiaalia. Tiedoilla päästään käytännön tasolle. Ainakin seuraavia tietoja tarvitaan:
Opetussuunnitelman perusteet
Alueelliset ja paikalliset kehityssuunnitelmat
Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden ennakointi
Visiot, arvot ja arvokeskustelu
Yhteyden luominen muihin oppilaitoksiin ja sidosryhmiin
Koulutuksen järjestäjän faktatiedot: toiminta-ajatus, strategia, tut- kinnot, opiskelijat, henkilöstö, resurssit, talous, sidosryhmät, si- jainti, organisaatio, hallitus jne.
Autoomyyjän osa
Am laa
aaminen ja s Kuvio tutkinn työelä
mmattiopist adinnasta ja
Jaksot suuksi
Tutkin non os
Jokai telma
Amm yhteyd
Tutkin topolk kin po
Kuvat opetu HOPS
Ensin jyyspo
Tutkin kerrot taa m kiopo
Jos op yhtey
Jos o dessä,
sen kehittäm ossa 3 on h
non peruste ämän osaam
Kuvio. 3. Op
to Omnia on a formaatista t on oltava ia ei saa pir nnon osan/o
saa ei hajote selle opisk
(HOPS), jo mattiosaamis dessä työpai ntokohtaisis kuja ja kerr olku antaa m
taan myös sta, mutta S:n mukaise n kuvataan
olku.
ntokohtaisis taan, minkä
ahdollisuuk lku tai yritt piskelija on dessä, on ky opiskelija te
, niin kysee minen havainnollis
eiden, oppi misen välillä
petussuunnite
n laatinut y a.
a laajoja o rstaloida pie
osien suorit eta kolmelle kelijalle teh oka antaa ma
sen näytöt s aikoilla.
ssa opetuss rotaan, mink mahdollisuu
sellaisia po joihin opis esti.
”peruspolk ssa opseiss älaisiin tehtä ksia. Ensin k täjyyspolku n Omniassa
yseessä työ ekee näytön essä on oppi
tettu opetus ilaitoskohtai
.
elman ja työe
yhteisen linj
opintokokon eniksi osiksi ttaminen on e vuodelle.
hdään henk ahdollisuuk suoritetaan suunnitelmis
kälaisiin teh uksia.
olkuja, joih skelija voi ku”, sitten e sa kuvataan
äviin ja työ kuvataan ”p .
a työssäopp elämänäyttö n erillisinä ilaitosnäyttö
ssuunnitelm isen opetus
lämän vuoro
auksen ope
naisuuksia.
i.
n mahdollis ilökohtainen ksia yksilöll
pääasiassa t ssa kuvataa htäviin ja ty hin Omniass tuoda muu esim. lukio n erilaisia o öpaikkoihin
peruspolku”
imassa ja a ö.
tehtävinä o ö.
man vuorop ssuunnitelm
ovaikutuksia
etussuunnite
Opintokok stettava. Tu en opetussu
lisiin valinto työssäoppim an erilaisia yöpaikkoihi sa ei nyt a ualta suorit opolku tai y
opintopolku kukin polk
”, sitten esim antaa näytö opetuksen y
uhelu man ja
elman
konai- utkin- uunni- oihin.
misen opin- in ku- anneta
tuksia yrittä- uja ja ku an-
m. lu- n sen yhtey-
Automyyjän osaaminen ja sen kehittäminen
Ammattiopiston johtoryhmä käsittelee opetussuunnitelmat.
Ammattiosaamisen toimikunta hyväksyy näyttöjä koskevat suun- nitelmat.
Rehtori hyväksyy tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat.
Omnian hallitus hyväksyy opetussuunnitelman yhteisen osan.
Opetushallitus tarkasti Omnian kone- ja metallialan opetussuunnitelman vuonna 2012. Samalla tehty kyselytutkimus paljasti runsaasti puutteita.
Opetusta oli annettu, vaikka OPS ei ollut valmiina tai sitä ei oltu hyväk- sytty. Työelämän edustajat eivät olleet mukana opetussuunnitelmatyössä.
Valinnaisuus ei ollut toteutunut, kun opetusta ei ole järjestetty tutkinnon osa kerrallaan, vaan se oli hajautettu kolmelle vuodelle. Valinnaisia tut- kinnon osia ei oltu tarjottu yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelijoille ei oltu laadittu HOPS:eja. Usealla koulutuksen jär- jestäjällä mitkään joustavuuden muodot eivät olleet toteutuneet. Tutkintoi- hin sisältyvä 5 ov:n yrittäjyysopintojakso ei ollut toteutunut kaikissa tut- kinnoissa
Opetushallituksen havaitsemat puutteet tulee tarkasti huomioida auto- myyjän opetussuunnitelmaa laadittaessa. Puutteelliset kriteerit on kirjattu opetussuunnitelman tarkastuslistaan (Liite 5).
Auto
3 A
3.1
omyyjän osa
AUTOMY Su saa ma Tä au am ke ala suu kil my Va ilm tel tos eiv jäl Pä oim ku vu av ha esi op Ra ke ha ke ha Tä ku tim Työeläm .
Ty
aaminen ja s
YYJÄN T uurten ikälu atavuuden akkaasti kou ällä hetkellä utoalan aloit mmattiin, va eytyvät noin alle tulee n
uden työvo löä lisää jo yyjää ja 39 altioneuvost man osaavin
lmämme tai snopeus on vät ole pysy ljessä. Oppi äättäjät eivä miseksi op uljetus ja ilm uotta vienyt voimiin ky aastatteluja.
imiehet ja pettajat ja ko
aportin muk ehityksen tu ahmoteta. Se ehittämistarp allitus 2013:
ässä tutkimu uitenkin niin muksiin.
män edustaji yöelämän ed
Autoje alalle.
Kaikk kertais
Työeh tietote
Hyvät
sen kehittäm
TULEVAIS uokkien eläk varmistami ulutukseen j ä toisen ast
tuspaikkaa aan hakeutu n viidelläto
äin ollen v imatarve tä oka vuosi. V
varaosamyy to on asetta n kansa. Ta ipuu tähän
ollut viime yneet muuto ilaitoksen re ät ole tiedos etushallitus mailualan l työ julkais ysymyksiin Kohderyhm työntekijät oulutuspääll kaan tekniik uomiin tulev elvityksessä peet, joihin
10, 9).
uksessa noj n, että rajau
en palaute dustajien pa en teknisen kien ammatt stamista sek htosopimuks ekniset taido t valmiudet
minen
SUUDEN äkkeelle jää iseksi myös ja nuorten h teen ammat
vuosittain.
uvat muual ista prosen vuosittain no äyttyisi, niin
Vuonna 20 yjää. (www anut tavoitte avoite on k (Opetushal e vuosina h oksen muka esurssit eivä staneet auto s tilasi vuo
laadullisen stiin jouluk perustuva mäjoukkona sekä oppil liköt.
kan alalla k vaisuuden h ä on kuiten n oppilaitok ojaudutaan udutaan auto
alautteissa k n monimuot tiryhmien t kä helppout set, palkkau ot.
myynti- ja
N ENNAK äminen aset s autoalalla houkuttelem tillisissa opp Läheskään lle tai jatko ntilla aloitta
oin 1000 h n autoalalle 012 valmistu w.autoalantie
eeksi, että S kunniahimo llitus 2013:8 hyvinkin no ana, vaan ov
ät vastaa työ oalan muut onna 2010 ennakointis kuussa 2013
aa Webro a olivat ala laitoksessa keskitytään haasteisiin. K nkin onnistu kset tulisi j
edellä main omyyjän tul
korostuivat s toisuuden a arve keskit ta asiakkaan usjärjestelm
markkinoin
KOINTI taa vaatimu . Autoala p miseen alalle pilaitoksissa n kaikki eiv o-opiskeluu aneista opisk
enkilöä lisä tarvittaisiin ui nuorisoa edotuskesku uomi on vu inen. Miten 8, 67 - 72).
peaa. Amm vat monta vu öelämän tarp osnopeutta.
asiantuntija selvityksen.
3. Selvityks opo-lomaket alla työsken alan opetu vain ajoneu Kokonaisuu uttu löytämä atkossa pan nittuun enn levaisuuden
seuraavat ha asettamat va tää työn ja n ehdoilla.
mät sekä niid ntityölle.
uksia työvo panostaakin e.
a on reilut vät jää aut un. Opinnot kelijoista. A ää. Jotta tul n noin 2000 asteelta 26 us.fi.) uonna 2020
n koulutusj . Autoalan mattioppilait vuotta tavoit
rpeita.
. Nykytila aryhmältä a . Mittava k sessä on käy
tta ja ry ntelevät joh uksesta vast uvojen tekn utta ei näin ään ne kesk nostaa. (Op nakointirapo n osaamisen
aasteet:
aatimukset palvelun y den edellyt
oiman n voi-
2000 toalan t kes-
Auto- levai- 0 hen- auto- maa- ärjes- muu- tokset tteista arvi- auto-, kolme ytetty yhmä- htajat,
taavat niikan ollen keiset petus- orttiin n vaa-
koko yksin-
tämät
Auto
3.2
omyyjän osa
Opettajie .
Au ses lue pe
aaminen ja s
Lehti-
Windo toresk linta.
Autok
Uuden
Varao
Sopeu
Sähkö
Auton
Autom
Monit
Jatkuv
Tiimit sa.
Kansa
Koko työkal
Englan
Sosiaa neissa
Oikea
Palvel
Asiaka keskei
Autoa mäosa
Merko
Yritys minen en palaute utoalan ope
sta kartoite ettelo on k eista.
Huole rutiini
Tietot
Konfig
Asiaka
Sosiaa kaluna
Tietot
Kyky
Oppila jien kä
sen kehittäm ilmoituksie ows-käyttöj kontran, net kaupan lains n oppimisen osamyynnin utuminen mu öauton ja hy nmyyjän on myyntiin liit toimiosaami vaa itsensä k työkyky, ko ainvälistymi palveluketj luja.
nnin kielen alisten taitoj a enemmän h
asenna työ luketjun mu aspalveluhe isyyttä ja he alan perustu aamisen näk onomikoulu sosaaminen, n.
etushenkilös ettiin autoal
ooste autom ellinen asen
iosaaminen.
ekniikan sy gurointi, lan aspalvelu.
alisen media a.
ekniikkataid asettua tois aitoksen va äytännön su
minen en laatimisee
järjestelmän ttipohjaisen säädännön t n hallinta.
taidot.
uuttuvaan m ybridiauton t
osattava rap ttyvät verotu ista tarvitaa kehittämistä ommunikaat
inen.
ju on osatta taito.
ojen kehittäm huomioon.
öhön.
uuttuessa va enkilöiden k enkistä hyvi utkintoa tuli kökulmasta.
utukseen tul , käytöstava
stön näkem lan opettaji myyntiä ko nne, tarkkuu
.
yvällisiä tait ngattomat v an ja intern dot, logiikk sen ihmisen astuu opettaj ubstanssin o
en tarvittav n, Automast n puhelinva
tunteminen.
markkinatila tekniikan os portoida tila usasiat.
an koko ajan ä, joka vaati tio työjohdo
ava ja opitta
minen tulisi
aaditaan lisä koulutukses invointia.
isi tarkastel .
isi tarjota te at ja työelä
myksiä autoa en seminaa skevista tu us, järjestel toja.
verkot, laitte netin sujuva ka ja ohjelm asemaan as ajien täyden osaamisesta
a osaaminen ter-ohjelma ihteen ja k
anteeseen.
saaminen.
astoja ym.
n lisää.
ii malttia.
on ja varaos
ava hyödynt
i ottaa oppi
ää innovatiiv ssa tulisi k lla entistä e ekninen mo ämän pelisä
alan tulevai arin yhteyde
levaisuuden lmällisyys j
eisto ja tieto a käyttö ma mointi.
siakaspalvel nnyskoulutu
n.
an, sähköise kassahoidon
samyynnin
tämään myy
ilaitosten op
visuutta.
korostaa asi enemmän ty oduuli.
ääntöjen hal
aisuuden os dessä. Alla n osaamisen
ja perusasi
oturvallisuu arkkinoinnin
lutilanteissa uksesta ja op
en os- n hal-
kans-
ynnin
ppiai-
iakas- yöelä-
llitse-
aami- oleva n tar-
oiden
s.
n työ-
a.
petta-
Auto
3.3
omyyjän osa
Ennakoin .
Au tus ka Ikä sie ko jen on jes To tee lop tel ko oll sen tar mi
aaminen ja s
Työelä tukses
Oppila turvaa kehity
Verkk timuks opiske sa on h
Amma kanssa täntöä nnin johtop utoalalla tul sohjelma o aspalveluhen
äryhmien p en resurssit oulutuksessa n keskeyttäm n suuri tutki
stelmän lian oisen asteen en muutoks puttomiin la lmiin ja ope okonaisuuks
la mahdolli n sisällön s rpeet. (Opet istarpeita.
Kuvio 4. Au
sen kehittäm ämästä tule ssa.
aitosten resu aminen vast ys on ollut n ko-opetukse sia. Verkk elua varten.
huomattava atilliseen v a. Oppilaito ä. (Opetusha päätöksiä
lisi tarkaste sana merko nkisiä moni
ienenemine tarpeet ova a. Lisähaast misen pien intojen mää n moneen ko n koulutuks sesta. Autot aajentaa, va etuksen tote sia, jotka pa suuksia val suunnittelus tushallitus,
utoalan osaam
minen evien viera
urssien riitt taamaan ty nopeata.
en tarjonta v ko-opetus
Maahantuo a määrä itse
vahvuuksien oksen tulisi
allitus, 2013
ella mahdoll onomikoulu ialaisia osaa en ja koulut at tulevaisu teita tuo työ nentäminen.
ärä, joka on oulutusohje sessa pitäisi tekniikan p aikka tekniik
euttamiseen alvelevat ty lita omien t ssa tulisi ot 2013:10.)
mistarpeet (o
ilijaluennoi tävyys ja lai yöelämän va
vastaamaan antaa valm ojilla on use opiskelua v n löytämin
vahvistaa ty 3:10.)
lisuuksia to utusta. Tule
ajia.
tettavien vä uudessa suu öurien piden
Toisen ast n hajottanu elmaan.
i käynnistää erustutkinn kka koko aj n tulisi saad yöelämän ta
arpeiden m taa huomio Kuvio 4 es
opetushallitus
tsijoiden kä itteistojen a aatimuksia,
käytännön miuksia my
ein ns. koul verkossa.
nen yhteist yössäoppim
teuttaa auto evaisuudessa heneminen uria haasteit
ntämisen pa een toteutu t toisen ast ä keskustelu
on tekniika jan kehittyy da joustavuu arpeita. Op mukaisia kur oon alueellis
sittää autoal
s, 2013:10 )
käyttäminen ajanmukaisu , koska aut n työelämän myöhempää
lutusputkia, työssä yrit misen HOPS
omyynnin k a tarvitaan
sekä oppila ita toisen a aine sekä op uksen ongel
teen koulutu u koulutusr an osuutta e
y. Opetussu utta sekä op piskelijoilla
rsseja. Koul set ja työel lan yleisiä
ope- uuden toalan n vaa-
itse- , jois- tysten S käy-
koulu- asia- aitok- asteen
pinto- lmana
usjär- raken- ei voi uunni-
pinto- tulisi lutuk- lämän
osaa-
Auto 3.4
omyyjän osa Automyy .
Au au my tai sek suu mä täy Ty my Au kä tyi Au Au saa ka sel ost au sel ost lee do na Ku taa vo tar My my my ko Ku Lo Au löi Au ho Au rus Ke oh dy vu tos
aaminen ja s yjä ammatti utomyyjät ty utoliikkeissä
yyntiä. Myy itoja, autoje kä miehille utta, yhteist ätön automy ydennyskou yössä on tul yyjältä odot utomyyjät m ä niiden varu ihin autome utoliike voi utomyyjä a
apuvaan as alliita ja asia
llinen suhde taa hyvän a utoja ja ker
lvittää asiak topäätökses e asiakkaan oista, rahoitu ainen osa ka
un asiakas o a rekisteröin oi käydä hak rkan kaavan
yyjä työsk yyjällä on v yy autoja. Y oistuneet aut
un asiakas h opullisen va
utomyyjät h ille ja yrityk utomyyjän oitoa. Autol
utomyyjä ti steluun ja o eskeistä työ heistehtäviin yshenkilönä uokratarpeis
sta. Asiaka
sen kehittäm ina
yöskentelev ä. Työhön k
yntitaitojen en teknistä e että naisi työtaitoja, j yyjän amma ulutusta, sill
ltava toime tetaan tulok markkinoiva
usteita. Auto erkkeihin, j
toki myydä loittaa työn iakkaaseen akas haluaa e asiakkaas auton. Myyj
too niiden kkaan tarpe ssä. Mikäli kanssa kau usvaihtoehd aupanteosta on tehnyt os
nnin ja vak kemassa au n mukaisesti kentelee tul
vastuullaan Yleensä aut tomyyjät.
haluaa vaiht aihtoarvon p hoitavat my ksille.
työhön kuu liikkeet järj
laa myytäv ovat ajoissa össä on myy
n. Automyy mm: vara ta. Automy as haluaa y
minen
vät autojen kuuluu myös
lisäksi auto tuntemusta ille. Työssä joustavuutta atissa. Auto lä autot ja
en kaikkien ksentekokyk at, myyvät j oliikkeet ov a ne myyv ä pelkkiä va nsä, kun as on luotava tehdä hyvä een. Asiakk jä kuuntelee ominaisuuk eita, esittää
asiakas on uppaehdoist doista, huol on auton hi stopäätökse kuutukset ja uton. Lopuk
i.
losvastuullis n tiettyjä yr
toliikkeillä htaa autoa, m
päättää isoi yös autojen
uluu myös jestävät use vät autot ja
asiakkaan n yntityö, mut yjä toimii k aosa-, lisäv yyjän on os yleensä tiet
ja niiden v s muiden pa omyyjän ty
ja tulosvas ä tarvitaan a ja yrittäjäh omyyjän työ niiden tekn n ihmisten j kyä.
ja ostavat u vat yleensä vät sekä uus
aihtoautojak iakas saapu a kontakti n än kaupan, o
kaan on voi e asiakkaan ksista. Myy
myyntiperu kiinnostunu ta. Myyjä k
tosopimuks inta.
en, myyjä te a sopii asiak ksi on auton
sesti. Yrity itysasiakkai on eriksee myyjä arvio issa autoliik leasingia ja
asiakashan ein myyntin
huolehtii s noudettaviss
tta suuri os kaupan jälk varuste-, hu
attava kerto ää, millain
arusteiden m alvelujen ku ö edellyttää stuullisuutta itsenäisyyt henkeä. Ajo ö edellyttää niikka kehitt ja tilanteide uusia ja käyt erikoistunei sia autoja e kin.
uu liikkeese nopeasti. K on tärkeää l itava luottaa n toiveita se
yntikeskuste usteita sekä ut autosta, ertoo asiakk sista ja vaku ekee tarvitta kkaan kans n luovutus, ysautojen m
ita, joille h n ammattili oi vaihdettav kkeissä vaih
a vuokraust nkintaa ja a
näyttelyitä iitä, että au sa.
a työajasta een jälkima uolto-, kor oa asiakkaal en on auto
myyntitehtä uten vakuut ä asiakaspal a. Ammatti ttä, oma-alo okortti on v ä jatkuvaa li
ttyvät koko en kanssa. A ytettyjä autoj
ita joihinkin että vaihtoau een. Liikke Koska autot luoda luotta a siihen, ett ekä esittelee
elun aikana ä auttaa asia
myyjä neuv kaalle myyn uutuksista.
avat paperit ssa, milloin
joka suorit myynnissä hän markkin
iikenteeseen van auton a htoautopääll ta yksityish asiakassuht viikonlopp utot menevä
kuuluu eril arkkinoinni rjaus- ja a alle riittäväs on suoritusk
ävissä tusten lvelu-
sopii oittei- välttä- isä- ja
ajan.
Auto- ja se- n tiet- utoja.
eseen t ovat amuk- tä hän e tälle a hän akasta
votte- ntieh- Olen- t, hoi- tämä tetaan auto- noi ja
n eri- arvon.
likkö.
henki- teiden
uisin.
ät va- laisiin
n yh- auton- sti au- kyky,
Auto
3.5
omyyjän osa ku jne my ja ha jes dä Au mu rus ko da Au sel tok Ly ryh Li om my Tu oll ett via my Tu my jot rem nin ses de My ne ko Ko tod yll ty ke Automyy .
He säl tav jän su
aaminen ja s uinka paljon e. Automyy yytäviä ajon koeajotilan allittava ajon
stelmät, huo äntö.
utomyyjien ukaan. Palk stuvasta pr oostuu prov anteet vaikut
utokauppoje listä käsin.
kauppa sup ycken muka hmää, mene isa Kairisto minaisuuksia
yyjän suorit utkimuksen leet automy tä myyjät o a. Erot myy yyjillä oli k utkimus os yyntituloksi tka käyttivä mmin kuin nen koulutu ssa todettiin en ja asiakas
yyjillä, joil eet suorituso oulutus. Myy okemus voi dettiin, että läpitää tai k
nöyryys au ehittämistä.
ynnin reuna enkilöauton
lle lopputul vuus, turval n on oltava ssa (2013) k
sen kehittäm n bensiiniä yjän on tun neuvoja ja/t nteissa. Per neuvojen re oltosopimuk palkkaus m kka muodost rovisiosta s isiosta, jon ttavat tulosp en ja vapaid Autoalalla t pistuu tule aan autoteo estyjät ja hä o- Mertanen
a menestyv tusorientaat osallistuvie yyjinä keski
livat enemm yjien välillä
aupallinen t oitti, että ia kehittämä ät adaptiivi
vähemmän us näytti tuk n myös, että ssuuntaukse
la oli pelkk orientaatios yntivalmenn i kääntyä ra iäkkäillä ja kehittää adap
uttaa varma (Kairisto- M aehdot n suunnittelu
loksen on m llisuus, kus
perillä näist kuvataan ed
minen se kuluttaa nnettava ja o
tai koneita rinteisten m ekisteröinti- kset ja vero määräytyy au
tuu yleensä sekä työsuh nka automyy palkkauksee den korjaam tulee olema evaisuudess ollisuudessa äviäjät (Mut n (2003) tu vällä automy
tiota, ikää, k en myyjien imäärin yks
män oppim ä oli tässä tai teknillin kokeneimm ällä asiakas ista myynti n adaptiivist kahduttavan ä myyjän o en kehittämi kä perus- ta ssa myyjille nuksen tode asitteeksi a a pitkään au
ptiivisia toi asti adaptii Mertanen 2
ua saneleva mahduttava.
stannukset j tä kaikista t dellä mainit
, ja millaisi osattava kä niiden esitt myynti- ja t - ja vakuutu
tus sekä au uto- ja kone ä kiinteästä
hdeautosta.
yjät saavat en.
mojen edunv aan edessä s
a. Järjestön a tulee olem tanen 2/201 utki väitöski yyjällä on.
kokemusta j keski-ikä o itoista vuot misorientoitu suhteessa h nen koulutus mat automy ssuuntaukse
tyyliä, men ta myyntity n adaptiivisu
ppimisorien istä.
ai lukiokoul e, joilla oli
ettiin parant automyyjän utomyyjän a
mintatapoja visten toim 003.)
at monitaho Reunaehto ja ympäristö tekijöistä. A
tuja keskeis
ia ominaisu äsitellä hyvi ely-, luovut toimistoteht usasiat, erila
tokauppaan ekaupan työ peruspalkas Merkittäv myymistää valvoja CE sopeutumist n toimitusj maan tuleva 3, Suomen irjassaan, m
Tutkimukse a oppimiso oli 39 vuott tta. Tutkimu uvia kuin su hyvin pieniä
s.
yyjät saavu n toimintata nestyivät hu yyliä käyttäv uuden kehity ntaatio edist lutus taustal kaupalline tavan myyjä
ammatissa alalla olleill a. Nuorien a mintatapojen
oiset reunae oja ovat lähi ö. Tulevais Autoalan kes
siä reunaeht
uuksia autol in autoliikk tus-, hinnoi tävien ohel aiset rahoitu n liittyvä lai öehtosopimu
sta, myyntii vä osa pal än autoista.
ERA toimii ta siihen, ett
johtaja Be aisuudessa
Autolehti, 9 millaisia hen essa tarkast orientaatiota ta. Myyjät o uksessa tode uoritusorien
ä. Lähes ka uttivat pare apojaan. My uomattavast vät myyjät.
tystä. Tutki tää adaptiiv lla, eivät pä en tai teknil
än tulosta.
a. Tutkimuk lla oli vaike automyyjien n reflektoin
ehdot, joide innä: markk suuden auto
skusliiton ju toja:
lla on keessä ittelu- la on usjär- insää- uksen in pe- lkasta
Suh- Brys- tä au- ernard
kaksi 9).
nkisiä teltiin a.
olivat ettiin, ntoitu-
aikilla empia yyjät, ti pa-
Tek- imuk- visuu- ärjän- llinen ksessa euksia n tiet- ntia ja
en si- kinoi- omyy- ulkai-
Auto
4 O
4.1
omyyjän osa Ma my lut ve tek Te Tu kin na on raa au bil sem Tä (tu jop toa Ym po ko ko mi vä Ku taa ov aja kii mi lä OSAAMI
Mitä on .
Os ses ulk Ha ko siä
aaminen ja s Markkinoitav
yydään kaup ttavan näkö etovoimaisek
knisellä rat eknisellä rat urvallisuus:
nointikeinoi aisuutena os n vahva kilp ava malli s utosuunnitte liteettia on mmilla terä ämä asettaa urvatyynyt j
pa yli kymm a asiakkaall mpäristö: P olttoaineen k okaasupäästö oilla. Tämä istajia ei he ät miltei joka
ustannukset an. Auton v vat vaikeam an umpeudu innosta. H istajan täyty
mukaan aut INEN TUT
osaaminen?
saaminen k sta kuten es kopuolella.
anhisen (20 ompetenssis
ä käsitteitä.
sen kehittäm uus: Henki pallisessa m öisiksi. Ajo- ksi. Sen pi tkaisulla ho tkaisulla ei t Turvallisuu ista. Kulutt stopäätöstä t pailutekijä au
aa vielä pa lijoille. Akt vaikeata m äksillä. Tav
suuria haas a vyönkiris menen kapp le asiantunte Pakokaasupä kulutus ase öjä jouduta luonnollise elpota se, et
a vuosi.
: Kaikki ed valmistus nä mmin laskett uttua, konst eille nämä yy tarkkaan ton vaihtoar TKIMUK
?
koostuu työe simerkiksi h Tässä luvu 010) mukaa ta ja ammat
minen ilöauto on k mielessä. Au -ominaisuu itää myös e oukutellaan
tunnu oleva udesta on tu tajat pitävät
tehdessään.
automarkkin aremmat pi
tiivista turv mitata. Auto voitteena on steita auton stimet) kehi paletta. Täst
evasti.
äästöt, mel ettavat suuri aan rajoittam
esti nostaa ttä ympäris dellä maini äkyy suoraa tavissa. Nii truktion ja l ä korjausku n punnita hin rvo, niin las KSEN KOH
elämäosaam harrastustoi ussa keskity
an työeläm tintaidoista.
kulutushyöd utoista pitää det pitää ol erottua eduk n asiakkaita
an rajaa.
ullut yksi k t turvallisuu Hyvät pis noilla. Auton
steet. Tämä vallisuutta e on korinrak n aina vain n korinkorja ttyvät jatku tä kaikesta o
lu, raaka-a ia haasteita maan yhä m auton valm töhaittoja r itut reunaeh an hinnassa,
itä, jotka va laatuun liitty ustannukset nnan ja laad skelma mon HTEENA
misesta ja ty iminnasta ta
ytään ainoa mäosaaminen
. Kuvio 5 ha
dyke, Autot ä saada mah lla hyvät. A kseen kilpa a vaihtamaa keskeisimmi utta lähes tä teet NCAP- n ostajat od ä antaa mel eli ajo-omin kenteita tehd
parempi ko aajille. Auto uvasti. Turva
on automyyj aineiden kie auton suun monimutkai
mistuksen h ajoittavat sä hdot vaikutt mutta ylläp aihtavat aut
yvät kysym t eivät lan dun välillä. K nimutkaistuu
yön ulkopu ai sosiaalise astaan työel n koostuu ahmottaa os
t valmisteta hdollisimma Auto pitää ailijoista. U an auto uu istä auton m ärkeimpänä
-törmäystes dottavat, että
lkoisen haa naisuuksia j
dään yhä e olariturvalli on turvavaru
atyynyjä vo yjän osattava
errätysaste nnittelijoille isemmilla te hintaa. Aut äädökset ki ttavat auton pitokustann toa ennen ta mykset eivät
nkea. Auto Kun otetaan u entisestää
uolisesta osa esta elämäst
lämäosaami kvalifikaat saamisen ke
aan ja an ha-
saada Uusilla uteen.
mark- omi- steistä
ä seu- asteen
a sta- rikoi- isuus.
usteet oi olla a ker-
sekä e. Pa-
eknii- toval- iristy- n hin- nukset
akuu- t juuri onval-
n vie- än.
aami- tä työ iseen.
tiosta, eskei-
Autoomyyjän osa
Kuvio
Ko Ty su ten an täm lis Ru jäs 1)
2) 3)
4)
aaminen ja s
5. Työelämän
ompetenssi yöelämän k orittaa häne nssi kuvaa p ntuntemusta minen vaati sta kasvua. ( uohotie (20 stä näkökulm
työmarkki täminä ja vaatimuks työpaikan edellyttää ammatillin ja todistus tovaimeut ammatillin vyytenä.
Bunk (199 a) amma
fisen t b) menet tuksen ratkais c) sosiaa kenne tarvitt d) osallis
ympär vastuu
sen kehittäm
n osaaminen,
i kuvaa työn kontekstissa elle määräty pikemminki kuin yksilö ii sellaisen ( Hanhinen 02b ja 2002 masta:
inajärjestöje a eri tehtä sina.
n vaatimuks .
nen kompe sten ilmaise tena.
nen kompet 94) on jäsen tillinen kom toiminta-alu elmällinen n aikana esi
sut ja kyetä alinen komp llä yhteisto avaa sosiaa stumista ed ristöä, kyet u omasta toi
minen
, muokattu H
ntekijän tied a tämä tark
yt työtehtäv in yhteistoim ön taitoa.. K työympäris 2010, 71 – 2c) on valo en, julkisen ävien vaadi sina, joita etenssi opet emana muo tenssi yksil nnellyt amm mpetenssi: s ueen tehtävi kompetenss iintyviin on hyödyntäm petenssi: ko oiminnassa h alista kyvyk distävä komp
tä organisoi iminnasta ja
Hanhisen (201
don ja taido oittaa, että vät. Tämän p minnallisten Kompetens stön, joka tu
74.)
ottanut amm n sektorin ja
ittavina ke työn mene tussuunnitel dollisena p lön todellise matillisen ko suoriutua tai
istä
si: reagoida ngelmiin, lö mään kokem
ommunikoid heidän kans kyyttä ja em mpetenssi: m
imaan ja te a kehitykses
10, 16) laatim
n muuntam työtekijällä päivän työe n tiimien ja
siin ylläpitä ukee ja kan matillista ko a ammattijä
lpoisuus- j estykselline lmien, tutk ätevyytenä ena ja pote ompetenssin
idolla ja ilm järjestelmä öytää ongel muksia ongel da toisten ih
ssaan, osoit mpatiaa muokata om
ekemään pä stä.
masta mallista
mista toiminn ä on valmi elämässä ko a verkostoje
äminen ja k nnustaa amm
ompetenssia ärjestöjen m
ja ammatti en suorittam kintovaatimu
sekä jatko- entiaalisena n seuraavast man johtoa s ällisesti työs lmiin itsenä lmanratkais ihmisten ja ttaa ryhmät maa työtä ja
äätöksiä ja
a.
naksi.
iuksia ompe-
n asi- kehit- matil- a nel- määrit- itaito- minen
usten, -opin-
päte- ti:
spesi- suori- äisesti sussa
työs- yössä a työ-
ottaa
