– mitä, missä, milloin ja kenen kanssa? Sote – integraatio Keski-Suomessa

Sote – integraatio Keski-Suomessa –

mitä, missä, milloin ja kenen kanssa?

Peurunka 2 – seminaari 15.4.2015 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

27.4.2015

Työpajan tavoite:

Sote-integraation keskeiset

• painopistealueet ja

• kehittämiskohteet

on määritelty ja konkretisoitu jatkotyöskentelyn pohjaksi ^.

27.4.2015

1. Yhteistoiminta-alue:

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote- integr.)

2. Perusturvaliikelaitos Saarikka:

Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.)

3. Yksi kunta: Äänekoski (sote-integr.)

4. Pth:n isäntäkuntamalli:

Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty.

5. Sairaanhoitopiirin liikelaitos (pth):

Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2015

Marja Heikkilä, KS SOTE 2020

27.4.2015

2 310 2 576

2 952 2 994 3 073

3 126 3 343

3 546 3 768 3 790 3 836 3 951 3 969 3 996 4 046 4 222

4 431 4 623 4 639 4 668

5 106 0

3 194 3 432 3 246 3 208

824 1 071

1 299 1 291 1 341 1 091

1 398 1 342

1 768 1 299

1 881 1 788

1 807 1 647 1 601

2 051 2 341

2 183 2 224

2 623 2 941 0

1 390 1 428 1 414 1 378

566 468

599 650

635 856

796 951

907 1 319

925 916 982 1 099 1 150

924

1 367 1 007

933 893

948 0

712 733 738 676

906 1 013

1 044 1 036

1 076 1 153

1 132 1 232

1 060 1 135 973

1 185 1 143

1 207 1 263

1 212 691 1 388 1 433

1 117

1 183 0

1 074 1 250 1 076 1 139

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

Muurame Uurainen Jyväskylä

Laukaa Toivakka Petäjävesi Äänekoski Keuruu Saarijärvi

Konnevesi Kinnula Pihtipudas Karstula Hankasalmi Joutsa Viitasaari Multia Luhanka Kyyjärvi Kannonkoski Kivijärvi KSSHP KYS-ERVA KESKI-SUOMI MANNER-SUOMI

SO ja TE yhteensä SOS PTH ESH

Kuntien nettokustannukset v.

2013 €/as

Onnistuneen integraatioprosessin piirteitä 1/2

(Markkanen & Puro 2011; Singh 2006)

1. Integraatio koskee koko organisaatiota, ei pelkästään yksittäisiä prosesseja

• Kaikkien mukana olijoiden osallistaminen

• Integraatioprosessi perustuu tarvelähtöiseen palvelutarjontaan

• Vanhoista järjestelmistä luovutaan ja siirrytään aidosti uuteen toimintamalliin

2. Voimavarojen siirtäminen aidosti peruspalveluihin

• Strategisen ohjauksen siirto erityispalveluista peruspalveluiden suuntaan (erityinen huomio aiemmin kohtaamattomiin

palvelutarpeisiin)

• Integraatiolta ei alussa voi edellyttää säästöjä

3. Kuntalaisten ja asukkaiden mukaan ottaminen alusta asti suunnittelu- ja kehitystyöhön; pelkkä hallintomallien rakentelu ei riitä

• Asiakkaat on saatava ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja omista palveluistaan

25.2.2015

Onnistuneen integraatioprosessin piirteitä 2/2

(Markkanen & Puro 2011; Singh 2006)

4. Kaikilta ammattiryhmiltä edellytetään valmiutta muuttaa ammatillisia käytäntöjään

• Mikään ammattiryhmä ei saa jäädä integraatiokäytäntöjen ulkopuolelle

• Riittävä koulutus uusiin toimenkuviin ja työtapoihin

• Toimiva ja arvostava dialogi ammattikuntien kesken

5. Integraation ja uusien toimintamallien simuloiminen etukäteen

6. Lähidemokratiaan perustuva päätöksenteko, rahoitus ja toiminnan ohjaus yhtenä kokonaisuutena

• Toiminnalla ja rahoituksella riittävän konkreettinen yhteys

• Palvelujen arviointi myös kokonaisuuksina (estää osaoptimoinnin)

• Kuntalaiset osana prosessia

• Peruspalvelujen oltava koko sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpien ydinprosessien omistajia

MITÄ, MISSÄ, MILLOIN JA KENEN KANSSA SOVITAAN,

SUUNNITELLAAN, TOTEUTETAAN JA ARVIOIDAAN ILMAN YHTEISIÄ RAKENTEITA?

25.2.2015

Integraation vahvistaminen eri tasoilla?

Päivi Koikkalainen

Sote-alue Valtio Tuotanto- organisaatio

ja

organisaatio- kulttuuri(t)

Lainsäädäntö; STM: ohjaus; THL: suositukset ym.

EU;

Kv-normit ja trendit

Tuotannon ohjaus ja rahoitus

(järjestämispäätös: esim. asiakaslähtöisen integraation toteutuminen palveluissa)

Toiminta- ja palveluajatus, strategia Organisaatio- ja palvelurakenne Yhteinen hallinto ja budjetti

Johtaminen; toiminnan organisointi, ohjaus, arviointi ja seuranta; tutkimus, koulutus, kehittäminen

Henkilöstöresurssit, osaaminen, työnjako

Tietojärjestelmät ja toiminnanohjaus, tilat, laitteet…

Palvelu- prosessit ja

työyksiköt

Ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sote-palvelut

yhtenäisenä kokonaisuutena

Asiakkaat, perhe ja läheiset, lähiyhteisö- ja palvelut, Kela, järjestöt, muut toimijat…

Osto- palvelut Työntekijät

Toiminnallinen integraatioHallinnollinen integraatio

markku puro

Palveluintegraation asteet (Munday 2006)

• Organisaatiolähtöisyys, niukka yhteistyö

• Reaktiivinen, tarpeenmukainen yhteistyö

• Moniammatilliset tiimit (ei koko organisaatio)

• Suunniteltu, jatkuva yhteistyö

• Monipalveluyksiköt

• Strategiset kumppanuudet

• Kokonaisjärjestelmänä toimiminen

• Täydellinen integraatio

25.2.2015

Sote –integraatio eri asiakasryhmillä

Integraatiosta hyötyvät eniten asiakasryhmät, joilla

• pitkäkestoisia ja monimutkaisia hyvinvoinnin ja terveyden pulmia

• lapsiperheet

• syrjäytymisuhan alla olevat nuoret

• päihde- ja mielenterveyskuntoutujat

• vammaiset

• Vanhukset

Käytännön toimintamallien muutokset

(esim. hoito- ja palveluketjut, omahoidon tuki, asiakaslähtöinen hoitosuunnitelma…)

25.2.2015

Asiakaslähtöinen integraatio toiminnan perustana

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on tukea asiakkaan elämää ja arjessa pärjäämistä (= lisätä asiakashyötyä)

(ei yksittäinen suorite, yksittäinen palvelu tai palvelukokonaisuus)

Asiakas- ja asukaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen edellyttää

• tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja mahdollisuuksista (asiakasymmärrystä)

• toiminta- ja palveluajatusten yhteensovittamista

• yhteisistä toimintastrategioista sopimista

Asiakasymmärrykseen perustuva ryhmittely (asiakassegmentointi) helpottaa toiminnan suunnittelua ja palvelujen kohdentamista (laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus)

– ryhmittelyperusteena esim. diagnoosi, asuinalue, ikäryhmä…

→ ovatko em. ryhmittelyperusteet riittäviä palvelujen kohdentamiselle?

27.4.2015

27.4.2015

Ilkka Kunnamo

27.4.2015

Tuen ja palvelujen tarpeen vaihtelu erilaisilla asiakkailla

27.4.2015

Arjessa pärjääminen

Asiakkaan sairauden vaikeus tai hoidon monimutkaisuus tai kokonaiskustannukset Vaikeaa

Helppoa

Matala Korkea

Tuki- asiakkuudet

´Huolenpito- asiakkuudet

Yhteistyö- asiakkuudet Pärjääjä-

asiakkuudet

Oppimis- asiakkaat

Lähde: Koivuniemi, Holmberg-Marttila, Hirsso, Mattelmäki 2014: Terveydenhuollon kompassi ja Kurkiaura-hanke; alkuperäinen Koivuniemi-Simonen 2011).

http://eprint.marvaco.fi/Kurkiaura/kurkiaura-sosiaali-terveys/#/40/

27.4.2015

Asiakas- taso

Organisaatio- taso

Asiakas- ja organisaatiotason

kohtaaminen 1. Asiakkaan

tieto, ymmärrys omasta roolista

ja asemasta

6. Asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen (asiakasymmärrys)

5. Johtaminen

4.

Asiakaslähtöinen organisaatio- kulttuuri, asenteet

3. Palveluiden muoto ja

sisältö, jakelukanavat 2. Asiakkaan yhdenvertainen

osallistuminen,

toimijuus Tasa-

paino

asiakkaan tarpeiden ja

palvelu- mahdolli- suuksien välillä

Lähde: Virtanen P., Suoheimo M., Lamminmäki S, Ahonen P ja Suokas M.:

Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen

Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen elementit

Palvelukohtaaminen

27.4.2015

Palvelu- organisaatio

Palvelu- henkilöstö

Palvelun käyttäjä

Tehokkuus vs.

autonomia

Vaikuttavuus vs.

asiakastyytyväisyys

Palvelumalli vs.

palvelukokemus

Lähde: Virtanen P. & Stenvall J. 2014: Älykäs julkinen organisaatio, 150 (mukaillen Cook ym. 2002; Virtanen & Stenvall 2014)

Työpaja klo 12.25 – 14.10: Tuumatalkoot (www.innokyla.fi) Pienryhmä, Vaihe 1 (20 min):

1. Jokainen osallistuja kirjaa omat ideat tarralapuille ja kiinnittää ne fläpeille (3 – 12 ideaa)

2. Jokainen valitsee omasta mielestään kolme tärkeintä ideaa (+ - merkki) Omaa ehdotusta ei saa valita!

3. Lyhyt keskustelu eniten + - merkkejä saaneista ehdotuksista

4. Jokaiselta kolmelta tasolta valitaan 2 eniten + - merkkejä saanutta ideaa jatkokäsittelyyn (kirjataan erilliselle fläpille; siis yhteensä 6 ideaa) Pienryhmä, Vaihe 2 (20 min):

5. Lyhyt keskustelu kunkin ehdotuksen hyvistä ja huonoista puolista pareittain tai pienessä porukassa; parin/pienryhmän oma näkemys ideoista esitetään muulle ryhmälle.

6. Äänestys toteuttamiskelpoisimmasta ideasta ( + - merkillä; saa äänestää omaa ehdotusta)

Vaihe 3 yhdessä kaikkien osallistujien kanssa (40 min):

7. Oman ryhmän parhaan idean esittely muille ryhmille

8. Yhteinen pohdinta, miten ryhmien ideat voitaisiin toteuttaa käytännössä

27.4.2015