Valtioneuvoston kanslia MINVAVNEUS2020-00585VNEUSSiivola Heli(VNK)09.06.2020 Viite

(1)

00585

VNEUS Siivola Heli(VNK) 09.06.2020

Viite

Asia

Eurooppaministerien epävirallinen videokokous 16.6.2020

Suomea edustaa videokokouksessa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.

Eurooppaministerien 16.6. videokokous valmistelee Eurooppa-neuvoston jäsenten 19.6. järjestettävää videokokousta, jonka pääaiheita ovat komission muutettu rahoituskehysehdotus vuosille 2021–2027 ja elpymisväline. Ministerit käyvät näkemystenvaihdon komission elpymispaketista. Valtioneuvoston kannat EU:n elpymissuunnitelmaan, sisältäen komission muutetun rahoituskehysehdotuksen ja uutta elpymisvälinettä koskevan ehdotuksen, on tuotu esiin E 64/2020 vp -kirjeessä.

Eurooppaministerit saavat videokokouksessa myös tilannekatsauksen EU–UK-suhteen neuvotteluista.

Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Suomen kannat ja tavoitteet neuvotteluihin on esitetty E- kirjeessä 6/2020 vp. Niitä ei ole syytä tässä vaiheessa muuttaa. Suomi pitää tärkeänä, että komissio jatkaa edelleen neuvotteluja nykyisen mandaattinsa pohjalta rakentavasti ja samanaikaisesti kaikilla käsiteltävänä olevilla politiikkasektoreilla.

Lisäksi Saksa esittelee videokokouksessa tulevan puheenjohtajakautensa (syksy 2020) ohjelmaa sekä kolmen tulevan puheenjohtajavaltion (Saksa, Portugali ja Slovenia) ja ulkoasiainneuvoston puheenjohtajan (korkea edustaja Borrell) laatimaa neuvoston 18 kuukauden ohjelmaa (1.7.2020–

31.12.2021).

(2)

Asialista:

1. Eurooppa-neuvoston jäsenten 19.6. videokokouksen valmistelu s. 3 Keskustelu

2. EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteet s. 7

Keskustelu

3. Neuvoston 18 kuukauden ohjelma (1.7.2020–31.12.2021) s. 11 Tuleva puheenjohtajavaltiokolmikko esittelee

(3)

Valtioneuvoston kanslia

PERUSMUISTIO VNEUS2020- 00578

VNEUS 08.06.2020

Asia

Eurooppaministerien videokokous 16.6.; Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokous 19.6.

Kokous

Eurooppaministerien videokokous 16.06.2020

U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Komissio antoi 27.5.–2.6. ehdotuksia EU:n elpymissuunnitelmaksi, sisältäen mm.

muutetun ehdotuksen monivuotisesta rahoituskehyksestä ja uuden ehdotuksen EU:n elpymisvälineen ”Next Generation EU” perustamiseksi. Osana eurooppaministerien videokokouksen ja Eurooppa-neuvoston jäsenten keskustelujen valmistelua puheenjohtajamaa on järjestänyt teemoittain Coreper-keskusteluja elpymispaketin keskeisimmistä elementeistä.

Eurooppaministerien videokokous 16.6. valmistelee Eurooppa-neuvoston jäsenten 19.6.

järjestettävää videokokousta ja käy näkemystenvaihdon komission elpymispaketista.

Suomen kanta

Valtioneuvoston kannat EU:n elpymissuunnitelmaan, sisältäen komission muutetun rahoituskehysehdotuksen ja uutta elpymisvälinettä koskevan ehdotuksen, on tuotu esiin E 64/2020 vp -kirjeessä.

Pääasiallinen sisältö

Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksen pääaiheita ovat komission muutettu rahoituskehysehdotus vuosille 2021–2027 ja elpymisväline. EU:n elpymissuunnitelmaa on kuvattu tarkemmin E 64/2020 vp -kirjeessä. Lisäksi päämiehet saavat videokokouksessa mahdollisesti tilannekatsauksen EU–UK-suhteen neuvotteluista.

Komission ehdottama elpymiskokonaisuus on yhteensä 1 850 mrd. euroa (pl. kehyksen ulkopuoliset välineet) muodostuen EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027, joka olisi noin 1 100 mrd. euroa (pl. kehyksen ulkopuoliset välineet) ja uudesta elpymisvälineestä ”Next Generation EU”, joka olisi 750 mrd. euroa.

Tuleva rahoituskehys rahoitettaisiin EU-jäsenmaksuin, kuten nykyisinkin ja varat elpymisvälineeseen kerättäisiin komission lainanotolla, joka mahdollistettaisiin korottamalla tulevan rahoituskehyksen menokaton ja omien varojen katon välistä liikkumavaraa. Elpymisvälineen varat katettaisiin vuosien 2028–2058 korotetuilla EU:n budjetin jäsenmaksuilla ja mahdollisilla tulevilla uusilla EU:n omilla varoilla (mm.

hiilitulli, digivero).

(4)

Komissio ehdottaa myös poikkeuksellista, uutta ja kertaluonteista 750 mrd. euron EU:n rahoitusjärjestelyä koronakriisiin vastaamiseksi (Next Generation EU). Tätä kokonaisuutta kutsutaan jäljempänä elpymisvälineeksi. Elpymisvälineestä myönnettäisiin avustuksia ja takauksia yhteensä 500 mrd. euron arvosta ja lainamuotoista tukea yhteensä 250 mrd. euron arvosta. Elpymisväline olisi luonteeltaan väliaikainen. Se olisi jäsenmaiden hyödynnettävissä ja käytettävissä vuoden 2024 loppuun saakka.

Komission ehdotus elpymisvälineeksi on kolmivaiheinen ja koostuu pääosin kolmesta säädösehdotuksesta. Ensimmäiseksi, komissio ehdottaa omien varojen päätöksessä (SEUT 311) kertaluonteista ja poikkeuksellista erilliskorotusta omien varojen liikkumavaraan, 0,6 prosenttiyksikköä EU:n BKTL:sta. Erilliskorotus olisi voimassa aina vuoteen 2058 saakka. Omien varojen erilliskorotuksen nojalla komissio saisi valtuuden laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja unionin nimissä elpymisvälineen rahoittamiseksi.

Toiseksi, komissio ehdottaa uuden EU:n elpymisvälineen perustamista neuvoston asetuksella (SEUT 122). Siinä säädettäisiin varojen kohdentamisesta eri EU-ohjelmiin.

Kolmanneksi, komissio ehdottaa uuden, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (SEUT 175), joka olisi kooltaan 560 mrd.

euroa.

Elpymisvälineen varoja kanavoitaisiin kolmen politiikkapilarin avulla:

Ensimmäinen pilari olisi tukea EU-jäsenmaille kriisistä toipumiseen:

• Elpymis- ja palautumistukiväline

• Koheesiota tukeva elpymisapu ja Euroopan alueet (REACT-EU)

• Maaseudun kehittämisohjelmien vahvistaminen

• Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin vahvistaminen

• Tuki investointeihin ja uudistuksiin

• Tuki oikeudenmukaiseen siirtymään

Toinen pilari tukisi talouden ja yksityisten investointien käynnistämistä:

• Vakavaraisuustukiväline

• Strategisten investointien väline

• Vahvistettu InvestEU-ohjelma

• Tuki keskeisille aloille ja teknologioille

• Investoinnit keskeisiin arvoketjuihin

• Elinkelpoisten yritysten vakavaraisuustuki

Kolmas pilari perustuisi kriisistä saatuihin kokemuksiin ja niihin perustuviin toimiin:

• Uusi terveysohjelma

• RescEU:n kasvattaminen

• Tutkimuksen ja innovoinnin ohjelman ja ulkosuhdetoimien vahvistaminen

• Keskeisten ohjelmien (mm. CEF, Erasmus) tukeminen tulevien kriisien varalta

• Tuki globaaleille kumppaneille

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Rahoituskehysasetus hyväksyttäisiin SEUT 312 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

Elpymisväline perustettaisiin pääosin kolmella säädöksellä.

(5)

Rahoitus mahdollistettaisiin neuvoston omien varojen päätöksellä SEUT 311 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Päätöksen tekeminen edellyttää neuvoston yksimielisyyttä ja sen voimaantulo jäsenvaltioiden kansallisia ratifiointeja. Euroopan parlamenttia kuullaan.

Rahaston varojen kohdentaminen unionin eri ohjelmiin perustuisi neuvoston asetukseen SEUT 122 artiklan mukaisesti. Päätös tehtäisiin neuvostossa määräenemmistöllä.

Euroopan parlamentille annettaisiin tieto tehdystä päätöksestä.

Varojen käytöstä määrättäisiin tarkemmin sektorikohtaisilla asetuksilla perustettavissa unionin ohjelmissa ja välineissä. Keskeisin näistä, uusi elpymis- ja palautumistukiväline, perustettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella SEUT 175 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Asetus hyväksyttäisiin tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä neuvoston määräenemmistöllä.

Käsittely Euroopan parlamentissa -

Kansallinen valmistelu

EU-ministerivaliokunta 12.6.2020.

Eduskuntakäsittely

Suuren valiokunnan kirjallinen menettely E 64/2020 vp

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -

Taloudelliset vaikutukset

Alustavat arviot komission elpymispaketin taloudellisista vaikutuksista on tuotu esiin E 64/2020 vp -kirjeessä.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

Asiakirjat -

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Joanna Tikkanen, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, +358295160542, joanna.tikkanen@vnk.fi

Johanna Kaunisvaara, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, +358295160400, johanna.kaunisvaara@vnk.fi

(6)

Anna Koikkalainen, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, +358295160601, anna.koikkalainen@vnk.fi

EUTORI-tunnus

Liitteet Viite

(7)

VNEUS Pasanen Silja(VNK) 09.06.2020

Asia

Neuvottelut EU:n uudesta kumppanuudesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa

Kokous

Eurooppa-ministerien epävirallinen videokokous 16.06.2020

U/E/UTP-tunnus

Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) ero Euroopan unionista (EU) tuli voimaan 1.2.2020.

Yleisten asioiden neuvosto teki 25.2.2020 kokouksessaan päätöksen EU:n ja UK:n tulevan suhteen neuvottelujen aloittamisesta ja hyväksyi samalla päätökseen liitettävät neuvotteluohjeet.

Komissio ja UK aloittivat tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut maaliskuun alussa ja ovat käyneet neljä noin viikon mittaista neuvottelukierrosta.

Komissio antaa eurooppaministerien epävirallisessa videokokouksessa 16.6.

tilannekatsauksen neuvotteluihin. EU ja UK arvioivat kesäkuun lopussa korkealla tasolla neuvottelujen etenemistä. Toistaiseksi neuvotteluissa on edetty hyvin vähän.

Suomen kanta

Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi.

Suomen kannat ja tavoitteet neuvotteluihin on esitetty E-kirjeessä 6/2020 vp. Niitä ei ole syytä tässä vaiheessa muuttaa.

Suomi pitää tärkeänä, että komissio jatkaa edelleen neuvotteluja nykyisen mandaattinsa pohjalta rakentavasti ja samanaikaisesti kaikilla käsiteltävänä olevilla

politiikkasektoreilla.

UK:n EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen myötä alkoi vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka aikana EU ja UK neuvottelevat tulevaa suhdetta koskevista järjestelyistä eri aloilla.

Komissio ja UK aloittivat tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut maaliskuun alussa ja ovat käyneet neljä noin viikon mittaista neuvottelukierrosta. Viimeisin kierros päättyi 5.6.

(8)

Komissio neuvottelee EU:n puolesta yleisten asioiden neuvoston antaman mandaatin ja Eurooppa-neuvoston linjausten pohjalta. Jäsenvaltiot ohjaavat komissiota jatkuvasti mm.

neuvottelukierrosten välissä kokoontuvan neuvoston UK-työryhmän puitteissa. EU ja UK tekevät korkealla tasolla kesäkuun loppupuolella väliarvion neuvottelutilanteesta.

Kokouksen tarkka ajankohta on vielä avoinna.

EU julkaisi 18.3.2020 ehdotuksen kunnianhimoiseksi EU–UK- kumppanuussopimukseksi. EU:n sopimusehdotus perustuu EU:n ja UK:n yhdessä lokakuussa 2019 antamaan poliittiseen julistukseen ja kattaa kaikki siinä sovitut alat. UK on tehnyt ehdotuksia erillissopimuksiksi ainoastaan tietyillä aloilla (vapaakauppa, kalastus, lentoliikenne, lentoturvallisuus, energia, sosiaaliturva, ydinenergiayhteistyö, lainvalvonta- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa, järjestelyt ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta sekä luvattomasti maassa olevien henkilöiden takaisinotto). UK jakoi ehdotuksensa aluksi vain komissiolle ja teki niistä julkisia vasta 19.5.

Neuvotteluissa ei ole toistaiseksi tapahtunut kovinkaan suurta edistystä. EU:n ja UK:n kannat ovat monilta tärkeiltä osin kaukana toisistaan. Suurimpia erovaisuuksia kannoissa sisältyy mm. tasavertaisiin kilpailuolosuhteisiin (Level Playing Field, LPF), sopimuksen rakenteeseen (UK haluisi monta erillissopimusta, EU yhden kattavan sopimuksen), sopimuksen hallinnointiin ja riitojenratkaisuun sekä kalastukseen. Komission mukaan UK ei halua pitää kiinni yhteisessä poliittisessa julistuksessa sovituista asioista, eikä näillä aloilla edetty neljännellä neuvottelukierroksella käytännössä lainkaan. Lisäksi UK ei halua neuvotella EU:n kanssa ollenkaan sopimukseen perustuvista järjestelyistä ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

Komissio on pyrkinyt edistämään neuvotteluja paralleelisti kaikilla osa-alueilla. Se on ollut selkeä siinä, että vapaakauppasopimuksen edellytyksenä on saada UK:lta riittävät takeet LPF:stä (valtiontuet, kilpailusäännöt, verotus, ympäristö, työelämän normit jne.) ja kalastuksesta.

Erosopimuksen mukaan 1.7. on ehdoton takaraja päättää siirtymäkauden pidentämisestä yhdellä tai kahdella vuodella. UK on vahvistanut, että se ei suostu pidennykseen. EU tavoittelee edelleen vuoden loppuun mennessä kattavaa ja kunnianhimoista sopimusta, mutta se ei ole valmis luopumaan keskeisistä periaatteistaan UK:n asettaman aikapaineen vuoksi. Oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tulevassa suhteessa tasapainossa ja EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ei voida vaarantaa. On mahdollista, ettei sopimusta saada vuoden loppuun mennessä neuvoteltua ja ratifioitua. Etenkin yritysten on varauduttava myös siihen, että ensi vuoden alusta putoamme sopimuksettomaan tilaan (ja yleisen kansainvälisen sääntelyn varaan).

Neuvottelujen rinnalla UK:n on osaltaan välttämätöntä panna erosopimuksen Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja asianmukaisesti täytäntöön niin, että sitä voidaan soveltaa vuoden 2021 alusta lähtien.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Menettelyllisenä oikeusperustana käytetään tässä vaiheessa SEUT 218 artiklan 3 ja 4 kohtia. Komissio neuvottelee EU:n puolesta yleisten asioiden neuvoston 25.2.

(9)

hyväksymien neuvotteluohjeiden pohjalta ja neuvoston valmisteluelimiä jatkuvasti kuullen.

Aineellisena oikeusperustana käytetään tässä vaiheessa neuvoston yksimielisyyttä edellyttävää SEUT 217 artiklaa, jonka mukaan unioni voi tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia assosioinnista, joka koskee vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteistä toimintaa ja erityismenettelyjä. Komissio perustelee valintaa suunnitellun kumppanuuden kattavalla soveltamisalalla, kunnianhimoisuudella ja pitkäaikaisuudella.

Lisäksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta oikeusperustana käytetään Euratom- sopimuksen 101 artiklaa.

Lopulliset aineelliset oikeusperustat uutta kumppanuutta koskevan sopimuksen/sopimusten allekirjoittamista ja tekemistä varten voidaan määrittää vasta lähempänä neuvottelujen päättymistä.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentin rooli määräytyy SEUT 218 artiklan mukaisesti. Tässä vaiheessa sovelletaan artiklan 10 kohtaa, jonka mukaan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa.

EU-ministerivaliokunnan kokous 12.6.2020 Eduskuntakäsittely

Suuren valiokunnan kirjallinen menettely E 6/2020 vp

EJ 5/2020 vp SuVEK 4/2020 vp

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Taloudelliset vaikutukset

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Silja Pasanen VNK, p. 050 5017454

(10)

Johannes Leppo VNK EUTORI-tunnus

EU/2020/0603

(11)

VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) 09.06.2020

Asia

Eurooppaministereiden videokokous 16.6.2020; neuvoston 18 kuukauden ohjelma (1. heinäkuuta 2020 – 31. joulukuuta 2021)

Kokous

Eurooppaministereiden videokokous

U/E/UTP-tunnus

Kolmen tulevan puheenjohtajavaltion eli Saksan, Portugalin ja Slovenian sekä ulkoasiainneuvoston puheenjohtajan, korkea edustaja Borrellin yhteinen ohjelma, eli neuvoston 18 kuukauden ohjelma, esitellään eurooppaministereiden epävirallisessa videokokouksessa 16.6.2020. Tämä ns. trion ohjelma hyväksytään sen jälkeen neuvoston kirjallisella menettelyllä.

Seuraava puheenjohtajavaltio Saksa esittelee videokokouksessa myös omaa kansallista puheenjohtajuusohjelmaansa.

Suomen kanta

Seuraavan puheenjohtajatrion esittämä neuvoston ohjelma (”Taking forward the Strategic Agenda”) ajanjaksolle 1.7.2020–31.12.2021 on Suomen hyväksyttävissä.

Suomi pitää perusteltuna, että erityisen huomion kohteena neuvoston tulevassa työssä on koronaviruskriisiin vastaaminen ja siitä toipuminen. Lisäksi on tarpeen jatkaa määrätietoisesti EU:n strategisen ohjelman (2019–2024) toimeenpanoa. Suomi oli ensimmäisenä puheenjohtajavaltiona jalkauttamassa päämiesten kesäkuussa 2019 sopimaa strategista ohjelmaa neuvoston työhön ja toivoo tulevien puheenjohtajavaltioiden vievän eteenpäin sen keskeisiä painopisteitä ja puheenjohtajakautensa työtä ml. neuvoston työskentelytapojen kehittäminen ja avoimuuden lisääminen.

Suomen yleiskannat komission muuttuneeseen työohjelmaan 2020 on linjattu E- jatkokirjeessä 9.6.2020 (EJ 10/2020 vp), ja eri aloitteisiin otetaan tarkemmin kantaa niitä koskevissa eduskuntakirjelmissä.

(12)

Johdanto

Ohjelman johdannossa korostetaan covid-19-pandemian olevan prioriteetti, mutta siinä painotetaan myös EU:n toimielinten normaaliin työhön palaamista, jotta unionin strategisen ohjelman toimeenpanossa voidaan edistyä.

Tulevat puheenjohtajat ilmoittavat olevansa sitoutuneita Eurooppa-neuvoston jäsenten maaliskuussa sopimaan viiteen toimintalinjaan koronaviruskriisiin vastaamiseksi, yhteisen eurooppalaisen tiekartan (15.4.2020) periaatteisiin covid-19- rajoitustoimenpiteiden purkamiseksi sekä toipumistiekartan (22.4.2020) periaatteisiin, suosituksiin ja toimintasuunnitelman toimeenpanoon. Vaikka Kroatian kaudella on tehty jo monia toimia koronaviruskriisiin vastaamiseksi, etenkin pandemian saaminen hallintaan ja yhteiskuntien ja talouden saaminen täysin toimintakykyisiksi vaatii yhä paljon Euroopassa. Trion ohjelman mukaan tämä edellyttää kestävää ja osallistavaa kasvua vihreän ja digitaalisen siirtymän avulla sekä kriisistä oppimista ja sen sosioekonomisiin seurauksiin puuttumista. Trio sitoutuu toimeenpanemaan eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet, mm. järjestämällä Portugalin kaudella EU:n sosiaalisen huippukokouksen.

Johdannossa korostetaan unionin yhtenäisyyttä, yhteisiä arvoja sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

Trion mukaan tulevaisuuskonferenssin tulisi tuoda konkreettisia tuloksia kansalaisten hyödyksi ja edesauttaa politiikkaratkaisujen kehittämistä keskipitkälle ja pitkällä aikavälillä.

Kolme tulevaa puheenjohtajavaltiota pitävät tärkeänä rahoituskehyssovun saavuttamista, niin kestävän elpymisen kuin EU:n strategisten tavoitteiden kannalta.

Vastuu rahoituskehysneuvotteluiden edistämisestä on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalla. Tuleva trio pyrkii saavuttamaan sovun Euroopan parlamentin kanssa sekä viimeistelemään jäljellä olevat sektorikohtaiset mahdollisimman pian, seuraten Eurooppa-neuvoston antamaa mandaattia. Trio tekee parhaansa, jotta uuden rahoituskehyksen ja siihen liittyvien sektorikohtaisten ohjelmien toimeenpano ei viivästyisi.

Britannian EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Eron myötä alkoi vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka aikana EU ja Britannia neuvottelevat tulevaa suhdetta koskevista järjestelyistä eri aloilla. Trion tavoitteena on kattava, reilu ja kaikkien jäsenmaiden kannalta tasapuolinen tulevaa suhdetta koskeva sopimus, joka tulisi voimaan siirtymäkauden loppuun mennessä.

Trio huomioi komission koronaviruskriisin seurauksena päivittämän työohjelman 2020, jossa vahvistetaan sitoumus alkuperäisen työohjelman keskeisiin aloitteisiin ja kriisistä toipumisen kannalta merkittävissä aloitteissa aikataulussa pysyminen sekä pyrkimys strategiseen ennakointiin.

Suomi edisti puheenjohtajakaudellaan neuvoston työskentelytapojen kehittämistä osana EU:n strategisen ohjelman (2019–2024) täytäntöönpanoa ja lisäsi eri toimin neuvoston työn avoimuutta. Vaikka seuraavan puheenjohtajatrion ohjelma ei sisällä nimenomaista mainintaa näiden horisontaalien prosessien jatkamisesta, voidaan olettaa, että ainakin osa tulevista puheenjohtajavaltioista vie eteenpäin Suomen puheenjohtajakauden työtä.

(13)

Neuvoston ohjelma 31.7.2020–31.12.2021 rakentuu EU:n strategisen ohjelman neljän painopisteen varaan:

Kansalaisten ja vapauksien suojelu

Kansalaisten ja vapauksien suojelu kattaa usean eri sektorin työtä, ja siihen liittyen trion ohjelmassa tuodaan esiin muun muassa seuraavat kokonaisuudet:

- komission tuleva eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelma ja siihen liittyvät ehdotukset

- uusi perusoikeuskirjan käytännön täytäntöönpanoa EU:ssa koskeva strategia - EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen

- unionin yhteiset arvot, mukaan lukien oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen (ennaltaehkäisevänä työkaluna oikeusvaltiomekanismi, joka koskee tasapuolisesti kaikkia maita; neuvoston vuoropuhelu komission vuosittaisen raportin pohjalta) - tasa-arvon edistäminen, niin sukupuolten välillä (ml. tuleva ehdotus palkka-

avoimuudesta) kuin LGBTQIA-oikeudet, antisemitismin ja kaiken syrjinnän vastainen taistelu, ml. viharikokset ja perheväkivalta, huomio myös ikääntyneiden tilanteeseen covid-19-pandemian valossa

- kulttuuri- ja luovien alojen merkitys yhteiskunnan ja talouden kannalta

- perusoikeuksien ja yhteisten arvojen kunnioittaminen digitaalisessa murroksessa ja siirtymässä

- tekoälyä koskevan valkoisen kirjan jatkotyö

- kyber- ja hybridiuhkien sekä disinformaation torjunta

- uusi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus (muuttoliikepakti) eri ehdotuksineen prioriteetti edistettävänä kokonaisuutena

- eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen operationalisointi - Schengenin arviointimekanismin uudistus

- uusi turvallisuusunionistrategia - Europolin mandaatin vahvistaminen

- unionin kriisivalmiuksien ja pelastuspalvelumekanismin (ml. RescEU) kehittäminen ja - välttämättömien suoja- ja terveystarvikkeiden varastointiin sekä kansalaisten

kotiuttamiseen liittyviin haasteisiin vastaaminen sekä saatujen oppien analysointia (ml. EU:n osaamisverkoston perustaminen).

Vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen

Tulevassa neuvoston 18 kuukauden ohjelmassa painotetaan covid-19-pandemialla olevan pitkäkestoisia vaikutuksia EU:n ja koko maailman talouteen, minkä vuoksi tarvitaan sekä lyhyen aikavälin että pitkän aikavälin toimia niin uhkaavan laman torjumiseksi kuin EU:n kilpailukyvyn ja taloudellisen perustan varmistamiseksi. Vihreän kehityksen ohjelma ja Euroopan digitaalinen tulevaisuus, kiertotalouden toimintasuunnitelma sekä investoiminen tutkimukseen, innovointiin ja osaamiseen sekä työpaikkojen luominen tuodaan esiin keskeisinä tekijöinä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten myös sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen (jäljellä olevien esteiden poistaminen, myös palveluissa, säädösten tehokas toimeenpano ja valvonta sekä kytkökset teollisuuspolitiikkaan, pk-yritysstrategiaan ja digitaalipolitiikkaan) ja EU:n aktiivinen rooli sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja tasavertaisten kilpailuolosuhteiden edistämisessä.

(14)

Trio ilmoittaa olevansa valmis komission sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaan liittyvään jatkotyöhön ja kiinnittävänsä huomiota parempaan sääntelyyn ja taakan vähentämiseen. Trion ohjelmassa todetaan kestävän kasvun edellyttävän kunnianhimoista teollisuuspolitiikkastrategiaa mukaan lukien kilpailu- ja valtiontukisäännösten käsittely, avainteknologioiden vahvistaminen tiede-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan avulla sekä EU:n teknologisen riippumattomuuden edistäminen.

Keskeisiä tässä ovat strategisten arvoketjujen ja teollisuuden yhteistyömuotojen tunnistaminen, teollisten ekosysteemien uudelleenmuotoilu sekä Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI). Trio aikoo ehdottaa askelmerkkejä komission teollisuusstrategian toimeenpanemiseksi sekä edistää käynnissä olevan komission kilpailusäännösten arvioinnin tulosten hyödyntämistä sekä vahvistaa julkisten hankintojen tehokkuutta ottaen huomion koronaviruskriisin opetukset.

Lisäksi trion ohjelmassa tuodaan esille etenkin:

- tehokas ja joustava koheesiopolitiikka, jolla voidaan vastata covid-19-kriisin seurauksiin ja tukea vihreämpää, vähähiilistä Eurooppaa

- talous- ja rahaliitto EMU:n syventämisen ja pankkiunionin sekä pääomamarkkinaunionin lujittamisen jatkaminen (erit. sijoituspalveluyrityksiä ja markkinoiden ylläpitäjiä koskevan sääntelykehyksen (MiFID II ja MiFIR) ja vertailuarvoasetuksen uudelleentarkastelut sekä ehdotukset Basel III uudistusten toimeenpanemiseksi)

- rahoitusalan tuominen digitaaliselle aikakaudelle (ml. tuleva ehdotus kryptovaroista ja operatiivista ja kyberresilienssiä koskeva monialainen rahoituspalvelusäädös)

- rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastainen toiminta komission toimintasuunnitelman pohjalta

- kestävä rahoitus, jonka avulla voidaan saavuttaa Agenda 2030:n ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet (uudistettu kestävän rahoituksen strategia, joka täydentää Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa)

- euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävään talousarviovälinettä (BICC) koskevan lainsäädännön viimeistely ja sen täytäntöönpanon aloitus monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa

- reilu verotus digitaalisessa taloudessa ja veronkierron vastaisen toimintasuunnitelman eteenpäin vieminen

- tulliliiton vahvistaminen (tuleva toimintasuunnitelma ja tullin keskitettyä palvelupistettä koskeva ehdotus)

- energiaunionin toimeenpano integroituneiden ja hyvin toimivien eurooppalaisten energiamarkkinoiden avulla ilmastoneutraaliustavoitetta tukien (mm. hallintomalli ja 2030-energiakehys, tuleva aloite merellä tuotettavasta uusiutuvasta energiasta)

- kestävän ja älykkään liikkumisen strategia ja covid-19-kriisin vaikutukset liikennesektorilla, erityisesti ilmailussa ja toimitusketjuissa

- digitalisaatio palveluissa ja järjestöissä ja erityisesti julkisessa hallinnossa

- Euroopan digitaalista tulevaisuutta koskevaa tiedonantoa, tekoälyn valkoista kirjaa, datastrategiaa sekä digitaalisia palveluita koskevaa säädöstä seuraavat ehdotukset sekä media- ja audiovisuaalisen alan toimintasuunnitelma

- tiedonanto tutkimuksen ja innovoinnin tulevaisuudesta (erit. terveyskriisiin liittyen tutkimuksen keskeinen merkitys) ja eurooppalaisesta tutkimusalueesta, päivitetty digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma ja osaamisagenda sekä eurooppalaisen koulutusalueen edelleen kehittäminen ja uusi strateginen kehys koulutusalan yhteistyölle

- kuluttajasuojan päivittäminen vastaamaan digitaaliseen murrokseen ja Agenda 2030 tavoitteisiin (mm. matkapuhelinten ja vastaavien laitteiden yhteisiä latureita koskeva säädös ja verkkovierailuasetuksen uudelleentarkastelu sekä yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin tarkistus)

(15)

- kilpailukykyinen avaruussektori

- matkailusektorilla vähittäinen ja turvallinen toiminnan uudelleenkäynnistyminen sekä pidemmän tähtäimen elpyminen ja kestävä matkailu

Ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen Tuleva trio ilmoittaa olevansa sitoutunut 2050-ilmastoneutraaliustavoitteeseen ja aikovansa viedä prioriteettihankkeena eteenpäin vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvää investointiohjelmaa, strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä eurooppalaista ilmastolakia ja muita kokonaisuuteen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia vuosina 2020–

2021. Tähän kokonaisuuteen linkittyy myös luonnon monimuotoisuuden suojelu, kestävän maatalouden ja metsänhoidon edistäminen (tulevan metsästrategian mukaisesti), ruokahuollon ja elintarviketarvikeketjujen toimivuus kriisiaikoina sekä kestävä vesipolitiikka ja kattava valtameriohjelma, mukaan lukien sininen kasvu.

Puheenjohtajavaltiot tekevät kaikkensa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien lainsäädäntöehdotusten hyväksymiseksi ajoissa niin, että uuden toimintasykli voidaan aloittaa ilman viiveitä. Ohjelmassa korostetaan lisäksi kestävän kehityksen agenda 2030 toimeenpanoa ja valtavirtaistamista osaksi kaikkea EU:n sisäistä ja ulkoista politiikkaa.

Tulevan trion ohjelmassa painotetaan myös kustannustehokasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää, joka säilyttää EU:n kilpailukyvyn. Saksa, Portugali ja Slovenia pitävät tärkeänä oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevan ehdotuksen hyväksymistä ajoissa. Ohjelmassa tuodaan esiin eurooppalaisen sosiaalisen mallin vahvuudet ja eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanon vahvistaminen. Tähän liittyen mainitaan tuleva ehdotus vähimmäispalkasta, työttömyysvakuutusjärjestelmä, nuorisotyöttömyyttä torjuva aloite sekä lapsi- ja nuorisotakuu.

Työllisyys- ja sosiaalisektorilla työ keskittyy covid-19-kriisin seurauksiin. Lisäksi työn murros digitalisaation ja väestön ikääntymisen seurauksena ovat esillä, samoin kuin työturvallisuuden ja -terveyden sekä alustatyöntekijöiden, etätyöntekijöiden ja muiden epätyypillisessä työsuhteessa olevien työolojen parantaminen, pääsy ammatilliseen koulutukseen, elinikäinen oppiminen, osaamiseen sekä uudelleen- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin investoiminen sekä osallistava pääsy koulutukseen, myös digitaalisin keinoin.

Terveyssektorilta nostetaan esiin muun muassa:

- laadukas terveydenhuolto kaikille, mukaan lukien lääkkeiden toimitusketjujen turvaaminen

- EU:n syöväntorjuntasuunnitelma

- EU:n yhteishankintojen kehittäminen sekä yhteistyö rokotteiden ja lääkkeiden kehittämisessä ja valmistuksessa

- lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön päivittäminen nopeaan markkinakriisiin mukautumiseksi ja omavaraisuuden turvaamiseksi ja

- EU:n pandemiavalmiuksien vahvistaminen muun muassa terveystietojen digitaalisen vaihdon avulla ja olemassa olevia rakenteita, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskusta (ECDC), vahvistamalla.

Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa

(16)

Kolme tulevaa puheenjohtajavaltiota tekevät läheistä yhteistyötä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa ja tukevat häntä Euroopan etujen ja arvojen edistämisessä sekä monenkeskisyyden ja YK-järjestelmän vahvistamisessa.

Tämä edellyttää EU:n ulkosuhteiden koko keinovalikoiman hyödyntämistä diplomatiasta, kehitys- ja kauppapolitiikkaan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä aktiivista viestintää. Prioriteettina on arvioida EU:n ja jäsenvaltioiden covid-19-kriisiin vastaamista ja tunnistaa haasteita, parhaita käytäntöjä sekä tapoja vahvistaa yhteistyötä ja koordinaatiota. Trio-ohjelmassa korostetaan myös neuvoston ja korkean edustajan roolia EU:n ja kolmansien maiden huippukokousten valmistelussa ja niiden seurannassa.

Trio toivottaa tervetulleeksi päätöksen jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa ja vahvistaa Länsi-Balkanin maiden EU-perspektiivin ja tavoitteen edetä komission laajentumisprosessin tehostamisesta käsittelevän tiedonannon pohjalta sekä syventää yhteistyötä Zagrebin huippukokouksessa sovitusti.

Puheenjohtajakolmikko kiinnittää erityistä huomiota covid-19-kriisin sosioekonomisiin vaikutuksiin Länsi-Balkanilla ja alueen talouksien elpymiseen.

Trion ohjelmassa todetaan myös covid-19-pandemian seurausten tiiviin koordinoinnin ETA- ja EFTA-valtioiden sekä Sveitsin kanssa olevan tärkeää ottaen huomioon maiden pitkälle edenneen taloudellisen yhdentymisen EU:n kanssa. Myös naapuruuspolitiikassa kiinnitetään huomiota kumppaneiden selviytymiseen koronaviruskriisistä ja niiden toimintakyvyn vahvistamiseen.

Keskeisellä sijalla on lokakuulle 2020 suunniteltu EU:n ja Afrikan unionin huippukokous ja EU–Afrikka-yhteistyön merkitys niin covid-19-pandemian torjunnassa, kuin turvallisuuteen, kestävään kasvuun, ilmastoon, muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä. Transatlanttinen kumppanuus ja EU:n kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa ilmoitetaan yhdeksi trion painopisteistä.

Korkeaa edustajaa tuetaan ja yhteistyötä tehdään koskien konflikteja unionin naapurustossa ja laajemmaltikin, kuten Libyassa, Sahelin alueella, Syyriassa ja Ukrainan itäosassa. Tärkeitä aiheita ovat myös vuoden 2021 itäisen kumppanuuden huippukokouksessa annettavien sitoumusten valmistelu ja täytäntöönpano, EU:n ja Venäjän suhteita ohjaavien viiden periaatteen arviointi sekä kumppanuuden vahvistaminen Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa.

Tulevan trion ohjelmassa painotetaan sitoumusta avoimeen, kestävään ja sääntöihin perustuvaan kauppaan sekä kauppapolitiikan merkitystä osana kokonaisvaltaista vastausta koronakriisiin. Tässä yhteydessä korostetaan WTO:n uudistamista monenvälisen sääntöihin perustuvan järjestyksen vahvistamiseksi sekä investointiriitojen kansainvälisen ratkaisujärjestelmän uudistamista. Vuonna 2021 saadaan todennäköisesti päätökseen neuvottelut vapaakauppasopimuksesta Indonesian kanssa, ja tehdään vapaakauppasopimukset Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Seuraava trio pyrkii myös edistämään kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemistä Thaimaan kanssa sekä EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista. Kiinan suhteen on tärkeää varmistaa maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevan sopimuksen allekirjoittaminen ja saada päätökseen neuvottelut laaja-alaisesta investointisopimuksesta. Myös neuvottelut EU:n ja Intian kunnianhimoisesta kauppa- ja investointisuojasopimuksesta voitaisiin mahdollisesti käynnistää uudelleen.

Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alalta mainitaan muun muassa tuki korkean edustajan työlle ns. strategisen kompassin laatimiseksi, pyrkimys lisätä YTPP- ja OSA-yhteistyötä, toimet, joilla varmistetaan YTPP-siviilialan sopimuksen

(17)

täysimääräinen täytäntöönpano alkukesään 2023 mennessä, keskeisten puolustusaloitteiden täytäntöönpano ja niiden keskinäisen johdonmukaisuuden kehittäminen (pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen vuosittainen arviointi ja Euroopan puolustusrahasto) sekä EU–Nato yhteistyö (mm. sotilaallinen liikkuvuus, kyberturvallisuus ja -puolustus, voimavarojen kehittäminen sekä hybridiuhat).

Lisäksi neuvoston seuraavan 18 kuukauden ohjelmassa tuodaan esille muun muassa:

- kehitysyhteistyö, kestävän kehityksen Agenda 2030:n läpileikkaava asema niin EU:n sisäisesti kuin ulkosuhteissa sekä kehitysrahoituksen eurooppalaisen arkkitehtuurin vahvistaminen

- edellisen puheenjohtajakolmikon työn jatkaminen neuvoston marraskuussa 2019 kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta antamien päätelmien pohjalta ja pyrkimys siihen, että kaikki jäsenvaltiot ja EU allekirjoittavat humanitaarista apua koskevan toimintakehotuksen (humanitarian call for action)

- Team Europe -lähestymistapa koronavirukseen liittyvään EU:n globaaliin tukeen sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden vahvemman äänen tarve globaalia terveyttä käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla, kuten WHO:ssa ja

- EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja sen päivitetyn toimintasuunnitelman täytäntöönpano.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 16 artikla 9 kohta

Lissabonin sopimuksella (2009) käyttöön otetun järjestelyn mukaisesti puheenjohtajuutta hoitavat jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli triossa. Trio asettaa 18 kuukauden tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto kyseisenä aikana käsittelee. Puheenjohtajatrion ohjelmilla pyritään varmistamaan neuvoston työn jatkuvuus ja edistetään Eurooppa-neuvoston sopimaa viiden vuoden strategista ohjelmaa.

Strategisen ohjelman ja neuvoston 18 kuukauden ohjelman pohjalta puheenjohtajavaltio voi laatia oman kansallisen puheenjohtajakauden ohjelmansa.

Käsittely Euroopan parlamentissa –

EU-ministerivaliokunta 12.6.2020 Eduskuntakäsittely

Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

(18)

Toimivallanjako EU-asioissa valtakunnan ja Ahvenanmaan välillä määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan. Ahvenanmaan asemaa arvioidaan erikseen trio- ohjelman mukaisia asioita käsittelevissä eduskuntakirjelmissä.

Taloudelliset vaikutukset –

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

Neuvoston 18 kuukauden ohjelma 1.7.2020–31.12.2021, asiakirja 8086/2020

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Jaana Jokelainen (VNEUS), puh. 0295 160 329, etunimi.sukunimi@vnk.fi Heidi Kaila (VNEUS)

Veera Kojo (VNEUS) Heli Siivola (VNEUS) VNEUSin sektorideskit EUTORI-tunnus

(19)

LIITTEET

Asiasanat brexit, koronavirukset, rahoituskehykset, talouspolitiikka, YAN Yleisten asioiden neuvosto, puheenjohtajuus

Hoitaa STM, UM, VM, VNK

Tiedoksi EUE, LIIVI, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, TEM, TPK, TULLI, VH, VTV, YM