Valtioneuvoston kanslia MINVAVNEUS2021-01011VNEUSSiivola Heli(VNK)07.12.2021 Viite

(1)

01011

VNEUS Siivola Heli(VNK) 07.12.2021

Viite

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 14.12.2021

Suomea edustaa kokouksessa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.

Neuvosto keskustelee joulukuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta, jonka aiheita ovat covid-19, EU:n kriisivalmius ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus sekä ulkosuhteet. Suomi katsoo, että covid-19-rokotetuotantoa on yhä vauhditettava. Tarvitaan kohdennettua viestintää. Rokotuskattavuutta on edistettävä myös kolmansissa maissa. EU on jatkossa oltava paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin. Suomi pitää energiahinnan nousun vaikutuksia kuluttajille valitettavana. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. EU:n ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka aiheuttaisivat häiriöitä päästökauppajärjestelmälle tai sähkömarkkinoille. Turvallisuuden ja puolustuksen osalta Suomen tavoitteena on laaja-alainen strateginen kompassi, joka kehittää ja vahvistaa EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Kuluvalla rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden ovat keskeisiä. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän osalta on pyrittävä ratkaisuihin. EU:n ulkorajavalvonnan tulee toimia tehokkaasti ja uskottavasti. On noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Maahanmuuttajien välineellistämistä poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi ei voida hyväksyä. Valko-Venäjän osalta EU:n vahva ja yhtenäinen vastaus on tarpeen.

Neuvosto saa tilannekatsaukset Puolaa ja Unkaria koskevista SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisista menettelyistä. Suomi ottaa tilannekatsaukset tiedoksi. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Ne on huomioitava kaikessa EU:n ja jäsenvaltioiden toiminnassa, samoin kuin kansainvälisen oikeuden velvoitteet. Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi on jatkettava. EU:n oikeusvaltiovälineitä tulee kehittää edelleen ja niiden tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä. EU:n oikeusvaltiovälineet tulee nähdä toisiaan täydentävinä ja etsiä niiden välisiä synergiaetuja. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa ja valvonnassa EU:ssa.

Ministerit keskustelevat laajentumisesta. Neuvoston on tarkoitus antaa päätelmät, jotka koskevat komission lokakuussa 2021 julkaisemaa laajentumispakettia. Esillä on myös Albanian ja Pohjois- Makedonian neuvottelukehysten hyväksyminen. Suomen kannat laajentumiseen on kuvattu kattavasti eduskunnalle toimitetussa E-kirjeessä E 117/2021 vp. Uskottava laajentumispolitiikka on investointi Euroopan rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja talouskasvuun. Laajentumispolitiikan tulee perustua tiukalle ehdollisuudelle ja asetettujen jäsenyyskriteereiden täysimääräiselle täyttämiselle. Kattavat ja johdonmukaiset oikeusvaltiosektorin uudistukset ovat laajentumispolitiikan ytimessä. Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja ohjaavat neuvottelukehykset tulisi hyväksyä viipymättä.

Puheenjohtajavaltio kertoo EU:n tulevaisuuskonferenssin etenemisestä. Covid-19-tilanteen takia konferenssin joulukuun täysistunto (17.–18.12.) on päätetty perua. Konferenssin johtopäätösten tavoiteaikataulu siirtynee Ranskan puheenjohtajakauden loppupuolelle, mahdollisesti toukokuulle

(2)

2022. Suomen kannat konferenssiin on esitetty E-kirjeessä E 3/2020 vp ja sitä täydentävissä E- jatkokirjeissä. Myös valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta (VNS 7/2020 vp) linjaa Suomen osallistumista konferenssiin. Suomi korostaa kansalaisten keskeistä roolia konferenssin kaikilla tasoilla. On tärkeää, että suomalaisten näkemykset kuuluvat konferenssissa ja sen lopputuloksissa.

Konferenssin lopputuloksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös tulosten edustavuuteen.

EU:n perusoikeusvirasto esittelee kokouksessa raporttinsa koskien EU:n alueella vuosina 2010-2020 todettuja antisemitistisiä tapahtumia. Suomi korostaa EU:n yhteisiä arvoja, joihin kuuluvat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Hallitusohjelmassa korostetaan vihapuheeseen puuttumista sekä rasismin ja syrjinnän torjumista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Antisemitismiä kaikissa sen muodoissa tulee estää ja torjua päättäväisesti.

Nykyinen (Slovenia) ja tuleva (Ranska) puheenjohtajavaltio esittelevät kokouksessa eurooppalaista ohjausjaksoa 2022 koskevan etenemissuunnitelman.

Neuvoston on tarkoitus hyväksyä toimielinten yhteinen julistus EU:n lainsäädäntötyön painopisteistä vuonna 2022. Suomi voi hyväksyä julistuksen.

Lisäksi tuleva puheenjohtajavaltiotrio (Ranska, Tšekki ja Ruotsi) esittelee kokouksessa neuvoston 18 kuukauden ohjelman.

(3)

Asialista:

Esityslistan hyväksyminen

(mahd.) A-kohtien hyväksyminen

a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo

b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

Muut kuin lainsäädäntöasiat

(mahd.) Päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista s. 4 Hyväksyminen

16. ja 17. joulukuuta 2021 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu: s. 6 Päätelmät

Keskustelu

Euroopan tulevaisuuskonferenssi s. 10

Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

Oikeusvaltioperiaate Puolassa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus s. 15 Tilannekatsaus

Unionin arvot Unkarissa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus s. 22 Tilannekatsaus

EU:n perusoikeusviraston selvitys: s. 27

Antisemitismi: katsaus EU:ssa vuosina 2010–2020 rekisteröityihin antisemitistisiin tapauksiin Esittely

Eurooppalainen ohjausjakso 2022 – etenemissuunnitelma s. 30

Puheenjohtajavaltio ja seuraava puheenjohtajavaltio esittelevät

Lainsäädäntötyön suunnittelu: Yhteinen julistus EU:n lainsäädännön painopisteistä vuonna 2022

Hyväksyminen s. 32

Neuvoston 18 kuukauden ohjelma s. 37

(1. tammikuuta 2022 – 30. kesäkuuta 2023) Hyväksyminen

Muut asiat

(4)

Ulkoministeriö

PERUSMUISTIO UM2021-01439

EUR-40 Karjalainen Keijo 07.12.2021

JULKINEN

Asia

Laajentuminen

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto 14.12.2021 - 14.12.2021

U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ministerit keskustelevat laajentumisesta. Neuvoston on tarkoitus antaa päätelmät, jotka koskevat komission lokakuussa 2021 julkaisemaa laajentumispakettia. Esillä on myös Albanian ja Pohjois-Makedonian neuvottelukehysten hyväksyminen.

Suomen kanta

Suomen kannat laajentumiseen on kuvattu kattavasti eduskunnalle toimitetussa E- kirjeessä E 117/2021 vp (perusmuistio UM2021-01240).

Uskottava laajentumispolitiikka on geo-strateginen investointi koko Euroopan rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja talouskasvuun.

Laajentumispolitiikan tulee jatkossakin perustua tiukalle ehdollisuudelle ja asetettujen jäsenyyskriteereiden täysimääräiselle täyttämiselle. Kukin jäsenyysprosessissa oleva maa etenee omien ansioidensa mukaan ja laajentumisen tahdin määrittävät asetettujen ehtojen täyttäminen. Kattavat ja johdonmukaiset oikeusvaltiosektorin uudistukset ovat laajentumispolitiikan ytimessä ja määräävät keskeisesti sen, miten jäsenyysneuvottelut etenevät.

Suomi korostaa, että jäsenyyskriteerien edellyttämät uudistukset modernisoivat yhteiskuntia ja hyödyttävät kansalaisia jo ennen jäsenyyden toteutumista. EU- jäsenyysperspektiivistä kiinnipitäminen on tärkeä signaali ennen kaikkea alueen nuorille.

Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja ohjaavat neuvottelukehykset tulisi hyväksyä viipymättä, jotta neuvottelut voidaan aloittaa. Kahdenväliset ongelmat on ratkaistava erillään laajentumisprosessista.

Pääasiallinen sisältö

Jokaiselle Länsi-Balkanin valtiolle on vahvistettu EU:n taholta EU-jäsenyysperspektiivi.

Tällä hetkellä jäsenyysneuvotteluita käyvät Serbia ja Montenegro. Albanian ja Pohjois-

(5)

Makedonian kanssa on päätetty aloittaa jäsenyysneuvottelut. Bosnia-Hertsegovina jätti jäsenyyshakemuksen vuonna 2016 ja neuvosto on määritellyt uudistukset, jotka maan tulee toteuttaa, jotta sille voidaan myöntää hakijamaan status. Kosovo on potentiaalinen EU:n jäsenehdokasmaa. Se ei ole vielä jättänyt EU-jäsenyyshakemusta.

Neuvosto päätti keväällä 2020 jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta Albanian ja Pohjois- Makedonian kanssa. Jäsenyysneuvottelujen kulkua ohjaavia neuvottelukehyksiä ei ole kuitenkaan saatu hyväksyttyä, sillä Bulgaria on nostanut kahdenväliset kysymykset osaksi Pohjois-Makedonian neuvottelukehyksen hyväksymistä. Albanian ja Pohjois- Makedonian jäsenyysneuvottelujen käynnistymisen viivästyminen heikentää EU:n laajentumispolitiikan uskottavuutta.

Neuvosto hyväksyi keväällä 2020 laajentumispolitiikan uuden metodologian, jonka tarkoituksena on tehdä laajentumisprosessista uskottavampi, ennustettavampi ja dynaamisempi ja parantaa neuvotteluiden ohjausta. Uudessa metodologiassa keskeiset uudistukset – oikeusvaltio, demokratia, talous – nostetaan aiempaakin keskeisemmälle sijalle: näitä koskevat neuvottelut aloitetaan ensimmäisinä ja suljetaan viimeisenä ja niissä saavutettu edistys määrittelee neuvotteluiden etenemisen muilla sektoreilla.

Erityisesti korostetaan oikeusvaltiosektorin uudistuksia. Ohjauksen parantamiseksi neuvottelukuja avaavia hallitustenvälisiä konferensseja käytetään jatkossa yksityiskohtaisemman ohjauksen antamiseen. Ehdollisuuden tehostamiseksi hakijamaille luodaan positiivisia ja negatiivisia kannusteita. Lisäksi painotetaan sovinnonteon, hyvien naapuruussuhteiden ja alueellisen yhteistyön edistämisen tärkeyttä.

Uusi metodologia sisällytetään Albanian ja Pohjois-Makedonian neuvottelukehyksiin ja Montenegron ja Serbian kanssa kesäkuussa 2021 pidetyissä hallitustenvälisissä konferensseissa vahvistettiin uuden metodologian soveltaminen myös heidän jäsenyysneuvotteluissaan.

EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous järjestettiin Sloveniassa 6.10. Kokouksessa keskusteltiin yhteistyöstä Covid19-pandemian torjunnassa ja sen seurauksiin vastaamisessa, EU:n Länsi-Balkania koskevan talous- ja investointisuunnitelman toimeenpanosta sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. Huippukokouksessa hyväksytty Brdon julistus vahvisti Länsi-Balkanin maiden tulevaisuuden olevan EU:ssa.

Kansallinen valmistelu

EU-ministerivaliokunta 9.12.2021 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Keijo Karjalainen, UM, keijo.karjalainen@formin.fi, 0295 352 030

EUTORI-tunnus

Liitteet Viite

(6)

Valtioneuvoston kanslia

PERUSMUISTIO VNEUS2021- 00997

VNEUS Koikkalainen Anna(VNK) 07.12.2021

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 14.12.; Joulukuun Eurooppa-neuvoston (16.–17.12.) päätelmäluonnos

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto 14.12.2021

U/E/UTP-tunnus

Yleisten asioiden neuvosto käy keskustelun joulukuun Eurooppa-neuvoston (16.–

17.12.) päätelmäluonnoksesta. Kokouksessa käsiteltävä versio päätelmäluonnoksesta jaettaneen jäsenmaille 13.12.

Suomen kanta

Suomi katsoo, että covid-19-rokotteiden tuotantoa on yhä vauhditettava. Suomi pitää tärkeänä erilaisten väestöryhmien ja mahdollisen rokotevastaisuuden huomioimista kohdennetussa viestinnässä. Eri väestöryhmien rokottamisen tarpeellisuutta on

arvioitava jatkuvasti karttuvan tutkimus- ja seurantatiedon valossa. Suomi on vahvasti sitoutunut rokotesolidaarisuuteen. Rokotteiden saatavuuden parantaminen

maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi. Kolmansien maiden rokotuskattavuuden edistäminen palvelee myös EU:n terveysturvallisuutta.

Kriisinhallinnan ja resilienssin osalta on tärkeää, että Eurooppa-neuvosto keskustelee covid-19-kriisin opeista tuleviin kriiseihin varautumista varten. EU on jatkossa oltava paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin.

Suomi pitää energiahinnan nousun vaikutuksia kuluttajille valitettavana. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä.

EU:n ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka aiheuttaisivat häiriöitä päästökauppajärjestelmälle tai sähkömarkkinoille. Markkinamallien lyhytjänteinen muokkaaminen tai kilpailun rajoittaminen johtaa tehottomuuteen ja korkeampaan energian hintaan pitkällä aikavälillä.

Suomi pitää tarpeellisena tehostaa kaasuvarastojen käytettävyyttä. Mahdollisia lisätoimia tai -velvoitteita harkittaessa on kuitenkin syytä huomioida jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet ja jäsenvaltioiden voimassa olevat kansalliset varautumisjärjestelmät.

(7)

Keskustelun tilapäisestä energiahintojen noususta ei tule johtaa siihen, että ilmasto- paketin kunnianhimontasoa kyseenalaistettaisiin. Ilmastopaketti on osa ratkaisua, ei hintojen nousun ensisijainen syy.

Turvallisuuden ja puolustuksen osalta Suomen tavoitteena on laaja-alainen strateginen kompassi, joka kehittää ja vahvistaa EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja

puolustuspolitiikkaa. Lujittamalla strategista lähestymistapaa ja EU:n kykyä toimia turvallisuuden ja puolustuksen alalla vahvistetaan turvallisuutta Euroopassa ja

laajemmin. Suurvaltapolitiikan kilpailun ja turvallisuusympäristön muutoksessa EU:n tulee asettaa selkeät tavoitteet turvallisuus- ja puolustusyhteistyölle sekä määritellä ja osoittaa tähän tarvittavat resurssit ja työkalut.

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittäminen hyödyttää myös Natoa

eurooppalaisen turvallisuuden ja eurooppalaisten suorituskykyjen vahvistuessa. Suomi pitää uutta EU–Nato-julkilausumaa tärkeänä ja katsoo, että yhteisten ehdotusten lista tulisi päivittää huomioiden uudet teemat, kuten ilmasto ja turvallisuus. EU:n ja Naton välistä yhteistyötä tulee kehittää käytännönläheisesti ja syventää lisäämällä poliittista vuoropuhelua ja tilannetietoisuutta sekä pyrkimällä yhtenäiseen strategiseen viestintään.

Muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Kuluvalla rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on

hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän osalta on pyrittävä ratkaisuihin. EU:n ulkorajavalvonnan tulee toimia tehokkaasti ja uskottavasti. On noudatettava

kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Maahanmuuttajien välineellistämistä poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi ei voida hyväksyä. Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa pohditaan käytettävissä olevien operatiivisten, oikeudellisten, diplomaattisten ja taloudellisten työkalujen kehittämistä sekä kumppanuuksien

hyödyntämistä ja kansainvälisen yhteistyön tehostamista ilmiöön puuttumiseksi kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Valko-Venäjän osalta EU:n vahva ja yhtenäinen vastaus on tarpeen niin maan huolestuttavana jatkuvan sisäisen tilanteen kuin muuttoliikkeen välineellistämisen suhteen. Suomi tukee pakotteiden laajentamista asteittain ja niin, että vahva oikeusperusta ja EU:n yhtenäisyys toteutuvat.

Tulevassa EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa on akuutin koronatilanteen ohella katsottava suhteiden pidempää aikaväliä ja linjattava EU–Afrikka-yhteistyön tulevista painopisteistä. Erityisen tärkeää on keskustella yhteistyöstä vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Yhteisenä tavoitteena tulee olla Agenda 2030:n mukainen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä muutos, jolla vastataan etenkin ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden hallintaan. Erityisesti tulee tukea vihreää rakennemuutosta, ml. kiertotalous, ja panostaa ilmastokestävään talouskasvuun ja säällisten työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien luomiseen nuorille sekä tasa-

arvokysymyksiin. Lisäksi tärkeää on Afrikan rauhan ja turvallisuuden edistäminen kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun pohjalta.

Pääasiallinen sisältö

Joulukuun Eurooppa-neuvoston aiheina ovat covid-19, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliikkeen ulkoiset näkökohdat sekä ulkosuhteet.

(8)

Eurooppa-neuvoston päätelmät sisältänevät seuraavia kysymyksiä:

- Covid-19: Eurooppa-neuvoston on tarkoitus käsitellä Euroopan erityisesti uuden koronavirusvariantin myötä huononevaa epidemiologista tilannetta ja EU:n koordinoitua vastausta, ml. sisämarkkinoiden toiminnan varmistaminen sekä se, etteivät rajoitukset suhteettomasti haittaisi matkustamista. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus korostaa rokotusten merkitystä pandemiaan vastaamisessa ja keskustella mm. rokotteisiin liittyvästä disinformaatiosta ja rokotustodistuksista. Lisäksi esillä on kansainvälinen yhteistyö globaalin rokotekattavuuden parantamiseksi ja EU:n tuki siihen liittyen sekä päätös aloittaa Maailman terveysjärjestön (WHO) piirissä neuvottelut uudesta pandemiasopimuksesta.

- Kriisinhallinta ja resilienssi: Eurooppa-neuvosto käsittelee EU:n kriisinkestävyyden kokonaisvaltaista vahvistamista ja varautumista ja vastauskykyä tuleviin kriiseihin ottaen huomioon erityisesti 23.11. aiheesta hyväksytyt neuvoston päätelmät.

- Energian hinnat: Eurooppa-neuvosto käsittelee energian hintojen viimeaikaista kehitystä ja sen vaikutuksia kuluttajille ja yrityksille ottaen huomioon ACER.n ja ESMA:n julkaisemat raportit. Esillä ovat myös tulevat kaasuun liittyvät

lainsäädäntöehdotukset.

- Turvallisuus ja puolustus: Eurooppa-neuvosto käsittelee EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaavan ns. strategisen kompassin valmistelua sekä EU:n ja Naton yhteistyötä, ml. kolmannen EU–Nato-yhteistyöjulistuksen valmistelua sekä EU–YK-yhteistyötä.

- Muuttoliikkeen ulkoiset näkökohdat: Eurooppa-neuvosto tarkastelee kesä- ja lokakuun kokouksessa aiheesta antamiensa päätelmien toimeenpanoa. Esillä ovat erityisesti EU:n kumppanuudet keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa,

muuttoliiketavoitteiden edistämiseen liittyvä EU-rahoitus, palautuspolitiikan edistäminen sekä muuttoliikkeen välineellistämiseen ja siihen liittyen

hybridivaikuttamiseen vastaaminen, erityisesti komission ja korkean edustajan julkaisemien esitysten pohjalta.

- Ulkosuhteet: Valko-Venäjän osalta esillä on EU:n vastaus, ml. pakotteita

hyödyntämällä, muuttoliikkeen välineellistämiseen sekä Valko-Venäjän sisäiseen tilanteeseen, ml. ihmisoikeustilanne ja kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median rajoittaminen.Lisäksi esillä on Ukrainan tilanne ja erityisesti jännitteet sen Venäjän- vastaisella rajalla. Kokouksessa on myös tarkoitus kuulla Minskin sopimusten toimeenpanosta ja linjata Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta asetettujen rajoittavien toimenpiteiden (nk. sektorikohtaiset talouspakotteet) voimassaolon jatkamisesta. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös 17.–18.2.2022 järjestettävän EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen valmisteluja. Esillä on mahdollisesti myös muita ajankohtaisia ulkosuhdeaiheita.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa

EU-ministerivaliokunta 9.12.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 10.12.

(9)

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

13648/21 LIMITE CO EUR-PREP 33 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

VNEUS/Koikkalainen, puh. 0295 160 601

EUTORI-tunnus

(10)

VNEUS Siivola Heli(VNK) 07.12.2021

Asia

YAN 14.12.2021; Euroopan tulevaisuuskonferenssi; Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Puheenjohtajavaltio kertoo viimeisimmän tilanteen Euroopan tulevaisuuskonferenssin valmisteluista ja etenemisestä. Heikentyneen covid-19-tilanteen takia konferenssin joulukuun täysistunto (17.–18.12.) on päätetty perua. Perjantaina 17.12. järjestetään mahdollisesti täysistunnon temaattisten työryhmien kokoontumisia etäyhteyksin.

Konferenssin johtokunnan on määrä laatia konferenssin loppuraportti keväällä 2022.

Tällä hetkellä näyttää, että konferenssin johtopäätösten tavoiteaikataulu siirtyy Ranskan puheenjohtajakauden loppupuolelle, mahdollisesti toukokuulle 2022.

Suomen kanta

Suomi ottaa puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen tiedoksi.

Suomen kannat EU:n tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin on esitetty E-kirjeessä E 3/2020 vp sekä aihetta koskevissa E-jatkokirjeissä (3.3.2021, 4.6.2021 ja 12.10.2021).

Myös valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta (VNS 7/2020 vp) linjaa Suomen osallistumista konferenssiin.

Suomi korostaa kansalaisten keskeistä roolia konferenssin kaikilla tasoilla, mukaan lukien konferenssin täysistunto ja sen työryhmät. EU:n tulee kyetä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Suomi näkee EU:n tulevaisuuskonferenssin yhtenä keinona edistää kansalaisten, erityisesti nuorten, osallistamista.

On hyvä, että konferenssin tapahtumia toteutetaan hajautetusti ja lähellä kansalaisia eri puolilla EU:ta, kansallisten erityispiirteiden mukaisesti. Suomessa konferenssin puitteissa käytävää kansalaiskeskustelua edistetään ja tuetaan myös osana valtioneuvoston toimintaa. Valtioneuvoston oma ”Eurooppa olemme me” -tapahtumasarja käynnistyi 16.9.2021 ja jatkuu alkuvuoteen 2022.

Tavoitteena on vaikuttaa konferenssin puitteissa käytävään keskusteluun kokonaisvaltaisesti. On tärkeää, että suomalaisten näkemykset kuuluvat konferenssissa ja sen lopputuloksissa. Konferenssin lopputuloksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös tulosten edustavuuteen.

(11)

Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistyi Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, osin virtuaalisena. Konferenssin puitteissa kuullaan kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. EU-tasolla järjestetään eurooppalaisia kansalaispaneeleja ja muita keskusteluja. Jäsenvaltioissa järjestetään laaja kirjo erilaisia kansalaiskeskusteluja ja muita tapahtumia kansallisten erityispiirteiden mukaisesti.

Jäsenvaltioiden hallitusten ohella keskeisiä toimijoita ovat muun muassa kansalliset ja alueelliset parlamentit, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kansalaisjärjestöt, työmarkkinaosapuolet ja tiedeyhteisö. Kansalaiskeskustelujen intensiteetti ja muodot ovat vaihdelleet eri puolilla unionia.

Suomessa valtioneuvoston ”Eurooppa olemme me” -tapahtumasarjan puitteissa on järjestetty tähän mennessä 17 tapahtumaa, mukaan lukien liki 400 osallistujaa kerännyt EU-jaostojen laajojen kokoonpanojen tulevaisuuspäivä Säätytalolla Helsingissä sekä EU:n pohjoisin keskustelutilaisuus Utsjoella. Lauantaina 11.12.2021 Euroopan tulevaisuudesta keskustellaan Tampereen Monitoimitalolla pääministeri Sanna Marinin ja nuorten johdolla. Kiertueen päätöstilaisuus on tarkoitus järjestää helmikuussa 2022.

(Ks. tarkemmin tapahtumasarjan nettisivu: https://www.eurooppaolemmeme.fi)

Kansalaiskeskusteluissa esiin tulleita näkökohtia tuodaan esille konferenssin täysistunnoissa ja muissa EU-yhteyksissä. Eurooppaministeri Tuppurainen suunnittelee matkaa vuoden 2022 alussa neuvoston puheenjohtajavaltiona aloittavaan Ranskaan, jotta hän voi raportoida suomalaisten näkemyksistä myös puheenjohtajavaltiolle.

EU-tasolla tietoja eri tapahtumista ja niiden johtopäätöksistä kerätään muun muassa konferenssin verkkofoorumin avulla. Kansalaiset voivat verkkofoorumilla myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan.

Konferenssin täysistunnoissa keskustellaan kansalaisten esille nostamista asioista.

Täysistunnon jäsenet on jaettu konferenssin yhdeksään temaattiseen työryhmään (ilmastonmuutos ja ympäristö – EU maailmassa – digitalisaatio – muuttoliike – terveys – arvot, oikeudet, oikeusvaltio, turvallisuus – vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työllisyys – eurooppalainen demokratia – koulutus, nuoriso, kulttuuri, urheilu), jotka valmistelevat täysistuntokeskusteluja. Kukin täysistunnon jäsen osallistuu yhteen työryhmään. Suomen hallituksen edustajat osallistuvat työryhmiin

”arvot, oikeudet, oikeusvaltio, turvallisuus” sekä ”digitalisaatio”. Näiden teemojen ohella myös muut konferenssiaiheet ovat tärkeitä. Se, että kunkin jäsenvaltion hallitus on edustettuna vain kahdessa työryhmässä, korostaa yhteistyön ja tiedonkulun merkitystä.

Euroopan parlamentti on suhtautunut konferenssiin erittäin kunnianhimoisesti.

Parlamentin edustajat puheenjohtavat konferenssin täysistunnon työryhmiä ”vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys” (Iratxe Garcia Perez, S&D) ja

”eurooppalainen demokratia” (Manfred Weber, EPP).

Joulukuun täysistunto

Konferenssin järjestyksessä kolmas täysistunto oli tarkoitus järjestää 17.–18.12.2021 Strasbourgissa. Täysistunnossa oli tarkoitus alkaa käsitellä EU-tason kansalaispaneelien 1 (vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työpaikat; nuoriso, urheilu, kulttuuri ja koulutus; digitalisaatio) ja 2 (eurooppalainen demokratia ja eurooppalaiset arvot, oikeudet, oikeusvaltioperiaate, turvallisuus) johtopäätöksiä. Covid-19-tilanteen takia paneelin 1 viimeinen kokoontuminen (3.–5.12. Dublinissa) on kuitenkin siirretty helmikuulle 2022. Paneelin 2 on edelleen määrä kokoontua laatimaan johtopäätöksiään 10.–12.12. Firenzessä ja/tai etäyhteyksin.

(12)

Heikentyneen covid-19-tilanteen takia konferenssin johtokunta on päättänyt perua konferenssin joulukuun täysistunnon. Perjantaina 17.12. järjestetään kuitenkin mahdollisesti täysistunnon temaattisten työryhmien kokoontumisia etäyhteyksin. Vielä on epäselvää, kokoontuisivatko kaikki työryhmät vai vain osa niistä.

Konferenssin johtopäätökset

Tämänhetkisen aikataulun mukaan konferenssin täysistuntoja on tarkoitus järjestää vielä 21.–22.1.2022, 18.–19.2.2022 ja tarvittaessa 11.–12.3.2022. Konferenssin täysistunto antaa keskustelujensa pohjalta ehdotuksensa konferenssin johtokunnalle (Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat), joka laatii ja julkaisee täysistunnon johtopäätökset yhteistyössä ja avoimesti täysistunnon kanssa.

Konferenssin johtokunnan on määrä laatia konferenssin loppuraportti keväällä 2022.

Heikentynyt covid-19-tilanne voi viivästyttää prosessia. Tällä hetkellä näyttää, että konferenssin johtopäätösten tavoiteaikataulu siirtyy Ranskan puheenjohtajakauden loppupuolelle, mahdollisesti toukokuulle 2022.

Kun loppuraportti on esitetty konferenssin yhteispuheenjohtajille (Euroopan parlamentin puhemies sekä neuvoston ja komission puheenjohtajat) kukin toimielin tarkastelee tarvittavia jatkotoimia oman toimivaltansa ja EU:n perussopimusten puitteissa.

Konferenssia koskevassa toimielinten yhteisessä julistuksessa ei mainita Eurooppa- neuvostoa, mutta sillä on EU:n perussopimuksissa määritelty erityinen rooli EU:n kehittämisessä.

Konferenssia on kuvattu tarkemmin eduskunnalle 12.10.2021 annetussa E-jatkokirjeessä (EJ 10/2021 vp).

EU-ministerivaliokunta 9.12.2021 Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 10.12.2021 SuVM 1/2021 – VNS 7/2020 vp

EUN 89/2021 vp sekä neuvostoraportti VNEUS2021-00865 EJ 10/2021 vp – SuVEK 67/2021 vp

EUN 75/2021 vp sekä neuvostoraportti VNEUS2021-00767 EUN 54/2021 vp sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-384017 EJ 5/2021 vp.

EUN 31/2021 vp sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-375603 EUN 25/2021 vp sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-368555 EUN 19/2021 vp sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-369704 EJ 1/2021 vp – SuVEK 7/2021 vp

EUN 4/2021 vp –VNEUS2021-00158 sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-354403.

EUN 160/2020 vp – VNEUS2021-00016 sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-345929 EUN 144/2020 vp – VNEUS2020-01207 sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-339723 EUN 118/2020 vp – VNEUS2020-00722 sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-324161 EUN 57/2020 vp sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-305212

E 3/2020 vp

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

(13)

Ahvenanmaan näkökannat on esitetty selvityksessä E 3/2020 vp. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen mukaan konferenssin täysistunnossa tulee olla paitsi kansallisten parlamenttien myös sellaisten alueellisten parlamenttien edustus, jotka täytäntöönpanevat EU-lainsäädäntöä. Lisäksi maakunnan mukaan EU:n vaalisäädöksen mahdollisen uudistamisen yhteydessä on tilaisuus palata kysymykseen Ahvenanmaan maakunnan omasta edustajasta Euroopan parlamentissa. Oma edustaja on tarpeen, jotta maakunta voisi turvata intressinsä. (Ålands landskapsregerings yttrande gällande konferensen om EU:s framtid, 28.1.2020, ja Ålands landskapsregerings externpolitiska meddelande 2021, 14.1.2021)

Ahvenanmaa toi esille näkemyksensä alueellisten parlamenttien roolista konferenssissa myös E-jatkokirjettä EJ 1/2021 vp käsiteltäessä (EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 2.–3.3.2021). Suomen pysyvä edustaja nosti Coreperissa 2.3.2021 esille alueellisten parlamenttien tärkeän roolin ja viittasi Ahvenanmaahan.

Neuvoston Euroopan tulevaisuuskonferenssia koskevassa neuvottelumandaatissa (5911/21) todetaan, että konferenssissa ei ole kyse menettelystä, joka koskee EU:n perussopimusten muuttamista (vrt. unionisopimuksen 48 artikla).

Saksan uuden hallituksen koalitiosopimuksessa todetaan, että konferenssia tulisi hyödyntää uudistuksiin ja että Saksa tukee tarvittavia perussopimusmuutoksia. Saksa katsoo, että konferenssin tulisi johtaa (perussopimusmuutoksia valmistelevaan) konventtiin sekä EU:n kehittämiseen kohti liittovaltiota, jonka toiminta perustuu mm.

toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin sekä EU:n perusoikeuskirjaan.

Asiakirjat

Konferenssin verkkofoorumin väliraportti – syyskuu 2021 https://futureu.europa.eu/pages/reporting

Luettelo konferenssin täysistunnon työryhmistä.

https://futureu.europa.eu/uploads/decidim/attachment/file/12750/List_Plenary_working_

groups_FI.pdf

Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päivitetty työjärjestys.

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11078-2021-INIT/en/pdf Konferenssin peruskirja kansalaisille ja tapahtumajärjestäjille.

https://futureu.europa.eu/pages/charter?locale=fi

Konferenssin peruskirja kansalaisille ja tapahtumajärjestäjille.

https://futureu.europa.eu/pages/charter?locale=fi

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – Yhteinen julistus, doc. 6796/21.

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6796-2021-INIT/fi/pdf Conference on the Future of Europe – Revised Council position, doc. 5911/21.

Council's position on the Conference on the Future of Europe, 24 June 2020, doc.

9102/20.

Communication from the Commission to the European Parliament and the Council:

Shaping the Conference on the Future of Europe, 22 January 2020.

(14)

P9_TA(2020)0010 – Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin (2019/2990(RSP)).

EUCO 29/19 – Eurooppa-neuvoston kokous (12. joulukuuta 2019) – Päätelmät

Euroopan komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen: Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024, 16.7.2019.

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

VNK/EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, p. 0295 160 476.

VNK/Lainsäädäntöneuvos Heidi Kaila, p. 0295 160 313.

VNK/EU-asiantuntija Topi Juga, p. 0295 160 459.

EUTORI-tunnus

EU/2020/0544

(15)

Asia

Oikeusvaltiotilanne Puolassa; komission ehdotus neuvoston päätökseksi

Kokous

U/E/UTP-tunnus

E 7/2018 vp

Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta unionisopimuksen (SEU) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Puolaa on kuultu SEU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ensimmäisen vaiheen mukaisesti yleisten asioiden neuvostossa neljä kertaa, viimeksi 22.6.2021. Yleisten asioiden neuvostossa on saatu tilannekatsauksia ja käyty näkemystenvaihtoa useita kertoja, viimeksi 22.9.2020.

Yleisten asioiden neuvoston asialistalla 14.12.2021 on tilannekatsaus. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä. Neuvoston kannanmuodostus ei siten ole tässä vaiheessa ajankohtaista.

Suomen kanta

Valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevan selonteon mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Ne on huomioitava kaikessa EU:n ja jäsenvaltioiden toiminnassa, samoin kuin kansainvälisen oikeuden velvoitteet.

Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi on jatkettava. EU:n oikeusvaltiovälineitä tulee kehittää edelleen ja niiden tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä. EU:n oikeusvaltiovälineet tulee nähdä toisiaan täydentävinä ja etsiä niiden välisiä synergiaetuja.

Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistäminen. On tärkeää, että komissio käyttää välineitään aktiivisesti.

Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan SEU 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista Puolan tilanteeseen liittyen. On huolestuttavaa, mikäli riittävää edistystä ei tapahdu. Tällöin neuvoston on

(16)

harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni.

EU:n tuomioistuimella on tärkeä rooli oikeusvaltioperiaatteen turvaamisessa. EU- oikeuden ensisijaisuus ja EU:n tuomioistuimen asema EU-oikeuden ylimpänä tulkitsijana ovat EU:n oikeusjärjestelmän perusta.

Suomi täsmentää kantojaan tarvittavilta osin käsittelyn edetessä ja tietopohjan laajentuessa.

Komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen soveltaminen Puolaan ja komission perusteltu päätösehdotus

Puolan tilanne on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tapaus, jossa komissio on käyttänyt oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevaa toimintakehystä, joka sisältää ns.

varhaisvaroitusjärjestelmän tilanteisiin, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu tietyssä jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Toimintakehys sisältää kolmivaiheisen menettelyn. Keskeistä on komission ja kyseessä olevan jäsenvaltion jatkuva oikeusvaltiodialogi. Tarkoituksena on löytää komission ja jäsenvaltion välillä yhteinen ratkaisu ja ennaltaehkäistä tarve turvautua SEU 7 artiklan mukaiseen menettelyyn.

Komissio käynnisti toimintakehyksen mukaisen menettelyn 13.1.2016. Komissio on antanut Puolalle toimintakehyksen puitteissa lausunnon sekä useita suosituksia, joista viimeiset annettiin 20.12.2017.

Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta.

Päätösehdotuksessa komissio esitti ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi SEU 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio kuitenkin ilmoitti olevansa valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission 20.12.2017 antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa, 20.3.2018 mennessä.

Päätösehdotuksen mukaan Puolassa toteutettujen lainsäädäntöuudistusten johdosta tai niiden yhteisvaikutuksesta oikeuslaitoksen riippumattomuus ja valtioelinten välinen vallanjako on joutunut vakavaan vaaraan. Komissio katsoo, että perustuslakituomioistuimen riippumattomuus ja legitimiteetti on vakavasti heikentynyt eikä Puolan lakien perustuslainmukaisuutta voida enää tehokkaasti turvata. Kansallisesta tuomarineuvostosta, korkeimmasta oikeudesta, Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta sekä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetut lait lisäävät merkittävästi oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa, erityisesti yhteisvaikutuksensa takia. Päätösehdotusta kuvataan lähemmin E-kirjeessä 7/2018 vp.

Komissio totesi kesäkuussa 2018, että Puolassa on tehty joitain lainsäädäntömuutoksia, mutta komissio oli edelleen huolestunut Puolan tilanteesta ja katsoi, että neuvoston tulisi edetä SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen menettelyyn kuuluvaan kuulemiseen Puolan osalta. Menettelyä on pidetty käytännössä viimekätisenä keinona ja sen soveltamiskynnystä korkeana. Puolaa on kuultu yleisten asioiden neuvostossa 26.6, 18.9 ja 11.12.2018 sekä 22.6.2021. Käsittelyn kohteena ovat olleet komission perustellussa ehdotuksessa käsitellyt asiakokonaisuudet. Yleisten asioiden neuvosto on saanut tilannekatsauksia 16.10 ja 12.11.2018, 19.2., 9.4., 18.7., 16.9. ja 10.12.2019 sekä

(17)

22.9.2020. Covid-19-pandemia on vaikuttanut yleisten asioiden neuvoston mahdollisuuksiin järjestää fyysisiä kokouksia.

Puolan oikeusvaltiotilanteen neuvostokäsittelyssä jäsenvaltioiden näkemyksissä on ollut havaittavissa painotuseroja.

Tilannekehityksestä Puolassa

Puolassa ryhdyttiin keväällä 2018 tiettyihin lainsäädäntö- ja hallinnollisiin muutoksiin Puolan ja komission välisen oikeusvaltiodialogin myötä. Toimien ei nähty sisällöllisesti vastaavan komission esittämiin huoliin.

Puolan perustuslakituomioistuin antoi lokakuussa 2021 ratkaisun, jossa se katsoi, että osa EU:n perussopimusten artikloista on maan perustuslain vastaisia. Lisäksi EU:n tuomioistuin on tulkinnut artikloja pitkälle menevästi. Perustuslakituomioistuin kyseenalaisti siten EU-oikeuden ensisijaisuuden. Ratkaisu on herättänyt laajaa keskustelua ja huolta. Lokakuun yleisten asioiden neuvostossa valtaosa jäsenmaista nosti neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun yhteydessä esiin huolensa EU-oikeuden etusijan kyseenalaistamisesta, joko yleisellä tasolla tai Puolan mainiten. Lokakuun Eurooppa- neuvostossa varsinaisen asialistan ulkopuolella päämiehet käsittelivät myös jäsenmaiden oikeusvaltiotilannetta. Puheenjohtaja Michel totesi omalla vastuullaan tekemässään yhteenvedossa keskustelusta, että oikeusvaltioperiaate ja oikeuslaitoksen riippumattomuus ovat kaikille perustavanlaatuisia periaatteita. Michelin mukaan EU:lla on erilaisia oikeudellisia ja muita välineitä, joita on jo käytetty tai voitaisiin käyttää.

Myös poliittinen vuoropuhelu on tärkeää ja sitä tulee jatkaa, jotta voitaisiin löytää ratkaisuja ja edetä tässä keskeisessä asiassa. Komissio on ilmoittanut analysoivansa Puolan perustuslakituomioistuimen ratkaisun perusteellisesti ja päättävänsä sen jälkeen aiheellisista toimista.

EU:n tuomioistuin on antanut useita Puolan oikeusvaltiotilannetta koskevia tuomioita (mm. 24.6.2019 asiassa C-619/18, 5.11.2019 asiassa C-192/18, 19.11.2019 yhdistetyissä asioissa C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, 17.12.2020 asiassa C-354/20, 15.7. asiassa C- 791/19, 6.10.2021 asiassa C-487/19, 16.11.2021 yhdistetyissä asioissa C-748/19–C- 754/19. Osassa näitä asioista on ollut kyse puolalaisten tuomioistuinten esittämistä ennakkoratkaisupyynnöistä ja osassa komission nostamista rikkomuskanteista. Erityisesti on syytä mainita rikkomuskanne C-791/19, joka koski Puolan tuomioistuinjärjestelmään koskevaa kurinpitojaostoa ja jossa EU:n tuomioistuin katsoi Puolan rikkovan unionin oikeutta. Koska Puola ei ole korjannut tilannetta, komissio on käynnistänyt sitä kohtaan uuden rikkomusmenettelyn, jossa Puolalle voidaan määrätä rahallisia seuraamuksia.

Komissio voi uudessa rikkomuskanteessa vaatia, että EU:n tuomioistuin määrää Puolalle rahallisia seuraamuksia.

Parhaillaan on myös vireillä useita Puolan oikeusvaltiotilanteeseen liittyviä EU- tuomioistuinasioita. Asiassa C-204/21 R EU:n tuomioistuin antoi 27.10.2021 välitoimimääräyksen, jossa se määräsi Puolan keskeyttämään toistaiseksi eräiden Puolan tuomioistuinlaitosta koskevien lakien soveltamisen. Tämän määräyksen noudattamatta jättämisestä määrättiin asiassa miljoonan euron päivittäinen uhkasakko. Vireillä on myös useita puolalaisten tuomioistuinten esittämiä Puolan oikeuslaitosta koskevia ennakkoratkaisupyyntöjä.

Suomi on osallistunut väliintulijana edellä mainittujen kanneasioiden C-791/19 ja C- 204/21 käsittelyyn ja esittänyt huomautuksia ennakkoratkaisuasiassa C-615/20.

(18)

Vaikka Puola on annettujen tuomioiden johdosta perunut joitain uudistuksia, useat komission perustellussa päätösehdotuksessaan esittämät huolet ovat eri tahojen esittämien arvioiden mukaan edelleen ajankohtaisia.

Puolan toimia koskevat huolet ulottuvat myös oikeusvaltioperiaatetta laajemmalle.

Puolan perustuslakituomioistuin tutkii, onko naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus (Istanbulin sopimus) ristiriidassa Puolan perustuslain kanssa.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Unionin perustana olevista arvoista määrätään SEU 2 artiklassa.

SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus).

SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia.

SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta mm. seuraavasti:

Euroopan parlamentin päätöslauselmat 2015/3031(RSP), 2016/2774(RSP), 2017/2931(RSP), 2018/2541(RSP), 2020/2513(RSP) ja 2017/0360R(NLE).

Ks. myös Euroopan parlamentin päätöslauselma ”Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa ja ehdollisuusjärjestelmästä annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 soveltaminen” (2021/2711(RSP)).

EU-ministerivaliokunta 9.12.2021.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 10.12.2021.

E 7/2018 vp jatkokirjeineen.

Mm. VNEUS2021-00549 (osana neuvostopakettia EUN 54/2021) ja VNEUS2020-00879 (osana neuvostopakettia EUN 106/2020 vp).

(19)

Ks. myös valtioneuvoston selvitykset: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta (VNS 7/2020 vp), Euroopan komission tiedonanto: Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet (E 17/2019 vp jatkokirjeineen), Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen vahvistamisesta EU:ssa (E 66/2013 vp jatkokirjeineen), Oikeusvaltiotilanne Unkarissa (E 80/2018 vp), EU:n oikeusalan tulostaulu 2021 (E 113/2021 vp) ja Komission työohjelma vuodelle 2022 (E 122/2021 vp).

Eduskunnan osalta ks. muun muassa LaVL 6/2009 vp, LaVL 16/2013 vp, LaVL 5/2016 vp, LaVL 1/2017 vp, LaVL 2/2018 vp, LaVL 23/2018 vp, LaVL 6/2021 vp sekä SuVL 1/2019 vp ja SuVM 1/2021 vp. Suuri valiokunta suhtautuu huolestuneesti ja vakavasti oikeusvaltioperiaatteen loukkaamiseen tai sen vaaraan jäsenvaltioissa, erityisesti Puolassa ja Unkarissa. Kielteinen oikeusvaltiokehitys rapauttaa sitä arvopohjaa, jonka päälle EU on rakennettu.

Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan.

Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

Taloudelliset vaikutukset

Ei taloudellisia vaikutuksia.

Useat Euroopan ja kansainvälisen tason toimijat, kuten Venetsian komissio ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, ovat ilmaisseet huolensa Puolan oikeusvaltiotilanteesta. Puolan tilanne ja erilaiset välineet, joilla tilanteeseen voitaisiin saada kohennusta, ovat nousseet esiin monissa yhteyksissä.

Komissio antoi 30.9.2020 ensimmäisen vuosittaisen oikeusvaltiokertomuksen, jossa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteesta ja EU:n tasolla tapahtuneesta merkittävästä kehityksestä sekä 27 maakohtaisessa luvussa arviointi kustakin jäsenvaltiosta. Yleisten asioiden neuvostossa 13.10.2020 käyty vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu pohjautui komission vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen yleiseen osaan. Vuoropuhelua jatkettiin 17.11.2020 ja 20.4.2021 eurooppaministerien videokokouksissa keskustelemalla kertomuksen maakohtaisista luvuista.

Komissio antoi 20.7.2021 toisen vuosittaisen oikeusvaltiokertomuksen. Yleisten asioiden neuvostossa 19.10.2021 käytiin horisontaalinen oikeusvaltiovuoropuhelu komission vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksen yleisen osan pohjalta. Yleisten asioiden neuvostossa 23.11.2021 jatkettiin keskustelua kertomuksen maakohtaisista luvuista.

Tuleva puheenjohtajamaa Ranska on alustavien ennakkotietojen mukaan jatkamassa keskusteluja kertomuksen maakohtaisista luvuista seuraavana vuorossa olevien jäsenvaltioiden osalta.

Vuoropuhelua olisi tarkoituksena jatkaa keskustelemalla vuosittain komission oikeusvaltiokertomuksen yleisen osan pohjalta sekä tarkastelemalla puolivuosittain

(20)

maakohtaisia lukuja neuvoston ns. protokollajärjestyksessä, kunnes kaikkia jäsenvaltioita koskevat luvut olisi käyty läpi. Komissio suunnittelee esittävänsä vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksessa erityisiä suosituksia jäsenvaltioille.

Asetus yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (2020/2092) on tullut voimaan vuoden 2021 alussa. Tarkoituksena on luoda ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja unionin varojen vastaanottamisen välille (ks.

tarkemmin U 40/2018 vp jatkokirjeineen). Puola ja Unkari ovat maaliskuussa 2021 nostaneet asetusta koskevat kumoamiskanteet EU:n tuomioistuimessa. Tuomioistuimen julkisasiamies antoi 2.12.2021 ratkaisuehdotuksensa kanneasiassa. Julkisasiamiehen mukaan unionin talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltion periaatteiden loukkaamisen varalta käyttöön otettua ehdollisuusjärjestelmää koskevat Unkarin ja Puolan kanteet on hylättävä. Julkisasiamiehen mukaan järjestelmästä säätämiselle oli asianmukainen oikeusperusta ja se on sopusoinnussa sekä SEU 7 artiklan että oikeusvarmuuden periaatteen kanssa. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei sido EU:n tuomioistuinta.

Tuomiota asiassa odotetaan todennäköisesti alkuvuodesta 2022.

Oikeusvaltioehdollisuuteen liittyen Euroopan parlamentti nosti lokakuussa 2021 laiminlyöntikanteen komissiota vastaan siitä, että komissio on jäänyt odottamaan EU:n tuomioistuimen ratkaisua asiassa. Komissio lähetti marraskuussa 2021 Puolalle ja Unkarille EU-varojen käyttöön liittyvät kirjeet koskien mm. oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, korruptiota ja julkisia hankintoja.

Puolan huonontunut oikeusvaltiotilanne on heijastunut sen kansallisen elpymissuunnitelman EU-tason käsittelyyn. Käsittely komissiossa on kesken. Komission puheenjohtaja von der Leyen on todennut julkisesti lokakuussa, että Puolan tulee sisällyttää suunnitelmaansa selvä sitoumus Puolan ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston lakkauttamisesta, tuomareita koskevan kurinpitomenettelyn uudistamisen lopettamisesta ja tuomareiden virkaanpalauttamisen aloittamisesta.

Sitoumuksen tulee myös heijastella EU:n tuomioistuimen esittämiä vaatimuksia.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous päätti 28.1.2020 aloittaa yleiskokouksen sääntöjen mukaisen monitorointiprosessin, jossa yleiskokouksen on tarkoitus selvittää, miten Puola täyttää muun muassa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevat jäsenvelvoitteensa. Euroopan neuvoston ja eräiden jäsenvaltioiden puolelta on vedottu Puolaan, ettei se irtisanoisi Istanbulin sopimusta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut useita ratkaisuja Puolan oikeusvaltiotilanteesta.

Euroopan tuomarineuvostojen verkosto erotti lokakuussa 2021 Puolan tuomarineuvoston verkoston jäsenyydestä todeten, ettei Puolan tuomarineuvosto enää täytä verkoston jäsenyyden ehtoja (riippumattomuus toimeenpanovallasta ja lainsäätäjistä sekä tuomioistuinten riippumattoman päätöksenteon tukeminen).

Myös eräiden muiden jäsenvaltioiden, kuten Unkarin, oikeusvaltiotilanne on herättänyt huolta. Euroopan parlamentti päätti 12.9.2018, että se pyytää neuvostoa käynnistämään menettelyn, jossa neuvosto voisi todeta, että on selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin yhteisiä arvoja (SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely).

Yleisten asioiden neuvostossa saatiin tilannetietoja puheenjohtajavaltiolta 16.10. sekä 11.12.2018, 19.2., 9.4.2019 ja 22.9.2020 puheenjohtajan tilannekatsaus. Unkarin kuulemiset järjestettiin yleisten asioiden neuvostossa 16.9. ja 10.12.2019 sekä 22.6.2021.

Yleisten asioiden neuvostossa 14.12. asialistalla on tilannekatsaus. Unkarin oikeusvaltiotilanne on heijastunut sen kansallisen elpymissuunnitelman käsittelyyn.

(21)

Asiakirjat

Komissio perusteltu ehdotus neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta, (COM/2017/0835 lopull.)

Anna Koikkalainen, VNEUS, anna.koikkalainen@gov.fi, 0295 160 601 Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@gov.fi, 0295 160 313

Heli Siivola, VNEUS, heli.siivola@gov.fi

Tia Möller, OM, tia.moller@gov.fi, 0295 150 105 Henriikka Leppo, UM, henriikka.leppo@formin.fi Markus Räty, UM, markus.raty@um.fi

EUTORI-tunnus

(22)

Asia

Unionin yhteiset arvot ja Unkari; Euroopan parlamentin ehdotus neuvoston päätökseksi

Kokous

U/E/UTP-tunnus

E 80/2018 vp

Euroopan parlamentti antoi 12.9.2018 perustellun ehdotuksen unionisopimuksen (SEU) 7 artiklan mukaiseksi neuvoston päätökseksi sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja.

SEU 7 artiklan 1 kohdan menettelyn mukaisia Unkarin kuulemisia on pidetty yleisten asioiden neuvostossa 16.9. ja 10.12.2019 sekä 22.6.2021. Lisäksi yleisten asioiden neuvostossa 12.11.2018, 19.2. ja 9.4.2019 sekä 22.9.2020 saatiin puheenjohtajan tilannekatsaus ja käytiin näkemystenvaihtoa.

Yleisten asioiden neuvoston asialistalla 14.12.2021 on tilannekatsaus. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä. Neuvoston kannanmuodostus ei siten ole vielä ajankohtaista.

Suomen kanta

Valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevan selonteon mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Ne on huomioitava kaikessa EU:n ja jäsenvaltioiden toiminnassa, samoin kuin kansainvälisen oikeuden velvoitteet.

Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi on jatkettava. EU:n oikeusvaltiovälineitä tulee kehittää edelleen ja niiden tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä. EU:n oikeusvaltiovälineet tulee nähdä toisiaan täydentävinä ja etsiä niiden välisiä synergiaetuja.

On keskeistä, että Unkaria koskeva SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely antaa neuvostolle vankan pohjan arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa.

Menettelyn pohjana tulee olla asianmukainen, objektiivinen, luotettava ja todennettavissa oleva tieto.

(23)

Komissiolla on runsaasti asiantuntemusta, jota voitaisiin hyödyntää tässä prosessissa.

Suomi on tukenut komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa ja valvonnassa EU:ssa. Myös Euroopan neuvoston ja muiden tunnustettujen EU:n ulkopuolisten asiantuntijatahojen kuulemista prosessin edetessä voitaisiin tarvittaessa harkita.

Suomi täsmentää kantojaan tarvittavilta osin käsittelyn edetessä ja tietopohjan laajentuessa.

Euroopan parlamentti hyväksyi 12.9.2018 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi SEU 7 artiklan 1 kohdan nojalla sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (nk. Sargentinin raportti). Tämä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti on tehnyt SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ehdotuksen neuvostolle. Päätösehdotuksen taustalla on Euroopan parlamentin pitkään jatkunut huoli Unkarin oikeusvaltio- ja demokratiatilanteesta. Euroopan parlamentin mukaan merkittävimpiä huolenaiheita ovat mm. oikeuslaitoksen itsenäisyys, sananvapaus, korruptio sekä vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeudet.

Euroopan parlamentin esittämät huolet ovat laaja-alaisia ja erotuksena komission Puolan osalta käynnistämään menettelyyn, ne kohdistuvat unionin perustana oleviin arvoihin yleisesti. Parlamentin huolia on kuvattu yksityiskohtaisemmin E-kirjeessä 80/2018 vp.

Puheenjohtajavaltio antoi Unkarin osalta tilannetietoja yleisten asioiden neuvostossa 16.10.2018. Yleisten asioiden neuvostoissa 12.11.2018, 19.2 ja 9.4.2019 annettujen tilannekatsausten yhteydessä useat jäsenvaltiot toivat esille huoliaan Unkarin tilanteesta ja toivoivat, että kuulemiset aloitettaisiin mahdollisimman pian. Kuulemiset käynnistettiin 16.9.2019 pidetyssä yleisten asioiden neuvostossa ja niitä jatkettiin 10.12.2019 ja 22.6.2021. Yleisten asioiden neuvostossa 22.9.2020 annettiin tilannekatsaus, jonka yhteydessä käytetyissä puheenvuoroissa jäsenvaltiot nostivat esille huoliaan Unkarin tilanteesta ja pitivät tärkeänä, että neuvosto jatkaa asian käsittelyä.

Covid-19-pandemia on vaikuttanut yleisten asioiden neuvoston mahdollisuuksiin järjestää fyysisiä kokouksia.

SEU 7 artiklan mukaista menettelyä on pidetty käytännössä viimekätisenä keinona ja sen soveltamiskynnystä korkeana. Artiklaa on ensi kertaa sovellettu joulukuussa 2017, kun komissio teki perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi SEU 7 artiklan 1 kohdan soveltamisesta Puolan oikeusvaltiotilanteeseen.

Unionin perustana olevista arvoista määrätään SEU 2 artiklassa.

SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus).

SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti SEU 2 artiklassa

(24)

tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia.

SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti.

Euroopan parlamentti on käsitellyt Unkarin oikeusvaltiotilannetta mm. seuraavasti:

Euroopan parlamentin päätöslauselmat 2015/2700(RSP), 2017/2656(RSP), 2017/2131(INL), 2020/2513(RSP) ja 2021/2780(RSP).

Suuri valiokunta 10.12.2021.

E 80/2018 vp.

Mm. VNEUS2021-00550 (osana neuvostopakettia EUN 54/2021) ja VNEUS2020-00880 (osana neuvostopakettia EUN 106/2020 vp).

Yleisten asioiden neuvoston 22.6.2021 raportti EDK-2021-AK-384017.

Ks. myös valtioneuvoston selvitykset: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta (VNS 7/2020 vp), Euroopan komission tiedonanto: Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet (E 17/2019 vp jatkokirjeineen), Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen vahvistamisesta EU:ssa (E 66/2013 vp jatkokirjeineen), Oikeusvaltiotilanne Unkarissa (E 80/2018 vp), EU:n oikeusalan tulostaulu 2021 (E 113/2021 vp) ja Komission työohjelma vuodelle 2022 (E 122/2021 vp). Puolan osalta ks.

Eduskunnan osalta ks. muun muassa LaVL 6/2009 vp, LaVL 16/2013 vp, LaVL 5/2016 vp, LaVL 1/2017 vp, LaVL 2/2018 vp, LaVL 23/2018 vp, LaVL 6/2021 vp sekä SuVL 1/2019 vp ja SuVM 1/2021 vp. Suuri valiokunta suhtautuu huolestuneesti ja vakavasti oikeusvaltioperiaatteen loukkaamiseen tai sen vaaraan jäsenvaltioissa, erityisesti Puolassa ja Unkarissa. Kielteinen oikeusvaltiokehitys rapauttaa sitä arvopohjaa, jonka päälle EU on rakennettu.

Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan.

Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

(25)

Ei taloudellisia vaikutuksia.

Useat Euroopan ja kansainvälisen tason toimijat, kuten Venetsian komissio ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, ovat ilmaisseet huolensa Unkarin oikeusvaltiotilanteesta.

Komissio on käynnistänyt Unkaria vastaan useita rikkomusmenettelyjä, joilla on liittymä unionin arvojen kunnioittamiseen.

Unkari nosti lokakuussa 2018 EU:n tuomioistuimessa kanteen Euroopan parlamenttia vastaan tässä perusmuistiossa käsitellyn parlamentin 12.9.2018 hyväksymän perustellun ehdotuksen kumoamiseksi menettelyllisin perustein (asia C-650/18). EU:n tuomioistuin hylkäsi Unkarin kanteen tuomiollaan 3.6.2021. EU:n tuomioistuin katsoi, että Euroopan parlamentti jätti perustellusti ottamatta huomioon äänestämästä pidättymiset laskiessaan annettuja ääniä kyseistä päätöslauselmaa annettaessa.

Komissio antoi 30.9.2020 ensimmäisen vuosittaisen oikeusvaltiokertomuksen, jossa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteesta ja EU:n tasolla tapahtuneesta merkittävästä kehityksestä sekä 27 maakohtaisessa luvussa arviointi kustakin jäsenvaltiosta. Yleisten asioiden neuvostossa 13.10.2020 käyty vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu pohjautui komission vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen yleiseen osaan. Vuoropuhelua jatkettiin 17.11.2020 ja 20.4.2021 eurooppaministerien videokokouksissa keskustelemalla kertomuksen maakohtaisista luvuista. Tuleva puheenjohtajamaa Ranska on alustavien ennakkotietojen mukaan jatkamassa keskusteluja kertomuksen maakohtaisista luvuista seuraavana vuorossa olevien jäsenvaltioiden osalta.

Komissio antoi 20.7.2021 toisen vuosittaisen oikeusvaltiokertomuksen. Yleisten asioiden neuvostossa 19.10.2021 käytiin horisontaalinen oikeusvaltiovuoropuhelu komission vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksen yleisen osan pohjalta. Yleisten asioiden neuvostossa 23.11.2021 jatkettiin keskustelua kertomuksen maakohtaisista luvuista.

Vuoropuhelua olisi tarkoituksena jatkaa keskustelemalla vuosittain komission oikeusvaltiokertomuksen yleisen osan pohjalta sekä tarkastelemalla puolivuosittain maakohtaisia lukuja neuvoston ns. protokollajärjestyksessä, kunnes kaikkia jäsenvaltioita koskevat luvut olisi käyty läpi. Komissio suunnittelee esittävänsä vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksessa erityisiä suosituksia jäsenvaltioille.

Asetus yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (2020/2092) on tullut voimaan vuoden 2021 alussa. Tarkoituksena on luoda ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja unionin varojen vastaanottamisen välille (ks.

tarkemmin U 40/2018 vp jatkokirjeineen). Puola ja Unkari ovat maaliskuussa 2021 nostaneet asetusta koskevat kumoamiskanteet EU:n tuomioistuimessa. EU- tuomioistuimen julkisasiamies antoi 2.12. ratkaisuehdotuksensa kanneasiassa.

Julkisasiamiehen mukaan unionin talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltion periaatteiden loukkaamisen varalta käyttöön otettua ehdollisuusjärjestelmää koskevat Unkarin ja Puolan kanteet on hylättävä. Julkisasiamiehen mukaan järjestelmästä säätämiselle oli asianmukainen oikeusperusta ja se on sopusoinnussa sekä SEU 7 artiklan että oikeusvarmuuden periaatteen kanssa. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ei sido EU:n

(26)

tuomioistuinta. Tuomiota asiassa odotetaan todennäköisesti alkuvuodesta 2022.

Oikeusvaltioehdollisuuteen liittyen Euroopan parlamentti nosti lokakuussa 2021 laiminlyöntikanteen komissiota vastaan siitä, että komissio on jäänyt odottamaan EU:n tuomioistuimen ratkaisua asiassa. Komissio lähetti marraskuussa 2021 Puolalle ja Unkarille EU-varojen käyttöön liittyvät kirjeet koskien mm. oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, korruptiota ja julkisia hankintoja.

Unkarin huonontunut oikeusvaltiotilanne on heijastunut sen kansallisen elpymissuunnitelman EU-tason käsittelyyn. Käsittely komissiossa on kesken.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut useita Unkarin tilannetta koskevia ratkaisuja.

Puolaa on kuultu SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti yleisten asioiden neuvostossa neljä kertaa, ja lisäksi saatu tilannekatsauksia (ks. tarkemmin E 7/2018 vp jatkokirjeineen).

Asiakirjat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12.9.2018 ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja [2017/2131(INL)].

Anna Koikkalainen, VNEUS, anna.koikkalainen@gov.fi, 0295 160 601 Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@gov.fi, 0295 160 313

Heli Siivola, VNEUS, heli.siivola@gov.fi

Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, 0295 150 105 Henriikka Leppo, UM, henriikka.leppo@formin.fi Markus Räty, UM, henriikka.leppo@formin.fi

EUTORI-tunnus

(27)

VNEUS Korhonen Ville(VNK) 07.12.2021

Asia

EU:n perusoikeusviraston raportti; Katsaus EU:n alueella vuosina 2010-2020 todettuihin antisemitistisiin tapahtumiin

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto 14.12.2021 - 14.12.2021

U/E/UTP-tunnus

Yleisten asioiden neuvostossa 14.12.2021 kuullaan esittely EU:n perusoikeusviraston raportista koskien EU:n alueella vuosina 2010-2020 todettuja antisemitistisiä tapahtumia.

Suomen kanta

Suomi ottaa raportin esittelyn tiedoksi.

Suomi korostaa EU:n yhteisiä arvoja, joihin kuuluvat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa korostetaan puuttumista vihapuheeseen sekä rasismin ja syrjinnän torjumista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Antisemitismiä kaikissa sen muodoissa tulee estää ja torjua päättäväisesti. Suomi edistää syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Suomen rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma hyväksyttiin lokakuussa 2021 valtioneuvoston periaatepäätöksenä.

Yleisten asioiden neuvostossa esitellään 17. EU:n perusoikeusviraston (FRA) laatima raportti koskien tiedonkeruuta antisemitististä tapahtumista. Raportissa käydään läpi menetelmiä, joilla dataa on kerätty kansainvälisellä tasolla ja lisäksi esitellään kansallista dataa koskien kaikkia EU-maita sekä Serbiaa.

Raportissa esitellään myös eri maiden kansallisia strategioita, toimintasuunnitelmia sekä muita keinoja koskien antisemitismin vastaista taistelua.

Raportin mukaan antisemitismi voi ilmetä sanallisena ja fyysisenä hyökkäyksenä, uhkailuna, häirintänä, syrjintänä ja epätasa-arvoisena kohteluna, omaisuusvahinkoina ja graffiteina tai loukkaavana puheena tai tekstinä, myös internetissä. Antisemitistiset välikohtaukset ja viharikokset loukkaavat perusoikeuksia, erityisesti oikeutta

(28)

ihmisarvoon, oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun sekä ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta.

Raportti tarjoaa yleiskatsauksen antisemitistisiä tapauksia koskevista tiedoista, jotka on kirjattu virallisista ja epävirallisista lähteistä EU:n jäsenvaltioissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Virallisilla tiedoilla tarkoitetaan lainvalvontaviranomaisten, muiden rikosoikeusjärjestelmiin kuuluvien viranomaisten ja asianomaisten valtion ministeriöiden keräämiä tietoja. ”Epävirallisilla tiedoilla” tarkoitetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keräämiä tietoja.

Suomessa tietoja kerää Poliisiammattikorkeakoulu. Raportin mukaan rikoksia, joissa on antisemitistisiä piirteitä, on raportoitu poliisille vähiten vuonna 2010 (4 tapausta) ja eniten vuonna 2018 (21 tapausta).

Yhtenä keskeisenä EU-tason haasteena raportissa nostetaan esiin vertailukelpoisen tilastotiedon puute.

-

Suuri valiokunta 10.12.2021

-

Euroopan komissio esitti 5.10.2021 ensimmäisen antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämän edistämistä koskevan EU:n strategian.

Asiakirjat

EU:n perusoikeusviraston (FRA) raportti: Antisemitism: Overview of antisemitic incidents recorded in the European Union 2010-2020 (9.11.2021)

(29)

Ville Korhonen/VNEUS 050 336 8017 EUTORI-tunnus