Valtioneuvoston kanslia MINVAVNEUS2021-00357VNEUSSiivola Heli(VNK)13.04.2021 Viite

(1)

00357

VNEUS Siivola Heli(VNK) 13.04.2021

Viite

Asia

Eurooppaministerien epävirallinen videokokous 20.4.2021 Suomea edustaa videokokouksessa eurooppaministeri Tuppurainen.

Kokouksen pääaiheena on neuvoston vuotuinen oikeusvaltiovuoropuhelu. Eurooppaministerien videokokouksessa 17.11.2020 käynnistettiin keskustelu komission oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista. Eurooppaministerit jatkavat tätä keskustelua seuraavan viiden maakohtaisen luvun (Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja ja Ranska) pohjalta. Komission oikeusvaltioperiaatetta koskeva tarkastelukierros ja siihen liittyvä oikeusvaltiokertomus ovat osa EU:n laajempia pyrkimyksiä vahvistaa EU:n yhteisiä arvoja. Suomi pitää tärkeänä, että neuvostossa hyödynnetään komission oikeusvaltiokertomusta, ja tuo keskustelussa osaltaan esille esimerkkejä parhaista käytännöistä.

Eurooppaministerit saavat komission tilannekatsauksen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten sopimusten (kauppa- ja yhteistyösopimus ja erosopimus) täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Päätöksiä ei tehdä. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi.

Puheenjohtajavaltio kertoo EU:n tulevaisuuskonferenssin valmistelutilanteesta. Konferenssi on tarkoitus käynnistää Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, jos covid-19-tilanne sen sallii.

Konferenssin monikielinen verkkofoorumi avataan jo tätä ennen. Konferenssin johtopäätöksistä on määrä raportoida keväällä 2022. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Suomen kannat konferenssiin on esitetty E-kirjeessä E 3/2020 vp ja E-jatkokirjeessä EJ 1/2021 vp. Myös valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta (VNS 7/2020 vp) linjaa Suomen osallistumista konferenssiin

Eurooppaministerit saavat myös tilannekatsauksen covid-19-koordinaatiosta. Suomi pitää rokotteiden yhteistä EU-hankintamenettelyä hyväksi osoittautuneena ja välttämättömänä toimintatapana, mutta rokotteiden toimitusaikatauluja tulee edelleen pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan. On hyvä, että EU:ssa tavoitellaan yhtenäistä lähestymistapaa rajoitustoimien purkamiseen myöhemmin, epidemiatilanteen sen mahdollistaessa. Suomi tukee EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä.

Pidämme tärkeänä, että EU antaa selkeän ja vahvan poliittisen viestin sitoumuksestaan globaaliin solidaarisuuteen rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.

Lisäksi puheenjohtajavaltio kertoo EU:n laajentumisen tilanteesta, erityisesti Albanian ja Pohjois- Makedonian osalta. Länsi-Balkanin vakaus on tärkeää EU:lle ja Suomelle. Jäsenyyskriteerien edellyttämät uudistukset modernisoivat yhteiskuntia ja hyödyttävät kansalaisia jo ennen jäsenyyden toteutumista. EU-perspektiivi on tärkeä etenkin alueen nuorille. Albaniaa ja Pohjois-Makedoniaa koskevat neuvottelukehykset tulisi hyväksyä, jotta maiden jäsenyysprosessissa päästään eteenpäin.

Etenemistahti riippuu uudistusten toteutumisesta. Erityisesti oikeusvaltiosektorin uudistukset ovat ratkaisevia.

(2)

Asialista:

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteet s. 3 Tilannekatsaus

EU:n tulevaisuutta käsittelevä konferenssi s. 5 Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

Vuotuinen oikeusvaltiovuoropuhelu – maakohtainen keskustelu s. 9 Keskustelu

Covid-19-koordinaatio s. 16

Tilannekatsaus

Laajentuminen sekä vakautus- ja assosiaatioprosessi s. 18 Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

Muut asiat

(3)

Valtioneuvoston kanslia

PERUSMUISTIO VNEUS2021- 00347

VNEUS Leppo Johannes(VNK) 13.04.2021

JULKINEN

Asia

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteet

Kokous

Eurooppaministerien epävirallinen videokokous 20.04.2021

U/E/UTP-tunnus

U 55/2020 vp

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Neuvosto teki 29.12.2020 SEUT 218 artiklan 5 kohdan mukaisen päätöksen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta 1.1.2021 alkaen.

EU:n ja UK:n välinen erosopimus tuli voimaan 1.2.2020, mutta useimpia sen määräyksiä on alettu soveltaa vasta siirtymäkauden päätyttyä, eli niin ikään 1.1.2021 alkaen.

Eurooppaministerit saavat komission tilannekatsauksen sopimusten täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Päätöksiä ei tehdä.

Suomen kanta

Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi.

Pääasiallinen sisältö

Tätä muistiota laadittaessa (13.4.) tilannekatsauksen tarkempi fokus ei ollut vielä selvillä.

Tämänhetkisen tiedon mukaan asiakohtaa varten ei tulla jakamaan tausta-asiakirjaa tai muuta materiaalia.

Kauppa- ja yhteistyösopimuksen väliaikainen soveltaminen jatkuu 30.4. saakka. Neuvoston juristilingvistit saanevat sopimuksen viralliset käännökset kaikille EU-kielille valmiiksi lähipäivinä (tavoitteena 16.4.) ja Euroopan parlamentti äänestänee sopimuksen hyväksymisestä 26.4. alkavassa täysistunnossaan. Tämän jälkeen neuvosto tekee lyhyessä kirjallisessa menettelyssä vielä muodollisen päätöksen sopimuksen tekemisestä.

Komission odotetaan tilannekatsauksessaan kertovan etenkin vaikeuksista, joita UK:lla on ollut erosopimuksen Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanossa ja soveltamisessa. EU:n tavoitteena on ratkaista asia käymällä UK:n kanssa rakentavia keskusteluja erosopimuksen hallintoelimissä. Lisäksi UK:ta vastaan on käynnistetty erosopimuksen mukainen virallinen rikkomusmenettely.

(4)

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Kauppa- ja yhteistyösopimuksen oikeusperustana on neuvoston yksimielisyyttä edellyttävä SEUT 217 artikla.

Neuvosto hyväksyy SEU 16 artiklan nojalla EU:n kannat erosopimuksen sekä kauppa- ja yhteistyösopimuksen hallintoelimiin. Se tekee tarvittaessa SEUT 218 artiklan 9 kohdan mukaisia päätöksiä.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Kauppa- ja yhteistyösopimuksen voimaantulo edellyttää vielä Euroopan parlamentin hyväksyntää.

UK:n kanssa neuvoteltujen sopimusten täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä parlamentti pidetään SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti täysimääräisesti informoituna.

Kansallinen valmistelu

EU-ministerivaliokunta 16.4.2021.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 16.4.2021.

E 125/2016 vp jatkokirjelmineen, E 6/2020 vp jatkokirjelmineen, U 55/2020 vp jatkokirjelmineen.

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johannes Leppo VNK, 050 592 8278

EUTORI-tunnus

EU/2020/0603

Liitteet Viite

(5)

VNEUS Siivola Heli(VNK) 12.04.2021

Asia

Eurooppaministerien videokokous 20.4.2021; Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi;

Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Puheenjohtajavaltion on tarkoitus kertoa eurooppaministereille Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (Conference on the Future of Europe) valmistelutilanteesta.

Konferenssissa kuullaan kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä tapahtuu järjestämällä ”alhaalta ylöspäin” -periaatteella laaja kirjo erilaisia tapahtumia EU-tasolla, alueellisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Myös digitaalisia osallistumisvälineitä hyödynnetään.

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, neuvoston puheenjohtajavaltio Portugalin pääministeri Antonio Costa ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen allekirjoittivat konferenssin yleisiä puitteita koskevan julistuksen 10.3.2021.

Konferenssin yksityiskohdista, mukaan lukien konferenssin täysistunnon tarkempi kokoonpano ja työskentelytavat, keskustellaan vielä parlamentin, neuvoston ja komission kesken konferenssin johtokunnassa. Johtokunta aloitti työnsä 24.3.2021.

Tavoitteena on järjestää konferenssin käynnistystilaisuus Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, jos covid-19-tilanne sen sallii. Konferenssin monikielinen verkkofoorumi avataan jo tätä ennen 19.4.2021. Konferenssin johtopäätöksistä on tarkoitus raportoida keväällä 2022 Ranskan EU-puheenjohtajakaudella.

Suomen kanta

Suomi ottaa puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen tiedoksi.

Suomen kannat EU:n tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin on esitetty E-kirjeessä E 3/2020 vp ja E-jatkokirjeessä EJ 1/2021 vp. Myös valtioneuvoston selonteko EU- politiikasta (VNS 7/2020 vp) linjaa Suomen osallistumista konferenssiin.

Alkuperäisten kaavailujen mukaan konferenssi olisi käynnistynyt toukokuussa 2020, mutta covid-19-pandemia on hidastanut prosessia. Päähuomio on ollut akuuttiin kriisiin

(6)

vastaamisessa ja sen jälkeisessä toipumisessa. Samalla pandemian johdosta käyttöön otetut rajoitukset ovat vaikuttaneet konferenssin toteutettavuuteen.

Euroopan parlamentin (EP) puhemies Sassoli, komission puheenjohtaja von der Leyen ja neuvoston puheenjohtajavaltio Portugalin pääministeri Costa allekirjoittivat konferenssin yleisiä puitteita koskevan julistuksen 10.3.2021. Nämä kolme tahoa toimivat konferenssin yhteispuheenjohtajina.

Konferenssin yksityiskohdista keskustellaan vielä yhteispuheenjohtajien alaisuuteen perustetussa konferenssin johtokunnassa, jossa EP, komissio ja neuvosto ovat tasavertaisesti edustettuina. Neuvostoa edustaa johtokunnassa nykyinen (Portugali) ja kaksi tulevaa (Slovenia ja Ranska) puheenjohtajavaltiota. Lisäksi neljä seuraavaa puheenjohtajavaltiota (Tšekki, Ruotsi, Espanja ja Belgia) on mukana tarkkailijana.

Tarkkailijana johtokunnan kokouksiin osallistuu myös muun muassa COSACin puheenjohtajatroikka.

Tavoitteena on kansalaiskeskeinen prosessi, jossa voitaisiin julistuksen mukaan keskustella muun muassa terveysasioista, ilmastonmuutoksesta ja ympäristöhaasteista, taloudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, sukupolvien välisestä solidaarisuudesta, digitaalisesta siirtymästä, yhteisistä oikeuksista ja arvoista (ml.

oikeusvaltioperiaate), muuttoliikehaasteista, turvallisuudesta, EU:n roolista maailmassa, EU:n demokraattisista perusteista ja siitä, miten EU:n demokraattisia prosesseja voitaisiin vahvistaa. Keskustelut voisivat kattaa myös läpileikkaavia teemoja, kuten parempi sääntely ja avoimuus. Kansalaiset voivat nostaa esille myös muita asioita.

EU-tasolla järjestettäisiin eurooppalaisia kansalaispaneeleja. Paneelit ovat vielä hahmottumattomia. Lisäksi kukin jäsenvaltio ja toimielin voi järjestää tapahtumia.

Keskeisiä toimijoita olisivat muun muassa kansalaisyhteiskunnan edustajat, sidosryhmät, kansalliset ja alueelliset parlamentit, alueiden komitea, talous- ja sosiaalikomitea, työmarkkinaosapuolet ja tiedeyhteisö, jotka voivat kytkeä tapahtumiaan konferenssiin.

Suomella on aktiivinen kansalaiskeskustelujen perinne. Kansalaiskeskustelua EU:sta käydään monilla eri foorumeilla. Näitä keskusteluja on hyvät edellytykset käydä myös osana EU:n tulevaisuuskonferenssia.

Tietoja eri konferenssitapahtumista kerätään komission tarjoaman monikielisen verkkofoorumin avulla. Kansalaiset voisivat foorumin kautta myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan.

Konferenssilla on julistuksen mukaan täysistunto, joka muodostuu EP:n, neuvoston, komission ja kansallisten parlamenttien edustajista sekä kansalaisista. Myös alueiden komitea, talous- ja sosiaalikomitea, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta olisivat edustettuina. Julistuksen mukaan täysistunto kokoontuu vähintään kerran kuudessa kuukaudessa keskustelemaan kansalaiskeskusteluissa esille nousseista aiheista.

Täysistunnon tarkempi kokoonpano ja työskentelytavat ovat vielä auki.

Konferenssin johtokunta laatii loppuraportin konferenssin yhteispuheenjohtajille keväällä 2022. Tämän jälkeen kukin toimielin tarkastelisi tarvittavia jatkotoimia. Julistuksessa ei mainita Eurooppa-neuvostoa, mutta sillä on EU:n perussopimuksissa määritelty erityinen rooli EU:n kehittämisessä.

Neuvoston neuvottelumandaatissa (5911/21) todetaan, että konferenssissa ei ole kyse menettelystä, joka koskee EU:n perussopimusten muuttamista (vrt. unionisopimuksen 48 artikla).

(7)

Suuri valiokunta 16.4.2021

EUN 19/2021 vp sekä neuvostoraportti VNEUS2021-00313.

EJ 1/2021 vp – SuVEK 7/2021 vp

EUN 4/2021 vp –VNEUS2021-00158 sekä neuvostoraportti VNEUS2021-00193.

EUN 160/2020 vp – VNEUS2021-00016 sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-345929 EUN 144/2020 vp – VNEUS2020-01207 sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-339723 EUN 118/2020 vp – VNEUS2020-00722 sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-324161 EUN 57/2020 vp sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-305212

E 3/2020 vp

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Ahvenanmaan näkökannat on esitetty selvityksessä E 3/2020 vp. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen mukaan konferenssin täysistunnossa tulee olla paitsi kansallisten parlamenttien myös sellaisten alueellisten parlamenttien edustus, jotka täytäntöönpanevat EU-lainsäädäntöä. Lisäksi maakunnan mukaan EU:n vaalisäädöksen mahdollisen uudistamisen yhteydessä on tilaisuus palata kysymykseen Ahvenanmaan maakunnan omasta edustajasta Euroopan parlamentissa. Oma edustaja on tarpeen, jotta maakunta voisi turvata intressinsä. (Ålands landskapsregerings yttrande gällande konferensen om EU:s framtid, 28.1.2020, ja Ålands landskapsregerings externpolitiska meddelande 2021, 14.1.2021)

Ahvenanmaa toi esille näkemyksensä alueellisten parlamenttien roolista konferenssissa myös EU-ministerivaliokunnan kirjallisen menettelyn 2.–3.3.2021 (E-jatkokirje EJ 1/2021 vp) yhteydessä.

Asiakirjat

Joint press release, 7 April 2021 – Conference on the Future of Europe: launch of the citizens’ platform on 19 April. https://www.2021portugal.eu/media/p52iw4mo/en_ci_- cofoe_7-4-2021.pdf

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – Yhteinen julistus, doc. 6796/21.

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6796-2021-INIT/fi/pdf Conference on the Future of Europe – Revised Council position, doc. 5911/21.

Council's position on the Conference on the Future of Europe, 24 June 2020, doc.

9102/20.

Communication from the Commission to the European Parliament and the Council:

Shaping the Conference on the Future of Europe, 22 January 2020.

P9_TA(2020)0010 – Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin (2019/2990(RSP)).

EUCO 29/19 – Eurooppa-neuvoston kokous (12. joulukuuta 2019) – Päätelmät

Euroopan komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen: Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024, 16.7.2019.

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

(8)

VNK/EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, p. 0295 160 476.

VNK/Lainsäädäntöneuvos Heidi Kaila, p. 0295 160 313.

EUTORI-tunnus

EU/2020/0544

(9)

VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) 13.04.2021

Asia

Neuvoston vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu - Maakohtainen keskustelu; Näkemystenvaihto

Kokous

U/E/UTP-tunnus

E 17/2019 vp

Komission 30.9.2020 antama tiedonanto ”Oikeusvaltiokertomus 2020 - Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020) 580 final) sisältää komission ensimmäisen vuosittaisen oikeusvaltiokertomuksen. Kertomuksessa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteesta ja EU:n tasolla tapahtuneesta merkittävästä kehityksestä sekä kertomuksen 27 maakohtaisessa luvussa arviointi kustakin jäsenvaltiosta.

Yleisten asioiden neuvoston kokouksessa 13.10.2020 käytiin neuvoston vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu. Keskustelu pohjautui komission oikeusvaltiokertomuksen yleiseen osaan. Vuoropuhelua jatkettiin 17.11.2020 eurooppaministerien videokokouksessa käynnistämällä keskustelu oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista.

Keskustelua maakohtaisista luvuista on tarkoitus jatkaa eurooppaministerien videokokouksessa 20.4.2021 vastaavin tavoin kuin aiemmassa, marraskuussa 2020 käydyssä keskustelussa. Käsittelyssä ovat Saksan, Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Ranskan luvut. Puheenjohtajan keskustelua varten laatimassa tausta-asiakirjassa (7379/21) kuvataan tiiviisti vuoropuhelun aiemmat vaiheet ja keskustelun tarkoitus.

Komission oikeusvaltioperiaatetta koskeva tarkastelukierros ja siihen liittyvä oikeusvaltiokertomus ovat osa EU:n laajempia pyrkimyksiä vahvistaa EU:n yhteisiä arvoja ja komissio on antanut useita asiakokonaisuuteen liittyviä aloitteita.

Suomen kanta

Valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevan selonteon mukaisesti Suomi on aktiivinen demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Ne on huomioitava kaikessa EU:n ja jäsenvaltioiden toiminnassa, samoin kuin muut kansainvälisen oikeuden velvoitteet. Suomi jatkaa vaikuttamista sen puolesta, että EU:n yhteisistä arvoista pidetään unionissa tiukasti kiinni.

(10)

Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi on jatkettava. EU:n oikeusvaltiovälineitä tulee kehittää edelleen ja niiden tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä. Komissiolla on keskeinen rooli EU:n oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa, ja on tärkeää, että komissio käyttää välineitään aktiivisesti.

Oikeusvaltioperiaatetta koskeva komission vuosittainen tarkastelukierros ja siihen liittyvä oikeusvaltiokertomus ovat merkittävä ja tervetullut uudistus, jonka ansiosta toimintaa voidaan jäntevöittää ja tehostaa sekä vaihtaa jäsenvaltioiden kesken parhaita käytäntöjä. Suomi tukee komission tavoitetta edistää toimia, joilla ennaltaehkäistään oikeusvaltio-ongelmia ja pitää hyvänä komission esittämää ajatusta yleisen kehyksen luomisesta yhteistyölle ja vuoropuhelulle jäsenvaltioissa oikeusvaltiokehitykseen liittyvien tietojen keräämistä hyödyntäen.

Kaikkia jäsenvaltioita koskeva, niitä puolueettomasti ja yhdenmukaisesti kohteleva ja näyttöön perustuva kattava oikeusvaltiokertomus antaa vankan tietopohjan jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteen arvioinnille.

Myös neuvostolla on keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatteen lujittamisessa. On tärkeää, että neuvostossa hyödynnetään komission oikeusvaltioperiaatetta koskevaa tarkastelukierrosta ja oikeusvaltiokertomusta. Suomen EU-puheenjohtajakaudellaan edistämiä tavoitteita vastaa, että kertomus on tarkoitus ottaa neuvoston vuosittaisen oikeusvaltiovuoropuhelun pohjaksi. Myös sektorineuvostot kuten oikeus- ja sisäasioiden neuvosto voivat hyödyntää kertomusta esimerkiksi keskustelemalla oikeudenhoitoa koskevien hyvien käytäntöjen vaihtamisesta. Kertomus tarjoaa puitteita keskustelulle oikeusvaltioperiaatteen ja muiden yhteisten arvojen kunnioittamisessa ilmenevistä yleisistä kehityssuunnista EU:ssa, tähän liittyvistä muutoksista, haasteista ja niihin vastaamiseen liittyvistä parhaista käytännöistä. Keskustelun perustuminen objektiivisuuteen, syrjimättömyyteen ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaiseen kohteluun sekä puolueettomaan ja näyttöön perustuvaan lähestymistapaan on keskeistä.

Puheenjohtajan toivomin tavoin Suomi tuo keskustelussa esille oikeuslaitosta, korruptiontorjunnan kehystä, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja hallintojärjestelmän osien keskinäistä valvontajärjestelmää koskeviin havaintoihin liittyviä esimerkkejä parhaista käytännöistä.

Komission oikeusvaltiotoimet ja tiedonanto oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta unionissa

Komissio on vastuussa sen valvomisesta, että EU:n perussopimuksia ja niiden nojalla hyväksyttyjä toimia noudatetaan. Komissio on ollut aktiivinen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittamista koskevassa työssä. Komissio on tehnyt tätä työtä laaja- alaisesti ja useita toisiaan täydentäviä välineitä käyttäen.

Komission antamassa tiedonannossa oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta unionissa (17.7.2019, COM(2019) 343 final) esitettiin periaatteen lujittamiseen tähtääviä toimia, joita on kuvattu tarkemmin selvityksessä EJ 17/2019 vp. Komissio syventää oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvän kehityksen seurantaa jäsenvaltioissa toteuttamalla oikeusvaltioperiaatetta koskevan tarkastelukierroksen, jonka osana se julkaisee vuosittain oikeusvaltiokertomuksen.

Komission tiedonanto oikeusvaltiokertomuksesta 2020

(11)

Tiedonantoon ”Oikeusvaltiokertomus 2020 - Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa”

sisältyvässä oikeusvaltiokertomuksessa komissio esittää yhteenvedon jäsenvaltioiden tilanteesta ja EU:n tasolla tapahtuneesta merkittävästä kehityksestä. Kertomuksen 27 maakohtaisessa luvussa esitetään arviointi kustakin jäsenvaltiosta. Kertomuksessa ja maakohtaisissa luvuissa keskitytään neljään osa-alueeseen: oikeuslaitos, korruptiontorjunnan kehys, tiedotusvälineiden moniarvoisuus sekä hallintojärjestelmän osien keskinäinen valvontajärjestelmä.

Maakohtaiset luvut pohjautuvat komission laadulliseen arviointiin, joka puolestaan perustuu vuoropuheluihin, kuulemisiin ja asiantuntijalausuntoihin. Monilla jäsenvaltioilla on korkeatasoiset oikeusvaltionormit ja myös muualla maailmassa tunnustetaan niiden edustavan parhaita käytäntöjä oikeusvaltioon liittyvien keskeisten periaatteiden soveltamisessa. Toisaalta kertomuksessa tarkastellaan myös merkittäviä haasteita.

Johdonmukainen ja tasapuolinen lähestymistapa on varmistettu soveltamalla kaikissa jäsenvaltioissa samaa menetelmää ja tarkastelemalla samoja aiheita. Tavoitteena on ollut keskittyä merkittävään kehitykseen. Oikeusvaltiokertomusta ja sen metodologiaa on kuvattu tarkemmin selvityksessä EJ 17/2019 vp.

Komission oikeusvaltiokertomuksen maakohtaiset luvut: Oikeusvaltiotilanne Saksassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa ja Ranskassa

Saksan oikeuslaitos toimii enimmäkseen tehokkaasti, vaikka joidenkin indikaattoreiden perusteella sen yleinen suorituskyky on heikentynyt. Erityisesti panostetaan oikeuslaitoksen digitalisoinnin jatkokehitystyöhön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi.

Korruptiontorjunnan oikeudellinen, lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys on pitkälti olemassa. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta koskeva sääntely on pitkälle vakiintunutta. Viime vuosina on noussut esiin huoli toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten lisääntymisestä. Hallintojärjestelmän osien keskinäinen valvontajärjestelmä on vakiintunut.

Vuonna 2019 Irlannissa toteutettiin useita oikeusjärjestelmää koskevia uudistuksia.

Valmisteilla on useita muita uudistuksia. Digitalisaatio ja oikeusjärjestelmän resurssit tuottavat edelleen haasteita. Irlanti on pannut toimeen useita uudistuksia korruption torjunnan tehostamiseksi. Kunnianloukkauslait herättävät huolta, sillä ne vaikeuttavat lehdistön mahdollisuuksia paljastaa korruptiota. Kunnianloukkausoikeudenkäyntien yleisyys ja korkeat kustannukset herättävät samoin huolta. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tilaa pidetään yleisesti avoimena, mutta ne ovat esittäneet huolensa niiden toimia koskevista rajoitteista, jotka liittyvät nykyisen vaalilain rahoitusta koskeviin tulkintoihin.

Kreikka on hyväksynyt huomattavan määrän oikeuslaitosuudistuksia. Täytäntöönpanon tulokset ovat vaihtelevia, ja oikeusjärjestelmän laadun ja tehokkuuden suhteen on edelleen haasteita. Kreikka on käynnistänyt korruption vastaisia uudistuksia.

Varallisuusilmoituksia ja poliittisten puolueiden rahoitusta koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanossa on vielä puutteita. Rikoslainsäädännön tarkistaminen herätti aiemmin huolenaiheita, ja vaikka tilanne on korjattu, se vaikuttaa edelleen käsiteltävänä oleviin asioihin. Lobbaus on edelleen pitkälti sääntelemätöntä, ja väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeva kehys on puutteellinen. Tiedotusvälineiden omistuksen avoimuutta koskevien sääntöjen tehokkuuden osalta on vielä ratkaisematta joitakin kysymyksiä. Erityisesti lainsäädäntöprosessiin on viime vuosina kohdistunut huomattavia paineita, jotka johtuvat pääasiassa talous- ja rahoituskriisin seurauksista. Paremman sääntelyn periaatteita ei ole noudatettu kaikilta osin. Erityistä toimintakehystä

(12)

kansalaisyhteiskunnalle ei ole, ja jotkin kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa kansalaisyhteiskunnan käytännön toimintamahdollisuuksien kaventumisesta.

Espanjan oikeuslaitoksella on tehokkuuteen liittyviä haasteita. Espanja on vahvistanut korruptiontorjunnan kehystään viime vuosina ja on ottamassa käyttöön parannetun oikeudellisen kehyksen julkisen sektorin integriteetin edistämiseksi. Huolta aiheuttaa yleistä turvallisuutta koskeva uusi lainsäädäntö, koska sen väitetään rajoittavan tiedonvälityksen vapautta ja sananvapautta. Hallitus on kehittänyt avoimia hallintokäytäntöjä, joiden tavoitteena on osallistaa kansalaisia vielä voimakkaammin julkisten politiikkojen kehittämiseen.

Viime aikoina on tehty useita aloitteita Ranskan oikeuslaitoksen riippumattomuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Ranska on viime vuosina vahvistanut institutionaalista kehystään korruption torjumiseksi ja ehkäisemiseksi julkisella ja yksityisellä sektorilla. Toimituksellisella riippumattomuudella on vahva suoja, mutta suojasta nauttivat pääasiallisesti vain sopimussuhteessa olevat toimittajat. Toimittajiin kohdistuneet uhkaukset verkossa ja sen ulkopuolella sekä fyysiset hyökkäykset ovat viime vuosina lisääntyneet.

Komission oikeusvaltiokertomuksen käsittely neuvostossa

Puheenjohtajan eurooppaministerien videokokouksen 20.4.2021 neuvoston vuosittaisen oikeusvaltiovuoropuhelun maakohtaisia lukuja koskevaa keskustelua varten laatimassa tausta-asiakirjassa (7379/21) kuvataan tiiviisti vuoropuhelun aiemmat vaiheet ja keskustelun tarkoitus.

Oikeusvaltiokertomuksen yleisestä osasta keskusteltiin yleisten asioiden neuvoston kokouksessa 13.10.2020 osana neuvoston vuosittaista oikeusvaltiovuoropuhelua. Käyty oikeusvaltiovuoropuhelu oli sävyltään myönteinen. Vuoropuhelua jatkettiin 17.11.2020 eurooppaministerien videokokouksessa käynnistämällä keskustelu kertomuksen maakohtaisista luvuista Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan ja Viron osalta. Keskustelua käytiin pääosin hyvin rakentavassa sävyssä keskittyen parhaiden käytäntöjen vaihtoon.

Erityisenä teemana keskustelussa nousi esille oikeuslaitoksen digitalisaatio.

Eurooppaministerien videokokouksen keskustelussa 20.4.2021 on tarkoitus keskittyä keskeiseen oikeusvaltiokehitykseen Saksassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa ja Ranskassa, käsitellen kokouksessa jäsenvaltioiden maakohtaiset luvut peräkkäin ja samalla tavoin. Komission esiteltyä jäsenvaltiota koskevan maakohtaisen luvun pohjalta havaintojaan sen oikeusvaltiokehityksestä, annetaan kyseiselle jäsenvaltiolle puheenvuoro, jonka jälkeen muilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään esitetyistä havainnoista. Tavoitteena on myönteisessä ja rakentavassa ilmapiirissä pyrkiä havaitsemaan ongelmallisia kehityskulkuja ennaltaehkäisevästi ja vaihtaa parhaita käytäntöjä. Keskustelu tukee myös yhteisen tulkinnan muodostamista oikeusvaltioperiaatteesta. Tarkoituksena olisi jatkaa maakohtaisten lukujen tarkastelua puolivuosittain tulevien puheenjohtajavaltioiden johdolla neuvoston ns. protokollajärjestyksessä, kunnes kaikkia jäsenvaltioita koskevat luvut olisi käyty läpi.

Oikeusministerien videokokouksessa 2.12.2020 keskusteltiin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvistä kehityskuluista oikeusalalla. Puheenvuoroissa korostettiin tarvetta jatkaa oikeusministerien keskustelua oikeusjärjestelmien toimivuudesta.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

(13)

Tiedonannot eivät ole oikeudellisesti sitovia.

SEU 2 artiklassa määrätään unionin arvoista. SEU 6 artikla sisältää määräykset EU:n perusoikeuskirjasta ja EU:n liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. SEU 7 artiklassa määrätään menettelystä niiden tilanteiden varalta, joissa on selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja, tai joissa jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja.

EU:n perusoikeuskirjassa vahvistetaan tietyt EU:n kansalaisille ja asukkaille kuuluvat oikeudet ja vapaudet. Perusoikeuskirja on oikeudellisesti sitova.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Tiedonannon käsittelyn vastuuvaliokuntana Euroopan parlamentissa toimii Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE). Asia on Euroopan parlamentissa valmisteluvaiheessa.

Euroopan parlamentti on ollut aktiivinen oikeusvaltioperiaatteen osalta.

Suuri valiokunta 16.4.2021.

Euroopan komission tiedonanto: Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet (E-kirje ja E-jatkokirjeet 17/2019 vp ja SuVL 2/2019 vp).

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan (perustuslain 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 3 momentti ja 2 luku).

Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

Taloudelliset vaikutukset

Ei taloudellisia vaikutuksia.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Komissio on käynnistänyt vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksen valmistelun.

Jäsenvaltiot ovat vastanneet kirjallisesti komission kysymyksiin maaliskuussa ja komissio tekee kaikkiin jäsenvaltioihin virtuaalisen maavierailun maalis-toukokuun aikana. Suomen virtuaalinen maavierailu toteutettiin maaliskuun puolivälissä.

(14)

Kertomuksessa on tarkoitus keskittyä vuoden 2020 kertomuksen jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. Komissio on myös kiinnostunut oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen näkökulmasta jäsenvaltioiden covid-19-liitännäisistä poikkeus- ja rajoitustoimista.

Vuoden 2021 oikeusvaltiokertomus on tarkoitus julkaista heinäkuussa 2021.

Asetus yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (2020/2092) on tullut voimaan vuoden 2021 alussa. Tarkoituksena on luoda ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja unionin varojen vastaanottamisen välille (ks.

tarkemmin U 40/2018 vp jatkokirjeineen). Puola ja Unkari ovat maaliskuussa 2021 nostaneet asetusta koskevat kumoamiskanteet EU:n tuomioistuimessa. Kanteiden käsittely on kesken.

Komissio antoi joulukuussa 2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on olemassa selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta SEU 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Puolaa on kuultu SEU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ensimmäisen vaiheen mukaisesti yleisten asioiden neuvostossa kolme kertaa, viimeksi joulukuussa 2018. Yleisten asioiden neuvostossa on saatu tilannekatsaus ja käyty näkemystenvaihtoa useita kertoja, viimeksi syyskuussa 2020 (ks.

tarkemmin E 7/2018 vp jatkokirjeineen).

Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 2018 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Unkarin SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisia kuulemisia pidettiin yleisten asioiden neuvostossa Suomen puheenjohtajakaudella syys- ja joulukuussa 2019. Yleisten asioiden neuvostossa on saatu tilannekatsaus ja käyty näkemystenvaihtoa useita kertoja, viimeksi syyskuussa 2020 (ks. tarkemmin E 80/2018 vp).

Vuotuisessa EU:n oikeusalan tulostaulussa arvioidaan kansallisten oikeuslaitosten riippumattomuutta (E 122/2020 vp). Komissio on esittänyt uuden strategian EU:n perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamisesta ja laatii vuodesta 2021 alkaen vuosittain kertomuksen, miten jäsenvaltiot soveltavat perusoikeuskirjaa. Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmalla vahvistetaan demokratiaa kaikkialla EU:ssa tukemalla vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, tiedotusvälineiden vapautta ja riippumattomuutta sekä disinformaation torjuntaa (E 18/2021 vp). Toimintasuunnitelmaa täydentää komission katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020. Siinä kuvataan, miten EU:n kansalaiset voivat nauttia kansalaisoikeuksistaan ja ehdotetaan toimia oikeuksien turvaamiseksi.

Asiakirjat

Puheenjohtajan tausta-asiakirja (7379/21).

Komission oikeusvaltiokertomus on tarkoitus ottaa neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun pohjaksi (komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle; Oikeusvaltiokertomus 2020 - Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa (30.9.2020, COM(2020) 580 final)).

Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, puhelin 0295 160 354 Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, puhelin 0295 160 313

Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, puhelin 0295 150 105

(15)

Timo Ranta, UM, timo.ranta@formin.fi, puhelin 0295 350 350

Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, puhelin 0295 488 254 EUTORI-tunnus

(16)

VNEUS Korhonen Ville(VNK) 13.04.2021

Asia

Eurooppaministereiden epävirallinen videokokous 20.4.2021; Covid-19-koordinaatio;

Tilannekatsaus

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Eurooppaministereiden epävirallisessa videokokouksessa saadaan tilannekatsaus covid- 19-koordinaatiosta.

Suomen kanta

Suomi pitää rokotteiden yhteistä EU-hankintamenettelyä hyväksi osoittautuneena ja välttämättömänä toimintatapana, mutta rokotteiden toimitusaikatauluja tulee edelleen pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan. On hyvä, että EU:ssa tavoitellaan yhtenäistä lähestymistapaa rajoitustoimien purkamiseen myöhemmin, epidemiatilanteen sen mahdollistaessa. Suomi tukee EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä. Pidämme tärkeänä, että EU antaa selkeän ja vahvan poliittisen viestin sitoumuksestaan globaaliin solidaarisuuteen rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.

Eurooppa-ministereiden epävirallisessa videokokouksessa kuullaan tilannekatsaus covid- 19-koordinaatiosta. Mahdollista tausta-asiakirjaa ei ole vielä jaettu.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely -

Käsittely Euroopan parlamentissa -

EU-ministerivaliokunta 16.4.2021 Eduskuntakäsittely

(17)

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -

Taloudelliset vaikutukset -

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

Asiakirjat -

Ville Korhonen/VNK 050 336 8017 EUTORI-tunnus

(18)

Ulkoministeriö

PERUSMUISTIO UM2021-00391

EUR-40 Karjalainen Keijo 13.04.2021

JULKINEN

Asia

Laajentuminen ja vakautus- ja assosiaatioprosessi; Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Puheenjohtajavaltion on tarkoitus kertoa EU:n laajentumisen ja erityisesti Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja ohjaavien neuvotteluviitekehysten valmistelun tilanteesta.

Suomen kanta

Länsi-Balkanin vakaus on tärkeää EU:lle ja Suomelle. Suomi korostaa, että jäsenyyskriteerien edellyttämät uudistukset modernisoivat yhteiskuntia ja hyödyttävät kansalaisia jo ennen jäsenyyden toteutumista. EU-jäsenyysperspektiivistä kiinnipitäminen on tärkeä signaali ennen kaikkea alueen nuorille.

Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja ohjaavat neuvottelukehykset tulisi hyväksyä, jotta maiden jäsenyysprosessissa päästään eteenpäin.

Suomi katsoo, että keväällä 2020 neuvostossa hyväksytyn laajentumispolitiikan uuden metodologian tarjoamat välineet tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön.

Laajentumispolitiikan uusi metodologia antaa selvät kriteerit positiiviselle ja negatiiviselle ehdollisuudelle, mutta etenemistahti riippuu uudistusten toteutumisesta.

Erityisesti oikeusvaltiosektorin uudistukset ovat ratkaisevia.

Montenegron tulee edistyä nykyistä paremmin etenkin oikeusvaltiosektorin uudistuksissa. Oikeusvaltiota koskevien neuvottelulukujen väliarviointiehtojen täyttäminen on prioriteetti, johon Montenegron tulee panostaa. Myös Serbian tulee edistyä nykyistä paremmin etenkin oikeusvaltiosektorin uudistuksissa ja panostaa etenkin oikeusvaltiota koskevien neuvottelulukujen väliarviointiehtojen täyttämiseen. Serbian tulee sitoutua täysimääräisesti Kosovon kanssa käytävään suhteiden normalisointidialogiin

(19)

Jokaisella Länsi-Balkanin maalla on EU:n taholta vahvistettu EU-jäsenyysperspektiivi.

Montenegron ja Serbian jäsenyysneuvottelut ovat käynnissä, ja neuvosto on päättänyt jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Bosnia- Hertsegovina jätti EU-jäsenyyshakemuksen vuonna 2016 ja komission lausunnon pohjalta neuvosto määritteli joulukuussa 2019 uudistukset, jotka Bosnia-Hertsegovinan tulee toteuttaa, ennen kuin jäsenyysneuvottelut voidaan avata. Kosovo on potentiaalinen EU:n jäsenehdokasmaa. Se ei ole vielä jättänyt EU-jäsenyyshakemusta.

Päätös jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa tehtiin neuvostossa keväällä 2020. Jäsenyysneuvottelujen kulkua ohjaavia neuvottelukehyksiä käsitellään neuvoston rakenteissa. Niiden hyväksymisen jälkeen neuvottelut voivat käytännössä alkaa. Albanialle on tosin määritelty ehtoja, jotka sen tulee täyttää ennen neuvotteluiden aloittamista. Ehdot liittyvät vaalilain uudistamiseen, oikeuslaitoksen uudistamiseen, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamiseen ja perusteettomien turvapaikkahakemusten kuriin saamiseen.

Keväällä 2020 neuvosto hyväksyi laajentumispolitiikan uuden metodologian, jonka tarkoituksena on tehdä laajentumisprosessista uskottavampi, ennustettavampi ja dynaamisempi ja lisätä neuvotteluiden poliittista ohjausta. Uudessa metodologiassa keskeiset uudistukset – oikeusvaltio, demokratia, talous – nostetaan aiempaakin keskeisemmälle sijalle: näitä koskevat neuvottelut aloitetaan ensimmäisinä ja suljetaan viimeisenä ja niissä saavutettu edistys määrittelee neuvotteluiden etenemisen muilla sektoreilla. Erityisesti korostetaan oikeusvaltiosektorin uudistuksia.

Laajentumispolitiikan poliittisen ohjauksen vahvistamiseksi neuvottelukuja avaavia hallitustenvälisiä konferensseja käytetään jatkossa yksityiskohtaisemman ohjauksen antamiseen. Ehdollisuuden tehostamiseksi hakijamaille luodaan positiivisia ja negatiivisia kannusteita. Lisäksi painotetaan sovinnonteon, hyvien naapuruussuhteiden ja alueellisen yhteistyön edistämisen tärkeyttä.

Montenegron EU-jäsenyysneuvottelut aloitettiin vuonna 2012 ja tähän mennessä on avattu 33/35 neuvottelulukua. Neuvottelulukujen sulkemiseen pääseminen edellyttää Montenegrolta lisää uudistuksia. Montenegron tulee parantaa uudistustahtiaan erityisesti oikeusvaltiosektorilla. Keskeisimmät edistystä vaativat sektorit ovat sanan- ja mediavapaus, korruption vastaiset toimet sekä oikeuslaitoksen ja muiden instituutioiden riippumattomuuden varmistaminen.

Serbian EU-jäsenyysneuvottelut aloitettiin tammikuussa 2014 ja tähän mennessä on avattu 18/35 neuvottelulukua. Kroatian ja Saksan puheenjohtajakausilla ei avattu yhtään neuvottelulukua. Syynä tahdin hidastumiseen on se, että Serbia ei ole edennyt riittävästi keskeisissä uudistuksissa. Jatkossa neuvotteluiden eteneminen riippuu etenkin siitä, miten Serbia etenee oikeusvaltiouudistuksissa. Lisäksi Serbian tulee edetä Kosovo- suhteen normalisoinnissa. Oikeusvaltiosektorin uudistuksissa Serbian tulee nopeuttaa ja syventää uudistuksia etenkin seuraavilla aloilla: oikeuslaitoksen itsenäisyys, korruption vastaiset toimet, mediavapaus, sotarikosten käsittely ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet.

Montenegro ja Serbia ovat ilmoittaneet, että ne hyväksyvät laajentumispolitiikan uuden metodologian sisällyttämisen osaksi omia jäsenyysneuvotteluitaan.

EU-ministerivaliokunta 16.4.2021

(20)

Keijo Karjalainen, UM, keijo.karjalainen@formin.fi, 0295 352 030 EUTORI-tunnus

(21)

LIITTEET

Asiasanat brexit, EU:n tulevaisuus, koronavirukset, Oikeusvaltioperiaate, YAN Yleisten asioiden neuvosto, laajentuminen

Hoitaa OM, SM, STM, UM, VNK

Tiedoksi ALR, EUE, LIIVI, LVM, MMM, OKM, PLM, TEM, TPK, TULLI, VH, VM, VTV, YM