Valtioneuvoston kanslia MINVAVNEUS2021-00742VNEUSSiivola Heli(VNK)14.09.2021 Viite

(1)

00742

VNEUS Siivola Heli(VNK) 14.09.2021

Viite

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 21.9.2021

Suomea edustaa kokouksessa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.

Puheenjohtajavaltio Slovenia esittelee kokouksessa puheenjohtajakautensa prioriteetit, jotka ovat:

1) EU:n kriisinkestävyys (resilienssi), elpyminen ja strateginen autonomia, 2) Euroopan tulevaisuuskonferenssi, 3) eurooppalainen elämäntapa ja oikeusvaltioperiaate sekä 4) uskottava ja turvallinen EU. Suomi ottaa puheenjohtajavaltion prioriteetit tiedoksi.

Neuvosto aloittaa lokakuun Eurooppa-neuvoston (21.–22.10.2021) valmistelun käymällä keskustelun Eurooppa-neuvoston asialistasta, jonka aiheita ovat covid-19, digitalisaatio sekä ulkosuhteet. Suomi ottaa Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi.

Neuvosto saa tilannekatsauksen koronatoimien EU-koordinoinnista. Suomi katsoo, että rokotetuotantoa on yhä vauhditettava, myös jotta EU pystyy vastaamaan sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. On hyvä, että EU:ssa tavoitellaan yhtenäistä lähestymistapaa rajoitusten purkamiseen. Suomi tukee tavoitetta avata EU:ta turvalliselle matkustamiselle. Keskustelu kriisin opeista on tärkeää. EU:n on jatkossa oltava paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin.

Neuvosto saa tilannekatsauksen EU:n ja Ison-Britannian suhteista. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi ja antaa tukensa komission maltilliselle lähestymistavalle.

Komissio esittelee neuvostolle vuoden 2021 strategisen ennakointiraporttinsa, jonka teemana on avoin strateginen autonomia, sekä vuoden 2022 komission työohjelmaa koskevan aiekirjeen. Suomi ottaa komission esittelyt tiedoksi. Unionin yhteisten arvojen ja globaalin roolin edistäminen tukevat osaltaan jäsenmaiden toipumista koronakriisistä ja edistävät vahvaa, yhtenäistä ja toimintakykyistä Euroopan unionia. Unionin strategisen riippumattomuuden vahvistaminen tietyillä kriittisillä aloilla, kuten terveys, on perusteltua jäsenvaltioiden ja EU:n toimivallanjakoa kunnioittaen. Mitä tulee yleisempään tavoitteeseen vahvistaa EU:n teollista tai strategista autonomiaa, lähtökohtana tulee olla toimien suhteellisuus, sisämarkkinoiden häiriötön toiminta sekä avoin ja sääntöpohjainen vapaakauppa. Vihreän ja digitaalisen siirtymän tulee olla poikkileikkaava tavoite ja lähtökohta kaikessa tulevassa työssä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Eurooppaa.

Neuvosto saa lisätietoja ja keskustee Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä. Suomi ottaa puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen tiedoksi. Suomen kannat konferenssiin on esitetty E-kirjeessä E 3/2020 vp sekä E-jatkokirjeissä EJ 1/2021 vp ja EJ 5/2021 vp. Myös valtioneuvoston selonteko EU- politiikasta (VNS 7/2020 vp) linjaa Suomen osallistumista konferenssiin.

(2)

Asialista:

Esityslistan hyväksyminen

(mahd.) A-kohtien hyväksyminen

a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo

b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

Muut kuin lainsäädäntöasiat

Slovenian puheenjohtajakauden prioriteettien esittely s. 3 21. ja 22. lokakuuta 2021 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu s. 6 Selityksin varustettu esityslistaehdotus

Keskustelu

Koronatoimien EU-koordinointi s. 8

Tilannekatsaus

EU:n ja Ison-Britannian suhteet s. 10

Tilannekatsaus

Lainsäädäntötyön suunnittelu s. 14

a) Vuoden 2021 strateginen ennakointiraportti b) Aiekirje (komission vuoden 2022 työohjelmasta) Komission alustus ja keskustelu

Euroopan tulevaisuuskonferenssi s. 18

Puheenjohtajavaltion tiedotusasia ja keskustelu Muut asiat

(3)

Valtioneuvoston kanslia

PERUSMUISTIO VNEUS2021- 00734

Asia

YAN; Slovenian puheenjohtajakauden prioriteetit

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto 21.09.2021

U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Puheenjohtajavaltio Slovenia esitteli puheenjohtajakauden prioriteettejaan ministereille jo epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa 23.7.2021. Aihe on esillä yleisten asioiden neuvostossa 21.9.2021 julkisena asiakohtana.

Suomen kanta

Suomi ottaa Slovenian puheenjohtajakauden prioriteetit tiedoksi.

Pääasiallinen sisältö

Slovenian puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat: 1) EU:n kriisinkestävyys (resilienssi), elpyminen ja strateginen autonomia, 2) Euroopan tulevaisuuskonferenssi, 3) eurooppalainen elämäntapa ja oikeusvaltioperiaate sekä 4) uskottava ja turvallinen EU, joka kykenee tuomaan turvallisuutta ja vakautta naapurustoonsa.

Yleisten asioiden neuvostossa jatketaan pyrkimyksiä varmistaa EU:n nopea, tehokas ja koordinoitu vastaus covid-19-pandemiaan. Ajankohtaisten kysymysten, kuten rokotusten ja matkustamista koskevien suositusten, lisäksi puheenjohtajavaltion tavoitteena on edistää strategisempaa keskustelua muun muassa pandemiasta saaduista opetuksista.

Unionin kriisinkestävyyden vahvistaminen ja kriisivalmiuden parantaminen on puheenjohtajavaltio Slovenian ensisijainen tavoite. Aiheesta valmistellaan myös neuvoston päätelmiä.

Puheenjohtajavaltio pyrkii etsimään synergioita unionin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien välineiden välillä. Komission oikeusvaltiovuosikertomukseen perustuvaa neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelua on tarkoitus jatkaa lokakuun (horisontaalinen keskustelu) ja marraskuun (maakohtainen keskustelu) yleisten asioiden neuvostoissa.

Puheenjohtajavaltio korostaa oikeusvaltiovuoropuhelussa puolueettomuutta, objektiivisuutta ja jäsenvaltioiden yhdenvertaista kohtelua. Tavoitteena on rakentava keskustelu, joka edistäisi näkemysten lähentymistä sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta. Unkaria ja Puolaa koskevat SEU 7

(4)

artiklan menettelyt ovat alustavasti mahdollisina asiakohtina (kuuleminen tai tilannekatsaus) joulukuun yleisten asioiden neuvostossa.

Puheenjohtajavaltio edistää yhdessä Euroopan parlamentin ja komission edustajien kanssa Euroopan tulevaisuuskonferenssin puitteissa käytävää keskustelua kansalaisten, kansallisten parlamenttien ja sidosryhmien kanssa. Konferenssin toteutusta ohjaa maaliskuussa 2021 hyväksytty toimielinten yhteinen julistus. Konferenssin edistymistä seurataan säännöllisesti yleisten asioiden neuvostossa. Konferenssin johtopäätöksistä on tarkoitus raportoida keväällä 2022.

Puheenjohtajavaltio painottaa EU:n laajentumisprosessin jatkamista Länsi-Balkanilla ja erityisesti yhteisymmärryksen saavuttamista Pohjois-Makedoniaa ja Albaniaa koskevista neuvottelukehyksistä. Aiheesta on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät.

Huomiota kiinnitetään myös strategisiin näkökohtiin koskien EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhdetta.

EU:n demokratiatoimintasuunnitelman toimeenpanoa jatketaan. Aihe on esillä joulukuun yleisten asioiden neuvostossa.

Hybridiuhkien torjunnassa puheenjohtajavaltion prioriteetteja ovat disinformaation torjunta, kriisinkestävyys, EU–Nato-yhteistyö sekä Länsi-Balkan. Puheenjohtajavaltio kiinnittää erityistä huomiota kiinnitetään myös kyberturvallisuuteen.

Yleisten asioiden neuvostossa keskustellaan syyskaudella myös komission työohjelmasta ja toimielinten yhteisistä lainsäädäntöprioriteeteista vuodelle 2022. Eurooppaministerien on tarkoitus jatkaa myös keskustelua strategisesta ennakoinnista. Komission vuoden 2021 strategisen ennakointiraportin keskeisenä teemana on avoin strateginen autonomia.

Marraskuussa järjestetään koheesioasioihin keskittyvä yleisten asioiden neuvosto.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa

Kansallinen valmistelu

EU-ministerivaliokunta 17.9.2021 Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 17.9.2021

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Heli Siivola (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, p. 0295 160 476.

(5)

EUTORI-tunnus

Liitteet Viite

(6)

VNEUS Koikkalainen Anna(VNK) 14.09.2021

Asia

YAN; Lokakuun Eurooppa-neuvoston (21.–22.10.) selityksin varustettu asialistaehdotus

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto 21.09.2021 - 21.09.2021

U/E/UTP-tunnus

Yleisten asioiden neuvosto ottaa lokakuun Eurooppa-neuvoston (21.–22.10.) selityksin varustetun asialistaehdotuksen tiedoksi.

Suomen kanta

Suomi ottaa asialistan tiedoksi.

Eurooppa-neuvosto käsittelee seuraavia aiheita:

1. Covid-19

Eurooppa-neuvosto tarkastelee epidemiologista ja rokotetilannetta sekä koordinaatiota ja valmiustoimia covid-19-pandemiaan vastaamiseksi. Eurooppa-neuvosto keskustelee myös kansainvälisestä yhteistyöstä globaalin terveyshallinnon ja solidaarisuuden osalta.

2. Digitalisaatio

Eurooppa-neuvosto tarkastelee digitaalisen asiakokonaisuuden edistymistä, mukaan lukien digitaalista kompassia vuodelle 2030 sekä kyberturvallisuutta.

3. Ulkosuhteet

Eurooppa-neuvosto valmistelee 25.–26.11. järjestettävää ASEM-huippukokousta sekä 15.12. järjestettävää Itäisen kumppanuuden huippukokousta.

Eurooppa-neuvosto tarkastelee valmistautumista COP26-ilmastokokoukseen Glasgow’ssa sekä luonnon monimuotoisuutta käsittelevään COP15-kokoukseen Kunmingissa.

Eurooppa-neuvosto voi käsitellä myös muita ulkosuhdeaiheita.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

(7)

Käsittely Euroopan parlamentissa

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Taloudelliset vaikutukset

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

11566/21 CO EUR-PREP 25

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Koikkalainen 0295 160 601 EUTORI-tunnus

(8)

VNEUS Korhonen Ville(VNK) 14.09.2021

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 21.9.2021; Covid-19-koordinaatio

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Yleisten asioiden neuvostossa 21.9. saadaan tilannekatsaus covid-19-koordinaatiosta.

Suomen kanta

Suomi katsoo, että covid-19-rokotteiden tuotantoa on yhä vauhditettava, myös jotta EU pystyy vastaamaan sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. On hyvä, että EU:ssa tavoitellaan yhtenäistä lähestymistapaa rajoitusten purkamiseen, kun epidemiatilanne sen mahdollistaa. Suomi tukee tavoitetta avata EU:ta turvalliselle matkustamiselle.

Keskustelu covid-19-kriisin opeista on tärkeää. EU:n on jatkossa oltava paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin.

Yleisten asioiden neuvostossa kuullaan tilannekatsaus covid-19-koordinaatiosta.

Ministereitä pyydetään arvioimaan covid-19-tilannetta kesäloman jälkeen, jakamaan kansallisia kokemuksiaan ja vaihtamaan näkemyksiä tulevien kuukausien painopisteistä.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely -

Käsittely Euroopan parlamentissa -

(9)

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -

Taloudelliset vaikutukset -

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

Asiakirjat -

Ville Korhonen/VNEUS 050 336 8017 EUTORI-tunnus

(10)

Ulkoministeriö

PERUSMUISTIO UM2021-01000

EUR-30 Teir Markus(UM) 14.09.2021

JULKINEN

Asia

YAN 21.9.2021; tilannekatsaus EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista

Kokous

21.09.2021 - 21.09.2021

U/E/UTP-tunnus

Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) ja Euroopan unionin (EU) välinen erosopimus tuli voimaan 1.2.2020. Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva pöytäkirja (pöytäkirja) on erosopimuksen erottamaton osa. Pöytäkirjaa alettiin soveltaa vasta siirtymäkauden päätyttyä 1.1.2021. UK:lla on ollut jatkuvia vaikeuksia pöytäkirjan täytäntöönpanossa ja soveltamisessa. Komissio on käynnistänyt asiasta virallisen rikkomusmenettelyn, joka voi johtaa asian käsittelemiseen EU-tuomioistuimessa.

EU ja UK ovat yhdessä sopineet tietyistä pöytäkirjan soveltamiseen liittyvistä väliaikaisista joustoista, jotka umpeutuvat syyskuun lopussa. UK teki 6.9. yksipuolisen ilmoituksen, jonka mukaan syyskuun lopussa umpeutuvia joustoja jatketaan nykymuodossaan edellä mainitun määräajan jälkeen. Komissio julkaisi samana päivänä kannanoton, jossa korostetaan EU:n sitoutuneisuutta keskusteluiden jatkamiseen ja ratkaisujen etsimiseen pöytäkirjan sisällä. UK on puolestaan ilmoittanut haluavansa avata pöytäkirjan neuvotteluja varten.

Neuvosto saa komission varapuheenjohtaja Šefčovičin tilannekatsauksen pöytäkirjan täytäntöönpanosta ja siihen liittyvistä EU:n ja UK:n välisistä keskusteluista. Päätöksiä ei ole tarkoitus tehdä.

Suomen kanta

Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi ja antaa tukensa komission maltilliselle lähestymistavalle.

Suomi on alusta alkaen katsonut, että Boris Johnsonin hallituksen kanssa neuvoteltua pöytäkirjaa on kunnioitettava ja se on pantava täysimääräisesti täytäntöön. UK:n yksipuoliset toimet eivät näin ollen ole hyväksyttäviä. EU voi aktiivisesti etsiä rakentavia ratkaisuja pöytäkirjan mahdollistamien joustojen puitteissa, mutta pöytäkirjaa ei tule avata eikä neuvotella uudelleen. Mahdolliset lisäjoustot eivät myöskään saa vaarantaa EU:n sisämarkkinoiden integriteettiä, tulliliiton toimintaa tai EU:n yhtenäisyyttä.

(11)

Suomi on osoittanut vahvaa solidaarisuutta Irlantia kohtaan ja kuunnellut tarkasti Irlannin näkemyksiä asiasta. Suomi on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että EU:n on kyettävä Pohjois-Irlannin herkässä tilanteessa viestimään pöytäkirjaan liittyvistä asioista erityisen selkeästi.

Theresa Mayn hallituksen kanssa marraskuussa 2018 sovittua erosopimusta ei saatu hyväksyttyä UK:n parlamentissa. Pöytäkirja oli käytännössä ainoa erosopimuksen osa, joka neuvoteltiin uudelleen Boris Johnsonin hallituksen kanssa. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen Eurooppa-neuvosto vahvisti pöytäkirjasta saavutetun sovun lokakuussa 2019. Pöytäkirjan soveltaminen alkoi 1.1.2021. Pöytäkirjan tavoitteena on varmistaa seuraavat asiat: vuoden 1998 rauhansopimusta (ns. Pitkänperjantain sopimus) kunnioitetaan, ns. kova raja Irlannin saarella tarkastuksineen vältetään, saaren etelä- ja pohjoisosien välistä yhteistyötä voidaan jatkaa, eikä EU:n sisämarkkinoiden toimintaa vaaranneta.

UK julkaisi 21.7. kantapaperin koskien pöytäkirjan täytäntöönpanoa. UK:n esittämät vaatimukset tarkoittavat pitkälti pöytäkirjan avaamista ja uudelleen neuvottelua. EU on johdonmukaisesti ilmoittanut olevansa valmis rakentavasti tutkimaan joustoja ja ratkaisuja ongelmiin pöytäkirjan sisällä, mutta pöytäkirjaa ei avata eikä sitä neuvotella uudelleen. EU:n tavoitteena on edelleen pöytäkirjan täysimääräinen täytäntöönpano.

UK:n pääneuvottelija ja EU-suhteista vastaava hallituksen jäsen David Frost antoi 6.9.

parlamentilleen yksipuolisen ilmoituksen, jonka mukaan syyskuun lopussa umpeutuvia pöytäkirjan soveltamisen joustoja jatketaan nykymuodossaan edellä mainitun määräajan jälkeen. Komissio vastasi julkaisemalla samana päivänä kannanoton, jossa todetaan UK:n ilmoitus ja korostetaan EU:n sitoutuneisuutta keskusteluiden jatkamiseen ja ratkaisujen etsimiseen pöytäkirjan sisällä. Samalla komissio ilmoitti pitävänsä käynnistämänsä rikkomusmenettelyn vireillä, mutta pidättyvänsä toistaiseksi etenemisestä menettelyn seuraavaan vaiheeseen.

Komissio on jatkanut keskusteluita UK:n kanssa kesän aikana. UK:n lähestymistapa on maksimalistinen vaatien neuvotteluita oman kantapaperinsa pohjalta syyskuun loppuun mennessä. UK:ta uhkaa muutoin aktivoivansa pöytäkirjan 16 artiklan, jonka mukaan sopimusosapuoli voi hyväksyä suojatoimia, joilla poiketaan pöytäkirjan määräyksistä yksipuolisesti. Suojatoimien käytön edellytyksenä on, että pöytäkirjan soveltaminen johtaisi vakaviin ja jatkuviin taloudellisiin, sosiaalisiin tai ympäristöön liittyviin vaikeuksiin tai kauppavirtojen muutokseen. Komissio ei pidä uhkausta kovin uskottavana, mutta näkee tarpeelliseksi varautua siihenkin. Komission arvion mukaan EU:n tulee välttää tilanteen eskaloimista, miettiä mitä joustoja on löydettävissä pöytäkirjan täytäntöönpanossa sekä koota pakettiratkaisu ydinaiheista. Näitä ydinaiheita voisivat olla lääkkeet, itä-länsi kaupan helpottamistoimet, Pohjois-Irlannin toimijoiden osallistuminen pöytäkirjan toimeenpanoon sekä terveys- ja kasvinsuojelutarkastukset (SPS). Komissio on ollut aktiivisesti ja avoimesti yhteydessä sidosryhmiin Pohjois- Irlannissa todellisten täytäntöönpano-ongelmien selvittämiseksi ja EU:n viestin saamiseksi kuuluviin.

Pakettiratkaisu on tarkoitus koota jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä syys- lokakuun aikana. Paketin hyväksyttävyydestä UK:lle ei kuitenkaan ole takeita, mistä syystä EU:n on tärkeää harkita myös mahdollisen 16 artiklan aktivoinnin seurauksia. Mikäli UK:n

(12)

mahdolliset suojatoimet johtaisivat pöytäkirjan mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien epätasapainoon, EU voisi pöytäkirjan mukaisesti toteuttaa sellaisia oikeasuhteisia tasapainottavia toimia, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tasapainon palauttamiseksi. Keskustelusta ennustetaan vaikeaa, sillä toimet vaikuttaisivat jäsenmaihin eri voimalla.

Kokouksessa ei tehdä sitovia päätöksiä. Pöytäkirja on SEU 50 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyn erosopimuksen erottamaton osa.

Euroopan parlamentilla ei ole erityistä roolia erosopimuksen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä. Parlamentti pidetään asiasta informoituna.

EU-ministerivaliokunta 17.9.2021.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 17.9.2021.

Erosopimusta ja pöytäkirjaa on käsitelty tunnuksen E 125/2016 vp alla lähetetyissä kahdeksassatoista E-selvityksessä. Artiklakohtaisesti lopullinen sopimus ja pöytäkirja on avattu selvityksessä EJ 22/2019 vp.

Taloudelliset vaikutukset

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

Tämänhetkisen tiedon valossa asiakirjoja ei ole tarkoitus jakaa.

Markus Teir UM, markus.teir@formin.fi, 050 432 9409 Johannes Leppo, VNK

EUTORI-tunnus

(13)

(14)

VNEUS Saarinen Noora(VNK) 10.09.2021

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 21.9.2021; lainsäädäntötyön suunnittelu

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto 21.09.2021 - 21.09.2021

U/E/UTP-tunnus

Komissio julkaisi vuoden 2021 strategisen ennakointiraporttinsa 8.9.2021. Raportin tarkoituksena on tuottaa taustatietoa muun muassa komission työohjelmaa ja lainsäädäntötyön monivuotista ohjelmointia ajatellen. Ensimmäinen vuosittainen strateginen ennakointiraportti julkaistiin vuotta aiemmin, 9.9.2020.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää vuotuisen unionin tila -puheensa Euroopan parlamentissa 15.9.2021. Samana päivänä komissio julkistaa vuoden 2022 työohjelmaansa koskevan aiekirjeen.

Yleisten asioiden neuvostossa 21.9.2021 komissio esittelee vuoden 2021 strategisen ennakointiraportin ja aiekirjeen koskien vuoden 2022 työohjelmaansa. Aiheesta käydään neuvostossa näkemysten vaihto julkisessa istunnossa.

Suomen kanta

Suomi ottaa komission esittelyt tiedoksi.

Unionin yhteisten arvojen ja globaalin roolin edistäminen tukevat osaltaan jäsenmaiden toipumista koronakriisistä ja edistävät vahvaa, yhtenäistä ja toimintakykyistä Euroopan unionia. Unionin strategisen riippumattomuuden vahvistaminen tietyillä kriittisillä aloilla, kuten terveys, on perusteltua jäsenvaltioiden ja EU:n toimivallanjakoa kunnioittaen. Mitä tulee yleisempään tavoitteeseen vahvistaa EU:n teollista tai strategista autonomiaa, lähtökohtana tulee olla toimien suhteellisuus, sisämarkkinoiden häiriötön toiminta sekä avoin ja sääntöpohjainen vapaakauppa. (E 134/2020 vp)

Vihreän ja digitaalisen siirtymän tulee olla poikkileikkaava tavoite ja lähtökohta kaikessa tulevassa työssä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Eurooppaa.

Suomi tukee komission päämäärää nostaa edelleen kunnianhimon tasoa digitaalisessa siirtymässä, mikä tukee myös EU:n ilmastotavoitteiden toteutumista. (E 134/2020 vp) Suomi pitää strategista ennakointia tärkeänä välineenä tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan politiikan ja päätöksenteon valmistelemiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen

(15)

strategista päätöksentekoa tuetaan entistä vahvemmin ennakointi- ja tutkimustiedolla.

Tietopohjainen politiikan valmistelu sekä systemaattinen vaikutusten arviointi ovat kaikessa lainvalmistelussa ovat olennaista. (E 130/2020 vp)

Suomi pitää tervetulleena Euroopan komission pyrkimystä kartoittaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan unionin strategisten valintojen ohjaamisen tehostamiseksi strategisen ennakoinnin avulla. (E 130/2020 vp)

Tarkemmat kannat vuoden 2022 strategisen ennakointiraportin sisältöön määritellään valmisteilla olevassa E-kirjeessä.

Komission eri aloitteisiin otetaan tarkemmin kantaa niitä koskevissa eduskuntakirjelmissä.

Komissio julkaisi 8.9.2021 strategisen ennakointiraporttinsa vuodelle 2022 (”EU:n toimintakyky ja -vapaus”). Raportin teemana on avoin strateginen autonomia, ja sen taustalla on neljä komission hahmottamaa megatrendiä: ilmastonmuutos ja muut ympäristöhaasteet, digitalisaatio ja teknologinen murros, demokratiaan ja arvoihin kohdistuva paine sekä geopoliittiset ja demografiset muutokset.

Komission mukaan kaikki nämä muutokset vaikuttavat EU:n kykyyn ja vapauteen toimia ja edellyttävät tehokkaita ja johdonmukaisia poliittisia toimia. Raportti listaa kymmenen kokonaisuutta, joissa EU:n olisi mahdollista vahvistaa avointa strategista autonomiaansa ja globaalia johtajuuttaan:

1. Kestävien ja joustavien terveys- ja elintarvikejärjestelmien varmistaminen 2. Hiilidioksidivapaan (decarbonised) ja kohtuuhintaisen energian turvaaminen 3. Tietojen hallinnan, tekoälyn ja huipputeknologioiden kapasiteetin vahvistaminen 4. Kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen ja monipuolistaminen 5. Etulyöntiaseman varmistaminen globaalien standardien laadinnassa

6. Kriisinsietokykyisten ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien talous- ja rahoitusjärjestelmien rakentaminen

7. EU:n tavoitteita vastaavien taitojen ja osaamisen kehittäminen ja säilyttäminen 8. Turvallisuus- ja puolustusvalmiuksien sekä avaruuteen pääsyn vahvistaminen

9. Yhteistyö globaalien kumppaneiden kanssa rauhan, turvallisuuden ja vaurauden edistämiseksi kaikille

10. Toimielinten kriisinsietokyvyn vahvistaminen

Komission aiekirjettä vuoden 2022 työohjelmasta ei ole vielä julkaistu (se julkaistaan 15.9.2021). Alustavien tietojen mukaan komission seuraavan vuoden työohjelma tulee keskittymään komission puheenjohtaja von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen jäljellä oleviin lainsäädäntöaloitteisiin. Uusia aloitteita tultaneen antamaan hyvin rajoitettu määrä. Vuoden 2022 työohjelmassa keskiössä lienevät edelleen pandemian hoito ja siitä toipuminen. Komissio on todennut korostavansa toipumisessa yhä oikeudenmukaisemman, vihreämmän ja digitaalisemman yhteiskunnan edistämistä.

Toimielinten välisellä parempaa lainsäädäntöä koskevalla sopimuksella (EUVL 123, 12.5.2016, s. 1–14; asiakirja 15506/2015) toimielimet sopivat tehostavansa unionin

(16)

vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi.

Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että tämän jälkeen. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet.

Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää 15.9.2021 Euroopan parlamentin täysistunnossa unionin tila -puheensa koskien komission työohjelmaa vuodelle 2022.

Toimivallanjako EU-asioissa valtakunnan ja Ahvenanmaan välillä määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan. Ahvenanmaan asemaa arvioidaan erikseen komission eri ehdotuksia käsittelevissä eduskuntakirjelmissä.

Taloudelliset vaikutukset -

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

Asiakirjat

Komission aiekirjettä vuoden 2022 työohjelmasta ei ole vielä julkaistu [julkaistaan 15.9.2021]

Komission tiedonanto: Vuoden 2021 strateginen ennakointiraportti COM(2021) 750 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Noora Saarinen, VNEUS, etunimi.sukunimi@gov.fi Jaana Tapanainen-Thiess, VNK, etunimi.sukunimi@gov.fi

(17)

EUTORI-tunnus

(18)

Asia

YAN 21.9.2021; Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistyi Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, osin virtuaalisena. Konferenssin johtopäätöksistä on tarkoitus raportoida keväällä 2022 Ranskan EU-puheenjohtajakaudella.

Konferenssin puitteissa kuullaan kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. EU-tasolla järjestetään eurooppalaisia kansalaispaneeleja ja muita keskusteluja. Jäsenvaltioissa järjestetään kansalaiskeskusteluja ja muita tapahtumia kansallisten erityispiirteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden hallitusten ohella keskeisiä toimijoita ovat muun muassa kansalliset ja alueelliset parlamentit, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kansalaisjärjestöt, työmarkkinaosapuolet ja tiedeyhteisö.

Konferenssin verkkofoorumin kautta erilaiset tapahtumien järjestäjät voivat kytkeä keskustelutilaisuutensa konferenssiin. Kansalaiset voivat verkkofoorumin kautta myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan.

Konferenssin täysistunnoissa on tarkoitus loppuvuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana keskustella kansalaiskeskusteluissa ja konferenssin verkkofoorumilla esille nousseista teemoista. Täysistunto antaa keskustelujen pohjalta ehdotuksensa konferenssin johtokunnalle (Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat), joka laatii ja julkaisee täysistunnon johtopäätökset yhteistyössä ja avoimesti täysistunnon kanssa.

Konferenssin johtokunta laatii myös konferenssin loppuraportin keväällä 2022.

Yleisten asioiden neuvostossa 21.9.2021 saadaan puheenjohtajavaltio Slovenian yhteenveto konferenssin toteutuksen etenemisestä. Keskustelussa noussevat esille muun muassa konferenssin täysistunnon temaattiset työryhmät.

Suomen kanta

Suomi ottaa puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen tiedoksi.

Suomen kannat EU:n tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin on esitetty E-kirjeessä E 3/2020 vp sekä E-jatkokirjeissä EJ 1/2021 vp ja EJ 5/2021 vp. Myös valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta (VNS 7/2020 vp) linjaa Suomen osallistumista konferenssiin.

(19)

Kansalaiskeskustelut Euroopan tulevaisuuskonferenssin puitteissa ovat käynnissä.

Valtioneuvoston oma ”Eurooppa olemme me” -tapahtumasarja käynnistyy 16.9.2021.

Tapahtumia on tarkoitus järjestää kattavasti ympäri Suomen. Tavoitteena on mahdollisimman edustava ja monimuotoinen osanottajajoukko.

Myös EU-tason kansalaispaneelien ensimmäiset kokoontumiset järjestetään syyskuussa.

EU-tasolla järjestetään neljä kansalaispaneelia, joista jokaisessa on 200 satunnaisesti valittua EU-kansalaista, eli yhteensä osallistujia on 800. Tavoitteena on, että osallistujat edustaisivat mahdollisimman hyvin EU:n monimuotoisuutta (ml. kansallisuus, kaupunki/maaseutu, sosioekonominen tausta, koulutustaso, sukupuoli ja ikä). Jokaisessa paneelissa on vähintään yksi naispuolinen ja yksi miespuolinen osallistuja kustakin EU- maasta. Kolmasosa paneelien osallistujista on 16–25-vuotiaita.

Kukin kansalaispaneeli keskittyy yhteen seuraavista aihealueista: 1) arvot, oikeudet, oikeusvaltioperiaate ja demokratia sekä turvallisuus 2) ilmastonmuutos, ympäristö ja terveys 3) vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työpaikat, koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu sekä digitaalinen muutos 4) EU:n rooli maailmassa sekä muuttoliike.

Paneelit kokoontuvat kolme kertaa syyskuun 2021 ja tammikuun 2021 välisenä aikana ja laativat omista aihealueistaan suosituksia konferenssin täysistunnolle.

Kansalaispaneelien on tarkoitus huomioida keskusteluissaan myös konferenssin verkkofoorumin kautta kerätyt syötteet. Verkkofoorumin ensimmäinen väliraportti valmistuu syyskuussa. Tavoitteena on, että paneelit 1 ja 2 esittelisivät johtopäätöksiään konferenssin täysistunnolle joulukuussa 2021 ja paneelit 3 ja 4 tammikuussa 2022.

Konferenssin täysistunto

Konferenssin täysistunnon kokoonpanoksi on sovittu konferenssin johtokunnassa:

- 108 Euroopan parlamentin jäsentä

- 108 kansallisten parlamenttien edustajaa (neljä jäsenvaltiota kohden)

- 108 kansalaista, joista 80 valitaan EU-tason kansalaispaneelien osallistujista ja 27 (eli yksi jäsenvaltiota kohden) edustaa kansallisia kansalaiskeskusteluja. Lisäksi Euroopan nuorisofoorumin puheenjohtaja osallistuu täysistuntoon.

- 54 EU-maiden hallitusten edustajaa (kaksi jäsenvaltiota kohden) - 3 komission jäsentä

- 18 edustajaa Euroopan alueiden komiteasta

- 18 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta - 12 työmarkkinaosapuolten edustajaa

- 8 kansalaisyhteiskunnan edustajaa - 6 alueellisten hallintojen edustajaa - 6 paikallishallintojen edustajaa

Konferenssin täysistunnon kokoonpanoa päivitettiin johtokunnan kokouksessa 19.7.2021 päättämällä ottaa mukaan myös kuusi alueellisten hallintojen ja kuusi paikallishallintojen edustajaa. Alueiden komitea koordinoi näiden lisäedustajien valinnan. Lisäksi johtokunta päätti nostaa työmarkkinaosapuolten edustajien määrän täysistunnossa 12 edustajaan.

Täysistunnossa on näin ollen tällä hetkellä yhteensä 449 jäsentä. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu täysistuntoon EU:n kansainvälisestä roolista keskusteltaessa. Täysistuntoihin voidaan kutsua myös keskeisten sidosryhmien edustajia.

(20)

Täysistunnon järjestäytymisistunnossa 19.6.2021 yhteispuheenjohtajat (Euroopan parlamentin edustaja Guy Verhofstadt, neuvoston senhetkisen puheenjohtajavaltion Portugalin edustaja Ana Paula Zacarias ja komission edustaja Dubravka Šuica) ehdottivat, että täysistunnon jäsenet jaettaisiin konferenssin verkkofoorumin teemajaon pohjalta yhdeksään temaattiseen työryhmään. Työryhmiä ei mainita konferenssin yleiset puitteet määrittävässä toimielinten yhteisessä julistuksessa, mutta yhteispuheenjohtajat katsovat, että niitä tarvitaan valmistelemaan varsinaisia täysistuntokeskusteluja.

Tämänhetkisen ehdotuksen mukaan työryhmien teemat ja puheenjohtajuudet jakautuisivat seuraavasti:

Teema Puheenjohtaja

Ilmastonmuutos ja ympäristö neuvosto

EU maailmassa neuvosto

Digitalisaatio kansalliset parlamentit

Muuttoliike kansalliset parlamentit

Terveys komissio

Arvot, oikeudet, oikeusvaltio, turvallisuus komissio Vahvempi talous, sosiaalinen

oikeudenmukaisuus, työllisyys Euroopan parlamentti Eurooppalainen demokratia Euroopan parlamentti

Koulutus, nuoriso, kulttuuri, urheilu Euroopan nuorisofoorumin puheenjohtaja Työryhmien tarkempi rooli ja toimintatavat ovat vielä epäselviä. Neuvostossa käydyissä keskusteluissa jäsenvaltiot ovat korostaneet, että ehdotetut työryhmät eivät saa heikentää kansalaisten keskeistä roolia konferenssissa ja sen täysistunnossa. Epävirallisten työryhmäkeskustelujen tulisi pohjautua EU-tason kansalaispaneeleista, muista kansalaiskeskusteluista ja konferenssin verkkofoorumilta saataviin syötteisiin.

Työryhmien tulisi kokoontua vain jo sovittuina täysistuntopäivinä (22.–23.10.2021, 17.–

18.12.2021, 21.–22.1.2022, 18.–19.2.2022 ja tarvittaessa 11.–12.3.2022) tai juuri niitä ennen. Esille on tuotu myös muun muassa huolta siitä, ettei esitetty työryhmäjako tue kokonaisvaltaista lähestymistapaa käsiteltäviin teemoihin.

Konferenssin täysistunnossa edustettuina olevia tahoja on pyydetty ilmoittamaan työryhmäpreferensseistään konferenssin johtokunnalle, jotta se voisi tehdä ehdotuksen täysistunnon jäsenien jakautumisesta työryhmiin. Tarkoituksena on, että kaikki tahot olisivat edustettuina työryhmissä samassa suhteessa kuin täysistunnossa. Neuvoston puheenjohtajavaltio valmistelee ehdotusta neuvoston edustajien (EU-maiden hallitusten edustajat) jakautumisesta työryhmiin pyrkien ottamaan huomioon sille esitetyt toiveet.

Kyseessä on varsin haastava harjoitus, jossa joudutaan varautumaan kompromisseihin.

Se, että kukin hallitus on edustettuna vain kahdessa ryhmässä, korostaa yhteistyön ja tiedonkulun merkitystä.

EU-ministerivaliokunta 17.9.2021.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 17.9.2021.

(21)

EJ 5/2021 vp.

EUN 31/2021 vp sekä neuvostoraportti VNEUS2021-00493.

EUN 25/2021 vp sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-368555.

EUN 19/2021 vp sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-369704.

EJ 1/2021 vp – SuVEK 7/2021 vp

EUN 4/2021 vp –VNEUS2021-00158 sekä neuvostoraportti VNEUS2021-00193.

EUN 160/2020 vp – VNEUS2021-00016 sekä neuvostoraportti EDK-2021-AK-345929 EUN 144/2020 vp – VNEUS2020-01207 sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-339723 EUN 118/2020 vp – VNEUS2020-00722 sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-324161 EUN 57/2020 vp sekä neuvostoraportti EDK-2020-AK-305212

E 3/2020 vp

Ahvenanmaan näkökannat on esitetty selvityksessä E 3/2020 vp. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen mukaan konferenssin täysistunnossa tulee olla paitsi kansallisten parlamenttien myös sellaisten alueellisten parlamenttien edustus, jotka täytäntöönpanevat EU-lainsäädäntöä. Lisäksi maakunnan mukaan EU:n vaalisäädöksen mahdollisen uudistamisen yhteydessä on tilaisuus palata kysymykseen Ahvenanmaan maakunnan omasta edustajasta Euroopan parlamentissa. Oma edustaja on tarpeen, jotta maakunta voisi turvata intressinsä. (Ålands landskapsregerings yttrande gällande konferensen om EU:s framtid, 28.1.2020, ja Ålands landskapsregerings externpolitiska meddelande 2021, 14.1.2021)

Ahvenanmaa toi esille näkemyksensä alueellisten parlamenttien roolista konferenssissa myös E-jatkokirjettä EJ 1/2021 vp käsiteltäessä (EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 2.–3.3.2021). Suomen pysyvä edustaja nosti Coreperissa 2.3.2021 esille alueellisten parlamenttien tärkeän roolin ja viittasi Ahvenanmaahan.

Asiakirjat

Luettelo konferenssin täysistunnon työryhmistä.

https://futureu.europa.eu/uploads/decidim/attachment/file/12750/List_Plenary_working_

groups_FI.pdf

Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päivitetty työjärjestys.

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11078-2021-INIT/en/pdf Konferenssin peruskirja kansalaisille ja tapahtumajärjestäjille.

https://futureu.europa.eu/pages/charter?locale=fi

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – Yhteinen julistus, doc. 6796/21.

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6796-2021-INIT/fi/pdf Conference on the Future of Europe – Revised Council position, doc. 5911/21.

Council's position on the Conference on the Future of Europe, 24 June 2020, doc.

9102/20.

Communication from the Commission to the European Parliament and the Council:

Shaping the Conference on the Future of Europe, 22 January 2020.

P9_TA(2020)0010 – Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin (2019/2990(RSP)).

EUCO 29/19 – Eurooppa-neuvoston kokous (12. joulukuuta 2019) – Päätelmät

(22)

Euroopan komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen: Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024, 16.7.2019.

VNK/EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, p. 0295 160 476.

VNK/Lainsäädäntöneuvos Heidi Kaila, p. 0295 160 313.

VNK/EU-asiantuntija Topi Juga, p. 0295 160 459.

EUTORI-tunnus

EU/2020/0544

(23)

LIITTEET

Asiasanat brexit, EU:n tulevaisuus, Eurooppa-neuvosto, toimielinten väliset suhteet, YAN Yleisten asioiden neuvosto, koronavirukset

Hoitaa STM, UM, VNK

Tiedoksi ALR, EUE, LIIVI, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, SP, TEM, TK, TPK, TULLI, VH, VM, VTV, YM