Valtioneuvoston kanslia MINVAVNEUS2017-00599VNEUSSiivola Heli(VNK)22.09.2017 Viite

(1)

00599 VNEUS Siivola Heli(VNK) 22.09.2017

Viite

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 25.9., ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto

Suomea edustaa kokouksessa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Viro esittelee yleisten asioiden neuvostossa puheenjohtajakautensa työohjelman.

Neuvosto ottaa tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistan, jonka aiheita ovat muuttoliike, digitaaliset kysymykset, puolustus sekä ulkosuhteet. Neuvosto saa myös yhteenvedon aiempien Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanosta lokakuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Suomi ottaa Eurooppa-neuvoston asialistan ja yhteenvedon tiedoksi.

Neuvosto keskustelee komission työohjelmaa 2018 koskevasta aiekirjeestä.

Suomi pitää hyvänä sitä, että komissio keskittyy isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Komission tulee jatkaa kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämistä (erit. sisämarkkinoiden syventäminen, teollisuuspolitiikan uudistaminen ml. data-, bio- ja kiertotalous sekä digitalisaation ja vapaakaupan edistäminen), niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden (erit. puolustus) ja ulkoisen toiminnan vahvistamista sekä muuttoliikkeeseen vastaamista. Lisäksi yhteisten arvojen noudattaminen ja sääntelyn toimivuuden parantaminen ovat unionin tehokkaan toiminnan, uskottavuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta keskeisiä asioita. Unionin toiminnan tehokkuuden takaamiseksi tulee hyödyntää mahdollisuudet päätösten tekemiseen määräenemmistöllä. Mahdolliset ehdotukset määräenemmistöpäätösten käytön laajentamisesta uusille aloille arvioidaan erikseen.

Muut asiat -asiakohdassa komissio tiedottaa oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksensä soveltamistilanteesta Puolaan, jatkona komission 16.5.2017 neuvoston kokouksessa antamille tilannetiedoille. Suomi ottaa komission selvityksen tiedoksi. EU perustuu yhteisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita näihin arvoihin ja EU:n perussopimusten noudattamiseen.

Unionin pääneuvottelija Michel Barnier antaa EU27-kokoonpanossa kokoontuvalle yleisten asioiden neuvostolle tilannekatsauksen neuvottelutilanteesta Ison- Britannian kanssa. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Kantojen muuttamiselle ei tässä vaiheessa ole tarvetta.

(2)

(3)

Asialista:

Yleisten asioiden neuvosto – Esityslistan hyväksyminen

Lainsäädäntökäsittelyt

(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

– A-kohtien luettelon hyväksyminen

Muut kuin lainsäädäntöasiat

– A-kohtien luettelon hyväksyminen

– Viron puheenjohtajakauden painopisteiden esittely 3

– 19. ja 20. lokakuuta 2017 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu 7

= Selityksin varustettu esityslistaehdotus – Eurooppa-neuvoston jatkotoimet

9

– Lainsäädäntötyön suunnittelu – Aiekirje 11

= Komissio esittelee

= Keskustelu

– Muut asiat 20

***

Yleisten asioiden neuvosto (art. 50) – Esityslistan hyväksyminen

Muut kuin lainsäädäntöasiat

– (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

– Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen 25

= Tilannekatsaus

– (19. tai 20. lokakuuta 2017) kokoontuvan Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu 25

= Selityksin varustettu esityslistaehdotus – Muut asiat

(4)

Valtioneuvoston kanslia

PERUSMUISTIO VNEUS2017- 00564

VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) 15.09.2017

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 25.9.2017; puheenjohtajavaltio Viron työohjelman esittely

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto 25.09.2017

U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Viro esittelee yleisten asioiden neuvostossa 25.9.2017 puheenjohtajakautensa työohjelman.

Viron ohjelma perustuu neuvoston 18 kuukauden työohjelmaan eli kolmen peräkkäisen pj-maan Viron, Bulgarian ja Itävallan sekä korkean edustajan yhteiseen ohjelmaan, joka hyväksyttiin yleisten asioiden neuvostossa 20.6.2017. Uusi puheenjohtajatrio on osaltaan vastuussa Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2014 hyväksymän viiden vuoden strategisen agendan toteuttamisesta.

Suomen kanta

Suomi ottaa Viron ohjelman tiedoksi. Sen neljä painopistettä – 1) avoin ja innovatiivinen eurooppalainen talous, 2) turvallinen Eurooppa, 3) digitaalinen Eurooppa ja datan vapaa liikkuvuus sekä 4) osallistava ja kestävä Eurooppa – vastaavat varsin hyvin Suomen EU-vaikuttamisen 2017 prioriteetteja (valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2017, E 123/2016 vp).

Pääasiallinen sisältö

Viron puheenjohtajakauden teemana on Unity through Balance, mikä viittaa unionin yhtenäisyyden säilyttämiseen löytämällä tasapaino eriävien näkemysten väliltä – ei kuitenkaan vain pienimpään yhteiseen nimittäjään tyytyen vaan yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin nojaten.

Avoin ja innovatiivinen eurooppalainen talous

Viro painottaa sisämarkkinoita keskeisenä kansalaisten taloudellista hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Palveluiden sisämarkkinoiden täyttä

(5)

potentiaalia haetaan pyrkimällä yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä ja hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja. Tavoitteena on pj- kaudella saavuttaa edistystä etenkin palvelupaketin neuvotteluissa.

Lisäksi Viro korostaa sekä vapaakaupan (ml. uusien sopimusten neuvottelu ja käynnissä olevien neuvotteluiden saattaminen päätökseen sekä WTO:n puitteissa globaalin kaupan sääntöjen kehittäminen) että investointien (Euroopan strategisten investointien rahaston mandaatin pidennys) merkitystä. EMU:n osalta tavoitteena on riskien edelleen vähentäminen pankkiunionin viimeistelemiseksi.

Pääomamarkkinaunionin puolivälitarkasteluun liittyen aikomuksena on neuvoston päätelmissä esittää uusia tavoitteita. Veropuolella Viro pyrkii käynnistämään neuvottelut lopullisesta rajat ylittävästä arvonlisäverojärjestelmästä sekä saavuttamaan edistystä sähköisen kaupan arvonlisäveroaloitteessa sekä päättämään keskustelut sähköisten julkaisujen arvonlisäverokannasta.

Talousteeman alla Viron pj-ohjelmassa mainitaan myös eurooppalaisten energiamarkkinoiden integraatio kohtuuhintaisen energiasaannin varmistamiseksi kuluttajille sekä unionin budjettikeskustelu, erityisesti väliarviot Horisontti 2020:sta, Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä (Connecting Europe Facility) sekä koheesio- ja maatalousrahastoista.

Tavoitteena on myös Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) käynnistäminen.

Turvallinen Eurooppa

Turvallinen Eurooppa viittaa sekä turvallisuusunionin että globaalistrategian tavoitteiden edistämiseen. Pj tekee puoliväliarvion edistyksestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

Tarkoituksena on myös saavuttaa sopu uudesta EES-järjestelmästä (Entry/Exit System), jossa rekisteröidään kolmansien maiden kansalaisten rajanylitykset. ETIAS-järjestelmän osalta tavoitellaan neuvotteluiden viimeistä vaihetta. Lisäksi Viron tavoitteena ovat Schengenin tietojärjestelmän (SIS) sekä eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) kehittäminen. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäksi huomio on radikalisoitumisen ja rahanpesun ehkäisyssä.

Muuttoliikkeen hallinnassa Viron ohjelma painottaa paitsi kumppanuuskehysten toimeenpanoa ja tehokasta palautuspolitiikkaa myös toimivaa ulkorajavalvontaa ja työtä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Lisäksi pj-maa haluaa kiinnittää enemmän huomiota lailliseen maahanmuuttoon, mukaan lukien sopu ns. sinisen kortin (Blue Card) uudistamisesta.

Ulkosuhteissa itäinen kumppanuus on Virolle erityinen prioriteetti, ja maa järjestää itäisen kumppanuuden huippukokouksen Brysselissä

(6)

marraskuussa. Samoin hyvät transatlanttiset suhteet ovat tärkeitä, erityisesti terrorismin ja kyberuhkien torjunnan ja kaupan alalla.

Puolustuksen alalla edessä ovat EU:n sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden yhteisestä rahoituksesta sopiminen (ns.

Athena-mekanismin tarkistus) – erityisesti taisteluosastojen käytettävyyden lisäämiseksi. Agendalla ovat myös pysyvä rakenteellisen yhteistyön käyntiin saaminen, puolustuksen säännöllinen arviointi (CARD) ja Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelman (EDAP) toimeenpano.

Digitaalinen Eurooppa ja datan vapaa liikkuvuus

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toimien, hallinnon digitalisaation, kyberturvallisuuden sekä datan vapaan liikkuvuuden edistäminen ovat Virolle ykkösprioriteetteja. Pj järjestää alkusyksystä digitaalisen huippukokouksen Euroopan digitaalisesta tulevaisuudesta.

Pj-maan tavoitteena on digitalisaation edistäminen eri sektoreilla, kuten terveys ja oikeus.

Pyrkimyksenä on myös muun muassa saavuttaa sopu geoblokkausta koskevasta sääntelystä ja edistyä yhtiöoikeuspaketin neuvotteluissa sekä tekijänoikeussääntelyn modernisoinnissa.

Osallistava ja kestävä Eurooppa

Osallistava ja kestävä Eurooppa viittaa YK:n kestävän kehityksen 2030 agendan hengessä puhtaan ympäristön säilyttämiseen tuleville sukupolville ja kestävään resurssien hallintaan yhteiskunnissa.

Agendalla on esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivien ja jätelainsäädännön neuvotteluja.

Työn luonteen muuttuminen on johtanut uusiin työmuotoihin, ja Viro pyrkii edistämään muun muassa uuden osaamisen agendan toimia. Pj keskittyy myös sosiaaliturvakoordinaation uudistamiseen ja hakee lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamisneuvotteluissa ratkaisua.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 16 artikla 9 kohta

Käsittely Euroopan parlamentissa

Viron pääministeri Jüri Ratas esitteli maan puheenjohtajaohjelman Euroopan parlamentille täysistunnossa 5.7.2017.

(7)

Kansallinen valmistelu

EU-ministerivaliokunta 22.9.2017

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 22.9.2017

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema –

Taloudelliset vaikutukset –

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät –

Asiakirjat

Puheenjohtajamaan ohjelma (https://www.eu2017.ee/programme) Neuvoston 18 kuukauden ohjelma 1.7.2017–31.12.2018 (asiakirja 9934/17)

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Jaana Jokelainen (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, 0295 160 329

EUTORI-tunnus

Liitteet Viite

(8)

VNEUS Eteläpää Mari(VNK) 18.09.2017

Asia

YAN; Lokakuun Eurooppa-neuvoston asialista

Kokous

25.09.2017

U/E/UTP-tunnus

YAN ottaa tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistan.

Suomen kanta

Suomi ottaa tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistan.

Asialistalla on muuttoliike, digitaaliset kysymykset, puolustus sekä ulkosuhteet.

Muuttoliikkeen osalta Eurooppa-neuvoston on tarkoitus arvioida saavutettua kehitystä muuttoliikevirtojen tyrehdyttämisessä sekä vahvistaa valittua lähestymistapaa. Esille voi tulle EU:n ja jäsenmaiden tarvitsemia uusia toimia, erityisesti tukea UNHCR:n ja IOM:n kanssa tehtävän yhteistyön tukemiseksi, samoin kuin kolmansien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävän yhteistyön suhteen. Esillä on myös meneillään oleva työ eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi.

Digitaaliset kysymykset ovat agendalla puheenjohtajamaa Viron Tallinnassa 29.9 järjestämän digitaalisen huippukokouksen pohjalta.

Samalla tarkastellaan digitaalisten sisämarkkinoiden toimeenpanon tilannetta.

Puolustuksen osalta esille nousee käynnissä oleva työ pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta.

Ulkosuhteiden osalta kokouksessa käydään mahdollisesti keskustelua suhteista Turkin kanssa.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

(9)

EU-ministerivaliokunta 22.9.

Suuri valiokunta 22.9.

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Taloudelliset vaikutukset

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

11567/17 CO EUR-PREP 37

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Eteläpää 0295 160 298 EUTORI-tunnus

(10)

VNEUS Eteläpää Mari(VNK) 19.09.2017

Asia

YAN; Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanon seuranta

Kokous

25.09.2017

U/E/UTP-tunnus

Neuvosto saa yhteenvedon aiempien Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanosta erityisesti lokakuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen.

Suomen kanta

Suomi ottaa yhteenvedon tiedoksi.

Suomi pitää tarpeellisena tehostaa unionin päätösten toimeenpanoa.

Tällä edistetään EU:n legitimiteettiä ja uskottavuutta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden vahvempaa sitoutumista

toimeenpanon varmistamiseen.

Eurooppa-neuvoston rooli toimeenpanon tehostamisessa on keskeinen.

Eurooppa-neuvoston päätelmien tulisi tarpeen mukaan sisältää selkeä vastuunjako kunkin asiakysymyksen seurannan, monitoroinnin ja raportoinnin osalta. Keskeisiä asiakokonaisuuksia koskeva

seurantamekanismi olisi hyödyllinen. Sihteeristöllä tulisi olla keskeinen rooli tämän osalta jatkuvuuden turvaamiseksi.

YAN:lla on tärkeä rooli seurannan varmistamisessa, erityisesti horisontaalisten kysymysten osalta. Sektorineuvostojen tulisi

vastaavasti varmistaa keskeisten sektorikohtaisten asiakysymysten seurantaa. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja

sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta.

Toimeenpanon tehostaminen edellyttää myös, että komissio tekee tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että EU:n lainsäädäntömenettelyssä tuotetaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä ja että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa EU-sääntelyn oikea-

(11)

aikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Komission tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa.

Keskustelun taustana on neuvoston sihteeristön laatima yhteenveto aiempien Eurooppa-neuvostojen päätelmistä painottuen erityisesti niihin aiheisiin, jotka ovat keskeisiä tulevan Eurooppa-neuvoston osalta. Työdokumentissa käydään läpi tilanne erityisesti

muuttoliikkeen, digitaaliagendan, turvallisuuden ja puolustuksen osalta. Yhteenvedossa käydään läpi päätelmiin sisältyvät

tehtäväksiannot ja niiden pohjalta käynnistetyt toimenpiteet.

EU-ministerivaliokunta 22.9.

Suuri valiokunta 22.9.

Taloudelliset vaikutukset

Asiakirjat

Sihteeristön laatima working document 9534/2017 INIT Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

VNEUS/Eteläpää 0295 160 298 EUTORI-tunnus

Liitteet

(12)

Viite

(13)

VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) 18.09.2017

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 25.9.; lainsäädäntötyön suunnittelu; aiekirje komission työohjelmasta 2018

Kokous

U/E/UTP-tunnus

E 49/2017 vp

Yleisten asioiden neuvosto keskustelee 25.9.2017 komission työohjelmaa 2018 koskevasta aiekirjeestä parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Komission aiekirje toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille 13.9.2017 puheenjohtaja Junckerin unionin tila -puheen yhteydessä.

Ensimmäisen keskustelun komission ensi vuoden painopisteistä yleisten asioiden neuvosto kävi 20.6.2017. Neuvosto vaihtaa näkemyksiä myös valmiista työohjelmasta, joka julkistetaan 24.10.2017. Joulukuussa toimielimet antavat yhteisen julistuksen keskeisimmiksi katsomistaan asioista, joissa tulisi edetä nopeasti vuonna 2018.

Suomen kanta

Suomi pitää hyvänä sitä, että komissio keskittyy isojen asiakokonaisuuksien edistämiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Komission tulee jatkaa kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämistä (erit. sisämarkkinoiden syventäminen, teollisuuspolitiikan uudistaminen ml. data-, bio- ja kiertotalous sekä digitalisaation ja vapaakaupan edistäminen), niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden (erit. puolustus) ja ulkoisen toiminnan vahvistamista sekä muuttoliikkeeseen vastaamista.

Lisäksi yhteisten arvojen noudattaminen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, ja sääntelyn toimivuuden parantaminen ovat unionin tehokkaan toiminnan, uskottavuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta keskeisiä asioita. Nämä tavoitteet ovat hyvin esillä aiekirjeessä.

Teollisuuspolitiikan uudistamisessa tavoitteena tulee olla eurooppalaisen teollisuuden kyky arvonluontiin edistämällä erityisesti digitalisaatiota, innovaatioita ja puhtaita ratkaisuja. Suomi jatkaa siihen vaikuttamista, että

(14)

Euroopan teollisuuspolitiikkaa toimeenpannaan niin, että mahdollistetaan muun muassa alustatalouden myötä syntyvät uudet liiketoimintamallit sekä uuden teknologian käyttöönotto, kuten tekoäly ja robotisaatio. Lisäksi Suomi jatkaa biotalousstrategian päivittämistarpeen esillä pitämistä bio- ja kiertotalouden synergioiden edistämiseksi.

Suomi on pitänyt myös tärkeänä, että komissio valmistelisi periaatteet datatalouden näkökulman sisällyttämiseksi kaikkiin sektorikohtaisiin digitalisaation hyödyntämistä koskeviin aloitteisiin ja että alustataloutta edistettäisiin pääasiassa muilla keinoin kuin uusin lainsäädäntöehdotuksin.

Datan sijaintirajoitteiden poistamisen ohella tulisi entistä voimakkaammin keskittyä datan saatavuuteen, siirrettävyyteen ja yhteentoimivuuteen.

Suomi on tyytyväinen siihen, että vapaakaupan edistäminen on keskeisellä sijalla komission suunnitelmissa. EU:n on turvattava kilpailukykynsä ja - asemansa neuvottelemalla kunnianhimoisia kauppasopimuksia, jotka avaavat markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Suomi suhtautuu myönteisesti vapaakauppasopimusten jakamiseen toimivallan perusteella.

Kansainvälisen kaupan ohella investointien merkitys Suomen kansantaloudelle ja talouden suorituskyvylle on elintärkeä. Komission esittämä uusi lainsäädäntö ulkomaisten suorien investointien seurantamekanismiksi edellyttää vielä tarkempaa analysointia. Ulkomaisille investoinneille ei ole syytä asettaa rajoituksia, ellei niille ole erityisiä perusteita. Suomi pitää tärkeänä, että mahdolliset investointien rajoittamista koskevat päätökset tehdään kansallisesti.

Keskusteluun pitkäaikaisemmista talous- ja rahaliiton (EMU:n) kehittämisehdotuksista on tarkoitus palata tämän vuoden loppuun mennessä Eurooppa-neuvostossa. Suomi varautuu täsmentämään kantojaan hallitusohjelman pohjalta. Lyhyellä aikavälillä jatkotyön tulee keskittyä erityisesti pankkiunionin loppuunsaattamiseen, talouden ja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmän tehostamiseen ja euroalueen ulkoisen edustuksen vahvistamiseen. Pankkiunionissa ja pankkisääntelyssä riskien vähentäminen riskien jakamisen edellytyksenä on välttämätöntä.

On erittäin tärkeää, että komissio jatkaa sisäisen turvallisuuden edistämistä. Sisäisen turvallisuuden rajat ylittävien uhkien, erityisesti terrorismin, torjumiseksi on oltava yhteisiä keinoja. EU:n ja jäsenmaiden on parannettava yhteistyötään.

Komission tulee jatkaa myös muuttoliikkeen hallinnan tehostamista. Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa.

Ulkosuhteissa tulisi hyödyntää kaikkia politiikan aloja palauttamisen helpottamiseksi, ja Suomi tukee viisumipolitiikan nostoa keskusteluun.

Uudelleensijoittamisella on mahdollista auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Uudelleensijoittamisen tavoitteena tulee olla, että EU:n alueelle kohdistuva laittomien maahantulijoiden paine vähenee ja päästään hallitumpaan, ennakoitavampaan ja humanitaarisempaan maahantuloon. Suomi pitää tärkeänä, että työtä vastuullisuuden ja solidaarisuuden osalta jatketaan tavoitteellisesti ja ratkaisu pyritään saamaan mahdollisimman pian.

(15)

Suomi korostaa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman ripeää toimeenpanoa ja jatkotoimia, joissa keskitytään erityisesti EU:n puolustusrahastoon ja rahoituksen työkalupakkiin, sekä kannattaa puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamista. Suomen kannalta on oleellista varmistaa, että puolustusteolliseen kehittämisohjelmassa varmistetaan rajat ylittävä osallistuminen sekä pk-yritysten mahdollisuus osallistua ja olla edunsaajana ohjelmassa.

Suomi on painottanut EU27-päämiesten maaliskuussa allekirjoittaman Rooman julistuksen toimeenpanoa. Kyse on pitkälti jo käynnissä olevan lainsäädäntötyön ja muiden hankkeiden jatkamisesta ja tehostamisesta sekä EU-sitoumusten asianmukaisesta toimeenpanosta. Suomen tavoitteena on yhtenäinen, toimintakykyinen ja tuloksia tuottava EU.

Unionin toiminnan tehokkuuden takaamiseksi tulee hyödyntää mahdollisuudet päätösten tekemiseen määräenemmistöllä. Mahdolliset ehdotukset määräenemmistöpäätösten käytön laajentamisesta uusille aloille arvioidaan erikseen.

Ison-Britannian kanssa käytävät eroneuvottelut eivät saa haitata EU:n tavanomaista politiikka- ja lainsäädäntötyötä ja konkreettista edistystä unionin prioriteettialueilla.

Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Rahoituksen tulee vastata paremmin ajankohtaisia tarpeita erityisesti muuttoliikettä ja puolustusyhteistyötä.

E-kirjeessä (E 49/2017 vp) on kuvattu tarkemmin Suomen painopisteitä ja kantoja eri hankkeisiin komission työohjelmaan 2018 ennakkovaikuttamiseen liittyen. Siinä esitetyt näkemykset ovat jatkumoa kuluvan vuoden EU-vaikuttamisstrategialle ja -työlle. Loppuvuodesta laaditaan valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia vuodelle 2018.

Komission puheenjohtaja Juncker selvitti unionin tila -puheessaan ja aiekirjeessään 13.9.2017 neuvostolle ja Euroopan parlamentille komission tulevia painopisteitä. Näihin liittyen komissio antoi lisäksi neljä laaja-alaista pakettia: kyberturvallisuus ja tietosuoja, kansainvälinen kauppa ja kauppasopimukset, demokratian vahvistaminen sekä teollisuuspolitiikka.

Junckerin esittämä etenemissuunnitelma kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia koostuu kahdesta osasta:

1) Toimista ja aloitteista, jotka esitetään ja/tai saadaan valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä komission tulevaisuutta koskevan valkoisen kirjan ensimmäisen skenaarion (jatketaan entiseen tapaan) ja EU27- päämiesten sopiman Bratislavan julistuksen mukaisesti.

2) Vuoden 2025 perspektiivin kunnianhimoisemmista aloitteista, joissa voidaan aiekirjeen mukaan yhdistää valkoisen kirjan kolmas (halukkaat tekevät enemmän yhdessä), neljäs (tehdään vähemmän mutta

(16)

tehokkaammin) ja/tai viides (tehdään paljon enemmän asioita yhdessä) skenaario ja hyödyntää Lissabonin sopimuksen käyttämättömiä mahdollisuuksia täysimääräisesti.

Kyse on komission omasta ajattelusta, ei yhdessä sovitusta agendasta.

Etenemissuunnitelman ehdottomaksi edellytykseksi Juncker asettaa eurooppalaisten arvojen noudattamisen, myös oikeusvaltioperiaatteen.

Aiekirjeessä on lähtöoletuksena Ison-Britannian EU-ero 29.3.2019 ja yhtenäisyyden tarve sitä ennen ja sen jälkeen.

Alla kuvataan joitakin keskeisiä aiekirjeessä tehtyjä uusia avauksia Junckerin 10 painopisteen mukaisesti.

Painopiste 1: Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

Komission mukaan prioriteettina on Euroopan parlamentin ja neuvoston nopea hyväksyntä ”EFSI 2.0”-ehdotukselle ja koontiasetusehdotukselle.

Tämä koskee erityisesti säännöksiä, joilla yksinkertaistetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä ja helpotetaan niiden yhdistämistä Euroopan strategisten investointien rahaston kanssa.

Komissio nostaa esiin myös kiertotalouspaketin innovoinnin, työllisyyden ja kasvun edistämiseksi.

Toukokuussa 2018 tulee ehdotus tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi sekä myöhemmin uusia omia varoja koskevia ehdotuksia.

Uutena pidemmän tähtäimen aloitteena esitetään pohdinta-asiakirjan laatimista ”Kohti kestävää Eurooppaa vuonna 2030”. Siinä tarkasteltaisiin YK:n kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista.

Painopiste 2: Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat

Komission kyberturvallisuuspaketti sisältää uudistetun EU:n kyberturvallisuusstrategian sekä kyberturvallisuuden edistämiseen pyrkiviä aloitteita. Komissio ehdottaa Euroopan verkko- ja tietoturvallisuusviraston toiminnan kehittämistä sekä toimia kyberturvallisten tuotteiden ja palvelujen sertifioinnin edistämiseksi ja kyberrikollisuuden torjunnan ja kyberpuolustuksen tehokkuuden lisäämiseksi.

Lisäksi komissio antaa syksyn aikana lainsäädäntöehdotuksen, jolla puututtaisiin verkkoalustojen ja yritysten välillä havaittuihin epäoikeudenmukaisiin sopimusehtoihin ja kauppatapoihin. Keinoja etsitään myös verkkoalustoilla julkaistavan epäasiallisen sisällön poistamiseen ja torjumiseen.

(17)

Painopiste 3: Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospoli-tiikka

Aiekirje sisältää ympäristön ja ilmaston osalta pääasiassa jo annettujen lainsäädäntö- ja politiikkapakettien loppuunsaattamista. Loppuvuonna on tulossa vielä liikenteen päästöjen vähentämisestä lainsäädäntöpaketti.

Pidemmän perspektiivin (2025) aloitteena ensi vuonna luvassa on tiedonanto EU:n tulevasta energia- ja ilmastopolitiikasta. Komissio huomioi tässä yhteydessä myös Euratomin perustamissopimuksen tulevaisuuden.

Uutta on myös ehdotus yhteisistä säännöistä, jotka koskevat eurooppalaisille kaasun sisämarkkinoille tulevia kaasuputkia.

Painopiste 4: Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja

Komissio antaa EU:n teollisuuspolitiikan uudistamista käsittelevän tiedonannon. Tavoitteena on luoda Eurooppaan kilpailukykyinen teollisuus, joka perustuu älykkäisiin (digitaalisiin), innovatiivisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Tiedonanto kodifioi teollisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten hyväksi annetut nykyiset ja suunnitteilla olevat EU:n aloitteet ja toimenpideohjelmat. Komissio käynnistää tiedonannon pohjalta laajan keskustelun EU:n teollisuuspolitiikan toimeenpanosta.

Sisämarkkinoiden toteutuksen osalta komissio korostaa lainsäädäntötyön loppuunsaattamista sisämarkkinastrategian sisältäminen aloitteiden, erityisesti palveluiden sekä toimeenpanon tehostamiseksi annettujen ehdotuksen osalta.

Verotusasioissa komissio peräänkuuluttaa muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston nopeaa hyväksyntää ehdotuksille, joilla käynnistetään uudelleen yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB) koskevat neuvottelut.

Komissio ehdottaa uuden eurooppalaisen työmarkkinaviranomaisen perustamista. Viranomaisen tehtävänä olisi edistää työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua eurooppalaisilla työmarkkinoilla, helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta ja vahvistaa jäsenmaiden välistä hallinnollista yhteistyötä. Se toimisi myös kansallisten viranomaisten välisten kiistojen ratkaisijana ja pyrkisi estämään työ- ja sosiaalilainsäädännön väärinkäyttöä sekä organisoisi rajat ylittävää valvontaa.

Komissio esittää myös, että tulevaisuudessa tulisi tarkastella mahdollisuutta lisätä määräenemmistöpäätöksiä sisämarkkinoiden alaan kuuluvissa kysymyksissä.

Painopiste 5: Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto

(18)

Komissio aikoo antaa tarkempia ehdotuksia joulukuussa talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisestä ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) muuttamisesta eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi.

Vuoden 2018 aikana tarkoituksena on saattaa sopimus EMU:n vakaudesta, yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja hallinnasta (nk. fiscal compact) osaksi EU-lainsäädäntöä ja ottaa siinä huomioon maksimaaliset vakaus- ja kasvusopimuksen sallimat joustot.

Myös pankkiunioni tulisi saattaa loppuun vuoden 2018 aikana. Varsinkin riskejä tulisi vähentää, ja yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelystä ja yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta (EDIS) olisi kyettävä sopimaan vuoden 2018 kuluessa.

Euroalueen talousarvion osalta komissio katsoo EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) ja EU:n budjetin tarvitsevan oman europääluokan, joka sisältäisi määrärahoja rakenteellisille uudistuksille, euroalueen vakausjärjestelylle, pankkiunionin varautumisjärjestelylle sekä uudelle lähentymisvälineelle euroalueeseen liittymiseksi. Komission mukaan erilliselle euroalueen talousarviolle tai euroalueen parlamentille ei ole tarvetta. Sen sijaan komission pitkän tähtäimen ajatuksena olisi perustaa uusi eurooppalaisen (EU-27) valtiovarainministerin tehtävä. Tämä olisi kulloinenkin komission talousasioista vastaava komissaari, joka olisi myös komission varapuheenjohtaja. ”EU-valtiovarainministeri” olisi myös euroryhmän puheenjohtaja ja vastaisi EU:ssa varsinkin rakenteellisista uudistuksista ja EU:n/euroalueen rahoitusinstrumenteista. Hän myös edustaisi euroaluetta IMF:ssä.

Lisäksi pidemmällä tähtäimellä ehdotetaan euroalueen turvallisen sijoitusvälineen mahdollista kehittämistä koskevia valmisteluita.

Painopiste 6: Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla

Komission antoi tiedonannon kauppapolitiikasta. Lisäksi se julkaisi neuvottelumandaattiehdotukset Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytäville vapaakauppaneuvotteluille. Ehdotukset eivät sisällä investointisuojaa tai -riitojenratkaisua.

Komissio esittää EU:lle uutta ulkomaisiin suoriin investointeihin liittyvää seurantamekanismia. Tarkastelussa olisivat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuden alaan liittyvät investoinnit. Tarkastelussa voitaisiin ottaa huomioon investoinnin vaikutukset tilanteessa, jossa taustalla on valtion omistama tai sen rahoittama Euroopan ulkopuolinen yritys. Ehdotuksella luotaisiin koordinaatiomekanismi jäsenvaltioiden keskinäiselle sekä komission kanssa tehtävälle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle investointien seurannassa. Usealla jäsenvaltiolla, mukaan lukien Suomella, on käytössään investointien seurantaan liittyvä kansallinen seurantamekanismi. Jäsenvaltiot voisivat edelleen soveltaa näitä kansallisia, perussopimuksen mahdollistamia mekanismeja. Mahdolliset

(19)

päätökset rajoittaa investointeja säilyisivät niin ikään kansallisessa toimivallassa.

Painopiste 7: Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

Komissio painottaa terrorismin torjunnan tehostamista ja antaa vuoden 2018 loppuun mennessä tätä koskevan laajan toimenpidepaketin.

Lisäksi komission pitkän tähtäimen suunnitelmissa on aloite oikeusvaltioperiaatteen valvonnan lisäämiseksi EU:ssa.

Painopiste 8: Kohti uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa

Komissio ilmoittaa antavansa vuoden 2018 loppuun mennessä uuden muuttoliikkeen hallintaa koskevan paketin, jossa keskeisinä toimina ovat palautukset, uudelleensijoittaminen, viisumipolitiikka ja solidaarisuus poikkeuksellisen muuttopaineen kohteena oleville jäsenmaille.

Painopiste 9: Vahvempi maailmanlaajuinen toimija

Komissio toivoo esittämänsä puolustusteollisen kehittämisohjelman nopeaa hyväksymistä sekä puolustuksen alan toimintasuunnitelman ja Euroopan puolustusrahaston toimeenpanoa.

Pidemmällä perspektiivillä komissio toivoo pohdintaa määräenemmmistöpäätösten lisäämisestä EU:n ulkopolitiikassa (SEU art.

31(3) pohjalta).

Komissio haluaa pidemmän tähtäimen tavoitteena myös edistää Länsi- Balkanin EU-lähentymistä mainiten erityisesti Serbian ja Montenegron jäsenyysneuvottelut.

Painopiste 10: Demokraattisen muutoksen unioni

Komission esittämä demokratiapaketti kattaa säädösehdotukset EU- kansalaisaloiteasetuksen ja EU-puolueasetuksen muuttamiseksi. Komission tavoitteena on myös Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan lainsäädäntöehdotuksen nopea hyväksyminen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Lisäksi komissio aikoo jatkaa Euroopan tulevaisuudesta käytävää keskustelua kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Pidemmän tähtäimen aloitteet koskevat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä paremman sääntelyn edistämistä sekä EU:n tehokkuuden lisäämistä.

(20)

Toimielinten välisellä parempaa lainsäädäntöä koskevalla sopimuksella (15506/2015) toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi.

Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä että tämän jälkeen.

Vuoropuhelu kattaa näkemysten vaihdon ennen komission aiekirjettä, aiekirjeen pohjalta sekä jo hyväksytystä työohjelmasta.

Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet.

Komission työohjelman pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta. Siinä yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina. Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa.

Euroopan parlamentti ei päässyt täysistunnossa 5.7.2017 sopuun komission vuoden 2018 työohjelmaa koskevasta päätöslauselmasta. Täysistunnossa 13.9.2017 poliittisten ryhmien puheenjohtajat ilmaisivat näkemyksensä komission tulevista suunnitelmista puheenjohtaja Junckerille tämän unionin tila -puheen jälkeen.

Ministeriöt toimittivat toukokuussa VNK:n EU-asioiden osastolle alustavat näkemyksensä komission vuoden 2017 työohjelmasta. Niiden pohjalta laadittu E-kirje käsiteltiin EU-asioiden komiteassa 30.5.2017 ja EU- ministerivaliokunnassa 16.6.2017.

Tämä perusmuistio käsitellään osana yleisten asioiden neuvostoa 25.9.2017 EU-ministerivaliokunnassa 22.9.2017.

Suuri valiokunta 16.6.2017 ja 22.9.2017

Lisäksi valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiaa 2017 (E 123/2016 vp) on käsitelty eduskunnan eri valiokunnissa ja suuri valiokunta on antanut asiasta lausunnon (SuVL 2/2017 vp).

(21)

Valtioneuvosto on myös toimittanut 28.4.2017 selvityksen EU27- päämiesten tulevaisuuspohdinnan ja Rooman julistuksen seurannasta (E 29/2017 vp).

Komission keskustelupaperi Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta julkaistiin 26.4.2017 samassa yhteydessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan tiedonannon sekä lainsäädäntöaloitteiden kanssa. Suomen kantoja aiheeseen on esitetty valtioneuvoston E-jatkokirjeessä EJ 6/2017 vp (7.4.2017). E-jatkokirjeen pohjalta laadittu Suomen vaikuttamispaperi jaettiin komissiolle ja muille jäsenvaltioille 20.4.2017.

Komission keskustelupaperi globalisaation hallinnasta julkaistiin 10.5.2017.

Suomen kantoja aiheeseen on esitetty valtioneuvoston E-kirjeessä E 33/2017 vp (5.5.2017). E-kirjeen pohjalta laadittu Suomen vaikuttamispaperi jaettiin komissiolle ja muille jäsenvaltioille 9.5.2017.

Komission keskustelupaperi talous- ja rahaliitosta julkaistiin 31.5.2017.

Aihetta on käsitelty muun muassa viiden puheenjohtajan raportissa Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä (2015). Eurooppa-neuvosto katsoi joulukuussa 2015, että raporttiin sisältyvien pidemmän aikavälin ehdotusten oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia näkökohtia on vielä tutkittava tarkemmin ja että näiden tarkasteluun palataan vuoden 2017 loppuun mennessä. Aihetta on käsitelty muistioissa VM2016-00673 (22.11.2016) ja VM2016-00459 (2.9.2016) sekä E-kirjeessä E 70/2015 vp (20.11.2015).

Komission keskustelupaperi puolustuksesta julkaistiin 7.6.2017. Eurooppa- neuvosto linjasi joulukuussa 2016, miten yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön vahvistamisessa edetään.

Komission ja korkean edustajan tältä pohjalta esittämiä ehdotuksia on käsitelty ulkoasiainneuvostossa. Eurooppa-neuvosto palaa aiheeseen kesäkuussa 2017 antaakseen strategista lisäohjausta. Suomen kantoja aiheeseen on käsitelty valtioneuvoston UTP-selvityksessä UTP 3/2017 vp (10.2.2017) ja UTP-jatkokirjeessä UTPJ 8/2017 vp (12.5.2017).

Komission keskustelupaperi EU:n rahoituksesta julkaistiin 28.6.2017.

Keskustelupaperi kytkeytyy EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (2021–) valmisteluun. Vaikuttamista tulevaan rahoituskehykseen on käsitelty valtioneuvoston E-kirjeessä E 34/2017 vp (5.5.2017).

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema –

Taloudelliset vaikutukset –

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät –

(22)

Asiakirjat

Komission aiekirje (12103/17)

Jaana Jokelainen (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, 0295 160 329 Heli Siivola (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, 0295 160 476

VNEUSin sektorideskit, etunimi.sukunimi@vnk.fi, 0295 16001 EUTORI-tunnus

(23)

VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) 19.09.2017

Asia

Yleisten asioiden neuvosto 25.9.2017: muut asiat

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Komissio tiedottaa muissa asioissa oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksensä soveltamistilanteesta Puolaan, jatkona komission 16.5.2017 neuvoston kokouksessa antamille tilannetiedoille. Komissiossa arvioidaan perussopimusten sanktiomekanismin ensimmäisen vaiheen aktivoimista (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan 1 kohta) Puolan tilanteen johdosta. Komissio on heinäkuussa 2017 ilmoittanut olevansa valmis välittömästi aloittamaan menettelyn, jos Puolan viranomaiset toteuttaisivat korkeimman oikeuden tuomareiden erottamista tai eläkkeelle pakottamista koskevat lakiuudistukset.

Suomen kanta

Suomi ottaa tiedoksi komission selvityksen.

EU perustuu yhteisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita näihin arvoihin ja EU:n perussopimusten noudattamiseen.

Suomi on pitänyt tarpeellisena, että EU:ssa kehitetään ja vahvistetaan keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen, kunnioittaminen jäsenvaltioissa ja on toiminut aloitteellisesti, jotta EU:n tasolla luotaisiin tehokkaat ja ennakolliset menettelyt.

Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen edellytysten arviointi. Komission toimintakehys mahdollistaa tarkoituksenmukaisella tavalla

(24)

puuttumisen oikeusvaltioperiaatetta koskeviin järjestelmätason uhkiin jäsenvaltioissa. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan.

Komissio hyväksyi vuonna 2014 oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen. Se sisältää ns.

varhaisvaroitusjärjestelmän tilanteisiin, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu tietyssä jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Toimintakehys sisältää kolmivaiheisen menettelyn (1. arvio ja lausunto, 2. suositus, 3. seuranta).

Tarkoituksena on löytää komission ja jäsenvaltion välillä yhteinen ratkaisu ja ennaltaehkäistä tarve turvautua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan mukaiseen menettelyyn.

SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisessa menettelyssä neuvosto voi neljän viidesosan enemmistöllä todeta, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti EU:n perustana olevia arvoja. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi päättää sanktioista.

Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti. Menettely on käytännössä viimekätinen keino ja sen soveltamiskynnys on korkea.

Sitä ei ole sovellettu kertaakaan.

Puolan tilanne on ensimmäinen tapaus, jossa komissio on käyttänyt oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevaa toimintakehystä.

Komissio tiedotti oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksensä soveltamistilanteesta Puolaan edellisen kerran yleisten asioiden neuvoston muissa asioissa 16.5.2017. Tällöin laaja enemmistö jäsenvaltioista antoi tukensa komission roolille ja pyrkimyksille ratkaista kysymys. Puolaa ja komissiota kannustettiin jatkamaan keskustelua asian ratkaisemiseksi. Useat jäsenvaltiot toivoivat, että komissio tiedottaisi jatkossakin neuvostolle asian etenemisestä.

Komissio on antanut Puolalle toimintakehyksen puitteissa lausunnon 1.6.2016 sekä suositukset 27.7.2016, 21.12.2016 ja 26.7.2017. Kaksi ensimmäistä suositusta liittyivät erityisesti perustuslakituomioistuimen toimintaan ja tuoreimmat oikeuslaitoksen uudistamista koskeviin lakeihin. Komissio totesi heinäkuun suosituksen yhteydessä, että Puolan viranomaiset eivät ole ratkaisseet kahdessa ensimmäisessä suosituksessa määritettyjä ongelmia ja kolmas suositus täydentää kahta aiempaa.

Kolmas suositus koskee sitä, että oikeuslaitoksen riippumattomuus Puolassa on komission arvion mukaan uhattuna, liittyen erityisesti tuomareiden ja tuomioistuinten puheenjohtajien nimityksiin oikeuslaitoksen eri tasoilla. Komissio esittää suosituksessa Puolan

(25)

oikeuslaitoksen suunniteltua uudistusta koskevat vakavat huolenaiheensa. Komissio katsoo, että edellisten suositusten jälkeen Puolan viranomaiset ovat toteuttaneet lisätoimia, jotka ovat lisänneet huolta Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja komission arvion mukaan merkittävästi pahentavat oikeusvaltioon kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa. Komissio kehottaa suosituksessaan Puolan viranomaisia ratkaisemaan nämä ongelmat kuukauden kuluessa ja ilmoittamaan komissiolle toteutetuista toimista. Komissio pyytää muuan muassa, että oikeuslaitoksen uudistusta koskevia kolmea heinäkuussa parlamentissa hyväksyttyä lakia (alempia oikeusasteita koskeva laki, korkeinta oikeutta ja sen nimityksiä koskeva laki ja mm.

tuomarinimityksistä vastaavaa kansallista oikeusneuvostoa koskeva laki) ei saatettaisi voimaan. Lisäksi kesäkuussa hyväksytty tuomareiden koulutusta koskeva laki tulisi kumota. Erityisesti komissio varoittaa, etteivät Puolan viranomaiset toteuttaisi toimenpiteitä korkeimman oikeuden tuomareiden erottamiseksi tai eläkkeelle pakottamiseksi. Komissio toteaa olevansa valmis aloittamaan välittömästi SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen menettelyn, jos tällainen toimenpide toteutetaan.

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans kertoi Euroopan parlamentissa 31.8.2017, että Puola oli vastannut komission kirjeeseen elokuun lopulla ja komissio oli tutkimassa vastausta.

Timmermans toi esille, että voidaan kuitenkin jo todeta, ettei Puola ollut ehdottanut konkreettisia toimia komission esittämiin huoliin vastaamiseksi. Puolan hallitus on ilmoittanut antaneensa komissiolle kattavan selvityksen vastauksessaan ja todennut oikeuslaitokseen liittyvien uudistustoimien olevan linjassa eurooppalaisten standardien kanssa ja komission epäilysten olevan aiheettomia.

Heinäkuussa annetun suosituksen aiheena olevista neljästä laista kahden kohdalla Puolan presidentti käytti veto-oikeuttaan ja on valmistelemassa korkeinta oikeutta ja oikeusneuvostoa koskevista laeista uusia luonnoksia, jotka julkistettaneen 25.9. eli samana päivänä kuin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu.

Komissio on myös käynnistänyt rikkomusmenettelyn alempia oikeusasteita koskevasta laista (eri eläkeikä nais- ja miestuomareille ja oikeusministerin oikeus päättää tuomarien toimikausien jatkosta ja erottaa tuomioistuinten puheenjohtajat).

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans totesi Euroopan parlamentissa 31.8.2017, että muitakin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä huolia oli nousemassa, kuten Białowieżan metsän hakkuut (EU-tuomioistuimen hakkuiden keskeyttämistä koskevan määräyksen noudattaminen) ja tiedotusvälineiden keskittyminen (valmisteilla oleva medialaki) ja sukupuolten tasa-arvo (syksyllä voimaan tuleva eläkelaki, jossa miehille ja naisille asetetaan eri eläkeikä). Timmermansin mukaan komissio on valmis jatkamaan dialogia Puolan kanssa ja komission kollegio pohtii jatkoaskeleita asiassa.

(26)

KOM(2014) 158 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusi toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Kyse on komission toimintakehyksestä, jossa Euroopan parlamentilla ja neuvostolla ei ole päätöksentekoasemaa.

Tiedonannon mukaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedotetaan säännöllisesti ja tiivisti edistymisestä kussakin toimintakehyksen vaiheessa.

Asian käsittely perustuu keskeisesti SEU 2 artiklaan, jossa määrätään unionin arvoista sekä SEU 7 artiklaan, jossa määrätään menettelyistä arvojen turvaamiseksi.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13.4.2016 Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14.9.2016 Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)).

Euroopan parlamentti on pitänyt tarpeellisena vahvistaa unionin arvojen toteutumista ja tämän seurantaa jäsenvaltioissa. Se on hyväksynyt 25.10.2016 päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (2015/2254(INL)).

Euroopan parlamentti hyväksyi 17.5.2017 Unkaria koskevan päätöslauselman, jossa todetaan Unkarin perusoikeustilanteen antavan aiheen käynnistää SEU 7 artiklan menettely. Täysistunto pyysi LIBE-valiokuntaa valmistelemaan päätöslauselman menettelyn käynnistämiseksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti on ryhtynyt valmistelemaan vastaavanlaista päätöslauselmaa.

Euroopan parlamentti (LIBE-valiokunta) järjesti kesäkuussa 2017 kokouksen kansallisten parlamenttien kanssa perusoikeus- ja oikeusvaltiotilanteen monitoroinnista EU:ssa.

EU-ministerivaliokunta 22.9.2017.

Suomen kantoja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi EU:ssa on mm. valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa 2017 (SuVL 2/2017 vp, E 29/2017 vp).

E 66/2013 vp.

(27)

Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös Euroopan unionin jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan.

Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet on vahvistettu perustuslaissa.

Niistä säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

Taloudelliset vaikutukset -

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi unionin tilaa koskevassa puheessaan 13.9.2017, että kuuluminen oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan unioniin merkitsee sitä, että lainvoimainen tuomio hyväksytään ja sitä noudatetaan. Jäsenvaltiot ovat antaneet lopullisen tuomiovallan unionin tuomioistuimelle.

Kaikkien on kunnioitettava tuomioistuimen tuomioita. Niiden ylenkatsominen tai kansallisten tuomioistuinten riippumattomuuden heikentäminen merkitsee perusoikeuksien viemistä kansalaisilta.

Juncker korosti, että oikeusvaltioperiaate ei ole EU:ssa valinnainen asia. Se on välttämättömyys. Unioni ei ole valtio, mutta se on oikeusyhteisö.

Myös useat muut tahot kuin EU:n instituutiot ovat ilmaisseet huolensa Puolan tilanteesta. Euroopan neuvoston Venetsian komissio on antanut kaksi lausuntoa Puolan perustuslakiuudistuksista (11.3.2016 ja 14.10.2016). Venetsian komission puheenjohtaja antoi 16.1.2017 julkilausuman, jossa hän toi esille huolensa perustuslakituomioistuimen tilanteen heikentymisestä ja 18.7.2017 julkilausuman liittyen Puolan oikeuslaitosta koskeviin lainsäädäntöuudistuksiin. Jälkimmäisessä hän korosti oikeuslaitoksen riippumattomuutta, oikeusvaltion keskeistä elementtiä, joka on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Hän painotti, että tuomareiden erottamattomuus on keskeinen osa tätä riippumattomuutta.

Myös Euroopan neuvoston pääsihteeri on esittänyt huolensa 18.7.2017 Puolan korkeinta oikeutta koskevasta lakiesityksestä Puolan Sejmin puhemiehelle osoittamalla kirjeellään.

EU:n jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidentit julkaisivat 25.7.2017 kannanoton, jossa he ilmaisivat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.

(28)

Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

Euroopan tuomarineuvostojen verkosto on ilmaissut vakavat huolensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudesta 9.6.2017 hyväksymässään julkilausumassa ja toistanut ne 17.7.2017.

Puolassa sen korkein oikeus, kansallinen tuomarineuvosto, Puolan oikeusasiamies, asianajajien, tuomareiden ja lakimiesten yhdistykset sekä eräät muut sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa oikeuslaitosta koskevien lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta.

Asiakirjat -

Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, 0295 160 354 Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, 0295 160 313

Tanja Leikas-Botta, UM, tanja.leikas-botta@formin.fi, 0295 351 839 Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, 0295 150 105

Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, 0295 488 254 EUTORI-tunnus

(29)

VNEUS Leppo Johannes(VNK) 19.09.2017

Asia

Ison-Britannian eroprosessi EU:sta

Kokous

Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) 25.09.2017

U/E/UTP-tunnus

E 125/2016 vp

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 29.4. suuntaviivat, joiden perusteella EU neuvottelee SEU 50 artiklan mukaisesta erosopimuksesta. Yleisten asioiden neuvosto antoi 22.5. yksityiskohtaisemmat neuvotteluohjeet unionin neuvottelijana toimivalle komissiolle.

Neuvottelut aloitettiin kesäkuussa UK:n ylimääräisten parlamenttivaalien jälkeen. Unionin pääneuvottelija Michel Barnier antaa EU27 -kokoonpanossa kokoontuvalle yleisten asioiden neuvostolle tilannekatsauksen neuvottelutilanteesta.

Neuvosto ottaa tiedoksi lokakuun Eurooppa-neuvoston (art. 50) asialistan. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus arvioida neuvottelujen edistymistä.

Suomen kanta

Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Kantojen muuttamiselle ei tässä vaiheessa ole tarvetta.

Suomi ottaa lokakuun Eurooppa-neuvoston asialistan (art. 50) tiedoksi.

EU haluaa erosta järjestäytyneen ja hallitun. Tästä syystä Eurooppa- neuvosto päätti suuntaviivoissaan neuvottelujen jaksottamisesta kahteen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa EU neuvottelee vain SEU 50 artiklan mukaisen erosopimuksen keskeisistä asioista. Tärkeimmät näistä

(30)

ovat kansalaisten saavutetut oikeudet, rahoitusratkaisu sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja.

Toisessa vaiheessa aloitetaan alustavat ja valmistelevat keskustelut tulevan uuden suhteen puitteista. Toiseen vaiheeseen voidaan siirtyä vasta, kun erosopimuksen keskeisissä asioissa on edistytty riittävästi.

Erityisiä kriteerejä ei ole. Kyse on poliittisesta päätöksestä, jonka Eurooppa-neuvosto tekee EU 27 -kokoonpanossa yksimielisesti.

Neuvottelujen edistymistä on tarkoitus arvioida lokakuun Eurooppa- neuvoston (19.10.–20.10) yhteydessä. Keskeiset tapahtumat ennen Eurooppa-neuvostoa ovat: PMI Mayn linjapuhe 22.9., neljäs neuvottelukierros 25.9. alkavalla viikolla, konservatiivien puoluekokous 1.10. – 4.10., viides neuvottelukierros 9.10. alkavalla viikolla ja yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) 17.10.

Kolmas neuvottelukierros käytiin elokuun lopussa. Tuore yleiskuva neuvottelutilanteesta on esitetty muistiossa VNEUS 2017–00566 (EJ 25/2017 vp – E 125/2016 vp).

Neuvotteluissa ei ole toistaiseksi saavutettu merkittävää edistymistä.

Suurimpana syynä on ollut se, että UK:lla ei ole ollut kantoja useimpiin erosopimuksen keskeisiin kysymyksiin. Sen neuvottelutaktiikka on ensisijaisesti perustunut tulevan suhteen määrittelyyn.

Komission mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että se ei voi lokakuussa suositella Eurooppa-neuvostolle neuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtymistä. Myös Eurooppa-neuvostossa on näillä näkymin odotettavissa ainoastaan pääneuvottelija Barnierin tilannekatsaus.

Ennen lokakuun Eurooppa-neuvostoa on siis tarkoitus käydä vielä kaksi neuvottelukierrosta. Alun perin EU ja UK olivat sopineet, että neljäs neuvottelukierros käytäisiin 18.9. alkavalla viikolla. UK:n pyynnöstä neljäs kierros lykättiin 25.9. alkavalle viikolle. Näin ollen yleisten asioiden neuvostossa 25.9. annettavan tilannekatsauksen anti jäänee vähäiseksi, jollei pääministeri Mayn linjapuheessa 22.9.

esitetä erosopimusta koskevia uusia, merkittäviä ja selkeitä avauksia.

SEU 50 artikla antaa toimivallan sopia eron järjestämisen kannalta välttämättömistä määräyksistä ja siirtymäjärjestelyistä.

Erosopimus on EU:n ja UK:n välinen sopimus, jonka tekee unionin puolesta neuvosto vahvistetulla määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Erosopimuksen voimaantulo ei edellytä jäsenvaltioiden kansallisia ratifiointeja. Siitä ei voi tulla ns.

sekasopimusta.

(31)

Perussopimusten mukaan Euroopan parlamentilla ei ole roolia varsinaisissa neuvotteluissa, mutta erosopimuksen tekeminen edellyttää sen hyväksyntää. Parlamentti tullaan pitämän täysimääräisesti informoituna neuvottelujen kaikissa vaiheissa.

Eroneuvotteluista joulukuussa 2016 annetun EU27-julkilausuman mukaan neuvoston puheenjohtaja tiedottaa EP:tä ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa ennen ja jälkeen YAN-kokousten.

Euroopan parlamentti hyväksyi 5.4.2017 eroneuvotteluja koskevan päätöslauselman. Seuraava päätöslauselma on odotettavissa ennen lokakuun Eurooppa-neuvostoa.

EU-ministerivaliokunta 22.9.2017 Eduskuntakäsittely

Valtioneuvoston E-selvitys E125/2016 vp E-jatkokirjelmät:

EJ 5/2017 vp EJ 7/2016 vp EJ 9/2017 vp EJ 10/2017 vp EJ 25/2017 vp SuVEK 48/2017

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

Erityisen tärkeänä EU:n keskuudessa pidetään yhtenäisyyden vaalimista.

Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaisesti EU:lla on yksi neuvottelija, yksi neuvottelurakenne ja yhdet kannat. Erillisneuvotteluja ei käydä jäsenvaltioiden toimesta eikä muilla foorumeilla.

Eurooppa-neuvoston valmisteluista vastaa yleisten asioiden neuvosto (EU 27 -kokoonpanossa). Eroneuvotteluja ei käsitellä muissa

(32)

neuvostokokoonpanoissa, jotta neuvottelujen sektorikohtainen eriytyminen voidaan välttää.

Neuvottelujen säännöllisestä seurannasta ja ohjauksesta vastaavat neuvoston puolella Coreper sekä sitä tukemaan perustettu Artikla 50 - työryhmä.

Asiakirjat

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johannes Leppo VNK, p. 050 592 8278

EUTORI-tunnus

(33)

LIITTEET

Asiasanat Euroopan komissio, Eurooppa-neuvosto, Oikeusvaltioperiaate, puheenjohtajuus, YAN Yleisten asioiden neuvosto, brexit

Hoitaa OM, SM, UM, VNK

Tiedoksi EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VTV, YM