Jemina Oksala, Tero Rantala, Jouni Havukainen, Minna Saunila ja Juhani Ukko
Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen Tallikyselyn tulokset
ISBN 978-952-335-125-7 ISBN 978-952-335-125-7 (PDF) ISSN-L 2243-3376
ISSN 2243-3376 Lappeenranta 2017
ations
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY LUT School of Energy Systems
Sustainability Science
LUT Scientific and Expertise Publications
Tutkimusraportit – Research Reports
Tutkimusraportit – Research Reports
67
67
Sustainability Science
LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit – Research Reports 67
Jemina Oksala, Tero Rantala, Jouni Havukainen, Minna Saunila ja Juhani Ukko
Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen Tallikyselyn tulokset
ISBN: 978-952-335-125-7 (PDF) ISSN-L 2243-3376, ISSN 2243-3376 Lappeenranta 2017
1 Johdanto ... 1
2 Kyselyn tulokset - Päijät-Häme ... 2
2.1 Tallien tyypit ja lantahuollon tila ... 2
2.2 Talliyrittäjien asenteet ... 6
3 Muu Suomi ... 16
3.1 Tallit, niiden toiminta ja etäisyydet muihin talleihin ... 17
3.2 Tallien lantahuolto ja sen kustannukset ... 18
3.3 Talliyrittäjien asenteet ... 22
4 Johtopäätökset... 32
5 Yhteenveto ... 34
1 Johdanto
Tämä tutkimusraportti on osa ”Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet (HELY)”- hanketta, jonka tarkoituksena on vertailla erilaisia hevosenlannan hyötykäyttövaihtoehtoja ympäristö- ja taloudellisista näkökulmista. Tämän lisäksi hankkeessa tunnistetaan mahdollisuuksia rakentaa uutta liiketoimintaa hevosenlannan hyötykäytön ympärille. Hankkeessa pyritään tavoittamaan mahdollisimman laajasti lantaongelman parissa toimivia tahoja, esimerkiksi hevostiloja, energiayhtiöitä, maanviljelijöitä, kuljetusyhtiöitä ja laitetoimittajia ensisijaisesti Päijät-Hämeen alueelta. Hanke toteutettiin 1.4.2016-30.6.2018 välisenä aikana, ja sitä toteuttivat ovat Lappeenranta University of Technology sekä Jokimaan ravikeskus. Hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (2014-2020), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Hanke tarjoaa tietoa muun muassa hevosalan ja energia-alan toimijoille, ja auttaa tekemään ratkaisuja hevosenlannan hyödyntämiseen liittyen. Hankkeen pohjalta voidaan lisätä paikallista uusiutuvan energian tuotantoa, toteuttaa ravinteiden kierrätystä, luoda liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja sekä lisätä alueellista omavaraisuutta. Hevosenlannan hyötykäytön eri vaihtoehtoja tarkastellaan Päijät-Hämeen alueen lantamäärien perusteella, mutta hankkeen tulokset ovat sovellettavissa ja hyödynnettävissä koko Suomen alueella. Päijät-Hämeessä tarkastelun pohjana on Jokimaan ravikeskus ja alueen hevosmäärät. Hankkeessa koottua ja tuotettua tietoa välitetään laajasti Hippolis ry:n kautta, joka on Suomen valtakunnallinen hevosalan yhteistyöorganisaatio.
Lähtötietojen keräämiseksi meneillään olevan tilanteen hahmottamiseksi hankkeessa toteutettiin tallikysely koskien lannankäsittelyn nykytilannetta, lannan käsittelystä ja hävittämisestä aiheutuvia haittoja, sekä toiveita tulevaisuuden ratkaisujen suhteen. Kysely toteutettiin internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Kysely toteutettiin ensisijaisesti Päijät- Hämeen alueen talleille, mutta tulosten yleistettävyyden vuoksi kyselyä laajennettiin koko Suomen tasolle. Kyselyssä oli sekä avoimia kysymyksiä, että asteikolla 1-7 arvioitavia kohtia.
Päijät-Hämeen alueelta vastauksia saatiin 19 ja muualta Suomesta 120. Tähän raporttiin on koottu ja esitetty kyselyn tulokset.
Elokuu 2017 Jemina Oksala Tero Rantala Jouni Havukainen Minna Saunila Juhani Ukko
2 Kyselyn tulokset - Päijät-Häme
Päijät-Hämeen alueella toteutettiin lantaongelman nykytilanteen tarkemman hahmottamisen tueksi tallikysely, jonka tarkoituksena oli selvittää alueen talleille hevosenlannan käsittelystä ja hävittämisestä aiheutuvia kustannuksia sekä kartoittaa alan toimijoiden näkemyksiä ongelman ratkaisemisesta tulevaisuudessa. Tutkimuksen alussa kysely lähetettiin sähköpostilla 9.8.2016 Päijät-Hämeen alueen tallinpitäjille. Kysely lähetettiin yhteensä 73 tallitoimijalle, joista 67 lähetettyä viestiä tavoitti vastaanottajan. Kyselyn vastausaika oli 9.8.2016 – 7.9.2016.
Ensimmäisen lähetyskerran jälkeen kyselystä lähetettiin vielä muistutusviestit 22.8.2016 ja 31.8.2016. Vastauksia alueelta tuli 19, jolloin kyselyn vastausprosentiksi muodostui 28 %.
2.1 Tallien tyypit ja lantahuollon tila
Kyselyssä pyrittiin selvittämään tallin koko, tallin toiminta (ratsutalli, ravitalli vai jokin muu), tallin tulevaisuuden kehitys, tallilla käytetty sekä tallille mieluisin kuivike, kuukaudessa syntyvä lantamäärä, lantalan kapasiteetti, tyyppi ja tyhjennysväli, lannan käsittelymenetelmä ja kuljetusmatkat, lantahuollon kustannukset vuodessa, sekä toiveet tulevaisuuden lannankäsittelystä.
Kyselyyn vastanneet Päijät-Hämeen tallit olivat pääosin pieniä (alle 10 hevosta) tai keskisuuria (11-20 hevosta). Tallien kokojakauma on esitetty kuvassa 1. Talleista 9 oli ravitalleja, 5 ratsutalleja ja lopuissa 4 oli muuta toimintaa, esimerkiksi kasvatusta tai täysihoitopihatto.
Tallinpitäjistä suurin osa arveli toimintansa ja hevosmääränsä pysyvän lähitulevaisuudessa samana, neljä vastaajista arvioi toimintansa vähenevän ja yksi hevosmäärän lisääntyvän.
Tallien etäisyys Jokimaalle vaihteli suuresti, mutta suurimmalla osalla se oli alle 20 km. Vain kaksi tallia sijaitsi Jokimaasta 41 kilometriä kauempana. Tallien etäisyys lähimpään yli 10 hevosen talliin oli alle 5 km 15 vastaajalla, kolmella 6-10 km ja yhdellä 10-20 km. Pääosa Päijät-Hämeen talleista siis sijaitsee kohtuullisen lähellä keskisuuria talleja, ja moni on kohtalaisen etäisyyden päässä Jokimaalta. Koska kuljetusmatkat ovat yksi lantahuollon merkittävimmistä kustannuksista, tallien välisen yhteistyön mahdollistamiseksi etäisyydet niiden välillä eivät voi olla kovin pitkiä.
Kuva 1.Tallien kokojakauma Päijät-Hämeen alueella.
Tallien käyttämät kuivikkeet vaihtelivat paljon, ja annetuista vastausvaihtoehdoista ainoastaan hamppua ei ollut yhdelläkään talleista. Vastaajista kaksi käytti kuivikkeena vain turvetta, kuusi
32%
38%
26%
5%
Alle 10 10-19 20-39 Yli 40 hevosta
purua, yksi puupellettiä ja kaksi olkipellettiä. Loput käyttivät yhdistelmäkuivikkeita, kuten turvetta ja olkea (yksi vastaaja), turvetta ja purua (yksi vastaaja), purua ja kutteria (kaksi vastaajaa), purua ja olkea (kolme vastaajaa), kutteria ja olkea (yksi vastaaja). Vaikka käytetty kuivike vaikuttaa lannankäsittelymenetelmien soveltuvuuteen, ei yhtäläisyyttä menetelmän ja kuivikkeen välillä juurikaan ollut havaittavissa kyselyn tulosten perusteella. Kaikki lantansa Fortumin polttoon luovuttavat tallit käyttivät kuivikkeena purua, mutta kompostointiin vietiin sekä puru-, turve- että puupellettilantaa. Suoraan pellolle levitettiin kaikkia kuivikevaihtoehtoja.
Talleja pyydettiin myös arvioimaan kuukaudessa syntyvä lantamäärä, ja arviot vaihtelivat välillä 7-100 m3/kk. Seitsemän tallia vastasi lantaa syntyvän keskimäärin 0-10 m3kuukaudessa.
Yhdeksällä tallilla lantaa syntyy 11-40 m3, ja kahdella tallilla syntyy enemmän kuin 41 m3 kuukaudessa; toisella 50 m3ja toisella 100 m3. Hevosta kohti lantaa syntyi 0,25-1,75 m3/kk, keskiarvon ollessa 0,9 m3/kk. Yksi vastaaja jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen, mikä voi tarkoittaa, ettei hän osannut määritellä syntyvän lannan määrää. Tallien lantaloiden kapasiteetti alueella vaihteli eri talleilla 9-500 m3 välillä, ollen keskimäärin 127 m3. Talleista kymmenen (52 %) vastasi käyttävänsä pysyvää lantalaa, kahdella (10 %) oli lantalana vain kontti ja neljällä tallilla (21 %) jokin muu, esimerkiksi peräkärry tai siirtolava. Lopuilla kolmella oli useampi erityyppinen varasto. Tallien lantaloiden tyhjennyskäytännöt eroavat toisistaan kyselyn perusteella suuresti, lyhyimmän tyhjennysvälin ollessa joka toinen päivä ja pisimmän kerran kolmessa vuodessa. Yleisin tyhjennysväli oli kaksi kertaa kuukaudessa (viisi tallia), ja toiseksi yleisin kerran vuodessa (neljä tallia). Kolme tallia vastasi tyhjentävänsä lantalan kahdesti vuodessa. Loput vastauksista - kerran kolmessa vuodessa, kerran puolessatoista kuukaudessa, kolme kertaa vuodessa, kerran kolmessa viikossa ja joka toinen päivä, olivat yksittäisiä. Yksi talleista jätti vastaamatta kokonaan, ja yksi vastasi ”2”, mistä on vaikeaa päätellä mitä talli on tarkoittanut. Lantaloiden kokonaiskapasiteetti ja tyyppi vaikuttavat siihen, kuinka usein lantaa on siirrettävä muualle.
Tallien lantojen käsittelytavat on esitetty kuvassa 2. Lannan loppusijoituksen toimi suurimmalla osalla (73 %) talleista pelto. Talleista 11 eli 58 % levittää lannan suoraan peltoon, ja lisäksi 3 tallia (16 %) kompostoi lantaa esimerkiksi aumassa ennen levitystä. Kaksi tallia (10
%) luovuttaa lannan Helsingin Vedelle kompostoitavaksi, ja kolmen tallin (16 %) lannat menevät Fortumin poltettavaksi. Lannan kuljetusmatkat ovat melko pitkiä: 26 % vastaajille kuljetusmatka oli 0-1 km, 26 % 2-10 km, 16 % 11-50 km ja 32 % vastaajista peräti 51-100 km.
Pisimmät kuljetusmatkat olivat talleilla, joiden lanta vietiin Fortumille poltettavaksi tai Helsingin vedelle kompostoitavaksi. Pellolle lannoitteeksi vietävän lannan kuljetusmatkat vaihtelivat 0,2 kilometristä 25-40 kilometriin. Kuljetusmatkojen pituudet on esitetty kuvassa 3.
Kuva 2.Lannan käsittelytapojen jakautuminen
Kuva 3.Lantojen kuljetusmatkat. Kuvasta nähdään, että kolmasosa kuljetusmatkoista on hyvinkin pitkiä.
Lantahuollon kustannuksia (työ, kuljetus ja hävitys) pyydettiin kyselyssä arvioimaan yksikössä euroa kuukaudessa, ja tulokset on esitetty kuvassa 4. Lantahuollon kustannukset olivat keskimäärin 313 €/kk Päijät-Hämeessä. Pienimmät kuukausikustannukset olivat talleilla, joiden lanta levitetään peltoon. Tallin koolla ei ollut yhtä selvää yhteyttä kokonaiskustannukseen. Yksi talli jätti kysymykseen kokonaan vastaamatta, ja yhden tallin mukaan kustannuksia ei ole. Tällä tallilla lanta levitetään omille pelloille, joten kustannuksissa ei ole huomioitu levityslaitteita, polttoaineita tai omaa työtä. Yhdellä 36 hevosen tallilla, jonka lannat menevät Fortumin polttoon, lantahuollon kustannukset olivat peräti 1800 €/kk. Luvussa saattaa olla mukana Fortumin toimittaman kuivikkeen kustannukset, mikä selittäisi hintaa.
58%
16%
10%
16%
Peltolevitys Kompostointi + peltolevitys Helsingin Vedelle kompostoitavaksi Fortumille poltettavaksi
26%
16% 26%
32%
0-1 km 2-10 km 11-50 km 51-100 km
Kuva 4.Lantahuollosta koituvat kustannukset talleille kuukaudessa.
Kyselyssä pyydettiin talleja arvioimaan asteikolla 1-7 lannan käsittelystä koituvia haittojen merkittävyyttä tallille sekä lantahuollon kustannusten aiheuttamien haittojen merkittävyyttä tallille. Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Vastausten jakautuminen on esitetty alla olevissa kuvissa 5 ja 6.
Kuva 5.Tallien arvioit lannan käsittelystä koituvien haittojen merkityksestä tallien toiminnalle.
26%
26%
26%
11%
5% 5%
Alle 50 51-200 €/kk 201-500 €/kk 500-1000 €/kk Yli 1000 €/kk Ei vastattu
0 1 2 3 4 5 6
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannankäsittelystäkoituvathaitat(1= eimerkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 6.Lannan käsittelystä aiheutuvien kustannushaittojen merkitys tallin toiminnalle.
Vastaukset vaihtelivat suuresti tallista riippuen. Yli puolet (10) talleista koki, ettei lannan hävityksestä koidu juuri ollenkaan ongelmaa, mutta neljä tallia koki ongelman merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi. Vastausten keskiarvo oli 3,1. Kustannuksista koituvan haitan merkittävyys koettiin hieman suuremmaksi, keskiarvon ollessa 4,2. Tulosten perusteella tallien käyttämien käsittelymenetelmien vaikutuksesta koetun haitan tai kustannusten merkittävyyteen ei voida vetää johtopäätöksiä, sillä kaikkien lannankäsittelymenetelmien aiheuttamien haittojen tai kustannusten merkittävyys vaihteli tallista riippuen ei merkittävästä erittäin merkittäväksi haitaksi. Esimerkiksi niistä talleista, joiden lanta levitetään joko omalle tai muiden pelloille, kuuden vastaukset olivat välillä 1-3 ja viiden tallin välillä 5-7.
Talleja pyydettiin myös arvioimaan, miten lantaongelma ratkeaisi tulevaisuudessa tai miten ne toivoisivat ongelman ratkeavan. Vastaajista 4 toivoi lannan polton lisääntymistä tai helpottamista, yksi talleista toivoi pellettilaitteiden hinnan alenemista ilmeisesti polttoa varten.
Moni toivoi myös valmista konseptia, jossa joku hakee lannan hyötykäyttöön ja ehkä myös toimittaa kuivikkeet tilalle, tai muuten helppoa ja edullista systeemiä. Yksi lannat pelloillensa levittävä tallinomistaja kertoi, että hän voisi vastaanottaa lantaa muiltakin talleilta etenkin keväisin ja syksyisin. Ongelmana ovat pieni varastointikapasiteetti ja lannan aumaamisen vaatima lupa ympäristöviranomaiselta. Vastaaja toivoi, että muutkin viljelijät vastaanottaisivat lantaa ja arvostaisivat sen ominaisuuksia maan kasvukunnon parantajana. Kaksi, peltolevitystä käyttävää tallia vastasi nykykäytännön olevan hyvä eikä ole tarvetta muutokseen. Yksi vastaajista arveli, että tilanne ” ei ratkea, sitä on pyöritelty ja käännelty ikuisuuden”, ja toinen vähän positiivisemmin ” Kyllä siitä tulee jotain muuta kuin ongelmajätettä. Kuljetusmatka toivottavasti lyhenee ja kulut pienenee”.
2.2 Talliyrittäjien asenteet
Kyselyssä arvioitiin myös tallien halukkuutta hyödyntää ja investoida uuteen teknologiaan sekä asenteita lannan tehokkaasta käsittelystä koituviin hyötyihin. Asteikolla 1-7 arvioitiin tallien halukkuutta uuden teknologian hyödyntämiseen ja siihen investoimiseen. Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Samalla asteikolla arvioitiin, kuinka merkittäväksi hyödyksi seuraavat 15 tekijää koettiin: ravinteiden kierto, ympäristön tilan parantuminen, lannan hävittämisen helppous, jätteiden ja päästöjen vähentyminen, hygienian parantuminen, maan ja pellon käytön parantuminen, tiedon
0 1 2 3 4 5
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannankäsittelyst'äaiheutuvat kustannushaitat(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
lisääntyminen, kustannusten vähentyminen, tulojen lisääntyminen, epäsuorien työllisyysvaikutusten lisääntyminen, sekä uuden liiketoiminnan luominen. Vastaukset on esitetty alla olevilla kuvaajilla.
Kuvasta 7 nähdään, että halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn oli joko hyvin matala tai melko korkea. Kaikki neljä vaihtoehdon 1 valinneet tallit käyttävät lannan pelloille lannoitteeksi ja arvioivat lannasta koituvien haittojen merkittävyyden hyvin pieneksi, joten näillä talleilla ei liene tarvetta uuden teknologian hyödyntämiseen. Toisaalta yhtä lukuun ottamatta loput lannan pellolle levittävistä talleista vastasi kysymykseen täydet 7. Fortumin polttopalvelua tai Helsingin veden kompostipalvelua käyttävät vastasivat kysymykseen 5-7.
Keskiarvoksi muodostui 5,2. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (kuva 8) oli selvästi vähäisempi, keskiarvon jäädessä 2,9. Tässä kysymyksessä tallin käyttämä tekniikka tai tallin koko eivät vaikuttaneet korreloivan investointihalukkuuden kanssa.
Kuva 7.Tallien halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lantaongelman ratkaisemiseksi.
Kuva 8.Tallien halukkuus tehdä investointeja uuteen teknologiaan.
Kuvasta 9 nähdään, että suurin osa talleista haluaisi hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi. Vastausten keskiarvo oli 5,4. Ne kolme tallia, jotka eivät ole kiinnostuneet tästä mallista, hyödyntävät lannat pelloilla lähellä syntypaikkaa. Näillä talleilla
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tallienhalukkuushyödyntääuutta teknologiaa(1=eilainkaanhalukas,7= erittäinhalukas)
0 1 2 3 4 5 6
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuusinvestoidauuteen teknologiaan(1=eilainkaanhalukas,7 =erittäinhalukas)
ei siten ole tarvetta valmiille palvelulle. Kysymyksessä lannan hävittämisen helppouden merkittävyydestä tallille (kuva 10) vastaajat olivat todella yksimielisiä, keskiarvon ollessa 6,5.
Näiden kahden kysymyksen perusteella voidaankin päätellä, että lantaongelman ratkaisun pitäisi olla talleille vaivaton.
Kuva 9. Tallien halukkuus hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi. Palveluesimerkkinä oli malli, jossa palvelun tarjoaja noutaa lannan ja tuo vaihdossa kuivikkeet tilalle.
Kuva 10.Lannan hävittämisen helppouden merkittävyys talleille.
Vastaukset jakaantuivat myös kysymyksessä tallin halukkuudesta osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan (kuva 11). Keskiarvoksi muodostui 3,8. Viisi niistä talleista, jotka eivät ole halukkaita osallistumaan, käyttävät lannan peltojen lannoitteena, ja kuudes luovuttaa lantansa Fortumille.
0 2 4 6 8 10 12
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tallienhalukkuushyödyntäävalmista palvelua(1=eilainkaanhalukas,7= erittäinhalukas)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannanhävittämisenhelppouden merkittävyystalleille(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 11.Tallin halukkuus osallistua lannan hyötykäyttöön liittyvään liiketoimintaan joko itsenäisesti tai muiden toimijoiden kanssa.
Ravinteiden kierron tehostuminen (kuva 12) koettiin melko tärkeäksi, keskiarvon ollessa 5,2.
Merkittävimmäksi ravinnekierron tehostumisen kokivat lannan pelloille levittäjät, ja vähiten merkittäväksi ne tallit, joiden lanta luovutetaan poltettavaksi. Sama trendi näkyi kysymyksessä maan/pellon käytön paranemisesta (kuva 13). Tämän kysymyksen vastausten keskiarvo oli hieman korkeampi, 5,9.
Kuva 12.Ravinteiden kierron tehostumisen merkittävyys talleille.
0 1 2 3 4 5 6 7
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuusosallistualiiketoimintaan(1= eilainkaanhalukas,7=erittäinhalukas)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Ravinteidenkierronmerkittävyys(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 13.Maan tai pellon käytön paranemisen merkittävyys talleille.
Suoraan ympäristön tilaan liittyvät tekijät on esitetty kuvissa 14 ja 15. Yli puolet vastaajista koki ympäristön tilan paranemisen merkittävänä tai erittäin merkittävänä, keskiarvo oli 5,5.
Päästöjen ja jätteiden vähentäminen koettiin vieläkin merkittävämmäksi, keskiarvon ollessa 5,8. Lannankäsittelymenetelmällä tai tallin koolla ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin;
esimerkiksi kaikki jätteiden ja päästöjen vähenemistä koskevaan kysymykseen 1 tai 7 vastanneet levittivät lannan pellolle.
Kuva 14.Ympäristön tilan parantumisen merkitys talleille.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Maantaipellonkäytönparanemisen merkittävyys(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Ympäristöntilanparanemisenmerkitys (1=eimerkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 15.Jätteiden ja päästöjen vähenemisen merkitys talleille.
Kuvassa 16 on esitetty terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkittävyys talleille.
Kaksi tallia ei kokenut asiaa merkittäväksi, seitsemän koki asian kohtalaisen merkittäväksi ja 11 hyvin merkittäväksi. Keskiarvo oli 5,5. Toisen terveyttä koskevaa kysymystä, hygienian paranemista (kuva 17) pidettiin hieman merkittävämpänä, keskiarvon ollessa 5,6. Näidenkään kysymyksen kohdalla ei näkynyt selviä eroja tallien koon tai niiden lannan käsittelytapojen suhteen, mutta lannan ulkopuoliselle käsittelijälle luovuttavien vastaukset olivat hieman alhaisempia kuin lannan pellolle levittävien tallien.
Kuva 16.Terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkitys talleille.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Jätteidenjapäästöjenvähenemisen merkitys(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Terveys-jaturval,lisuustekijöiden lisääntymisenmerkitys(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 17.Hygienian paranemisen merkitys talleille.
Valtaosa vastaajista koki energian käytön tehostumisen merkityksen erittäin suureksi, ja vastausten keskiarvoksi muodostui 6,3. Tulosten jakautuminen on esitetty kuvassa 18.
Vastaukset eivät juuri riippuneet tallien koosta tai lannankäsittelymenetelmästä.
Kuva 18.Energian käytön tehostumisen merkitys talleille.
Yli puolet talleista koki myönteisen mielikuvan luomisen erittäin merkittäväksi (kuva 18), ja keskiarvo oli 5,8. Yhteyttä vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt. Halu myönteisen mielikuvan luomiseen lienee suurin talleilla, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisista asiakkaista.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Hygienianparanemisenmerkitys (1=eimerkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Energiankäytöntehostuminen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 18.Myönteisen mielikuvan luomisen merkitys talleille.
Kuvissa 19 ja 20 on esitetty työllisyyteen liittyvien kysymysten vastausjakauma. Puolet vastaajista koki uusien työpaikkojen luomisen erittäin merkittäväksi tekijäksi, ja vastausten keskiarvo oli 5,9. Epäsuoraa työllisyysvaikutusta ei koettu aivan yhtä merkittäväksi, mutta keskiarvo oli silti 5,7. Yhteyttä näiden kohtien vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt.
Kuva 19.Uusien työpaikkojen luonnin merkittävyys talleille
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Myönteisenmielikuvanluominen (1=eimerkitystä-7=erittäin paljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Uusientyöpaikkojenluominen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 20.Epäsuoran työllisyysvaikutuksen lisääntymisen merkittävyys talleille.
Mielipiteet tiedon lisääntymisen merkittävyydestä (kuva 21) jakautuivat melko tasaisesti.
Keskiarvo tämän kysymyksen kohdalla oli 5,7. Yhteyttä vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt.
Kuva 21. Tiedon lisääntymisen merkittävyys talleille.
Tallin kannattavuuteen liittyvät tekijät, eli tulojen lisääntyminen ja kustannusten vähentyminen, koettiin erittäin merkittäviksi. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvissa 22 ja 23. Yli puolet vastaajista vastasi molempiin kysymyksiin 7, ja keskiarvo tulojen lisääntymisessä olikin 6,2 ja kustannusten vähentymisessä lähes 6,4. Näihin kysymyksiin vastauksen 3 antanut oli talli, jonka lannat käytetään pelloilla lannoitteena ja joka ei kokenut lannan hävittämistä ja siitä koituvia kuluja merkittäväksi haitaksi.
0 1 2 3 4 5 6 7 8
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Epäsuorantyöllisyysvaikutuksen kasvaminen(1=eimerkitystä-7=erittäin paljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tiedonlisääntyminen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 22.Tulojen lisääntymisen merkittävyys talleille.
Kuva 23.Kustannusten vähentymisen merkittävyys talleille.
Mahdollisen uuden liiketoiminnan merkittävyyttä (kuva 24) ei pidetty erityisen merkittävänä suhteessa muihin tekijöihin. Vaikka alin vastattu oli 4, keskiarvoksi jäi 5,4.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tulojenlisääntyminen(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Kustannustenvähentyminen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 24.Mahdollisen uuden liiketoiminnan luomisen merkittävyys talleille.
Kyselyn perusteella tallit kokivat merkittävimmiksi tekijöiksi lantahuollon helppouden, tulojen lisääntymisen ja kustannusten vähentymisen. Lantaongelman ratkaisun tulisikin olla sellainen, joka ei juurikaan lisää talleille koituvaa työmäärää tai kustannuksia. Vähiten merkitystä koettiin olevan ravinteiden kierron tehostumisella ja uuden liiketoiminnan luomisella. Lisäksi halukkuus investoida uuteen teknologiaan oli todella matala. Kyselyn pienen otannan vuoksi muutaman vastaajan linja näkyy vastausten jakautumisessa. Esimerkiksi kolme vastaajaa vastasi jokaiseen kysymykseen 7, ja pari muutakin koki lähes kaikki tekijät hyvin merkittäväksi. Lisäksi yksi vastaajista ei kokenut juuri mitään tekijöitä merkittäväksi, vaan vastasi ylimmillään 5 kahteen kysymykseen.
3 Muu Suomi
Tallikyselyä laajennettiin kattamaan koko Suomi, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva lantahuollon ja lannankäsittelyn tilanteesta, ja tietoa myös muualta maasta. Lähetetty kysely tavoitti 580 tallitoimijaa, ja vastauksia saatiin 120. Vastauksia saatiin lähes koko maan alueelta, ja vastausten jakaantuminen alueittain on esitetty kuvassa 25. Ahvenanmaalta ei saatu vastauksia, ja Päijät-Hämeen vastauksia ei ole huomioitu muun Suomen osuudessa.
0 1 2 3 4 5 6 7 8
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Mahdollisenuudenliiketoiminnan luominen(1=eimerkitystä-7=erittäin paljonmerkitystä)
Kuva 25.Kyselyyn vastanneiden tallien sijaintimaakunnat.
3.1 Tallit, niiden toiminta ja etäisyydet muihin talleihin
Vastanneista talleista 93 oli ratsutalleja, 17 ravitalleja ja yhdeksässä oli muuta toimintaa, esimerkiksi täysihoitopihatto, siittola tai sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Muutamalla tallilla oli sekä ratsu- että ravitoimintaa, ja yksi talleista ei vastannut kysymykseen ollenkaan.
Tallien koot vaihtelivat neljän ja yli 60 hevosen välillä. Neljä tallia ei vastannut kysymykseen.
Tallien kokojakauma on esitetty kuvassa 26. Kuvasta nähdään, että suurin osa kyselyyn vastanneista talleista on keskisuuria, ja yli 50 hevosen talleja on vain muutama. Pienten, alle 10 hevosen tallien osuus lienee todellisuudessa suurempi, sillä kysely tuskin tavoitti kaikkia pieniä kotitalleja. Tallien tulevaisuus näytti kyselyn perusteella melko valoisalta: 86 arvioi toiminnan ja hevosmäärän säilyvän samana ja 17 arvioi toiminnan kasvavan. Kahdeksan tallia sen sijaan arvioi toiminnan vähenevän, ja kolme suunnitteli lopettavansa toiminnan kokonaan.
Kuusi talleista jätti kysymykseen vastaamatta tai ymmärsi kysymyksen väärin.
Kuva 26.Kyselyyn vastanneiden tallien kokojakauma kyselyn perusteella 0
5 10 15 20 25
24
25 40 23
4
1-10 11-20 21 - 30 31-50 Yli 51 hevosta
Tallien etäisyys lähimpään yli 10 hevosen talliin vaihteli 0 km ja 60 km välillä. Moni talli vastasi etäisyydeksi muutaman sata metriä, mikä saattaa tarkoittaa tallikeskittymää tai myös omaa tallia. Suurimmalla osalla eli 59 tallilla etäisyys oli alle 5 km. 33 tallilla etäisyys oli 6-10 km, 17 tallilla 11-20 km ja 11 tallilla yli 20 km. Pitkät etäisyydet tallien välillä tekevät yhteistyön lantahuollossa vaikeaksi, mutta tallikeskittymissä olevien tallien kannattaisi usein miettiä yhteisiä ratkaisuja. Pisimmät etäisyydet tallien välillä lienevät maaseudulla, ja valtaosa kaukana isoista talleista sijaitsevista talleista käyttikin lannan omien peltojensa lannoitteena.
Kuivikeratkaisuja löytyi paljon erilaisia, ja suosituimmat niistä on esitetty kuvassa 27. Turve oli kuivikkeista ylivoimaisesti suosituin, ja sitä käytettiin paljon myös muiden kuivikkeiden seassa. Toiseksi suosituin oli olkipelletti, ja kolmanneksi puru. Yhteensä 29 tallia käytti useampaa kuiviketta, joko sekaisin tai eri tarkoituksiin, esimerkiksi karsinoihin purua ja pihattotalliin olkea. Turpeen ja purun sekä purun ja kutterin yhdistelmän lisäksi käytettiin turpeen kanssa olkea, hamppua ja ruokohelpeä, purun kanssa olkea ja olkipellettiä, kutterin kanssa puupellettiä ja olkipellettiä, olkipelletin ja oljen seosta, olkipelletin ja hampun sekä hampun ja ruokohelven sekoitusta. Moni käytti myös kolmen tai useamman kuivikkeen seosta, esimerkiksi turvetta, purua ja olkea. Yksi talli vastasi käyttävänsä peräti viittä kuiviketta:
turvetta, purua, kutteria, olkea sekä olkipellettiä. Vastaukset jakautuivat samalla tavoin kysyttäessä parhaiten tallille sopivaa kuiviketta. Suurin osa vastasi käyttävänsä mieluiten nykyisin käytössä olevia kuivikkeita. Yksi talleista vastasi haluavansa käyttää olkipellettiä, mutta saatavuus aiheuttaa ongelmia, ja yksi haluaisi käyttää hamppupellettiä ellei se olisi niin kallista.
Kuva 27. Tallien käyttämät kuivikkeet.
3.2 Tallien lantahuolto ja sen kustannukset
Talleilta kysyttiin kuukaudessa syntyvää lantamäärää sekä niiden lantaloiden tyyppiä ja kapasiteettia. Talleilla kuukaudessa syntyvä lantamäärä osoittautui hankalaksi arvioida: 12 tallia vastasi, ettei osaa arvioida ja 10 jätti kokonaan vastaamatta. Vastanneista osa arvioi määrän jollekin välille, jolloin laskennassa käytettiin suurempaa lukemaa. 31 tallia vastasi lantaa syntyvän 1-10 m3 kuukaudessa, 47 tallia 11-40 m3 ja 13 tallia 40-100 m3. Seitsemällä tallilla lantaa syntyi yli 100 m3 kuukaudessa. Nämä tallit olivat yli 30 hevosen talleja, mikä selittänee suuren lantamäärän. Toisaalta moni samankokoinen talli arvioi lantamääränsä huomattavasti pienemmäksi, mikä voi selittyä arvioimisen vaikeudella tai erilaisilla kuivikkeilla. Talleilla on myös erilaisia lannankeräyskäytäntöjä: osa kerää lannat vain
44
5 10 1 2
11 1 3
6 7
16
8 Turve
Puru Kutteri Puupelletti Olki Olkipelletti Hamppu
Muut, kuten ruokohelpi Turve + puru
karsinoista, kun taas osa kerää myös tarhoista, kentiltä ja/tai laitumilta. Hevosta kohden lantaa syntyi keskimäärin 1,23 m3/kk, vaihteluvälin ollessa 0,125-3,6 m3/kk.
Talleilla käytetään lantalana yleensä perinteistä kiinteää lantalaa: talleista 80 vastasi käyttävänsä sitä. 10 käytti lantalana konttia ja 20 jotain muuta, kuten siirtolavaa, peräkärryä tai kompostoria. Lisäksi kahdeksan tallia vastasi käyttävänsä useampaa lantavarastoa, jolloin karsinoissa oli esimerkiksi olkipatja tai osaa lannasta ei välivarastoitu ollenkaan. Yksi talli ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Tallien arviot lantaloiden kapasiteetista vaihtelivat 5-8000 m3 välillä. Myös tämä kysymys osoittautui talleille haastavaksi, sillä 14 tallia vastasi, ettei osannut vastata tai jätti kokonaan vastaamatta. Viisi tallia vastasi kysymykseen sanallisesti, esimerkiksi laittavansa lannan suoraan lantakompostoriin tai pellolle. Lantaloiden tyhjennysvälit on esitetty kuvassa 28. Lyhyin tyhjennysväli oli joka toinen päivä ja pisin kolme vuotta. Suosituimmat vastaukset olivat kerran ja kaksi kertaa vuodessa. Kahdeksan tallia ei joko vastannut kysymykseen tai vastasi epämääräisesti, kuten ”3”, jolloin vastausta ei voitu tulkita.
Kuva 29.Tallien lantaloiden tyhjennysvälit.
Tallien tavat käsitellä lantaa jaettiin viiteen luokkaan: lannoitekäyttö omalle pellolle, lannoitekäyttöön luovutus muille viljelijöille tai puutarhoille, oma kompostointi, kompostoitavaksi luovuttaminen yrittäjälle tai kunnalle sekä lannan luovutus Fortumille poltettavaksi. Talleista 64 eli reilu puolet käytti lannan omilla pelloillaan lannoitteena.
Maanviljelijälle tai muulle yrittäjälle lannoitteeksi lannan luovutti 24 talli, 14 kompostoi lannan itse, 13 tallia antoi lannan muualle kompostoitavaksi ja loput kolme vastannutta käyttivät Fortumin HorsePower-palvelua. Vastaukset on esitetty kuvassa 30. Kuvasta nähdään, että lannoitekäyttö pelloilla on edelleen yleisin lannankäsittelytapa. Kaksi tallia ei vastannut kysymykseen, ja yksi kertoi lannan päätyvän jatkokäsittelyyn. Lisäksi yksi tallinpitäjä vastasi, että lannat ”ajetaan pellolle joskus, mutta usein johonkin monttuun vaan.”, eli toiminee laittomasti. Osa talleista käyttää useampaa tapaa, esimerkiksi sekä pelloille viemistä, että Fortumin lantapalvelua tai useampaa lannan vastaanottajaa. Moni talli kertoi, että ihmiset hakevat pieniä määriä lantaa omiin puutarhoihinsa.
3
25
25 8 4
11 12
16
5 3
Harvemmin kuin kerran vuodessa Kerran vuodessa
Kaksi kertaa vuodessa Kolme kertaa vuodessa Neljä-viisi kertaa vuodessa Noin joka toinen kuukausi
Kerran kuukaudessa tai kolmen viikon välein
Kuva 30.Tallien lannankäsittelymenetelmät.
Lantojen kuljetustavoista selvästi suosituin oli traktori, jota käytti vastaajista 65. Toiseksi suosituin oli kuorma-auto, jota käytti 39 tallia. Rekalla kuljetettiin neljän tallin lannat ja kahdeksan käytti jotain muuta kuljetustapaa, kuten lannanlevitintä tai vaihtolava-autoa. Neljä tallia, jotka kaikki veivät lannan omille pelloilleen, jätti vastaamatta kysymykseen. Lannan kuljetusmatkat olivat melko lyhyitä, lyhyimmän ollessa alle kilometrin ja pisimmän ollessa 160 km. Lyhyimmät matkat olivat omille pelloille lannoitteeksi vievillä. Moni talli vastasi kuljetusmatkaksi jonkin vaihteluvälin, jolloin laskennassa käytettiin pisintä matkaa.
Kuljetusmatkojen jakautuminen on esitetty kuvassa 31. Viisi tallia ei vastannut kysymykseen.
Kuva 32.Lannan kuljetusmatkojen pituudet
Lantahuollon kustannukset arvioitiin euroina kuukaudessa, ja tulokset on esitetty kuvassa 32.
Vaihteluvälinä oli 0-4000 €/kk, ja keskiarvo oli 309 €/kk. Vastaamatta jätti 17 tallia.
Suurimmat kulut olivat yllättäen tallilla, jolla on 17 hevosta ja lanta annetaan 35 km päähän viljelijälle hyötykäyttöön. Myös toisella keskisuurella tallilla, joka luovutti lannan 30 km päähän, lantahuollon kustannukset olivat korkeat; 1100 €/kk. Tämä voi selittyä korkealla vastaanottomaksulla tai kuljetuskustannuksilla, tai kuivikekulujen laskemisella lantahuollon kustannuksiksi. Muut tallit, joilla kustannukset olivat yli 1000 €/kk, olivat yli 40 hevosen talleja, jotka käyttivät joko omaa kompostoria tai luovuttivat lannan Fortumille. Kompostorien
55%
12%
21%
11% 3%
Lannoitteeksi, omat pellot Oma kompostori tai aumaus
Lannoitteeksi viljelijöille tai puutarhoille Yrittäjälle tai kunnalle kompostoitavaksi Fortum HorsePower
55%
15%
14%
8%
5% 3%
Alle 5 km 6-10 km 11-20 km 21-30 km 31-50 km Yli 50 km
kustannuksiin on saatettu laskea käyttökustannusten lisäksi osa investointikustannuksista.
Pienimmät kustannukset olivat talleilla, jotka käyttivät lannan omilla pelloillaan. Kolme ilmoittikin kustannuksiksi ”oma työ”.
Kuva 33. Tallien lantahuollon kustannukset kuukaudessa.
Talleja pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1-7 lannan käsittelystä koituvia haittojen merkittävyyttä tallille sekä lantahuollon kustannusten aiheuttamien haittojen merkittävyyttä tallille. Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Vastausten jakautuminen on esitetty alla olevissa kuvissa 34 ja 35.
Vastaukset vaihtelivat suuresti tallista riippuen. Yli puolet (63) talleista koki, ettei lannan hävityksestä koidu kovin merkittävää ongelmaa, kun taas 12 tallilla ongelma oli merkittävä tai erittäin merkittävä. Vastausten keskiarvo oli 2,9. Kustannuksista koituvan haitan merkittävyys koettiin hieman suuremmaksi, keskiarvon ollessa 3,2. Kymmenen tallia koko kustannushaitan erittäin merkittäväksi, ja 56 tallia ei lainkaan merkittäväksi. Keskimäärin lannan ulkopuoliselle taholle luovuttavat kokivat lannan ja siitä koituvat kustannukset merkittävämmäksi haitaksi kuin mitä lannan omille pelloilleen levittävät. Molempien kysymysten vastausten keskiarvot olivat hieman matalammat kuin Päijät-Hämeen vastaavat, eli lantaongelmaa ei koettu yhtä suureksi.
Kuva 34.Tallien lannan käsittelystä aiheutuvien haittojen merkitys talleille.
16%
21%
33%
18%
12%
0 €/ oma työ 1-50 €/kk 51-200 €/kk 201-500 €/kk Yli 501 €/kk
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannankäsittelystäaiheutuvien haittojenmerkitys(1=eilainkaan merkitystä7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 35. Lantahuollon aiheuttamien kustannushaittojen merkittävyys talleille.
Talleilta kysyttiin, miten ne arvioivat tai toivovat lantaongelman ratkeavan tulevaisuudessa.
Lähes puolet (53) talleista toivoi lannan energiakäytön helpottamista ja polton yleistymistä.
Talleista 13 toivoi lannan lannoitekäytön paranemista. 19 tallia vastasi, että heillä on lannankäsittely kunnossa, ja kaksi että on lannan hävittämisessä ongelmia. Seitsemän tallia toivoi valmista konseptia, jossa joku tuo kuivikkeet ja hakee lannat pois, ja viisi tallia toivoi, että lannan käsittelystä koituisi vähemmän kuluja tai enemmän tuloja. Lisäksi neljä tallia toivoi tilanteen paranemista yleisellä tasolla, ja neljä vähemmän byrokratiaa lannan käsittelyyn liittyen. Neljä tallia ei uskonut ollenkaan lantahuollon helpottumiseen tai ei osannut vastata. 20 tallia ei vastannut ollenkaan.
3.3 Talliyrittäjien asenteet
Kyselyssä arvioitiin myös tallien halukkuutta hyödyntää ja investoida uuteen teknologiaan sekä asenteita lannan tehokkaasta käsittelystä koituviin hyötyihin. Asteikolla 1-7 arvioitiin tallien halukkuutta uuden teknologian hyödyntämiseen ja uuteen teknologiaan investoimiseen.
Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Samalla asteikolla arvioitiin, kuinka merkittäväksi hyödyksi seuraavat 15 tekijää koettiin: ravinteiden kierto, ympäristön tilan parantuminen, lannan hävittämisen helppous, jätteiden ja päästöjen vähentyminen, hygienian parantuminen, maan ja pellon käytön parantuminen, tiedon lisääntyminen, kustannusten vähentyminen, tulojen lisääntyminen, työllisyyden kasvu, epäsuorien työllisyysvaikutusten lisääntyminen, sekä uuden liiketoiminnan luominen. Vastausten jakautumisen havainnollistamiseksi ne on lisäksi esitetty kuvaajilla.
Kuvasta 36 nähdään, että vastaukset tallien halukkuuteen hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn jakautuivat melko tasaisesti. Vastauksen 1 tai 2 antaneilla talleilla lanta joko levitettiin omaan peltoon tai käsittely oli jo muuten kunnossa, mutta myös vastauksen 7 antaneista talleista 18 levitti lannan pellolle. Lannankäsittelymenetelmällä ei siis ollut kovin selvää vaikutusta. Keskiarvoksi muodostui 5,0, mikä oli hieman pienempi kuin Päijät-Hämeen vastausten keskiarvo. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (kuva 37) oli selvästi vähäisempi, keskiarvon jäädessä 3,8. Tämä oli selvästi Päijät-Hämeen keskiarvoa, 2,9, korkeampi. Vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti. Tässä kysymyksessä lannan pelloille levittävät tallit olivat muita hieman vähemmän halukkaita investointien tekoon.
0 5 10 15 20 25 30
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannankäsittelynkustannushaittojen merkitys(1=eilainkaanmerkitystä7= erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 36.Tallien halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn.
Kuva 37.Tallien halukkuus investoida uuteen lannan hyödyntämisen teknologiaan.
Kysymyksessä valmiiden palveluiden hyödyntämishalukkuudesta annettiin esimerkiksi palvelu, jossa sama yritys sekä tuo kuivikkeet, että hakee lannat. Kuvasta 38 nähdään, että suurin osa talleista haluaisi hyödyntää valmista palvelua. Vastausten keskiarvo oli 4,9. Tallien lannankäsittelymenetelmällä ei ollut vaikutusta vastauksiin. Kysymyksessä lannan hävittämisen helppouden merkittävyydestä tallille (kuva 39) vastaajat olivat todella yksimielisiä, keskiarvon ollessa korkea 6,2. Molempien kysymysten keskiarvot olivat pienemmät kuin Päijät-Hämeen vastaukset. Näiden kysymysten vastausten perusteella voidaan päätellä, että lantaongelman ratkaisun tulisi olla talleille vaivaton.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuushyödyntääuutta teknologiaa(1=eilainkaan halukasä7=erittäinhalukas)
0 5 10 15 20 25
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuusinvestoidauuteen teknologiaan(1=eilainkaanhalukas,7= erittäinhalukas)
Kuva 38. Tallien halukkuus hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi.
Kuva 39.Lannan hävittämisen helppouden merkitys talleille.
Vastaukset jakaantuivat myös kysymyksessä tallin halukkuudesta osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan joko itsenäisesti tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa (kuva 40). Keskiarvoksi muodostui 4,6, mikä on selvästi korkeampi kuin Päijät-Hämeen keskiarvo 3,8. Käsittelymenetelmällä ei ollut suurta vaikutusta tallien vastauksiin.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuushyödyntäävalmista lantapalvelua(1=eilainkaanhalukas,7 =erittäinhalukas)
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannanhävittämisenhelppous(1=ei lainkaanmerkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
