Kyselyssä arvioitiin myös tallien halukkuutta hyödyntää ja investoida uuteen teknologiaan sekä asenteita lannan tehokkaasta käsittelystä koituviin hyötyihin. Asteikolla 1-7 arvioitiin tallien halukkuutta uuden teknologian hyödyntämiseen ja siihen investoimiseen. Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Samalla asteikolla arvioitiin, kuinka merkittäväksi hyödyksi seuraavat 15 tekijää koettiin: ravinteiden kierto, ympäristön tilan parantuminen, lannan hävittämisen helppous, jätteiden ja päästöjen vähentyminen, hygienian parantuminen, maan ja pellon käytön parantuminen, tiedon
0 1 2 3 4 5 Lannankäsittelyst'äaiheutuvat kustannushaitat(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
lisääntyminen, kustannusten vähentyminen, tulojen lisääntyminen, epäsuorien työllisyysvaikutusten lisääntyminen, sekä uuden liiketoiminnan luominen. Vastaukset on esitetty alla olevilla kuvaajilla.
Kuvasta 7 nähdään, että halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn oli joko hyvin matala tai melko korkea. Kaikki neljä vaihtoehdon 1 valinneet tallit käyttävät lannan pelloille lannoitteeksi ja arvioivat lannasta koituvien haittojen merkittävyyden hyvin pieneksi, joten näillä talleilla ei liene tarvetta uuden teknologian hyödyntämiseen. Toisaalta yhtä lukuun ottamatta loput lannan pellolle levittävistä talleista vastasi kysymykseen täydet 7. Fortumin polttopalvelua tai Helsingin veden kompostipalvelua käyttävät vastasivat kysymykseen 5-7.
Keskiarvoksi muodostui 5,2. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (kuva 8) oli selvästi vähäisempi, keskiarvon jäädessä 2,9. Tässä kysymyksessä tallin käyttämä tekniikka tai tallin koko eivät vaikuttaneet korreloivan investointihalukkuuden kanssa.
Kuva 7.Tallien halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lantaongelman ratkaisemiseksi.
Kuva 8.Tallien halukkuus tehdä investointeja uuteen teknologiaan.
Kuvasta 9 nähdään, että suurin osa talleista haluaisi hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi. Vastausten keskiarvo oli 5,4. Ne kolme tallia, jotka eivät ole kiinnostuneet tästä mallista, hyödyntävät lannat pelloilla lähellä syntypaikkaa. Näillä talleilla
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tallienhalukkuushyödyntääuutta teknologiaa(1=eilainkaanhalukas,7= erittäinhalukas)
0 1 2 3 4 5 6 Halukkuusinvestoidauuteen teknologiaan(1=eilainkaanhalukas,7 =erittäinhalukas)
ei siten ole tarvetta valmiille palvelulle. Kysymyksessä lannan hävittämisen helppouden merkittävyydestä tallille (kuva 10) vastaajat olivat todella yksimielisiä, keskiarvon ollessa 6,5.
Näiden kahden kysymyksen perusteella voidaankin päätellä, että lantaongelman ratkaisun pitäisi olla talleille vaivaton.
Kuva 9. Tallien halukkuus hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi. Palveluesimerkkinä oli malli, jossa palvelun tarjoaja noutaa lannan ja tuo vaihdossa kuivikkeet tilalle.
Kuva 10.Lannan hävittämisen helppouden merkittävyys talleille.
Vastaukset jakaantuivat myös kysymyksessä tallin halukkuudesta osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan (kuva 11). Keskiarvoksi muodostui 3,8. Viisi niistä talleista, jotka eivät ole halukkaita osallistumaan, käyttävät lannan peltojen lannoitteena, ja kuudes luovuttaa lantansa Fortumille.
0 2 4 6 8 10 12
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tallienhalukkuushyödyntäävalmista palvelua(1=eilainkaanhalukas,7= erittäinhalukas)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannanhävittämisenhelppouden merkittävyystalleille(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 11.Tallin halukkuus osallistua lannan hyötykäyttöön liittyvään liiketoimintaan joko itsenäisesti tai muiden toimijoiden kanssa.
Ravinteiden kierron tehostuminen (kuva 12) koettiin melko tärkeäksi, keskiarvon ollessa 5,2.
Merkittävimmäksi ravinnekierron tehostumisen kokivat lannan pelloille levittäjät, ja vähiten merkittäväksi ne tallit, joiden lanta luovutetaan poltettavaksi. Sama trendi näkyi kysymyksessä maan/pellon käytön paranemisesta (kuva 13). Tämän kysymyksen vastausten keskiarvo oli hieman korkeampi, 5,9.
Kuva 12.Ravinteiden kierron tehostumisen merkittävyys talleille.
0 1 2 3 4 5 6 7
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuusosallistualiiketoimintaan(1= eilainkaanhalukas,7=erittäinhalukas)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Ravinteidenkierronmerkittävyys(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 13.Maan tai pellon käytön paranemisen merkittävyys talleille.
Suoraan ympäristön tilaan liittyvät tekijät on esitetty kuvissa 14 ja 15. Yli puolet vastaajista koki ympäristön tilan paranemisen merkittävänä tai erittäin merkittävänä, keskiarvo oli 5,5.
Päästöjen ja jätteiden vähentäminen koettiin vieläkin merkittävämmäksi, keskiarvon ollessa 5,8. Lannankäsittelymenetelmällä tai tallin koolla ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin;
esimerkiksi kaikki jätteiden ja päästöjen vähenemistä koskevaan kysymykseen 1 tai 7 vastanneet levittivät lannan pellolle.
Kuva 14.Ympäristön tilan parantumisen merkitys talleille.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Maantaipellonkäytönparanemisen merkittävyys(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Ympäristöntilanparanemisenmerkitys (1=eimerkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 15.Jätteiden ja päästöjen vähenemisen merkitys talleille.
Kuvassa 16 on esitetty terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkittävyys talleille.
Kaksi tallia ei kokenut asiaa merkittäväksi, seitsemän koki asian kohtalaisen merkittäväksi ja 11 hyvin merkittäväksi. Keskiarvo oli 5,5. Toisen terveyttä koskevaa kysymystä, hygienian paranemista (kuva 17) pidettiin hieman merkittävämpänä, keskiarvon ollessa 5,6. Näidenkään kysymyksen kohdalla ei näkynyt selviä eroja tallien koon tai niiden lannan käsittelytapojen suhteen, mutta lannan ulkopuoliselle käsittelijälle luovuttavien vastaukset olivat hieman alhaisempia kuin lannan pellolle levittävien tallien.
Kuva 16.Terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkitys talleille.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Jätteidenjapäästöjenvähenemisen merkitys(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Terveys-jaturval,lisuustekijöiden lisääntymisenmerkitys(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 17.Hygienian paranemisen merkitys talleille.
Valtaosa vastaajista koki energian käytön tehostumisen merkityksen erittäin suureksi, ja vastausten keskiarvoksi muodostui 6,3. Tulosten jakautuminen on esitetty kuvassa 18.
Vastaukset eivät juuri riippuneet tallien koosta tai lannankäsittelymenetelmästä.
Kuva 18.Energian käytön tehostumisen merkitys talleille.
Yli puolet talleista koki myönteisen mielikuvan luomisen erittäin merkittäväksi (kuva 18), ja keskiarvo oli 5,8. Yhteyttä vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt. Halu myönteisen mielikuvan luomiseen lienee suurin talleilla, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisista asiakkaista.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Hygienianparanemisenmerkitys (1=eimerkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Energiankäytöntehostuminen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 18.Myönteisen mielikuvan luomisen merkitys talleille.
Kuvissa 19 ja 20 on esitetty työllisyyteen liittyvien kysymysten vastausjakauma. Puolet vastaajista koki uusien työpaikkojen luomisen erittäin merkittäväksi tekijäksi, ja vastausten keskiarvo oli 5,9. Epäsuoraa työllisyysvaikutusta ei koettu aivan yhtä merkittäväksi, mutta keskiarvo oli silti 5,7. Yhteyttä näiden kohtien vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt.
Kuva 19.Uusien työpaikkojen luonnin merkittävyys talleille
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Myönteisenmielikuvanluominen (1=eimerkitystä-7=erittäin paljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Uusientyöpaikkojenluominen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 20.Epäsuoran työllisyysvaikutuksen lisääntymisen merkittävyys talleille.
Mielipiteet tiedon lisääntymisen merkittävyydestä (kuva 21) jakautuivat melko tasaisesti.
Keskiarvo tämän kysymyksen kohdalla oli 5,7. Yhteyttä vastausten ja tallin koon, toiminnan tai lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt.
Kuva 21. Tiedon lisääntymisen merkittävyys talleille.
Tallin kannattavuuteen liittyvät tekijät, eli tulojen lisääntyminen ja kustannusten vähentyminen, koettiin erittäin merkittäviksi. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvissa 22 ja 23. Yli puolet vastaajista vastasi molempiin kysymyksiin 7, ja keskiarvo tulojen lisääntymisessä olikin 6,2 ja kustannusten vähentymisessä lähes 6,4. Näihin kysymyksiin vastauksen 3 antanut oli talli, jonka lannat käytetään pelloilla lannoitteena ja joka ei kokenut lannan hävittämistä ja siitä koituvia kuluja merkittäväksi haitaksi.
0 1 2 3 4 5 6 7 8
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Epäsuorantyöllisyysvaikutuksen kasvaminen(1=eimerkitystä-7=erittäin paljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tiedonlisääntyminen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 22.Tulojen lisääntymisen merkittävyys talleille.
Kuva 23.Kustannusten vähentymisen merkittävyys talleille.
Mahdollisen uuden liiketoiminnan merkittävyyttä (kuva 24) ei pidetty erityisen merkittävänä suhteessa muihin tekijöihin. Vaikka alin vastattu oli 4, keskiarvoksi jäi 5,4.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tulojenlisääntyminen(1=eimerkitystä- 7=erittäinpaljonmerkitystä)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Kustannustenvähentyminen(1=ei merkitystä-7=erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 24.Mahdollisen uuden liiketoiminnan luomisen merkittävyys talleille.
Kyselyn perusteella tallit kokivat merkittävimmiksi tekijöiksi lantahuollon helppouden, tulojen lisääntymisen ja kustannusten vähentymisen. Lantaongelman ratkaisun tulisikin olla sellainen, joka ei juurikaan lisää talleille koituvaa työmäärää tai kustannuksia. Vähiten merkitystä koettiin olevan ravinteiden kierron tehostumisella ja uuden liiketoiminnan luomisella. Lisäksi halukkuus investoida uuteen teknologiaan oli todella matala. Kyselyn pienen otannan vuoksi muutaman vastaajan linja näkyy vastausten jakautumisessa. Esimerkiksi kolme vastaajaa vastasi jokaiseen kysymykseen 7, ja pari muutakin koki lähes kaikki tekijät hyvin merkittäväksi. Lisäksi yksi vastaajista ei kokenut juuri mitään tekijöitä merkittäväksi, vaan vastasi ylimmillään 5 kahteen kysymykseen.
3 Muu Suomi
Tallikyselyä laajennettiin kattamaan koko Suomi, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva lantahuollon ja lannankäsittelyn tilanteesta, ja tietoa myös muualta maasta. Lähetetty kysely tavoitti 580 tallitoimijaa, ja vastauksia saatiin 120. Vastauksia saatiin lähes koko maan alueelta, ja vastausten jakaantuminen alueittain on esitetty kuvassa 25. Ahvenanmaalta ei saatu vastauksia, ja Päijät-Hämeen vastauksia ei ole huomioitu muun Suomen osuudessa.
0 1 2 3 4 5 6 7 8
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Mahdollisenuudenliiketoiminnan luominen(1=eimerkitystä-7=erittäin paljonmerkitystä)
Kuva 25.Kyselyyn vastanneiden tallien sijaintimaakunnat.