Kyselyssä pyrittiin selvittämään tallin koko, tallin toiminta (ratsutalli, ravitalli vai jokin muu), tallin tulevaisuuden kehitys, tallilla käytetty sekä tallille mieluisin kuivike, kuukaudessa syntyvä lantamäärä, lantalan kapasiteetti, tyyppi ja tyhjennysväli, lannan käsittelymenetelmä ja kuljetusmatkat, lantahuollon kustannukset vuodessa, sekä toiveet tulevaisuuden lannankäsittelystä.
Kyselyyn vastanneet Päijät-Hämeen tallit olivat pääosin pieniä (alle 10 hevosta) tai keskisuuria (11-20 hevosta). Tallien kokojakauma on esitetty kuvassa 1. Talleista 9 oli ravitalleja, 5 ratsutalleja ja lopuissa 4 oli muuta toimintaa, esimerkiksi kasvatusta tai täysihoitopihatto.
Tallinpitäjistä suurin osa arveli toimintansa ja hevosmääränsä pysyvän lähitulevaisuudessa samana, neljä vastaajista arvioi toimintansa vähenevän ja yksi hevosmäärän lisääntyvän.
Tallien etäisyys Jokimaalle vaihteli suuresti, mutta suurimmalla osalla se oli alle 20 km. Vain kaksi tallia sijaitsi Jokimaasta 41 kilometriä kauempana. Tallien etäisyys lähimpään yli 10 hevosen talliin oli alle 5 km 15 vastaajalla, kolmella 6-10 km ja yhdellä 10-20 km. Pääosa Päijät-Hämeen talleista siis sijaitsee kohtuullisen lähellä keskisuuria talleja, ja moni on kohtalaisen etäisyyden päässä Jokimaalta. Koska kuljetusmatkat ovat yksi lantahuollon merkittävimmistä kustannuksista, tallien välisen yhteistyön mahdollistamiseksi etäisyydet niiden välillä eivät voi olla kovin pitkiä.
Kuva 1.Tallien kokojakauma Päijät-Hämeen alueella.
Tallien käyttämät kuivikkeet vaihtelivat paljon, ja annetuista vastausvaihtoehdoista ainoastaan hamppua ei ollut yhdelläkään talleista. Vastaajista kaksi käytti kuivikkeena vain turvetta, kuusi
32%
38%
26%
5%
Alle 10 10-19 20-39 Yli 40 hevosta
purua, yksi puupellettiä ja kaksi olkipellettiä. Loput käyttivät yhdistelmäkuivikkeita, kuten turvetta ja olkea (yksi vastaaja), turvetta ja purua (yksi vastaaja), purua ja kutteria (kaksi vastaajaa), purua ja olkea (kolme vastaajaa), kutteria ja olkea (yksi vastaaja). Vaikka käytetty kuivike vaikuttaa lannankäsittelymenetelmien soveltuvuuteen, ei yhtäläisyyttä menetelmän ja kuivikkeen välillä juurikaan ollut havaittavissa kyselyn tulosten perusteella. Kaikki lantansa Fortumin polttoon luovuttavat tallit käyttivät kuivikkeena purua, mutta kompostointiin vietiin sekä puru-, turve- että puupellettilantaa. Suoraan pellolle levitettiin kaikkia kuivikevaihtoehtoja.
Talleja pyydettiin myös arvioimaan kuukaudessa syntyvä lantamäärä, ja arviot vaihtelivat välillä 7-100 m3/kk. Seitsemän tallia vastasi lantaa syntyvän keskimäärin 0-10 m3kuukaudessa.
Yhdeksällä tallilla lantaa syntyy 11-40 m3, ja kahdella tallilla syntyy enemmän kuin 41 m3 kuukaudessa; toisella 50 m3ja toisella 100 m3. Hevosta kohti lantaa syntyi 0,25-1,75 m3/kk, keskiarvon ollessa 0,9 m3/kk. Yksi vastaaja jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen, mikä voi tarkoittaa, ettei hän osannut määritellä syntyvän lannan määrää. Tallien lantaloiden kapasiteetti alueella vaihteli eri talleilla 9-500 m3 välillä, ollen keskimäärin 127 m3. Talleista kymmenen (52 %) vastasi käyttävänsä pysyvää lantalaa, kahdella (10 %) oli lantalana vain kontti ja neljällä tallilla (21 %) jokin muu, esimerkiksi peräkärry tai siirtolava. Lopuilla kolmella oli useampi erityyppinen varasto. Tallien lantaloiden tyhjennyskäytännöt eroavat toisistaan kyselyn perusteella suuresti, lyhyimmän tyhjennysvälin ollessa joka toinen päivä ja pisimmän kerran kolmessa vuodessa. Yleisin tyhjennysväli oli kaksi kertaa kuukaudessa (viisi tallia), ja toiseksi yleisin kerran vuodessa (neljä tallia). Kolme tallia vastasi tyhjentävänsä lantalan kahdesti vuodessa. Loput vastauksista - kerran kolmessa vuodessa, kerran puolessatoista kuukaudessa, kolme kertaa vuodessa, kerran kolmessa viikossa ja joka toinen päivä, olivat yksittäisiä. Yksi talleista jätti vastaamatta kokonaan, ja yksi vastasi ”2”, mistä on vaikeaa päätellä mitä talli on tarkoittanut. Lantaloiden kokonaiskapasiteetti ja tyyppi vaikuttavat siihen, kuinka usein lantaa on siirrettävä muualle.
Tallien lantojen käsittelytavat on esitetty kuvassa 2. Lannan loppusijoituksen toimi suurimmalla osalla (73 %) talleista pelto. Talleista 11 eli 58 % levittää lannan suoraan peltoon, ja lisäksi 3 tallia (16 %) kompostoi lantaa esimerkiksi aumassa ennen levitystä. Kaksi tallia (10
%) luovuttaa lannan Helsingin Vedelle kompostoitavaksi, ja kolmen tallin (16 %) lannat menevät Fortumin poltettavaksi. Lannan kuljetusmatkat ovat melko pitkiä: 26 % vastaajille kuljetusmatka oli 0-1 km, 26 % 2-10 km, 16 % 11-50 km ja 32 % vastaajista peräti 51-100 km.
Pisimmät kuljetusmatkat olivat talleilla, joiden lanta vietiin Fortumille poltettavaksi tai Helsingin vedelle kompostoitavaksi. Pellolle lannoitteeksi vietävän lannan kuljetusmatkat vaihtelivat 0,2 kilometristä 25-40 kilometriin. Kuljetusmatkojen pituudet on esitetty kuvassa 3.
Kuva 2.Lannan käsittelytapojen jakautuminen
Kuva 3.Lantojen kuljetusmatkat. Kuvasta nähdään, että kolmasosa kuljetusmatkoista on hyvinkin pitkiä.
Lantahuollon kustannuksia (työ, kuljetus ja hävitys) pyydettiin kyselyssä arvioimaan yksikössä euroa kuukaudessa, ja tulokset on esitetty kuvassa 4. Lantahuollon kustannukset olivat keskimäärin 313 €/kk Päijät-Hämeessä. Pienimmät kuukausikustannukset olivat talleilla, joiden lanta levitetään peltoon. Tallin koolla ei ollut yhtä selvää yhteyttä kokonaiskustannukseen. Yksi talli jätti kysymykseen kokonaan vastaamatta, ja yhden tallin mukaan kustannuksia ei ole. Tällä tallilla lanta levitetään omille pelloille, joten kustannuksissa ei ole huomioitu levityslaitteita, polttoaineita tai omaa työtä. Yhdellä 36 hevosen tallilla, jonka lannat menevät Fortumin polttoon, lantahuollon kustannukset olivat peräti 1800 €/kk. Luvussa saattaa olla mukana Fortumin toimittaman kuivikkeen kustannukset, mikä selittäisi hintaa.
58%
16%
10%
16%
Peltolevitys Kompostointi + peltolevitys Helsingin Vedelle kompostoitavaksi Fortumille poltettavaksi
26%
16% 26%
32%
0-1 km 2-10 km 11-50 km 51-100 km
Kuva 4.Lantahuollosta koituvat kustannukset talleille kuukaudessa.
Kyselyssä pyydettiin talleja arvioimaan asteikolla 1-7 lannan käsittelystä koituvia haittojen merkittävyyttä tallille sekä lantahuollon kustannusten aiheuttamien haittojen merkittävyyttä tallille. Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Vastausten jakautuminen on esitetty alla olevissa kuvissa 5 ja 6.
Kuva 5.Tallien arvioit lannan käsittelystä koituvien haittojen merkityksestä tallien toiminnalle.
26%
26%
26%
11%
5% 5%
Alle 50 51-200 €/kk 201-500 €/kk 500-1000 €/kk Yli 1000 €/kk Ei vastattu
0 1 2 3 4 5 6
1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannankäsittelystäkoituvathaitat(1= eimerkitystä-7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 6.Lannan käsittelystä aiheutuvien kustannushaittojen merkitys tallin toiminnalle.
Vastaukset vaihtelivat suuresti tallista riippuen. Yli puolet (10) talleista koki, ettei lannan hävityksestä koidu juuri ollenkaan ongelmaa, mutta neljä tallia koki ongelman merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi. Vastausten keskiarvo oli 3,1. Kustannuksista koituvan haitan merkittävyys koettiin hieman suuremmaksi, keskiarvon ollessa 4,2. Tulosten perusteella tallien käyttämien käsittelymenetelmien vaikutuksesta koetun haitan tai kustannusten merkittävyyteen ei voida vetää johtopäätöksiä, sillä kaikkien lannankäsittelymenetelmien aiheuttamien haittojen tai kustannusten merkittävyys vaihteli tallista riippuen ei merkittävästä erittäin merkittäväksi haitaksi. Esimerkiksi niistä talleista, joiden lanta levitetään joko omalle tai muiden pelloille, kuuden vastaukset olivat välillä 1-3 ja viiden tallin välillä 5-7.
Talleja pyydettiin myös arvioimaan, miten lantaongelma ratkeaisi tulevaisuudessa tai miten ne toivoisivat ongelman ratkeavan. Vastaajista 4 toivoi lannan polton lisääntymistä tai helpottamista, yksi talleista toivoi pellettilaitteiden hinnan alenemista ilmeisesti polttoa varten.
Moni toivoi myös valmista konseptia, jossa joku hakee lannan hyötykäyttöön ja ehkä myös toimittaa kuivikkeet tilalle, tai muuten helppoa ja edullista systeemiä. Yksi lannat pelloillensa levittävä tallinomistaja kertoi, että hän voisi vastaanottaa lantaa muiltakin talleilta etenkin keväisin ja syksyisin. Ongelmana ovat pieni varastointikapasiteetti ja lannan aumaamisen vaatima lupa ympäristöviranomaiselta. Vastaaja toivoi, että muutkin viljelijät vastaanottaisivat lantaa ja arvostaisivat sen ominaisuuksia maan kasvukunnon parantajana. Kaksi, peltolevitystä käyttävää tallia vastasi nykykäytännön olevan hyvä eikä ole tarvetta muutokseen. Yksi vastaajista arveli, että tilanne ” ei ratkea, sitä on pyöritelty ja käännelty ikuisuuden”, ja toinen vähän positiivisemmin ” Kyllä siitä tulee jotain muuta kuin ongelmajätettä. Kuljetusmatka toivottavasti lyhenee ja kulut pienenee”.