Talleilta kysyttiin kuukaudessa syntyvää lantamäärää sekä niiden lantaloiden tyyppiä ja kapasiteettia. Talleilla kuukaudessa syntyvä lantamäärä osoittautui hankalaksi arvioida: 12 tallia vastasi, ettei osaa arvioida ja 10 jätti kokonaan vastaamatta. Vastanneista osa arvioi määrän jollekin välille, jolloin laskennassa käytettiin suurempaa lukemaa. 31 tallia vastasi lantaa syntyvän 1-10 m3 kuukaudessa, 47 tallia 11-40 m3 ja 13 tallia 40-100 m3. Seitsemällä tallilla lantaa syntyi yli 100 m3 kuukaudessa. Nämä tallit olivat yli 30 hevosen talleja, mikä selittänee suuren lantamäärän. Toisaalta moni samankokoinen talli arvioi lantamääränsä huomattavasti pienemmäksi, mikä voi selittyä arvioimisen vaikeudella tai erilaisilla kuivikkeilla. Talleilla on myös erilaisia lannankeräyskäytäntöjä: osa kerää lannat vain
44
Muut, kuten ruokohelpi Turve + puru
karsinoista, kun taas osa kerää myös tarhoista, kentiltä ja/tai laitumilta. Hevosta kohden lantaa syntyi keskimäärin 1,23 m3/kk, vaihteluvälin ollessa 0,125-3,6 m3/kk.
Talleilla käytetään lantalana yleensä perinteistä kiinteää lantalaa: talleista 80 vastasi käyttävänsä sitä. 10 käytti lantalana konttia ja 20 jotain muuta, kuten siirtolavaa, peräkärryä tai kompostoria. Lisäksi kahdeksan tallia vastasi käyttävänsä useampaa lantavarastoa, jolloin karsinoissa oli esimerkiksi olkipatja tai osaa lannasta ei välivarastoitu ollenkaan. Yksi talli ei vastannut kysymykseen ollenkaan. Tallien arviot lantaloiden kapasiteetista vaihtelivat 5-8000 m3 välillä. Myös tämä kysymys osoittautui talleille haastavaksi, sillä 14 tallia vastasi, ettei osannut vastata tai jätti kokonaan vastaamatta. Viisi tallia vastasi kysymykseen sanallisesti, esimerkiksi laittavansa lannan suoraan lantakompostoriin tai pellolle. Lantaloiden tyhjennysvälit on esitetty kuvassa 28. Lyhyin tyhjennysväli oli joka toinen päivä ja pisin kolme vuotta. Suosituimmat vastaukset olivat kerran ja kaksi kertaa vuodessa. Kahdeksan tallia ei joko vastannut kysymykseen tai vastasi epämääräisesti, kuten ”3”, jolloin vastausta ei voitu tulkita.
Kuva 29.Tallien lantaloiden tyhjennysvälit.
Tallien tavat käsitellä lantaa jaettiin viiteen luokkaan: lannoitekäyttö omalle pellolle, lannoitekäyttöön luovutus muille viljelijöille tai puutarhoille, oma kompostointi, kompostoitavaksi luovuttaminen yrittäjälle tai kunnalle sekä lannan luovutus Fortumille poltettavaksi. Talleista 64 eli reilu puolet käytti lannan omilla pelloillaan lannoitteena.
Maanviljelijälle tai muulle yrittäjälle lannoitteeksi lannan luovutti 24 talli, 14 kompostoi lannan itse, 13 tallia antoi lannan muualle kompostoitavaksi ja loput kolme vastannutta käyttivät Fortumin HorsePower-palvelua. Vastaukset on esitetty kuvassa 30. Kuvasta nähdään, että lannoitekäyttö pelloilla on edelleen yleisin lannankäsittelytapa. Kaksi tallia ei vastannut kysymykseen, ja yksi kertoi lannan päätyvän jatkokäsittelyyn. Lisäksi yksi tallinpitäjä vastasi, että lannat ”ajetaan pellolle joskus, mutta usein johonkin monttuun vaan.”, eli toiminee laittomasti. Osa talleista käyttää useampaa tapaa, esimerkiksi sekä pelloille viemistä, että Fortumin lantapalvelua tai useampaa lannan vastaanottajaa. Moni talli kertoi, että ihmiset hakevat pieniä määriä lantaa omiin puutarhoihinsa.
3
Harvemmin kuin kerran vuodessa Kerran vuodessa
Kaksi kertaa vuodessa Kolme kertaa vuodessa Neljä-viisi kertaa vuodessa Noin joka toinen kuukausi
Kerran kuukaudessa tai kolmen viikon välein
Kuva 30.Tallien lannankäsittelymenetelmät.
Lantojen kuljetustavoista selvästi suosituin oli traktori, jota käytti vastaajista 65. Toiseksi suosituin oli kuorma-auto, jota käytti 39 tallia. Rekalla kuljetettiin neljän tallin lannat ja kahdeksan käytti jotain muuta kuljetustapaa, kuten lannanlevitintä tai vaihtolava-autoa. Neljä tallia, jotka kaikki veivät lannan omille pelloilleen, jätti vastaamatta kysymykseen. Lannan kuljetusmatkat olivat melko lyhyitä, lyhyimmän ollessa alle kilometrin ja pisimmän ollessa 160 km. Lyhyimmät matkat olivat omille pelloille lannoitteeksi vievillä. Moni talli vastasi kuljetusmatkaksi jonkin vaihteluvälin, jolloin laskennassa käytettiin pisintä matkaa.
Kuljetusmatkojen jakautuminen on esitetty kuvassa 31. Viisi tallia ei vastannut kysymykseen.
Kuva 32.Lannan kuljetusmatkojen pituudet
Lantahuollon kustannukset arvioitiin euroina kuukaudessa, ja tulokset on esitetty kuvassa 32.
Vaihteluvälinä oli 0-4000 €/kk, ja keskiarvo oli 309 €/kk. Vastaamatta jätti 17 tallia.
Suurimmat kulut olivat yllättäen tallilla, jolla on 17 hevosta ja lanta annetaan 35 km päähän viljelijälle hyötykäyttöön. Myös toisella keskisuurella tallilla, joka luovutti lannan 30 km päähän, lantahuollon kustannukset olivat korkeat; 1100 €/kk. Tämä voi selittyä korkealla vastaanottomaksulla tai kuljetuskustannuksilla, tai kuivikekulujen laskemisella lantahuollon kustannuksiksi. Muut tallit, joilla kustannukset olivat yli 1000 €/kk, olivat yli 40 hevosen talleja, jotka käyttivät joko omaa kompostoria tai luovuttivat lannan Fortumille. Kompostorien
55%
12%
21%
11% 3%
Lannoitteeksi, omat pellot Oma kompostori tai aumaus
Lannoitteeksi viljelijöille tai puutarhoille Yrittäjälle tai kunnalle kompostoitavaksi Fortum HorsePower
55%
15%
14%
8%
5% 3%
Alle 5 km 6-10 km 11-20 km 21-30 km 31-50 km Yli 50 km
kustannuksiin on saatettu laskea käyttökustannusten lisäksi osa investointikustannuksista.
Pienimmät kustannukset olivat talleilla, jotka käyttivät lannan omilla pelloillaan. Kolme ilmoittikin kustannuksiksi ”oma työ”.
Kuva 33. Tallien lantahuollon kustannukset kuukaudessa.
Talleja pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1-7 lannan käsittelystä koituvia haittojen merkittävyyttä tallille sekä lantahuollon kustannusten aiheuttamien haittojen merkittävyyttä tallille. Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Vastausten jakautuminen on esitetty alla olevissa kuvissa 34 ja 35.
Vastaukset vaihtelivat suuresti tallista riippuen. Yli puolet (63) talleista koki, ettei lannan hävityksestä koidu kovin merkittävää ongelmaa, kun taas 12 tallilla ongelma oli merkittävä tai erittäin merkittävä. Vastausten keskiarvo oli 2,9. Kustannuksista koituvan haitan merkittävyys koettiin hieman suuremmaksi, keskiarvon ollessa 3,2. Kymmenen tallia koko kustannushaitan erittäin merkittäväksi, ja 56 tallia ei lainkaan merkittäväksi. Keskimäärin lannan ulkopuoliselle taholle luovuttavat kokivat lannan ja siitä koituvat kustannukset merkittävämmäksi haitaksi kuin mitä lannan omille pelloilleen levittävät. Molempien kysymysten vastausten keskiarvot olivat hieman matalammat kuin Päijät-Hämeen vastaavat, eli lantaongelmaa ei koettu yhtä suureksi.
Kuva 34.Tallien lannan käsittelystä aiheutuvien haittojen merkitys talleille.
16% Lannankäsittelystäaiheutuvien haittojenmerkitys(1=eilainkaan merkitystä7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 35. Lantahuollon aiheuttamien kustannushaittojen merkittävyys talleille.
Talleilta kysyttiin, miten ne arvioivat tai toivovat lantaongelman ratkeavan tulevaisuudessa.
Lähes puolet (53) talleista toivoi lannan energiakäytön helpottamista ja polton yleistymistä.
Talleista 13 toivoi lannan lannoitekäytön paranemista. 19 tallia vastasi, että heillä on lannankäsittely kunnossa, ja kaksi että on lannan hävittämisessä ongelmia. Seitsemän tallia toivoi valmista konseptia, jossa joku tuo kuivikkeet ja hakee lannat pois, ja viisi tallia toivoi, että lannan käsittelystä koituisi vähemmän kuluja tai enemmän tuloja. Lisäksi neljä tallia toivoi tilanteen paranemista yleisellä tasolla, ja neljä vähemmän byrokratiaa lannan käsittelyyn liittyen. Neljä tallia ei uskonut ollenkaan lantahuollon helpottumiseen tai ei osannut vastata. 20 tallia ei vastannut ollenkaan.
3.3 Talliyrittäjien asenteet
Kyselyssä arvioitiin myös tallien halukkuutta hyödyntää ja investoida uuteen teknologiaan sekä asenteita lannan tehokkaasta käsittelystä koituviin hyötyihin. Asteikolla 1-7 arvioitiin tallien halukkuutta uuden teknologian hyödyntämiseen ja uuteen teknologiaan investoimiseen.
Asteikon 1 tarkoitti, että asialla ei ole lainkaan merkitystä, ja 7 että asialla on erittäin paljon merkitystä. Samalla asteikolla arvioitiin, kuinka merkittäväksi hyödyksi seuraavat 15 tekijää koettiin: ravinteiden kierto, ympäristön tilan parantuminen, lannan hävittämisen helppous, jätteiden ja päästöjen vähentyminen, hygienian parantuminen, maan ja pellon käytön parantuminen, tiedon lisääntyminen, kustannusten vähentyminen, tulojen lisääntyminen, työllisyyden kasvu, epäsuorien työllisyysvaikutusten lisääntyminen, sekä uuden liiketoiminnan luominen. Vastausten jakautumisen havainnollistamiseksi ne on lisäksi esitetty kuvaajilla.
Kuvasta 36 nähdään, että vastaukset tallien halukkuuteen hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn jakautuivat melko tasaisesti. Vastauksen 1 tai 2 antaneilla talleilla lanta joko levitettiin omaan peltoon tai käsittely oli jo muuten kunnossa, mutta myös vastauksen 7 antaneista talleista 18 levitti lannan pellolle. Lannankäsittelymenetelmällä ei siis ollut kovin selvää vaikutusta. Keskiarvoksi muodostui 5,0, mikä oli hieman pienempi kuin Päijät-Hämeen vastausten keskiarvo. Halukkuus investoida uuteen teknologiaan (kuva 37) oli selvästi vähäisempi, keskiarvon jäädessä 3,8. Tämä oli selvästi Päijät-Hämeen keskiarvoa, 2,9, korkeampi. Vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti. Tässä kysymyksessä lannan pelloille levittävät tallit olivat muita hieman vähemmän halukkaita investointien tekoon.
0 5 10 15 20 25 30 Lannankäsittelynkustannushaittojen merkitys(1=eilainkaanmerkitystä7= erittäinpaljonmerkitystä)
Kuva 36.Tallien halukkuus hyödyntää uutta teknologiaa lannan käsittelyyn.
Kuva 37.Tallien halukkuus investoida uuteen lannan hyödyntämisen teknologiaan.
Kysymyksessä valmiiden palveluiden hyödyntämishalukkuudesta annettiin esimerkiksi palvelu, jossa sama yritys sekä tuo kuivikkeet, että hakee lannat. Kuvasta 38 nähdään, että suurin osa talleista haluaisi hyödyntää valmista palvelua. Vastausten keskiarvo oli 4,9. Tallien lannankäsittelymenetelmällä ei ollut vaikutusta vastauksiin. Kysymyksessä lannan hävittämisen helppouden merkittävyydestä tallille (kuva 39) vastaajat olivat todella yksimielisiä, keskiarvon ollessa korkea 6,2. Molempien kysymysten keskiarvot olivat pienemmät kuin Päijät-Hämeen vastaukset. Näiden kysymysten vastausten perusteella voidaan päätellä, että lantaongelman ratkaisun tulisi olla talleille vaivaton.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuushyödyntääuutta teknologiaa(1=eilainkaan halukasä7=erittäinhalukas)
0 5 10 15 20 25
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuusinvestoidauuteen teknologiaan(1=eilainkaanhalukas,7= erittäinhalukas)
Kuva 38. Tallien halukkuus hyödyntää valmista palvelua lantaongelman ratkaisemiseksi.
Kuva 39.Lannan hävittämisen helppouden merkitys talleille.
Vastaukset jakaantuivat myös kysymyksessä tallin halukkuudesta osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan joko itsenäisesti tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa (kuva 40). Keskiarvoksi muodostui 4,6, mikä on selvästi korkeampi kuin Päijät-Hämeen keskiarvo 3,8. Käsittelymenetelmällä ei ollut suurta vaikutusta tallien vastauksiin.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuushyödyntäävalmista lantapalvelua(1=eilainkaanhalukas,7 =erittäinhalukas)
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Lannanhävittämisenhelppous(1=ei lainkaanmerkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 40.Tallien halukkuus osallistua lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan.
Hevosenlannan lannoitearvoon liittyvien kysymysten vastaukset on esitetty kuvissa 41 ja 42.
Ravinteiden kierron tehostuminen koettiin melko tärkeäksi, keskiarvon ollessa 5,4.
Maan/pellon käytön paranemista koskevan kysymyksen vastausten keskiarvo oli hieman korkeampi, 5,9, eli se koettiin hieman merkittävämmäksi. Keskimäärin korkeimpia antoivat lantansa pelloille levittävät tallit. Keskiarvot olivat samaa luokkaa kuin Päijät-Hämeen vastausten.
Kuva 41.Ravinteiden kierron tehostumisen merkitys talleille.
0 5 10 15 20 25 30 35
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Halukkuusollaosallisenalannan hyödyntämiseenliittyvään liiketoimintaan(1=eilainkaanhalukas, 7=erittäinhalukas)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Ravinteidenkierrontehostuminen(1=ei lainkaanmerkittävää,7erittäin merkittävää)
Kuva 42. Maan/pellon käytön paranemisen merkitys talleille.
Suoraan ympäristön tilaan liittyviä kysymyksiä oli kaksi: ympäristön tilan paraneminen (kuva 43) ja jätteiden ja päästöjen väheneminen (kuva 44). Yli puolet vastaajista vastasi kysymyksiin 6 tai 7, ja molempien kysymysten vastausten keskiarvo oli 5,6. Lannankäsittelymenetelmällä ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin. Ympäristön tilan paranemisen keskiarvo oli hieman suurempi kuin Päijät-Hämeen vastaava, ja päästöjen ja jätteiden vähenemisen merkityksen keskiarvo hieman pienempi.
Kuva 43.Ympäristön tilan paranemisen merkitys talleille.
0 10 20 30 40 50 60
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Maan/pellonkäytönparanemisen merkittävyys(1=eilainkaanmerkitystä, 7=erittäinpaljonmerkitystä)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Ympäristöntilanparaneminen(1=ei lainkaanmerkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 44.Jätteiden ja päästöjen vähenemisen merkittävyys talleille.
Terveys- turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkitys talleille on esitetty kuvassa 45.
Vastausten keskiarvoksi muodostui 5,5. Toisen terveyteen liittyvä kysymyksen, hygienian parantumisen merkittävyys talleille, vastaukset on esitetty kuvassa 65. Suurin osa vastaajista koko asian merkittäväksi, mutta keskiarvoksi jäi muihin kysymyksiin verrattuna matala 5,3.
Vastausten keskiarvot olivat hieman pienemmät kuin Päijät-Hämeen vastaavat.
Kuva 45.Terveys- ja turvallisuustekijöiden lisääntymisen merkitys talleille.
0 10 20 30 40 50 60
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Jätteidenjapäästöjenvähentymisen merkitys(1=eilainkaanmerkittävää,7= erittäinmerkittävää)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Terveys-jaturvallisuustekijöiden lisääntyminen(1=eilainkaan merkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 46.Hygienian paranemisen merkittävyys talleille.
Myös energian käytön tehostuminen koettiin tärkeäksi, keskiarvon ollessa 6,1. Keskiarvo oli hieman pienempi kuin Päijät-Hämeen vastausten keskiarvo 6,3. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvassa 47. Kaikki tallit, joiden lanta menee poltettavaksi, vastasivat kysymykseen täydet 7.
Kuva 47. Energian käytön tehostumisen merkitys talleille.
Myönteisen mielikuvan luominen koettiin talleilla erittäin merkittäväksi, sillä vastausten keskiarvo oli 6. Se oli korkeampi kuin Päijät-Hämeen alueelta saatu 5,8. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvassa 48.
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Hygienianparantumisen merkittävyys(1=eilainkaan merkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
0 10 20 30 40 50 60
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Energiankäytöntehostuminen(1= eilainkaanmerkitystä,7=erittäin paljonmerkitystä)
Kuva 48.Myönteisen mielikuvan luomisen merkitys talleille.
Tiedon lisääntymisen merkittävyys talleille on esitetty kuvassa 49. Vastausten keskiarvo oli 5,9 eli hieman korkeampi kuin Päijät-Hämeen vastausten keskiarvo 5,7.
Kuva 49. Tiedon lisääntymisen merkitys talleille.
Kuvissa 50 ja 51 on esitetty työllisyyteen liittyvien kysymysten vastausjakauma. 38 % vastaajista koki, että uusien työpaikkojen luomisella on erittäin paljon merkitystä, ja vastausten keskiarvo oli 5,7. Epäsuora työllisyysvaikutus koettiin lähes yhtä merkittäväksi, keskiarvon olleessa 5,6. Keskiarvot olivat hieman pienemmät kuin Päijät-Hämeen alueelta saadut vastaukset. Yhteyttä näiden kohtien vastausten ja tallien lannankäsittelytavan välillä ei löytynyt.
0 10 20 30 40 50 60
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Myönteisenmielikuvanmerkityksen luominen(1=eilainkaan merkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
0 10 20 30 40 50 60
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tiedonlisääntymisenmerkittävyys(1 =eilainkaanmerkittävää,7=erittäin merkittävää)
Kuva 50. Uusien työpaikkojen luomisen merkitys talleille.
Kuva 51. Epäsuoran työllisyysvaikutuksen kasvamisen merkitys talleille.
Tallin kannattavuuteen liittyvät tekijät, eli kustannusten vähentyminen ja tulojen lisääntyminen, koettiin erittäin merkittäviksi. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvissa 52 ja 53. Yli puolet talleista vastasi molempiin kysymyksiin 7, ja keskiarvo tulojen lisääntymisessä olikin 6,1 ja kustannusten vähentymisessä lähes 6,3. Keskiarvot olivat samaa luokkaa kuin Päijät-Hämeen alueelta saadut. Vastauksen 1 tai 2 antaneet tallit olivat sellaisia, joilla lanta käytetään lannoitteena eivätkä lantahuollon kulut ole kovin suuret.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Uusientyöpaikkojenluomisen merkitys(1=eilainkaanmerkitystä,7 =erittäinpaljonmerkitystä)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Epäsuorantyöllisyysvaikutuksen merkitys(1=eilainkaan merkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 52.Kustannusten vähentymisen merkittävyys talleille.
Kuva 53. Tulojen lisääntymisen merkittävyys talleille.
Mahdollisen uuden liiketoiminnan merkitys talleille on esitetty kuvassa 54. Vastausten keskiarvo oli 5,6, mikä oli vähän korkeampi kuin Päijät-Hämeen alueen vastausten keskiarvo 5,4. Vastaukset jakautuivat huomattavasti tasaisemmin kuin Päijät-Hämeessä.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Kustannustenvähentyminen(1=ei lainkaanmerkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Ei vastattu 1 2 3 4 5 6 7
Vastaajien määrä Tulojenlisääntyminen(1=eilainkaan merkitystä,7=erittäinpaljon merkitystä)
Kuva 54. Mahdollisen uuden liiketoiminnan luomisen merkitys talleille.
Merkittävimmiksi lantahuoltoa koskeviksi tekijöiksi koettiin kyselyn perusteella kustannusten vähentyminen, lantahuollon helppous sekä tulojen lisääntyminen. Lantaongelman ratkaisun tulisikin olla sellainen, joka ei juurikaan lisää talleille koituvaa työmäärää tai kustannuksia.
Vähiten merkitystä koettiin olevan ravinteiden kierron tehostumisella ja hygienian paranemisella, mutta molemmat tekijät koettiin kuitenkin melko merkittäviksi. Lisäksi halukkuus investoida uuteen teknologiaan oli todella matala. Monessa kysymyksen kohdalla vastausten ja lannankäsittelymenetelmän kohdalla ei löytynyt yhteyttä, vaan koko vastausskaalaa käytettiin. Yhdestä viiteen tallia jätti vastaamatta kysymyksiin, mikä ei ole vastausten kokonaismäärään nähden suuri osuus. Vastausten suuren määrän vuoksi yksittäisten tallien vastukset eivät nouse esille.
4 Johtopäätökset
Valtaosa Suomen talleista on kyselyn perusteella pieniä (alle 10 hevosta) tai keskisuuria (11-20 hevosta. Päijät-Hämeen alueella ei ollut, tai kyselyyn ei vastannut, aivan yhtä suuria talleja kuin muualla Suomessa. Todennäköisesti pienten tallien osuus on todellisuudessa suurempi kuin mitä kyselyssä tuli ilmi, sillä kysely tuskin tavoitti monia pieniä kotitalleja, joita ei ole rekisteröity mihinkään. Suurin osa kyselyyn vastanneista talleista uskoi toimintansa jatkuvan entisellään lähitulevaisuudessa. Päijät-Hämeen talleista suurin osa oli ravitalleja, kun taas muualta Suomesta valtaosa vastauksista saatiin ratsutalleilta. Tallien etäsyys lähimpään yli 10 hevosen talliin oli yleensä alle 5 kilometriä, ja vain muutamalla yli 40 kilometriä. Osa talleista saattoi kuitenkin laskea oman tallinsa lähimmäksi, mikä voi vääristää tuloksia.
Yksittäisistä kuivikkeista suosituin oli Päijät-Hämeessä puru ja muualla turve. Todella moni talli käytti eri kuivikkeiden yhdistelmiä, osa jopa useampaa kuin kolmea kuiviketta. Suurin osa talleista käytti sitä kuiviketta, mitä piti ihanteellisena tallissa. Muutama talli haluaisi käyttää esimerkiksi hamppua, mutta pitää sitä liian kalliina. Kuivikkeen ja käsittelytavan välillä ei ollut yhteyttä kahta käsittelyä lukuun ottamatta: itse lannan kompostoivat tallit käyttivät pääosin turvetta, ja Fortumina palvelua käyttävät purua.
Lantaa syntyi Päijät-Hämeessä yhtä hevosta kohden 0,25-1,75 m3/kk, keskiarvon ollessa 0,9 m3/kk. Muualla Suomessa lantaa syntyi hevosta kohden keskimäärin 1,23 m3/kk, vaihteluvälin
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Mahdollisenuudenliiketoiminnan luominen(1=eilainkaanmerkitystä,7= erittäinpaljonmerkitystä)
ollessa 0,125-3,6 m3/kk. Suosituin lantalatyyppi oli kiinteä lantala, ja lantaloiden kapasiteetti vaihteli tallien mukaan 5-8000 m3 välillä. Keskimäärin kapasiteetti oli 127 m3 Päijät-Hämeessä ja 400 m3 muualla Suomessa. Suosituin lannankäsittelymenetelmä oli sekä Päijät-Hämeessä että muualla Suomessa peltolevitys. Toisin kuin muun Suomen vastauksissa, Päijät-Hämeen vastauksissa ei oltu eritelty, kenelle pelto kuuluu. Tämän vuoksi Päijät-Hämeessä toiseksi suosituin vaihtoehto oli lannan kompostointi, ja muualla Suomessa lannan luovutus ulkopuolisille ja sitten vasta oma kompostointi. Päijät-Hämeessä tallien oma kompostointi tapahtui aumassa, kun taas muun Suomen vastauksista nousivat esiin rumpukompostorit ja Talli-Jussi -järjestelmä. Fortum HorsePower oli huomattavasti suositumpi Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa, mikä selittynee alueen sijainnilla kohtuullisen etäisyyden päässä Fortumin voimalaitoksesta.
Tallien käytännöt lantaloiden tyhjennyksessä vaihtelivat paljon: lyhyin ilmoitettu tyhjennysväli oli joka toinen päivä ja pisin kolmen vuoden välein. Yleisimmät vaihtoehdot sekä Päijät-Hämeessä että muualla Suomessa olivat kaksi kertaa kuukaudessa, kaksi kertaa vuodessa ja kerran vuodessa. Lannan kuljetusmatkat olivat Päijät-Hämeessä huomattavasti pidempiä kuin muualla Suomessa. Päijät-Hämeessä alle 5 km päähän lannan vei 16 %, kun muualla Suomessa osuus oli puolet. Päijät-Hämeessä yli 50 km päähän päätyi talleista kolmasosan lannat, kun taas muualla Suomessa näin pitkän kuljetusmatkan osuus oli vain 3 %.
Lantahuollon kustannukset vaihtelivat suuresti tallien välillä. Päijät-Hämeessä viisi tallia kertoi kustannusten olevan alle 50 €/kk, viisi 51-200 €/kk ja viisi 201-500 €/kk. Kolmella tallilla kustannus oli yli 500 €/kk. Muualla Suomessa 16 tallinpitäjää vastasi, ettei lannasta tule kustannuksia kuin oman työn verran, ja 12 tallia vastasi lantahuollon maksavan yli 500 €/kk.
Neljäsosalla talleista kustannukset olivat 51-200 €/kk. Lantahuollon kulujen keskiarvo Päijät-Hämeessä oli 313 €/kk ja muualla Suomessa 309 €/kk. Lantahuollon ja sen aiheuttamien kustannukset merkitys koettiin tallista riippuen hyvin eri tavalla: yli puolet talleista koki etteivät haitat ole ollenkaan merkittäviä, kun taas osan mielestä haitat olivat erittäin merkittäviä. Tallien toiveista ja arvioista lannankäsittelyn tulevaisuuden suhteen nousivat esille toiveet lannan energiakäytöstä, lannoitekäytön arvostaminen, valmis konsepti lantahuoltoon sekä kulujen pieneneminen. Osa talleista tosin suhtautui hyvin pessimistisesti asioiden muuttumiseen.
Lantahuoltoa koskevat asenteet olivat melko samanlaisia Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa. Merkittävimmiksi tekijöiksi koettiin lantahuollon helppous, tulojen lisääntyminen ja kustannusten vähentyminen. Tämä selittyy osin sillä, että tallit harvoin tekevät merkittävästi voittoa ja osa tekee jopa tappiota. Lisäksi tallinpito vaati yleensä paljon fyysistä työtä joko tallin pitäjältä tai työntekijöiltä. Lantahuollon ratkaisuja mietittäessä tuleekin ottaa huomioon, että muuten hyvä, mutta tallien kuluja lisäävä tai merkittävästi enemmän työtä teettävä ratkaisu tuskin toimii pitkällä tähtäimellä. Selvimmät erot Päijät-Hämeen ja muun Suomen välillä olivat kysymyksissä, jotka koskivat tallien halukkuutta investoida uuteen teknologiaan, hyödyntää valmista palvelua tai olla osallisena lannan hyödyntämiseen liittyvään liiketoimintaan. Päijät-Hämeen alueella vastaukset olivat selvemmin jakautuneet korkeisiin ja mataliin, mikä voi selittyä muutaman tallinpitäjän linjalla vastata matalasti kaikkiin kysymyksiin. Muun Suomen vastauksissa yksittäisten tallien vastaukset eivät korostu samalla tavoin.
Kyselyn perusteella talleilla on todella erilaisia toimintatapoja niin lannan käsittelyn kuin muunkin toiminnan suhteen. Lantaongelmaa ei voidakaan ratkaista yhdellä, yleispätevällä tekniikalla, vaan ratkaisuja tulee löytyä erikokoisille, eri kuivikkeita käyttäville ja erilaista työmäärää toivoville talleille ympäri Suomea. Lähellä toisiaan sijaitseville talleille tai hevoskeskittymille voisi sopia yhteinen järjestelmä, jossa kulut ja työmäärä jakautuisi eri tallien välille, mutta kuten Päijät-Hämeessä, osa talleista voi sijaita hyvinkin kaukana näistä
keskittymistä. Suurin osa talleista arvostaisi lantahuollon kulujen pienenemistä, tulojen kasvamista ja helppoutta, ja nämä tekijät voidaan kokea tärkeämmäksi kuin esimerkiksi työllisyys, maankäytön paraneminen tai ympäristö- ja turvallisuustekijät.
5 Yhteenveto
HELY-hankkeessa toteutettu tallikysely lienee laajimpia mitä Suomessa on tehty, sillä kysely tavoitti 647 tallia. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa ensisijaisesti Päijät-Hämeen alueen talleista ja niiden lantahuollosta, mutta laajentamalla kyselyä saatiin paljon tietoa muunkin Suomen hevostaloudesta. Päijät-Hämeestä vastauksia saatiin 19 ja muualta Suomesta 120.
Muualta Suomesta eniten vastauksia, 20, saatiin Uudenmaan maakunnasta. Vastausprosentti Päijät-Hämeen alueella toteutettuun kyselyyn oli 28 % ja muun Suomen osalta 24 %.
Päijät-Hämeen hevostallit ja niiden lantahuolto ei olennaisesti eronnut muun Suomen talleista.
Lannankäsittelystä aiheutuvat haitat ja sen aiheuttamat kustannukset koettiin hieman suuremmaksi Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa, mutta suurimmat eroavaisuudet olivat tallien välillä. Tallien vastauksissa nousivat esille toiveet lantahuollon helppoudesta ja sen kustannusten pienenemisestä. Uudesta teknologiasta ja sen hyödyntämisestä oltiin kiinnostuneita, ja erityisesti polttomahdollisuuksien paranemista toivottiin. Tallit kokivat asennekartoituksessa kysytyt lannan hyötykäytöstä koituvat hyödyt melko merkittäviksi:
kaikkien kohtien keskiarvo oli yli 5, asteikon ollessa 1-7. Kyselyssä saatiin vastauksia hyvin erilaisilta talleilta, joiden käytännöt ja tarpeet eroavat toisistaan. Niinpä tallien lantaongelmaa ei voida ratkaista yhdellä yleispätevällä ratkaisulla.
Jemina Oksala, Tero Rantala, Jouni Havukainen, Minna Saunila ja Juhani Ukko
Hevosenlannan kestävä hyödyntäminen Tallikyselyn tulokset
ISBN 978-952-335-125-7 ISBN 978-952-335-125-7 (PDF) ISSN-L 2243-3376
ISSN 2243-3376 Lappeenranta 2017
ations
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY LUT School of Energy Systems
Sustainability Science
LUT Scientific and Expertise Publications
Tutkimusraportit – Research Reports
Tutkimusraportit – Research Reports
67
67