LÄNSI-SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 65/2004/1
Dnro LSY-2004-Y-34
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 24.11.2004
ASIA Jäteveden johtamista Auran jätevedenpuhdistamolta Aurajokeen koskevan luvan muuttaminen, Aura
LUVAN HAKIJA Auran kunta
PL 24
21381 Aura
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 58 §:n 1 momentin 4) kohta
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 8) kohta
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Auran kunta on 2.2.2004 ympäristölupavirastoon saapuneessa ha- kemuksessa pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeuden 29.9.1999 anta- man ja Vaasan hallinto-oikeuden 31.12.1999 vahvistaman lupapää- töksen nro 90/1999/4 1) kohdan neljännen ja viidennen kappaleen poistamista.
NYKYINEN JÄTEVEDEN JOHTAMISLUPA
Länsi-Suomen vesioikeus on 29.9.1999 antamallaan päätöksellä nro 90/1999/4, jonka Vaasan hallinto-oikeus on pysyttänyt 31.12.1999 antamallaan päätöksellä nro 99/5026/4, myöntänyt Auran kunnalle luvan puhdistamossa käsitellyn jäteveden johtamiseen Aurajokeen Auran kunnassa. Voimassa oleva lupaehto 1) kuuluu seuraavasti:
"1) Jätevesien käsittelymenetelmä ja –tulos
Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mah- dollisimman vähäisiksi.
Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU –arvo on enintään 30 mg O2/l, fosforipitoisuus enintään
1,0 mg P/l, kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja CODCr –arvo enin- tään 125 mg O2/l. Puhdistustehon tulee CODCr –arvon osalta olla vähintään 75 % ja fosforin osalta vähintään 85 % sekä muiden arvo- jen osalta vähintään 90 %. Jäteveden käsittelyssä on lisäksi tavoi- tearvona BOD7ATU:n osalta 20 mg O2/l ja fosforin osalta 0,5 mg P/l.
Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Lisäksi jäte- vesien käsittelyssä on pyrittävä nitrifioimaan ammoniumtyppi mah- dollisimman tehokkaasti.
Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu tervey- dellistä haittaa.
Mikäli jätevesiä ei johdeta käsiteltäväksi muualle viimeistään vuoden 2005 alusta lukien, on jätevedenkäsittelyä tehostettava siten, että vuoden 2005 alusta lukien Aurajokeen johdettavan jäteveden pitoi- suusarvot puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuok- sutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien ovat BOD7ATU:n osalta enintään 15 mg O2/l, fosforin osalta enintään 0,5 mg P/l, CODCr:n osalta enintään 125 mg O2/l ja kiintoaineen osalta enintään 35 mg/l. Puhdistustehon tulee CODCr:n osalta olla vähintään 75 % sekä muiden arvojen osalta vähintään 90 %. Ammoniumtypen nitrifi- kaatioasteen on vuoden 2005 alusta lukien oltava vähintään 90 % vuosikeskiarvona laskettuna.
Jäteveden käsittelyssä on vuoden 2005 alusta lukien lisäksi tavoi- tearvona BOD7ATU:n osalta 10 mg O2/l ja fosforin osalta 0,3 mg P/l.
Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Puhdistuste- hon tulee molempien arvojen osalta olla vähintään 95 %.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon on täytettävä edellä mainitut raja-arvot myös sillä tavoin tarkkailtuna kuin valtioneuvoston päätös 1994/365 edellyttää.
Jäteveden johtamista muualle tai jätevedenpuhdistamon tehostamis- ta koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle 31.12.2001 mennessä."
Lupamääräyksen 8) mukaan luvan saajan on jätettävä 31.12.2007 mennessä hakemus luvan määräysten tarkistamiseksi.
HAKEMUKSEN PERUSTELUT Jätevesien käsittelyn siirtäminen
Perusteluna lupamääräyksen muuttamiselle kunta on todennut to- teuttavansa jätevesien käsittelyn siirron Turun keskitettyyn käsitte- lyyn vuonna 2008 rakentamalla siirtoputken Liedon kunnan ja Kaari- nan ja Turun kaupunkien verkostoon, jota kautta jätevedet johdetaan joko Kaarinan tai Turun puhdistamolla käsiteltäväksi. Toisena vaih-
toehtona tutkitaan edelleen siirtoa Liedon verkoston kautta suoraan Turun verkostoon. Hakemukseen on liitetty neuvottelumuistioita, jois- ta ilmenee, että siirtoviemäröinnistä on alustavasti sovittu Auran ja Liedon kuntien sekä Kaarinan ja Turun kaupunkien kesken.
Jätevesien nykyinen käsittely
Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä kunnan asemanseudun taajamasta. Lisäksi puhdistamon viemäröintialueella on teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaa normaalista asumajätevedes- tä. Elintarviketeollisuusjätevesiä tulee Leaf Oy Auran tehtailta. Reka konsernin kumitehtaalta tulee vain tavanomaisia yhdyskuntajäteve- siä.
Aurassa oli 31.12.2002 asukkaita 3 454. Kunnan yleisen viemärin liittyjämäärä oli 2 390 asukasta eli liittymisprosentti yleiseen viemäri- verkostoon oli noin 69 %.
Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2002 jätevettä keskimäärin 618 m3/d. Keskimääräisissä jätevesimäärissä ei ole ollut suurta vaih- telua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puhdistamolle tulee hule- ja vuotovesiä.
Puhdistamolle vastaanotetaan lisäksi Auran, Marttilan, Oripään ja Tarvasjoen kuntien haja-asutusalueiden saostus- ja umpikaivoliettei- tä sekä Oripään ja Tarvasjoen kuntien ja Käyrän työsiirtolan puhdis- tamoiden ylijäämälietteet. Vuonna 2002 puhdistamolle tuotiin saos- tus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 1 271 m3 ja rasvaa yhteensä 21 m3. Näiden lisäksi tuotiin Tarvasjoen kunnan puhdistamolta 622 m3, Oripään kunnan puhdistamolta 283 m3 ja Käyrän työsiirtolan puhdistamolta 66 m3 ylijäämälietettä kuivattavaksi.
Vuonna 2002 tehtyjen tarkkailututkimusten perusteella puhdistamon tulokuormitus on keskimäärin seuraava:
Leaf Auran tehdas Kunnasta tuleva Tuleva (Leaf + kunta Jätevesimäärä
keskimäärin
85 m3/d 532 m3/d 618 m3/d CODCr 8 100 mg/l 690 kg/d 480 mg/l 260 kg/d 1 500 mg/l 970 kg/d BOD7ATU 5 200 mg/l 450 kg/d 220 mg/l 120 kg/d 890 mg/l 570 kg/d Kokonaisfosfori 3,2 mg/l 0,27 kg/d 11 mg/l 5,7 kg/d 9,9 mg/l 6,4 kg/d Kokonaistyppi 130 mg/l 11 kg/d 56 mg/l 30 kg/d 67 mg/l 43 kg/d Kiintoaine 720 mg/l 61 kg/d 260 mg/l 140 kg/d 340 mg/l 220 kg/d
Auran kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saoste- taan ferrosulfaatilla. Puhdistamolla on käytetty lisäksi nitrifikaatiofille- rikalkkia, teollisuushienokalkkia ja polymeerejä toiminnan tehostami- seksi. Teollisuusjäteveden esikäsittelyyn on vuoteen 1999 asti syö- tetty tarpeen vaatiessa fosforihappoa ja ureaa. Nykyisin fosfori- ja typpilisäyksistä on päästy lietteen sisäisillä kierroilla. Puhdistuspro- sessi käsittää esikäsittelyn teollisuusjätevesille, rengaskanavakäsit-
telyn sekä teollisuus- että kunnan asumajätevesille ja jälkiselkeytyk- sen. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen.
Leaf Auran tehtaan jätevedet johdetaan tasausaltaaseen (altaaseen johdetaan myös rengaskanavan ylijäämäliete) ja siitä edelleen esi- käsittelyyn. Esikäsittelyyn johdetaan teollisuusjäteveden lisäksi osa kunnan asutusjätevedestä (noin 10 %) ja rengaskanavan ylijäämä- lietettä ravinteiden (fosfori ja typpi) lisäämiseksi. Ilmastuksen ja sel- keytyksen käsittävä esikäsittelyosa Leaf Auran tehtaan jätevesille otettiin käyttöön 1990. Esikäsittelystä jätevedet johdetaan yhdessä kunnan asutusjätevesien kanssa rengaskanavakäsittelyyn.
Puhdistetut jätevedet johdetaan Aurajokeen. Myös Oripään ja Pöy- tyän kuntien sekä Käyrän työsiirtolan biologis-kemiallisesti puhdiste- tut jätevedet johdetaan Aurajokeen.
Aurajokeen johdetun jäteveden pitoisuuksien keskiarvojen kehitys puolivuosijaksoittain vuosina 1999 - 2003 on ollut seuraava:
99/I 99/II 00/I 00/II 01/I 01/II 02/I 02/II 03/I 03/II
BOD7ATU mg/l 22 3,1 30 5,0 13 11 20 12 5,4 5,5
CODCr mg/l 120 36 98 35 80 46 66 51 38 38
Kok.fosfori mg/l 0,69 0,22 0,92 0,29 0,75 0,32 0,72 0,62 0,28 0,34 Kok.typpi mg/l 22 19 23 24 26 20 19 30 24 28 Ammonium mg/l
typpi
14 0,23 1,6 0,50 1,4 1,1 1,8 0,50 1,0 2,5 Kiintoaine mg/l 19 6,7 37 9,4 20 13 31 21 8,1 9,7
Puhdistamon keskimääräiset puhdistustehot ovat vuosina 1999 - 2003 kehittyneet seuraavasti:
99/I 99/II 00/I 00/II 01/I 01/II 02/I 02/II 03/I 03/II
BOD7ATU % 96 99 96 99 98 99 98 98 99 99
CODCr % 90 94 91 95 95 96 96 96 98 98
Kok.fosfori % 92 97 86 96 91 96 92 95 97 97 Kok.typpi % 61 57 41 42 57 53 70 58 64 59 Ammonium %
typpi
76* 99* 96* 99* 98* 97* 97* 99* 98 96 Kiintoaine % 93 96 81 95 92 96 92 93 81 97
* Nitrifikaatioaste
Jäteveden vesistöön aiheuttama keskimääräinen kuormitus vuosina 1999 - 2003 on ollut seuraava:
1999 2000 2001 2002 2003
BOD7ATU kg/d 9,4 14 7,7 11 3,8
CODCr kg/d 59 49 40 39 26
Kok.fosfori kg/d 0,34 0,48 0,34 0,45 0,21 Kok.typpi kg/d 15 17 15 16 17 Ammoniumtyppi kg/d 5,3 0,79 0,83 0,87 1,2 Kiintoaine kg/d 9,6 18 11 17 6,1
Puhdistamolla tai viemäriverkostosta ei ole päästöjä maaperään.
Puhdistamolla syntyy kuitenkin ylijäämälietettä, joka tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Liete viedään kaatopaikalle kompostoitavaksi.
Puhdistamolla saattaa olla ajoittaisia hajuhaittoja lähiympäristöön.
Työntekijöillä on käytössä henkilökohtaiset työturvallisuussuojukset (kuulosuojaimet, suojalasit ja hengityssuojaimet).
Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Laitos on kuitenkin melko meluton. Rakennukset ovat tavallisia lämpöeristettyjä rakennuksia.
Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Lähin vakituisesti asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee 120 metrin päässä puhdistamolta.
Puhdistamoalueeseen liittyen eniten liikennettä aiheutuu henkilöau- toliikenteestä (noin 3 900 krt/a). Kuorma-autoliikennettä on noin 100 krt/a, loka-autoliikennettä noin 210 krt/a ja traktoriliikennettä noin 310 krt/a. Autoliikenteellä ei ole suurta merkitystä yleiseen melu- tasoon.
Vesistö ja sen käyttö
Aurajoki virtaa Oripään, Auran ja Liedon kuntien sekä Kaarinan ja Turun kaupunkien alueella. Auran kunnan jätevesien purkupaikka si- jaitsee Aurajoen keskiosan valuma-alueella, jonka pinta-ala on 351 km2 ja järvisyys 0 %. Aurajoki päätyy Saaristomereen Turun kaupungin kohdalla.
Pellon osuus Aurajoen keskiosan valuma-alueen pinta-alasta on 36 %. Pääosa pelloista sijaitsee savimailla. Havupuuvaltaiset kan- gasmaat muodostavat yli puolet vesistöalueen pinta-alasta.
Auran kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet virtaavat noin 35 kilometrin matkan ennen mereen päätymistään. Ennen Au- ran kunnan jätevesien purkukohtaa Aurajokeen johdetaan ylä- ja keskijuoksulta Oripään ja Pöytyän Riihikosken taajaman jätevesiä.
Aurajoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Vähäisten kala- määrien ja jokiuoman vähävetisyyden vuoksi Aurajoen yläjuoksulla Oripäässä virkistyskalastuksellakaan ei liene suurta merkitystä. Joen keskijuoksulla Pöytyällä ja Aurassa sekä etenkin joen alajuoksulla virkistyskalastajien määrä on kasvanut ja alueella toimii järjestäyty- neitä kalastuskuntia.
Aurajoki on Turun kaupungin raakavesilähde. Joen alajuoksulle ja Paattistenjokeen on padottu varastoaltaita. Aurajoen keski- ja ala- juoksun vettä käytetään kuivina aikoina mahdollisesti peltojen kaste- luun.
Aurajoessa Auran kunnan jätevesien purkualueen lähistöllä ei sijait- se yhtään yleistä uimarantaa. Keski- ja alajuoksulla joessa on pato-
altaiden muodostamia syvempiä kohtia, joita ranta-asukkaat käyt- tänevät myös uimiseen. Joen alajuoksun virkistyskäyttömahdolli- suuksia on viime vuosina pyritty parantamaan.
Päästöjen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Velvoitetarkkailujen vuosiyhteenvetojen perusteella (1995-2002) val- linneissa virtaamatilanteissa Auran taajaman jätevesien vaikutusta ei useinkaan ole ollut havaittavissa. Suurten virtaamien aikana Auran kunnan jätevedet ovat tehokkaasti laimentuneet suuriin vesimääriin.
Pienivirtaamaisina jaksoina jätevedet ovat kasvattaneet jokiveden ravinne-, erityisesti typpipitoisuuksia ja joskus myös BOD7-arvoa, mutta useimmiten vaikutukset ovat olleet lieviä. Joen likaantuneisuu- saste ei oleellisesti ole muuttunut puhdistamon ylä- ja alapuolisen havaintopaikan välillä.
Hyvin pienten virtaamien aikana jokiveden BOD7-arvon ja typpi- se- kä fosforipitoisuuksien pitäisi laskennallisesti kasvaa huomattavasti suhteessa yläjuoksun lähtötilanteeseen – typpipitoisuuden pitäisi laskelman mukaan moninkertaistua. Laskelman suuntaisia pitoisuu- den muutoksia on havaittu muutamia kertoja tutkimusten aikana;
enimmillään Aurajoen veden kokonaistyppipitoisuus on kasvanut 1850 µg/l, ammoniumtyppipitoisuus 710 µg/l ja kokonaisfosforipitoi- suus 74 µg/l havaintopaikkojen 34 ja 42 välillä vuosina 1990-2003.
Havaituissa tilanteissa virtaamat ovat olleet välillä 0,01-0,03 m3/s.
Laskelmaa suuremmat pitoisuuden muutokset ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden suhteen johtuvat todennäköisesti kuormi- tuksen määrän vaihtelusta ja epätasaisesta jokiveteen sekoittumi- sesta.
Veden ammoniumtyppipitoisuus on ollut Aurajoen keskijuoksulla Au- ran puhdistamon jälkeen enimmillään noin 1000 µg N/l. Ammonium- typpipitoisuus on ollut suurimmillaan talvella otetuissa näytteissä.
Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammonium- typestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyl- listä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 °C ja pH-arvon pysyessä pie- nempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniumtyppipitoisuus on pienempi kuin 2000 µg/l.
Ammoniakki muuntuu lisäksi nopeasti ammoniumiksi ja ammonium edelleen nitraateiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle joessa.
Aurajoen keskijuoksu on kuivina aikoina vähävetinen, mikä rajoittaa joen käyttömahdollisuuksia. Auran jätevedenpuhdistamolta johdetta- va kuormitus vaikuttaa osaltaan veden hygieeniseen tilaan, mutta esim. joen likaantuneisuusaste ei enterokokkien määrän perustella useinkaan ole muuttunut puhdistamon ylä- ja alapuolisen jokiosan välillä. Muuten päästöillä ei ole oleellista vaikutusta vesistön käyt- töön.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lausunnot Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lounais- Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen TE-keskukselta ja Auran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Auran jäte- vedenpuhdistamolla on vuosina 1998-2003 saavutettu vaaditut puh- distustulokset ja –tehot kaikkien parametrien osalta kaikkina puoli- vuosijaksoina lukuun ottamatta kiintoaineen pitoisuusarvoa vuoden 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja kiintoaineen puhdistustehoa vuosien 1998 ja 2000 ensimmäisillä vuosipuoliskoilla. Vesistöön joh- detun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ovat BOD7ATU-arvon osalta alittaneet asetetun tavoitearvon lukuun ottamatta vuosien 1998-2000 ensimmäisiä puolivuosijaksoja. Fosforipitoisuudet ovat alittaneet tavoitearvon jälkimmäisillä puolivuosijaksoilla muulloin paitsi vuonna 2002. Ensimmäisillä puolivuosijaksoilla (ei vuonna 2003) fosforipitoisuus on ylittänyt tavoitearvon johtuen todennäköi- sesti vuoto- ja kuivatusvesien aiheuttamasta suuremmasta virtaa- masta ja myös ohijuoksutuksista viemäriverkostossa sekä jäteve- denpuhdistamolla. Ammoniumtypen nitrifikaatio on vuoden 1999 jäl- kimmäisestä vuosipuoliskosta alkaen ollut kaikkina puolivuosijaksoi- na yli 95 %.
Puhdistamon tulokuormituksen lisääntymisestä huolimatta käsittely- tehoa ja puhdistustulosta on kyetty parantamaan viime vuosina. Tä- hän ovat vaikuttaneet sekä viemäriverkostossa että puhdistamolla tehdyt kunnostustoimenpiteet ja erityisesti puhdistamon huolellinen hoito.
Ympäristökeskus on katsonut, että Auran kunnan Asemanseudun jätevesien johtamista Aurajokeen koskevan Länsi-Suomen vesioi- keuden 29.9.1999 antaman päätöksen nro 90/1999/4 lupamääräyk- sen 1) neljäs ja viides kappale voidaan poistaa kunnan esittämällä tavalla. Ympäristökeskus on esittänyt, että kunta velvoitettaisiin te- kemään ja toimittamaan ympäristökeskukselle tiedoksi jäteveden johtamista koskevat sopimukset Liedon kunnan sekä Kaarinan ja Tu- run kaupunkien kanssa (vaihtoehtoisesti Liedon kunnan ja Turun kaupungin kanssa), jäteveden käsittelyä koskeva sopimus Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa ja mahdollisena väliaikaisratkaisu- na Kaarinan tai Turun kaupungin kanssa sekä siirtoviemärisuunni- telma viimeistään 31.12.2005.
Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaosto on todennut, että Auran kunnan jätevesien käsittely on toiminut nykyi- sellään hyvin ja lupaehtojen mukaisesti. Ympäristöjaoston mielestä toimintaa voidaan jatkaa entisellään, jos Auran kunta rakentaa siirto- viemärin niin nopeasti kuin se teknisesti on mahdollista ja Kaarinan tai Turun puhdistamo on valmis vastaanottamaan Auran kunnan jä- tevedet.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto poistaa Länsi-Suomen vesioikeuden 29.9.1999 antaman päätöksen nro 90/1999/4 lupamääräyksen 1) neljännen kappaleen ja muuttaa viidennen kappaleen kuulumaan seuraavasti:
"Jäteveden käsittelyssä on vuoden 2005 alusta lukien lisäksi tavoi- tearvona BOD7ATU:n osalta 15 mg O2/l ja fosforin osalta 0,5 mg P/l.
Kaikki arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet. Puhdistuste- hon tavoitteena tulee molempien arvojen osalta olla vähintään 95 %."
Lisäksi ympäristölupavirasto velvoittaa Auran kunnan toimittamaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tiedoksi jäteveden johtamista koskevat sopimukset Liedon kunnan ja Kaarinan sekä Turun kau- punkien kanssa (vaihtoehtoisesti Liedon kunnan ja Turun kaupungin kanssa), jäteveden käsittelyä koskevan sopimuksen Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa tai mahdollisena väliaikaisratkaisuna Kaa- rinan tai Turun kaupungin kanssa sekä siirtoviemärisuunnitelman viimeistään 31.12.2005.
RATKAISUN PERUSTELUT
Auran kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa on tehostettu viime vuosina ja lupamääräysten mukaiset tulokset on saavutettu. Ympä- ristölupavirasto katsoo, että jätevesien johtaminen seudun kuntien kanssa yhteistyössä suunnitelmien mukaisesti antaa kuitenkin pitkäl- lä tähtäimellä teknisesti ja taloudellisesti parhaat mahdollisuudet jä- tevesien tehokkaaseen käsittelyyn ja ympäristöpäästöjen vähentä- miseen.
Ympäristölupavirasto pitää tarpeellisena tällä päätöksellä muutetun lupamääräyksen 1) viidennen kappaleen mukaista käsittelytavoitetta, koska jäteveden käsittelytarve ja –mahdollisuudet huomioon ottaen lupamääräyksen 1) toisen kappaleen mukainen jäteveden käsittelyn vähimmäistulos on riittämätön varsinkin kun toistaiseksi ei ole var- muutta toiminnan loppumisajankohdasta. Kuten erityisesti vuoden 2003 tarkkailutulokset osoittavat, puhdistamon tehokkaalla käytöllä on puhdistamon kasvaneesta kuormituksesta huolimatta saavutetta- vissa edellä tarkoitettua vähimmäisvaatimusta olennaisesti parempi tulos.
Mikäli jätevesien käsittelyn siirtämisestä luovutaan tai sen toteutta- minen viivästyy, voidaan lupamääräystä 1) tarkistaa uudelleen ym- päristönsuojelulain 58 §:n nojalla. Nykyinen lupa tulee tarkistettavak- si viimeistään 31.12.2007 jätettävän lupamääräysten tarkistamisha- kemuksen yhteydessä.
Tällä päätöksellä tehtävästä lupamääräysten muuttamisesta ei ai- heudu ympäristön merkittävän pilaantumisen vaaraa.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulain 43 § ja 58 §
VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Ympäristölupavirasto on ottanut lausunnot huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla.
KÄSITTELYMAKSU 588 euroa
Sovellettu säännös
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (17.12.2003/1238) 2 §
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Valitusaika päättyy 27.12.2004.
Valitusosoitus on liitteenä.
Sinikka Laitakari
Markku Mäkelä Heikki Penttinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinik- ka Laitakari, Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen.
Asian on esitellyt Sinikka Laitakari.
SL/sn
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristön- suojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai säh- köpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettä- vissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
