Soranoton vaikutus pohjaveteen. Tutkimusraportti II : Alueelliset pohjavesitutkimukset. Osa A. Tutkimustulokset

VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA

Nro 329

SORANOTON VAIKUTUS POHJÄVETEEN Tutkimusraportti II

Alueelliset pohj avesitutkimukset Juho Hyyppä, Heikki Penttinen Osa Ä. Tutkimustulokset

Nro 329

SORÄNOTON VAIKUTUS POHJÄVETEEN Tutkimusraportti II

Alueelliset pohj avesitutkimukset Juho Hyyppä, Heikki Penttinen Osa Ä, Tutkimustulokset

Vesi- ja ympäristöhallitus Geologian tutkimuskeskus Tiehallitus

Vesi- ja ympäristöhallitus 1993

Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksesta, PL 250, 00101 HELSINKI

ISEN 951—47—4692—5 ISSN 0783-3288

Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo Helsinki 1993

KUVAILULEHTI

Julkaisija Julkaisun päivämäärä

Vesi— ja ympäristöhallitus 9,12J992

Tekijäj) Toimielimestä: nimi puheenjohtaja

Juho Hyyppä ja Heikki Penttinen Johtoryhmä: Tuomo Hatva (pj)

Julkaisun nimi (myösruotsinkielinen) Soranoton vaikutus pohjaveteen

Tutkimusraportti 11: osa A. Tutkimustulokset, osa B. Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset

Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimenaseftamispum

Tutkimusraportti VYH, GTK, TieH L$.19$3 Julkaisun osat

Osa A: Tutkimustulokset

Osa B: Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tiivistelmä

Osa A: Tutkimuksen tavoitteena oli seurata pohjaveden pinnan ylä— ja alapuolisen soranoton vaikutuksia pohjaveteen erilaisissa hydrogeologisissa olosuhteissa. Tutkimuksia tehtiin 30 pohjavesialueella etelä—, lounais— ja keski—

Suomessa sekä Pohjanmaalla. Vesinäytteitä otettiin neljä kertaa vuodessa pohjavesiputkista, vedenottamoista, lähteistä ja pohjavesilammikoista, yhteensä $6 kohteessa, Vesinäytteistä tehtiin 35—40 veden laatumääritystä, Soranotto aiheuttaa muutoksia sekä pohjaveden laadussa että pohjaveden pinnan korkeudessa ja sen vaihtelussa, Hapan sadevesi huuhtelee maa—ainesta, jolloin veteen liuenneiden suolojen määrä ja veden laatuvaihtelut lisääntyvät, Pohjaveden happamoitumiskehitys nopeuttni. Sorakuoppien pohjavesilammissa veden koostumus vaihtelee kuten pintavesissä vuoden aikojen mukaan. Lampiveden laadun suuri vaihtelu lisää pohjaveden laadun vaihtelua.

Osa B: Pohjaveden laatuun vaikuttavat niin luonnontilaisilla kuin soranottoalueilla geologiset tekijät (kallioperä, maaperä) ja maantieteellinen sijainti. Soranottoalueilla muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita ja siten sen määrää ja laatua eniten biologisesti aktiivisen maannoskerroksen poisto, mikä lisää pohjaveden likaantumisriskiä. Kaivun syvyys ja laajuus sekä ottoalueen sijainti pohjavesialueella ovat muita pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavia tekijöitä. Pohjavesilammen tila riippuu keskeisesti pohjaveden laadusta, lammen koosta, muodosta ja sijainnista.

Lammen vaikutus pohjaveden laatuun on suurin siellä missä pohjaveden pinnan alainen soranotto on suoritettu pohjaveden koko virtauskentän poikki, jolloin se voi ulottua yli kilometrin etäisyydelle lammesta. Soranotosta johtuvat pohjaveden laadun vaihtelut vaikeuttavat vedenottamoissa alkalointia, raudan poistoa ja korroosion ehkäisyä.

Hyvälaatuisen pohjaveden saanti edellyttää sen suojelutoimenpiteitä kuten soranottoa koskevia rajoituksia.

Asiasanat (avainsanaO

Pohjavesi, soranotto, ympäristövaikutukset, maannos, veden laatu, veden korkeus ja vesiensuojelu

Muut tiedot

Tutkimukseen liittyvät tutkimusraportit 1, III ja IV (VYH, monistesarja) sekä Raportti V (VYH:n julkaisuja, Sarja B15) ja Tutkimusraportti 1/1993. (Ympäristöministeriö, kaavoitus— ja rakennusosasto)

Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN

Vesi— ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 329 951—47—4692—9 0783—3288

Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus

Osa A 231 Suomi Julkinen

Osa 3 142

Jakaja Kustantaja

Vesi— ja ympäristöhallitus Vesi— ja ympäristöhallitus

Kuntatoimisto PL 250

puh. (90) 6951 295 00101 HELSINKI

PRESENTATIONSBLAD

Utgivare Utgivningsäatum

Vatten och miljöstyrelsen 9J11992

Forfnttare ^— 0gar namn oräföranäe

Juho Hyyppa och Heikki Penttinen Lcdningsgrupp. 1 uomo Hatva (ordL) Pubilkation (även den finska titein)

Inverkan av grustäkt på grundvattnet

forskningsrapport II del A. Forskningsresultatcn del 13. Diskussion och slutsatsr (Soranoton vaikutus pohjaveteen

Tutkimusraportti 11 osa A Tutkimustulokset osa B Tutkimustulostcn tarkast lu ja johtopaätokset

Typav publikation Uppdragsgivare Datum for Wlsättandet av organet

Forsknmgsrapport VMS,GfC,VägS 1 8 1983 Pubtikationens delar

Del A. Fe rskningsresultaten

Dcl B Diskus ion av rcsultatcn och siutsatser Referat

Del A Undersökningens mål var aft kontrollera inverkan av grustäkt under och ovanom grundvattennivån på grundvattnct i olika hydrogeologiska förhållanden Undersökningar gjordcs i 30 grundvattenområden i södra, sydvästra och mellersta Finland samt i Osterbotten, Vattenprov togs fyra gånger ¹ året från grundvattenrör, vattentäkter, källor och grtindvattendammar, i totait $6 målområden, Av vattenproven gjordes3540vattenkvalitetsbestämningar. Grustäkt orsak3r förändringar både i grundvattnets kvalitet och nivå och i nivävariationerna Surt regnvatten urlakar jordmånen, varvid dc ; vattnet upplösta saltmängdema och vattncts kvalitetsvariationer okar Forsurningen av grundvattnet forsnabbas 1 grusgroparnas grundvattendammar varierar vattncts sammansiittning på samma sätt som i ytvattnen enligt årstiderna Stora variaioner ⁱ dammvattnets kvahtet ökar variationen i grundvattnets kvalitet

Dcl B. Grundvattnets kvalitet påverkas både i natuiförhällanden och ⁱ grustaktsområden as geologiska faktorer (bcrggrund, jordmån) och geografiska lage. Avlägsnandet av det biologiskt aktiva jordmånslagret förandrar mest grundvttnets hildningsförhållanden och darmed dess kvantitet och k alitet ‘ilkct okar riskcn for fororcrnng av xrund ttnt 1 aktens djup och storlek samt täktområdets lage 1 grundvattenomr d t är andra faktorcr som inverkar på grundvatti ts kvalitet och kvantitct Faktorer som inverkar ccntralt pä grundsattendarnmarnas tillstånd är grundvaitni.is kvalitet, dammeiis storlek, form, djup och läge i grundvattenom;ådet En damms största rnverkan på grundvattnct uppkommer när grustäkten under grundsattenytan har skett tvär öscr hela stromningsfältet vawid ctfckter ia kan stracka sig ovcr en kilomcter från dammen, Kva1itetsvariationrna hos grundvattnet, som beror pä grustäkten, forsvårar alkaliseringen av vattnet, järnrcduccnngcn och forhrndrandct a korrosion fillgången pä grundvatten av god kvalitet fc rutsätter skyddsåtgärder och begransningar i grustakten

Sa o yckelo d

Grundvattei grustäkt miljöeffekter, jordmån, vattenkvalitet, vattennivå, vattenskydd Övriga uppgitter

rili a&rsokringan hör forskiiingsrapporterna 1 III och IV (\MS Juplikaterie

)

111993

5riens namn och nummer !SBN I5SN

Va tcn— o h niiljöstyrelsens duplikatseric nr 329 951 474692 9 0783 3288

Sidantal Pns Sek etessgrad

Dcl A 231

Del 13 14” finska Offentlig

Disiributiun Förlag

Va ten och miljostyrelscr Vattcn och iriljostyriscn

koiimunhyrån PB 250

1 (90) 69 1 2

Published by

National Board of Waters and the Environment

DOCUMENTATION PAGE

Date ofpubh’cation 9.12.1992 Author(s,)

Juho Hyyppä and Heikki Penttinen Organ: (narne, chairman)

Management group: Tuomo Hatva (chairman)

TitIe of publlcation

Research report II: Part A: Research results.

Part 3: Assessment of the results and conclusions Tutkimusraportti 11: Osa A. Tutkimustulokset.

Osa 3: Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset.

Type of pubileation Commissioned by

Research report National Board of waters and Environment 1,8.1983 Geological Survey of Finland

finnish National Road Administration Partsof publlcation

Abstract

Part A: The purpose of the research project was to follow up the effects of gravel extraction, above and below groundwater table, on groundwater under different hydrogeological conditions. Investigations were made in 30 groundwater formations in southem, southwestem, and central Finland and in Ostrobothnia. Water sampies were taken four times a year from groundwater pipes, water intakes, sources and groundwater ponds, at a total of 86 sites. Some 34—40 water quality analyses were made from the samples. Gravel extraction causes changes in groundwater quality as weli as in the elevation of the groundwater table and its variation. Acid rain flushes the soil, increasing the quantity of dissolved salts and water quality variations. The acidification of groundwater accelerates. The composition of water in groundwater ponds varies in the same way as that of surface water, seasonally. The great variations in the quality of pond water increase the variations in groundwater quality.

Part 3: Removal of the biologically active humic soil Iayer has the greates effect on the quality of seep water and groundwater, and increases the risk of groundwater pollution. Other factors are the hydrogeological conditions of the aquifer, its geographic location, the extent of the intake area and its location in the aquifer. factors with great infuence on the state of the groundwater ponds are groundwater quality, size of the pond, its shape, depth and location in the aquifer. The impact of a pond excavated across the flow field of the aquifer is the greatest and can be observed at more than a kilometers distance from the pond. Geological factors and the geographical location of the area affect groundwater quality in gravel extraction sites both above and below the groundwater table. Gravel excavation can influence the stability of water quality at the intake, make alkalization and removal of iron more difficult and increase the corrosive properties of water. To secure the availability of good—quality groundwater pretective measures and restictions conceming gravel extraction are required.

Keywords

Groundwater, gravel cxtraction, gravel excavation, topsoil, hurnic soil layer, groundwater ponds, water quality, groundwater table

Other information

Related research reports 1, II, 1II and IV (Duplicate Series of the NEWE) ReportV: Gravel extraction and groundwater protection (Publications of NBWE —series B 15) and Report VI: Groundwater and gravel extraction (Research Report 1/1993. Ministry of the Environment, Physical Planning and Building Department)

Distributed by

National Board of Waters and Environment P.O. Box 250, Sf—00101 HELSINKI

0786—3288!SSN

Confidentiality Public

Publlsher

National Board of Waters and Environment P.O. Box 250, Sf—00101 HELSINKI Series (key titte and no.)

Duplicate series of NBWE no 329

Pages Language

Part A 231 finnish Part B 14$

951—47—4692—9ISAN

Price

*

ÄLKUSÄNÄT

Vesi- ja ympäristöhallitus, Geologian tutkimuskeskus ja tiehallitus aloittivat vuonna 1983 yhteistyäprojek tin, jonka tavoitteena oli selvittää soranoton vaiku tuksia pohjaveteen. Projektin koordinoinnista on vastannut vesi- ja ympäristähallitus.

Yhtei styöproj ektin johtoryhmän puheenj ohtaj aksi va littiin hydrogeologi, fil.tri Tuomo Hatva ja jäsenik si dipl.ins. Tapani Suomela ja fil.kand. Heikki Penttinen vesi- ja ympäristöhallituksesta, fiLlis, Juho Hyyppä (1983-1988), fil.kand. Matti Taka (1985- 1987), fil.tri Martti Salmi (1988-1992) ja fil.tri Jouko Niemelä (1988-1992) Geologian tutkimuskeskukses ta, sekä dipl.ins. Erkki Matilainen (1983-1988) ja dipl.ins. Tuomo Kallionpää (1988-1992) tiehallituk sesta.

Älueellisista tutkimuksista vastasivat fil.lis. Juho Hyyppä ja fil.kand. Heikki Penttinen, mikrobiologisis ta tutkimuksista fil.kand. Kimmo Kuusinen, lammikoiden kasvillisuustutkimuksista fil.kand. Carita Nybom sekä vajovesitutkimuksista LuK Matti Sandborg. Projektin tutkijoina olivat fil.kand. Birgitta Backman (1984- 1988) ja LuK Matti Sandborg (1989-1991). Lysimetrien suunnitteluun ja kenttätöihin osallistuivat Eero Visa Geologian tutkimuskeskuksesta ja vesinäytteiden ot toon Marianne Lehtiä.

Projektisihteereinä toimivat fil.kand. Birgitta Back man (1984-1988), fil.kand. Marianne Lehtiä (1988- 1990) ja fil.kand. Anna-Liisa Kivimäki (1991-1992), Projektin konsultteina toimivat Maa ja Vesi Oy (1984- 1992), ja Juho Hyyppä (1989-1992) Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy (1988-1991). Tutkimusaineiden käsittelyyn ovat osallistuneet projektisihteerit sekä fil.kand. Taina Nysten ja fil.kand. Kimmo Kauppila.

Vesinäytteiden ottoon ja analysointiin ovat osallistu neet projektin tutkijoiden lisäksi: Helsingin, Keski Suomen, Kokkolan, Oulun, Turun ja Vaasan vesi- ja ympäristöpiirit ja Geologian tutkimuskeskus. Vesinäyt teet analysoitiin vesi- ja ympäristöpiirien sekä Geologian tutkimuskeskuksen toimesta.

Projektin rahoitukseen osallistuivat:

Vesi- ja ympäristähallitus, tiehallitus, Geologian tutkimuskeskus, Ympäristäministeriö, Maj ja Tor

Nesslingin säätiö, Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry., Rakennusalan neuvottelukunta.

Tämä raportti on tehty virkatyönä (vesi- ja ympäristö hallitus ja Geologian tutkimuskeskus). Raportin tar kistamiseen ovat osallistuneet raportin tekijät sekä johtoryhmän jäsenet vuonna 1992. Raportin kuvien suunnittelusta vastasi vesi- ja ympäristöhallitus.

Kuvat piirsi Sirkka Vuoristo ja Oili Ahola vesi-ja ynpäristöhallituksesta. Raportin viimeistely ja toimi tustyö tehtiin vesi- ja ympäristöhallituksessa.

SISÄLLYS

ÄLKUSANÄT ^.

1 JOHDÄNTO

2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

3 ESISELVITYKSET JA VÄLIRÄPORTIT 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

4.1 Tutkimusalueet

4.2 Vesinäytteiden analysointi ja tietojen keräily

5 TULOKSET

5.1 Sadeveden koostumus

5,2 Etelä-Suomen tutkimusalueiden kuvaus 5.2.1 Tutkimusalue 1. Fazerila, Vantaa 5.2.1.1 Yleiskuvaus

5.2.1.2 Pohjaveden laatu 5.2.1.3 Lammikkoveden laatu

5.2.2 Tutkimusalue 2. Seutula, Vantaa.

5.2.2.1 Yleiskuvaus

5.2.2.2 Polijaveden laatu 5.2.2.3 Lammikkoveden laatu

5.2.3 Tutkimusalue 3. Fira, Tuusula.

5.2,3.1 Yleiskuvaus...

5.2.3.2 Pohjaveden laatu

5.2.3,3 Lammikkoveden laatu 35

5.2.4 37

5.2.5.1 37

5.2.5.2 40

5.2.5 40

5.2.5.1 40

5.2.5.2 41

5,2.6 44

5.2.6.1 44

5.2.6.2 44

5,2.7 48

5.2.7.1 48

5.2.7.2 49

5.2.8 52

5.2.8.1 52

5.2.8.2 52

13 13 14 15 15 17 18 18 19 1919

O O , 23

26

O . 29

O . 29

O . 29

31 3333 33

Tutkimusalue 4. Ristikivenmäki, Tuusula.

Yleiskuvaus

Lammikkoveden laatu

Tutkimusalue 5. Kapulasillanmäki, Tuusula.

Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu

Tutkimusalue 6. Palaneenmäki, Tuusula.

Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu

Tutkimusalue 7. Teilinummi, Nurmijärvi Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu

Tutkimusalue 8. Patamäki, Nurmijärvi ^. Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu

5.2.9 Tutkimusalue 9 ja 10, Nurmijärvi, Salmelanmäki ja Pentinsuonmäki ^. 5.2.9.1 Yleiskuvaus

5.2.9.2 Polijaveden laatu

Salmelanmäki ennen maa-ainesten ottoa.

Salmelanmäki maa-ainesten oton aikana.

Salmelanmäen lähde Pentinsuonmäki

Tutkimusalue 11. Lammi, Salimäki Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu ^.

Varsinais-Suomen tutkimusalueiden kuvaus 5.3.1

5.3.1.1 ^{. . . .} 6969

5.3.1.2 ^{. . .} . 70

5.3.1.3 ^{. . .} 76

5.3.2 . 83

5.3.2. . . . 83

8487

5.3.3 ^{. . . .} 92

53.3.1 ^{. . . .} 92

5.3.3.2 ^{. . .} . 93

5.3.3.3 ^{. . .} . 95

5.4 . . . . 99

5.4.1 ^. . 99

5.4.1.1 , 99

5 4 1.2 .100

5 4.1,3 . .104

542 .108

5.4,2,1 108

5.4.2.2 .110

5.4,2 3 .113

5.4.3 . .115

5.4.3.1 . .115

5.4.3.2 . .120

5.4.3.3 . .128

5,4,4

5.4.4.1 . .131131

5.4.4.2 . .131

5.4.4,3 . .131

5.4.5 . .135

5.4.5.1 . .135

5.4.5.2 . .136

5.4.6 Tutkimusalue 21. Kurunkangas, Laihia 5.2,10

5.2.11 5.2.12 5.3

5555 5858 5862 65 6666 66 69 Tutkimusalueet 12 ja 13. Paimio

Nummensuo ja Saari Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu.

Tutkimusalue 14. Antintalo, Rusko.

Yleiskuvaus...

5.3.2.21 Pohjaveden laatu ^{. . . . .}

5.3.2.3 Lammikkoveden ^,,,.,,,.

Tutkimusalue 15. Alho, Masku Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

Etelä-Pohj anmaan aluekuvaus.

Tutkimusalue 16. Ylistaro, Kokkokangas Yleiskuvaus. ^{. . .}

Pohja eden laatu ^{. .} Lammikkoveden laatu. ^{. . . . .}

Tutkimu-alue 17 Haaruskangas, Alahärmä.

Yleiskuvaus...,...,...

Pohjaveden laatu

Lammikkoveden laatu...

Tutkimusalue 18. Kolnebacen, Maalahti.

Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

Tutkimusalue 19. Pensalankangas, Oravainen. ^.

Yleiskuvaus.

Pohjaveden laatu ^{. . . . . . . .} Lammi kkoveden laatu.

Tutkimusalue 20. Älahärmä, Ekokangas Yleiskuvaus...,,.

Lammikkoveden laatu

137 5.5 Väli-Suomen tutkimusalueiden kuvaus. 138

5.5.2 5.5,2,1 5.5.2.2 5.5.3 5.5.3.1 5.5.3.2 5.5.3.3 5.5.4 5.5.4.1 5.5.4.2 5.5.4,3 5.5.5 5.5.5.1 5.5.5.2 5.5.5.3 5.6

5.6.1 5.6.1.1 5.6.1.2 5.6.1.3 5.6.2 5.6.2.1 5.6.2.2 5.6.2.3

O 147

O 147 148

O 151 .151.153

O 153 .156.156 .158.160

.163.163 .164.166

168 .168.168

O 168

O 175 177

O 177 .184179

5.6,3 5.6.3.1 5.6.3.2 5.6.4 5.6.4.1 5.6,4.2 5.6.4.3

Tutkimusalue 29. Puolivälinharju, Ylikiiminki

Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu

Tutkimusalue 30. Teeriselkä, Koniharj u, Haukipudas

Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

O 187

.187.188

.190190 .192

O 200

LIITTEET:

Selityksiä

Sadeveden pitoisuusarvoja vuosina 1983 ^— 1988

Piirustusten ja taulukoiden merkinnät.

Lammikoiden ja niiden lähiympäristön kasvillisuus

Pohjavesilammikoissa ja niiden ympä- ristössä tavatut kasvit

5.5.1 Tutkimusalue 22. Saarijärvi, Lannevesi ^. .138

5.5.1.1 Pohjaveden laatu 140

Tutkimusalue 23. Haapajärvi, Pitkäkangas Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu

Tutkimusalue 24. Kannus, Hietakangas Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

Tutkimusalue 25. Sievi, Hollanti ^. Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

Tutkimusalue 26. Karhinkangas, Lohtaja Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

Pohjois-Pohj anmaan tutkimusalueiden kuvaus

Tutkimusalue 27. Kiiminki, Jääli ^. Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

Tutkimusalue 28. Onkamonselkä, Haukipudas Yleiskuvaus

Pohjaveden laatu Lammikkoveden laatu

Liite 1.

Liite 2.

Liite 3.

Liite 4.

Liite 5.

O 205

O 206

O 214

.216 230

JOHDÄNTO

Maa-aineksen otto muuttaa niitä olosuhteita, jotka säätelevät veden koostumusta sade- ja sulamisvesien imeytyessä pohjavedeksi ja syntyvän pohjaveden määrää sekä sen liikkumista maaperässä.

Nykyisin sovellettujen ohjeiden mukaan tulee soran—

otossa jättää pohjavedenpinnan yläpuolelle suojaker ros. Suojakerroksen merkityksestä pohjaveden suojelul le ei ole selvää käsitystä. Myöskään pohjavedenpinnan alapuolelta tapahtuvan soranoton vaikutuksista pohja- veteen ei ole riittävästi tutkimustietoa.

Soranoton ja pohjaveden hankinnan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät tietoja soranoton vaikutuk sista pohjaveteen. Myös jälkihoidon ja suojatoimenpi teiden vaikutukset tulee tuntea. Näin luodaan edelly tykset hyvälaatuisen pohjaveden jatkuvalle saannille ja turvataan maa-ainesten otto.

Näiden asioiden selvittämiseksi käynnistettiin vuonna 1983 vesi- ja ympäristöhallituksen, Geologian tutki muskeskuksen ja tiehallituksen yhteistyöprojekti.

Tutkimusalueet ja -menetelmät valittiin vuosien 1983- 84 esiselvitysten perusteella. Havaintoputkiverkosto rakennettiin vuonna 1984. Vuoden 1985 aikana tehtiin kohdealueilla täydentäviä maastotutkimuksia ja aloi tettiin laaja näytteenotto.

Tässä tutkimusraportissa esitetään alueelliset so ranottoalueita ja niille syntyneitä lammikoita koske vien pohjavesitutkimusten tulokset vuosien 1985-1988 ajalta. Seurantaa jatketaan osaraportissa B esitetyl lä tavalla.

2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

Tutkimuksen päätavoitteena oli hankkia perustietoutta soranoton vaikutuksista pohjaveteen erilaisissa olosuhteissa pohj aveden suoj elutoimenpiteiden arvioin tia varten. Koska esitettyjä tavoitteita oli vaikea saavuttaa pelkästään alueellisten pohj avesitutkimusten avulla, tehtiin lisäksi lysimetritutkimuksia. Tutki mustulokset on esitetty tutkimusraporteissa III ja IV. Tutkimusten perusteella on määritelty pohjavesien suojelusuositukset osaraportissa V: Soranotto ja pohjavesien suojelu.

Alueelliset pohjavesitutkimukset olivat pääasiassa perustutkimusta, jota ei ole maassamme aikaisemmin tehty. Yksittäiset tutkimustavoitteet olivat seuraa vat:

a) seurata pohjavesialueilla soranoton vaikutuk sia pohjaveden laatuun ja pohjaveden pintaan

erilaisilla alueilla maar eri osissa eri vuodenaikoina

b) selvittää soranottotilanteen ja laajuuden vaikutusta pohjaveden laatuun

c) seurata veden laatumuutoksia erilaisissa soranoton seurauksena syntyneissä pohja vesilammikoissa

d) seurata lammikon koon, syvyyden ja sijainnin vaikutusta pohjaveden laatuun

e) seurata eriasteisen soranoton ja lammikoitu misen vaikutusta käytössä olevien vedenotta moiden veden laatuun

f) selvittää pohjaveden likaantumista soranotto alueilla

g) tutkia happamoitumisen vaikutusta pohjaveden laatuun

3 ESISELVITYKSET JA

VÄLI RAPORTIT

Tutkimustyö aloitettiin vuosina 1983-84 esiselvityk sillä. Selvitykset tehtiin kirjallisuustietojen, karttatulkintoj en ja maastotutkimusten perusteella.

Tutkimuksen aikana on vuosina 1935-88 julkaistu lisäk si lehtiartikkeleita, väliraportteja sekä tehty opin—

näytetöitä. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät tässä vaiheessa tehdyt raportit ja julkaisut:

Hatva, T. Backman, 3, Hyyppä, J. Penttinen, H., Sandborg, M. 1988. Maa-ainesten oton vaikutus pohjave teen, tutkimuksen esittely Geologi, vol. 40, no. 4- 5, s. 79-84.

Hatva, T. 1990 Maa-ainesten ott ja pohjavesien suojelu. Ympäristönsuojelupäivät Vuokatin urhei luopisto, Sotkamo. 1. ^- 3.10.1990. s 36-41. Luento moniste.

Hyyppä, Juho, 1985. Miten soranotto vaikuttaa pohjave den laatuun. Vesipäivä 1984. Vesiyhdistys r.y. Helsin ki s. 115—147.

Liski, U-M. 1988. Soranoton vaikutukset pohjaveden laatuun Noormarkun Harjakankaan ja Finpyyn pohjavesi alueilla. Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallitus. 32 5.

Pro—gradu -työ. Vesi- ja ympäristöhallituksen monis tesarja 113. IS3N 951-47-1728-7, ISSN 0783—3288

Seppinen, 0. 1987. Luonnontilaisten harjujen ja soranottoalueiden maaperän pintaosien kemiallisista ominaisuuksista Tuusulan harjujaksolla. Helsinki, Helsingin yliopisto. 52 s. Pro gradu-työ Geologian laitos, Geologian ja paleontologian osasto.

Tie- ja vesirakennushallitus, 1983. Pohjaveden suojelu maa—ainesten kaivussa. Helsinki. Tie- ja vesiraken nushallitus, Maa ja Vesi Oy. 56 s. TVH 731624, ^ISBN 951—46—7172-4.

Tie- ja vesirakennushallitus. 1984. Pohjaveden pinnan läheltä ja sen alta tapahtuvan kaivun taloudellinen merkitys Suomessa. Helsinki. Tie- ja vesirakennushal litus, Maa ja Vesi Oy. 18.12.1984. 29 s.

Vesi- ja ympäristöhallitus. 1987. Maa-aineksen oton vaikutus pohjaveteen. Projektin erittely ja vuosien 1984-85 tulokset. Helsinki. 34 s. Vesi- ja ympäristö hallituksen monistesarja 32. ISBN 951-47-0241-7, ISSN 0783-3288,

Vesi- ja ympäristöhallitus. 1988. Maa-aineksen oton vaikutus pohjaveteen. Projektin esittely ja vuosien 1984 ja 1985 tulokset. Helsinki. Raporttiosa 146 s.

Liiteosa 189 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monis tesarja 57. IS3N 951-47-0270-0, ISSN 0783-3288.

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

4.1 TUTKIMUSÄLUEET

Tutkimusalueet valittiin esiselvityksen perusteella.

Alueet painottuvat vedenhankinnan ongelma-alueille, missä myös projektin tuottaman tiedon tarve on suurin.

Tutkimuksia tehtiin 30 pohjavesialueella, jotka si jaitsivat 18 erillisellä harjujaksolla.Pohjaveden tutkimuspisteitä oli yhteensä 86 (kuva 1).

Vertaamalla pohjaveden koostumusta alueilla, jotka ovat samankaltaisissa geologisissa ja ilmastollisissa olosuhteissa voidaan erilaisen soranoton vaikutuksia pohjaveteen tutkia. Keskenään vertailukelpoisimpia ovat läheiset samaan harjujaksoon kuuluvat alueet.

Laajin ja tarkimmin tutkittu alue on Tuusulan harju- jakso.

Alueet on pyritty valitsemaan niin, että niillä ei ole veden ottoa lukuunottamatta muita ulkopuolisia häiriötekijöitä kuin soranotto. Veden otto vaikuttaa tutkimusalueilla pohjavedenpintaan, joka alenee veden oton seurauksena ottamon lähiympäristössä. Veden oton vaikutus pohjavedenpintaan on otettu huomioon soranot toalueilla tapahtuvaa pohj avedenpinnan vaihteluvälej ä tarkasteltaessa.

Näytteenotto tapahtui kaikkina vuodenaikoina v. 1985- 89, koska pohjaveden koostumus vaihtelee kasvillisuu den toiminnan, vajonnan määrän ja lämpötilan mukana.

Normaali näytteenotto tehtiin neljä kertaa vuodessa, mutta tärkeimmissä kohteissa useammin.

s:

J

ö22. ^{! -}

.-. ,?: ^-

,- -::- t’

i6w ^‘— ‘-l--‘.Y

Vantaa. Fazerila Turoulan izjus Lammi, Salimäki

Paimio, Nummensuo ja Saari Rusko Artintalu

Masku, Alho

Ylistaro. Kokkokangas Alahärmä, Haaruskangas Maalahti, Kolnebacken Oravainen. Pensalankangas Alahärmä. Ekokangas Laiha, Kurunkangas Saarijärvi, Lannevesi Haapaves;, Pitkäkangas Kannus, Hietakangas Sievi, Hollanti Lohtaja, Karhinkangas Kiiminki, 3431;

Haukipudas. Onkamonselkä Ylikiiminki, Puolivälinharju

Haukipudas, Teeriselkä 2 9

31 86

Kuva 1, Tutkimusalueiden sijainti. Karttapohjana on Suomen maaperä 1: 1 milj, harjut ja reunamuodostumat, GTK, l984

tutkimus- alueen nro

pohjavesi näytepaikka soranottoalue

luonnontilainen lammikko

alue näytepaikka

soraa otettu pohjaveden pin nan alapuolelta

yhteensä

1.

2-10 11 12—13.

14 15 16 17.

18.

19.

20.

21 22.

23.

24 25.

26 27 28.

29.

30.

1 2

3 13

2 — 2

1 4 8

— 2 4

— 2 3

1 1 2 4

2 1 3 6

3 1 1 5

1 ^— 1 2

— — 1 1

1 ^— — 1

2 1 ^— 3

2 1 — 3

1 1 1 3

1 - 3 4

1 — 1 2

3 1 2 6

2 — 2 4

— 1

7 ^—

44 12

Taulukko 1. Soranottotilanteen mukainen tutkimusalueiden luokitus ja niiden lukumäärä.

LUONNONTILÄISET ALUEET tutkimusalueita

1.0 Luonnontilainen harju 12 kpl

2 SORÄNOTTOÄLUEET

2.1 Pintamaa on poistettu, laajamittainen 1 soranotto ei ole vielä alkanut

2.2 Laajamittainen soranotto on käynnissä 6 pohj avedenpinnan yläpuolella

2.3 Laajamittainen soranotto on käynnissä (1) pohj avedenpinnan alapuolella

3 SORÄNOTTO PÄÄTTYNYT

3.1 Ollut aikaisemmin jonkin verran pohja- 3 vedenpinnan yläpuolista soranottoa

3.2 Ollut aikaisemmin jonkin verran pohja- 2 vedenpinnan alapuolista soranottoa

3.3 Ollut aikaisemmin laajalti pohjaveden- 5 pinnan yläpuolista soranottoa

3.4 Ollut aikaisemmin laajalti pohjaveden- 11 pinnan alapuolista soranottoa

3.5 Jälkihoidettu alue, jolta aikaisemmin on 2 otettu soraa pohjavedenpinnan yläpuolelta 36 Jälkihoidettu alue, jolta aikaisemmin on 1

otettu soraa pohjavedenpinnan alapuolelta

Havaintoputket on asennettu mahdollisuuksien mukaan pohj aveden virtaussuunnassa kaivualueen yläpuolelle, kaivualueelle ja sen alapuolelle. Tavoitteena oli tutkia kaivun aiheuttamia muutoksia pohjaveden laatuun ja pinnankorkeuksiin. Yläpuolinen putki on vertai luputki, joka edustaa luonnontilaisia olosuhteita.

Pohjaveden laatuun vaikuttavat soranoton lisäksi useat geologiset, biologiset ja fysikaaliset tekijät, joiden suhteita on pyritty selvittämään keräämällä kaikista tutkimusalueista pohjaveden laatuun todennä köisesti vaikuttavat tekijät ja arvioimaan niiden vaikutus.

Tärkeimmät geologiset tekijät, jotka tutkimuksessa selvitettiin olivat muodostuman muoto, rakenne ja maa-aines, virtausta estävät kerrostumat sekä pohjave—

sialtaan koko. Tutkimuksissa on käytetty maatutkaa, seismistä luotausta sekä kairauksia ja otettu maanäyt teitä.

4.2 VESINÄYTTEIDEN ÄNÄLYSOINTI JA TIETOJENKÄSITTELY

Pohjavesinäytteistä määritettiin kentällä lämpötila, väri, sameus, pH, sähkönjohtavuus, happipitoisuus ja

hiilidioksidipitoisuus ja mitattiin vedenpinnan kor—

keus, Laboratoriomääritykset tehtiin vesi— ja ympäris—

töpiirien ja Geologisen tutkimuskeskuksen laborato riossa (taulukko 2).

Taulukko 2. Vesinäytteistä tehdyt määritykset. Täh—

dellä* merkityt määritykset tehtiin tihennetyssä näytteenotossa, lysimetri- ja sadevesi— ja pohjavesi—

näytteistä.

Määritys Määritys

Vapaa hiilihappo C02 Fek.strept. bakt.

Liuennut happi 02 Koliform. bakt. 35°C Älkaliniteetti* Fek. koliform,

Väriluku bakt, 44°C

pH Kalsium Ca*

Sähkönjohtavuus 250C* Magnesium Mg*

KMnO4•luku* Natrium Na*

Kokonaistyppi N Kalium K*

Ammonium NH4 Rauta Fe*

Nitraatti NO3 ^* Mangaani ^Mn*

Nitritti NO2 Sinkki Zn*

Kokonaisfosfori P Kupari Cu*

Fosfaatti P04 Nikkeli Ni*

Kloridi Cl Lyijy Pb*

Suifaatti 504 Kadmium Cd*

Piihappo Si02* Kromi Cr Orgaaninen hiili C Koboltti Co*

Kiintoaine Älumiini A1*

Klorofylli Radon Rn

Tutkimusaineiston tilastollinen käsittely on tehty taulukon 1 mukaisesti. Aineisto on jaettu tällöin maa—ainesten ottotilanteen mukaan kymmeneen ryhmään.

Tilastollisessa käsittelyssä on käytetty aineistoa vain, jos vedenotolla ei ole ollut vaikutusta pohjave—

teen

Aineisto on tallennettu ja käsitelty GTK:n VAX-tieto—

koneella. Tallennus-, tarkistus-, käsittely- ja tulostusohjelmat ovat tehneet suunnittelijat Pentti Mannelin ja Sirkka Lojander, Äineisto siirrettiin vuonna 1989 vesi- ja ympäristöhallituksen VAX—tietoko—

neelle. Aineiston käsittelystä ja tulostuksesta vas—

tasivat hydrogeologi Taina Nystn ja suunnittelija Kimmo Kauppila.

5 TULOKSET

5.1 SADEVEDEN KOOSTUMUS

Merkittävä osa vajo- ja pohjaveden ioneista on peräi sin sadevedestä. Sadeveden koostumuksessa on suuria alueellisia eroja, jotka tulee ottaa huomioon vajo—

ja pohjaveden koostumuksen tarkastelussa,

Sadeveden koostumusta seuraattiin Tuusulan lysimet riasemalla. Näytteet sisälsivät myös kuivan laskeuman liuenneen osan.

Sadeveden koostumus vaihteli ilmeisen satunnaisesti vuodenajasta riippumatta. Sadevesi on hapanta, mutta rajua hapanta laskeumaa ei tarkastelujaksolle osunut.

Sadevesi on niukkasuolaista. Änioneista runsaimmin on bikarbonaattia ja suifaattia ja kationeista kalsiumia ja natriumia. Raskasmetallien pitoisuudet ovat pieniä;

eniten on sinkkiä.

Sadeveden pääkomponenttien pitoisuustaso on samaa suurusluokkaa kuin 1970-luvulla. Sadeveden laatu- vaihtelut maan eri osissa on esitetty liitteessä 2.

Taulukossa 3 on esitetty Tuusulassa vuonna 1985 tehty jen sadehavaintojen tulokset.

Taulukko 3. Sadevesinäytteiden koostumuksen vaihtelu rajat (heinäkuu-marraskuu 1985). Tuusulan Kapulasil lanmäki.

pH 4,1—5,3

sähkönjohtavuus 1,6-5,0 mS/m

KMnO4 -luku 5-26 mg/l

Cl 0,5-3,0

NO3 <1—3,7

S04 2,0-10,0

HCO3 2,5—12,8

Ca 0,5—1,6

Mg 0,1—0,6

Na 0,5—1,6

1< 0,05—1,1

Si02 0,2-0,8

Mn <0,02-0,16

Cu 4,2-19 pg/l

Zn <20-120

Ni 1,1—5,0

Pb 0-6,5

CoCd 0,1-1,0

Äl 18—120

5.2 ETELÄ-SUOMEN TUTKIMUSÄLUEIDEN KUVAUS

5.2,1 Tutkimusalue 1. Fazerila,

Vantaa

5.2.1.1 Yleiskuvaus Yleiskuva 2

Karttalehti 204307 Projektiluokka 3.6 Kuva 4

Tutkimusalue sijaitsee Helsingin ja Vantaan rajalla Länsimäestä Vaaralaan ulottuvan sora- ja hiekkamuodos tuman länsireunalla Slåttmossenin pohjoispuolella.

Muodostuma on kerrostunut kalliokohoumien lomiin ja päälle, peittynyt osittain savikerrosten alle ja levinnyt paikoin tasanteiksi. Alueen korkeus on noin

+ 35. Kallioperä on alueei Lsa graniittia, mignatiittia ja kvartsn isiä eli varsin happamia kivilajeja

Harjumuodostumasta on sora ja hieia kaivettu suureksi osaksi pois Tutkimusalueella )‘ ^vuu on ulotettu jo 1960—luvulla pohjaved&npinn r apuolel Kahden lammikon väliselle kannaksel kenrettu vedenot- tamo josta pumpataa v ä ir 1. d Ve denottamon antoisuu,ieki on a v 1 00 ii3/d.

Näytteenottopaikkoin olivat 1 amo ja sen vie ressä oleva etelaisir lDmmik}’ mmkor uurin sy vyys on noin 5 m futkimusalue J i on tcty viime vuosina jälkihoitotoimenpiteitä jotka aloitettiin keväällä 1985 lammikkojen ruoopaukseila, Lisäksi rinteet loivennettiin ja alueelle istutettiin puun taimia. Lammikoiden välissä kulke. ulkoilutie. Näyt teenottolammikossa on kaloja, mutta ei vesikasveja.

0 1 2 3km Lento ken 110 Puskeusantu Vantaa. no

Fuzrtt Iantaa,nol

uuo Lf?I31!93

Kuva 2. Tutkimusalueiden nro 13 iianti, Yleiskart ta. Vantaa ja Tuusu1a

SaI.melanmäki Pentinsuonmäki,

yjpjjärvi, 9;alO

® Korttokeskus, Hetsink 93

Juflcoisulupu L152/93

Kapu lasi [tan mäki Pataneenmäki Tuusula, no 5

0 1 2 3km

1 1

Kuva 3. Tutkimusalueiden nro 41O sijaintL Y1eis kartta. Tuusulan harjujakso.

Taulukko 4. Polijaveden laatu Fazerilan ottamossa (1) Vantaalla vuosina 1985-1988, Ottosyvyys 1 m.

r x Md

Läp, C 22 7 14 6 90 1 78 4.40 10.00 4.00

02 wy/l 13 0.90 0 00 0 40 3 50 1.20

02 kyl. 11 8.59 780 629 3.30 2620 1.36

Voi ^{. ,} .. 083 0..0 080 024 280 103

Kiint 90/1 15 2 0 00 0.45 0,00 1.30 0 47

Säbk.j mS/n 24 2 30 27 30 1 14 24.60 29.00 23.94

Ai.k tre.1/1 24 1.29 1 28 0 07 1.18 1.49 17.17

092 mg/1 14 92.01 91.90 12.61 73,20 125 80 7,30

11093 90/1 24 78 54 77,78 4 57 7198 90 89 17 17

p11 24 6.02 6.00 0,11 5.90 5.30 66.67

Väri ?t 90/1 24 15.21 15.00 11.4’ 5.00 80.00 1.33

X1’04 n/1 24 11 47 11.50 1.55 6.60 14.70 7.38

Kok-N 90/1 13 0.23 0.20 0.09 0.14 0.46 2.52

802 90/1 13 0.00 0,00 0.00 0.00 0.01 0.28

803 90/1 23 0.18 0.03 0.22 0.00 0.66 0.83

11114 90/1 13 0.05 0.04 0.02 0.03 0.10 2.51

904 90/1 21 9.00 5.00 9.94 1,00 46.00 0.91

Kok—P ug/1 1 4,23 5.00 1.74 2.00 8.00 2.43

Cl 90/1 24 27.96 28.00 1.54 25.00 31.00 18.10

S04 90/1 14 31.43 28.50 7,99 25.00 54.00 3,93

Fek strept n 13 0.00 0,00 0.00 0.00 0.00

lScl, 35 C n 13 0.00 0 00 0 09 0.00 0 00

Fek kol.44 C n 13 0.00 0.09 0.09 0.00 0 03

Klorof 90/m3, 0

8102 90/1 23 15.93 15,80 1.67 11.90 19.70 9.55

090. C 90/1 2 3.75 3 75 0.49 3.40 4.10 7,58

Ca 90/1.. 24 26 21 26 00 1 72 23.00 29.00 15 25

Mg 90/1 24 6 69 6.60 0,46 5 90 7.80 14 62

lCok kov, 24 4.68 4 64 0.21 4.36 5,11 21 88

Ne 90/1 24 14.29 14 00 0.69 13.00 16.00 20,70

1< 90/1 24 2.88 2.90 0.16 2.60 3.20 17 95

Fe 90/1 24 0,72 0.71 0,07 0.62 1.00 9.64

90/1... 24 0.57 0.56 0.07 0.41 0.72 8.64

Zn ug/1... 24 30.83 30.09 18.36 0.00 70.00 1.63

Cu ug/1 24 3.35 3.10 1.06 1.90 7.00 3.15

Mi ug/1 24 2.00 2.00 0,41 1.40 3.00 4.83

Pb 90/1 24 0.20 0.00 0.34 0.00 1.20 0.58

Cd 90/1 24 0.11 0.10 0.09 0,00 0.30 1.32

Cr 90/1 24 0.18 0.00 0.31 0.00 1.00 0.50

cc ug/1 24 2.01 2.09 0.34 1.40 2.90 5.86

Al suod 90/1 24 21.67 21.53 4.87 16.00 36.00 4,45

Mc Bq/1 3 69.00 71,00 13.11 56.00 81.00 5.26

Kuva 4. Hydrogeologinen kartta ja näytteenottopistei den si jainti. Tutkimusalue 1. Fazerila, Vantaa.

Tutkimusalueen eteläpuolella oleva Slåttmossen on kuivattu suo. Siellä on turvekerrosten alla saviker ros. Tutkimusalueen ympäristössä ovat häiriöteki jöinä vilkasliikenteiset tiet, teollisuuslaitokset ja kaupunkiasutus

5.2.1.2 Pohjaveden laatu

Taulukko 4 Kuvat 4-8

Ottamon vedessä oli runsaasti ioneja ja se oli samalla selvästi hapanta. Sähkönjohtavuudet olivat 24,6- 29,0 mS/m ja pH 5,9 ^- 6,2, Vedessä olikin runsaan bikarbonaattipitoisuuden ohella paljon hiilidioksidia, 73 ^- 126 mg/l. Myös sulfaattia, 25 ^- 42 mg/l ja kloridia, 25 ^- 31 mg/l, oli tavallista enemmän. Sul faattipitoisuuden vaihteluväli oli nimenomaan ruop pausvaiheessa suhteellisesti suurempi kuin muilla pääanioneilla (Kuva 5). Nitraattia oli vain < 1 mg/l.

Kationien pitoisuudet olivat ruoppauksen jälkeen vuodesta 1987 lähtien lähes vakiotasolla, mutta sitä aikaisemmin etenkin kalsium- ja natriumpitoisuuksissa oli merkittäviä vaihteluita (Kuva 6). Natriumia oli yli kaksinkertainen määrä magnesiumiin verrattuna.

Kovuuden ja alkaliniteetin suhdeluvut 3,7-4,7 olivat suurempia kuin lähimmällä luonnontilaisella alueella Tuusulan Kapulasillanmäessä, ja niiden vuotuinen vaihteluväli kaventui vuosien mittaan. Pohjaveden happamuus kasvoi tutkimuksen aikana hiukan, pH:n vuosikeskiarvo oli 6,05 vuonna 1925 ja 5,90 vuonna

1988 (Kuva 7).

Piihappopitoisuudet pysyivät lähes koko ajan pohja- vesien yleistä Si02 -tasoa korkeammalla, sillä ne olivat yhtä pitoisuutta lukuunottamatta 14,4 ^- 19,7 mg/l (kuva 8). Myös lammikkovesinäytteiden Si02-pitoi- suudet olivat pohjavesien pitoisuustasoa, etenkin jakson alussa, Vedenottamon veden lämpötilat ja niiden vaihtelut, 4,4 ^- 10,0 °C, eivät noudattaneet erityisen voimakkaasti lammikkoveden lämpötilavaihteluita (Kuva 9).

Väriluku, KMnO4 :n kulutus ja orgaanisen hiilen pitoi suus olivat ajoittain erittäin suuria. Kun samalla happipitoisuudet olivat pieniä ja hiilidioksidipitoi suudet suuria, tapahtui pohjavedessä merkittävästi orgaanisen aineksen hapettumista sekä raudan ja mangaanin liukenemista. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat 0,62 ^- 1,0 mg/l ja 0,50 ^- 0,72 mg/l, kun happea oli vain 0,4 ^- 3,2 mg/l.

Kuivatulla suoalueella, jossa kasvaa pienehköä puus toa, ja harjun viereisillä savikerrostumilla on todennäköisesti oleellinen vaikutus Fazerilan pohjave den laatuun, ennen kaikkea vähäiseen happipitoisuu teen, suurehkoihin hiilidioksidi- ja anionipitoisuuk sun.

125 mgt1

105 ^-

65

Q- 55-

45 3

VI 186 VI 167 VI 188 VI v 189

Aika

——

- C02 ^--- HCO3 S04

CC

Kuva 5. Pohjaveden hiilidioksidi-, bikarbonaatti-, suifaatti ja kloridipitoisuudet Vantaan Fazerilan ottamossa (1)

1985—1988.

mgH4c 35.

:E

20

10 5

— t• tO-°--e° OO•t

VI 186 VI 187 VI 186 VI v 169

Aika

Cc ^--- Mg ^----e--’- No ^---- K

Kuva 6. Pohjaveden kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumpi toisuudet Vantaan Fazerilan ottamossa (1) vuosina 1985-1988.

ph ^/ DH/Ak

(1)

0 0

185 VI 186 VI 167

Aika VI 188 VI v 189

pH

Kuva 7. Pohjaveden pH sekä kovuuden ja alkaliniteetin suhdelu vut Vantaan Fazerilan ottamossa (1) vuosina 1985-1988.

02

oc

S102

Kuva 8. Pohjaveden piihappo- ja happipitoisuudet sekä 1ämpöti- lat Vantaan Fazerilan ottamossa (1) vuosina 1985-1988.

/ /•

, —

Aika

Vaikka pohjaveden pH oli vain 5,9 ^- 6,2, pysyi alu miinipitoisuus vielä verrattain pienenä, 16 ^- 36 pg/l. Raskasmetalleista oli eniten sinkkiä, maksimipi toisuus oli 70 pg/1. Kaikissa näytteissä oli yli määritysrajojen ylittäviä pitoisuuksia kuparia, nikkeliä ja kobolttia, Viimeksi mainitun pitoisuudet olivat 1,4 ^- 2,5 pg/l

ja

5.2.1.3 Lammikkoveden laatu

Taulukot 5 ja 6 Kuvat 9 ja 10

Lammikko oli läpivirtaava, mutta ominaisuus näytti vähenevän tutkimusaikana. Veden sähkönjohtavuus oli pintanäytteissäkin 11,3 ^- 23,6 mS/m, joka on lammikko vedeksi hyvin korkea arvo. Veden laadun vuodenaikais—

vaihtelu oli selkeä, sähkönjohtavuuden minimi oli keväällä. Bikarbonaatti-, sulfaatti- ja kloridipitoi suudet olivat korkeita kuten ottamollakin, myös kalsiumpitoisuus oli suuri, mediaani 19,0 mg/1.

Vesi oli lievästi hapanta 6,3 ^- 7,3. Kuten ottamonkin vedessä oli lammikon väriluku ajoittain hyvin suuri ja KMnO4 —arvo korkea.

Lammikko oli mataluudestaan huolimatta yleensä kesäl lä lämpötilakerrostunut. Tällöin alusvesi oli hapeton ta. Älemmat näytteet edustivat vaihtelevasti päällys ja alusvettä seka arppauskxxosra, mika lisäi tulosten vaihtelua, Talvella esiintyi merkittävää happivajausta, ajoittain jopa happikatoa. Etenkin lammikon pohjanläheinen nayte oli tällöin laadultaan varsin lähellä alueen vahähappista pohjavetta. Happi katoon ja vajeisiin liittyi tyypillisiä fosfori-, rauta- ja mangaanipitoisuushuippuja. Rauta- ja man gaanipitoisuudet olivat kaikkiaankin lammikkoveden arvoiksi korkeita, raudan mediaani oli alusvedessä 0,16 mg/l ja mangaanin 0,49 mg/l.

Veden fosforitaso oli yleensä kohtalainen, päällysve dessä mediaaniarvo oli 12 ig/l, Typpipitoisuuden suunta oli nouseva (0,11 ^- 0,77 mg/1). Ävovesikauden klorofyllipitoisuus oli melko alhainen 1,1 ^- 4,7 mg/m3,

Lammikon vedessä oli yleensä jonkn verran koliformi sia bakteereja, loppukesällä myös fekaalisia baktee rej a.

Lammikon ruoppaus aiheutti suuria vaihteluita veden laatuun ja yleisesti ottaen veden kiinteiden sekä siihen liuenneiden aineiden määrä nousi voimakkaasti (happea lukuunottamatta). Laatuvaihtelut ovat sittem min tasoittuneet ja esimerkiksi sähkönjohtavuuden, kloridin ja piihapon pitoisuudet ovat jatkuvasti laskeneet (kuva 10).

Taulukko 5. Vedenlaatu Fazerilan lammikossa (2) Vantaalla 1 metrin syvyydellä vuosina 1985 ^- 1988.

Suure Yksikkö n Md s min rax

Lätrp C 22 8.55 8.10 7.69 0.00 21.90 1.11

02 n/1 13 8.99 9.30 2.22 3.20 11.10 4.05

02 kyl. % 12 81.17 87.65 24.88 28.00 107.70 3.26

rru 13 16.10 5.08 29.49 0.80 110.00 0.55

Kiint rng/1 14 7.87 2.10 20.76 0.00 79.50 0.38

S3hk.j n/m 23 18.40 19.20 3.03 11.30 23.80 6.07

Alk mval/1 23 0.93 0.99 0.15 0.57 1.09 6.10

882 mg/1 14 15.99 9.50 15.20 7.00 59.40 1.05

11883 mg/1 23 56.57 60.39 9.28 34.77 66.49 6.10

p11 23 6.82 6.80 0.25 6.30 7.30 26.90

V11ri Pt wq/1 23 40.87 25.00 29.41 10.00 90.00 1.39

10’1n04 mg/1 23 11.38 12.30 2.84 5.20 16.00 4,00

Kok-N mg/1 13 0.39 0.36 0.17 0.11 0.77 2.32

802 n/1 13 0.01 0.00 0.03 0.00 0.11 0.39

883 99/1 22 0.33 0.03 0.47 0.00 1.60 0.70

884 mg/1 13 0.09 0.08 0.07 0.01 0.23 1.31

P04 ug/1 21 12.57 5.00 17.64 3.00 77.00 0.71

Kok»P ug/1 13 19.85 12.00 30.66 5.00 120.00 0,65

Cl mg/1 23 18.58 18.80 3.14 12.00 25.00 5.91

004 mg/1 14 16.86 17.00 3.16 11.00 22.00 5.34

Fek.strept ri 13 4.31 0.00 8.90 0.00 26.00 0.48

Kai, 35 C n 13 26.23 11.00 47.91 0.00 180.00 0.55

Fek.kol,44 C n 13 3.15 0.08 6.61 0.08 19.00 0.48

Kioraf, tng/m3 12 2.37 2.45 1.47 0.50 4.70 1.61

5i02 mg/1 23 10.70 11.50 3.22 4.70 17.90 3.32

0r. C tog/1 13 3.88 3.10 1.91 1.50 6.30 2,04

Ca r53/1 23 17.78 18.08 2.54 12.08 21.08 7.00

Mg mg/1 23 4.29 4.30 0.82 2.50 5.90 5.25

Kok.kav dH 23 3.12 3.21 0.46 2.02 3.71 6.72

Na tt/1 23 9.30 9.80 1.70 5.50 12.00 5.46

1< xr/1 23 2.25 2.30 0.40 1.40 3.00 5.62

Fe rrig/1 23 0.22 0.09 0.30 0.08 1.20 0.75

-i rr/1 23 0.36 0.26 0.35 0.04 1.70 1.03

Zn ug/1 23 6.52 0.08 13.69 0.00 50.08 0.48

Cu ug/1 23 2.63 2.30 1.05 1.10 5.00 2.5;

Ni ug/1 23 1.09 1.08 0,67 0.08 3.50 1.62

Pb ug/1 23 0.20 0.08 0.33 0.00 1.08 0.61

Cd ug/1 23 0.06 0.08 0.08 0.00 0.30 0.72

Cr ug/1 23 0.19 0.08 0.34 0.00 1.08 0.55

Cc ug/i 23 0.67 0.00 1.20 0.00 5.40 0.56

A]. suod ug/i 23 48.96 32.00 49.62 11.00 220.00 0.99

05 Bc]i 0

Taulukko 6. Vedenlaatu Fazerilan lammikossa (2) Vantaalla 3 metrin syvyydellä vuosina 1985 - 1988.

Suure \‘ksikkö n Md s min max %7s

Lap C 20 7.30 4.85 6.11 1.40 19.70 1.19

02 mg/1 12 5.97 7.00 3.79 0.00 10.40 1.58

02 kyi. ii 54.24 67.10 36.33 0.00 101.00 1.49

P133 12 17.59 10.55 19.39 1.50 68.08 0.91

Kiint, mg/1 13 7.97 3.40 10.83 0.00 34.60 0.74

Sähk.j mS/m 21 21.30 19.90 4.27 15,50 33.50 4.99

Aik mval/1 21 i.JA 1.02 0.34 0.80 2.30 3.36

882 n/1 13 45.58 23.08 47.29 5.00 137.80 0.96

11883 rtig/1 2; 69.45 62.22 20,67 48.80 140.30 3.36

pH 21 6.56 6.50 0,33 6.10 7.20 19.83

Väri Pt mg/1 21 70.95 60.08 61.25 10.00 240.08 1.16

KYnO4 mg/1 2; 13.07 12.80 3.69 7.60 25.08 3.54

Kak—N rng/1 12 0,40 0.41 0.12 0.27 0.63 3.47

882 rng/1 12 0.01 0.00 0.01 0.00 0.03 0.65

803 mg/1 20 0.24 0.01 0.40 0.00 1.30 0.58

884 mg/1 12 0.13 0.08 0.14 0.01 0.41 0.90

P04 ug/1 19 12.79 5.00 16.76 1.00 55.08 0.76

Kak—P ug/1 12 17.25 12.50 12.18 5.00 40.08 1.42

Ci mg/1 2; 20.22 19,68 3.53 14.90 26.40 5.72

004 mg/1 13 21.23 17.08 13.00 13.08 63.00 1.63

Fek.strept. n 12 2.67 0.08 7.40 0.00 26.08 0.36

KoL 35 C n 12 21.33 10.00 39.68 0.00 140.08 0.54

Fek.köi.44 C n 12 1.75 0.08 3.96 0.00 13.00 0.44

Klorof. mg/m3 0

Si02 mg/1 20 12.51 11.70 4.17 4.80 22.40 3.00

Ox-g. C mg/1 12 4.58 3.70 2.97 1.60 10.30 1.54

Ca mg/i 2; 20.24 20.08 2.47 16.00 26.00 8.20

F43 tng/1 2; 4.74 4.50 0.73 3.60 6.40 6.52

Kok,kov, dl-1 21 3.52 3.44 0.44 2.75 4.47 7.95

Na rng/1 21 10.50 10.00 1.64 8.10 14.00 6.38

K mg/1 21 2.39 2.40 0.27 1.90 2.90 8.94

Fe mg/1 21 1.83 0.16 5.07 0.00 23.00 0.36

05 mg/1 21 1.15 0.49 1.40 0.05 5,20 0.82

in ug/1 21 8.10 0,00 14.70 0.00 50.00 0.55

Cc ug/i 21 2.79 2.30 2.67 1.20 14.00 1.05

Ni ug/i 21 1.22 1.00 1.00 0.00 4.08 1.23

05 ug/i 21 0,15 0.00 0.30 0.00 L08 0.51

Cd ug/1 21 0.03 0.00 0.06 0.00 0.20 0.58

Cr ug/1 21 0.26 0.00 0.38 0.00 1,20 0.69

Cc ug/1 21 3.34 1.10 4.69 0.00 14.00 0.71

Al sad, ug/i 21 33.08 27.00 16.99 8.00 73.08 1.94

05 Bq/1 1 3.00 3.00 3.00 3.00

4-

E

-J

Lammkko Ottama

Kuva 9. Vantaan Fazerilan lammikon (2) ja ottamon (1) veden lämpötila 1 metrissä v. 1985-1988.

0

0

0•

VI 186 VI 187 VI 186 VI v 189

Lammikko

Aika

Ottamo

Kuva 10, Veden piihappopitoisuus Fazerilan lammikossa ja otta mossa (1) Vantaalla 1 metrin syvyydellä vuosina 1985 ^- 1988

Aika

25—

mqL’

2CL

11

t s ₁

s _{1 ——}

—

1G

0

1 ^{1 1 1 1} 1 ^{1 1 1 1 1} 1 f’85