MOR-Y08-107
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
4449000
4449000
4450000
4450000
4451000
4451000
7019000 7019000
7020000 7020000
7021000 7021000
7022000 7022000
7023000 7023000
SÄRKKÄSUON KUMPUMOREENI- JA DRUMLIINIALUE JUUKA
Tietokantatunnus: MOR-Y08-107 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni, drumliini ja harju Arvoluokka: 3 Karttalehti:4312 08, 4312 11 Alueen pinta-ala: 117,3 ha
Korkeus: 240 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 30 m Muodon suhteellinen korkeus: 17 m
Moreenimuodostuman sijainti: Särkkäsuon kumpumoreeni- ja drumliinialue sijaitsee Ylä-Ruokosenjärven eteläpuolella, 15 km Juuasta luoteeseen.
Geologia
Särkkäsuon kumpumoreeni-, drumliini- ja harjualue sijoittuu Kajaanin-Outokummun kumpumoreenikentän keskiosaan. Alueella on Juuanharjujen harjuselänteen koillispuolella 2600 x 400 metrin kokoinen, luode- kaakkosuuntainen kumpumoreenialue. Harjun molemmin puolin on lisäksi kolme pientä, hyvin suuntautunutta sukkulamaista drumliinia. Moreenikummut ovat melko loivapiirteisiä ja osittain yhteen sulautuneita, muodot loivenevat hieman pienipiirteisestä luoteispäästä selännemäiseen kaakkoispäähän. Kumpujen halkaisija on 20- 200 metriä ja korkeus 2-12 metriä, ja niiden muodot ja suuntautuminen ovat melko vaihtelevia. Lounaisosan drumliinipari (1000 x 70 x 7 metriä ja 700 x 70 x 5 metriä) on erittäin hyvin suuntautunut, selänteiden väliin jää vain matala painanne. Drumliiniparin pohjoispuoliset erilliset pyöreät moreenikummut ovat loivapiirteisiä, ja niiden erottaminen varsinaisista harjumuodostumista on hieman tulkinnanvaraista. Alueen itäosan drumliini (800 x 200 x 17 metriä) on melko epäsymmetrinen mutta varsin jyrkkäpiirteinen, ja sen distaaliosa hajoaa
kummukoksi. Juuanharjut alueen keskellä on noin 2800 metriä pitkä, 30-50 metriä leveä ja 3-10 metriä korkea, kapea ja teräväpiirteinen, hieman katkonainen harju. Sen yhteydessä ja liepeillä on myös pieniä harjukumpuja ja suppia. Harju lienee kerrostunut deglasiaation loppuvaiheessa jäätikön pohjalla sulavesitunnelissa. Kohdealue on kokonaisuutena varsin tiivis ja edustava ryhmä vaihtelevantyyppisiä maaperämuodostumia. Drumliinit ovat muodoista vanhimpia, ja vinosti niiden suuntaukseen nähden kulkeva harju ja sitä reunustava
kumpumoreenivyöhyke ilmeisesti pääosin samanikäisiä. Osa kumpumoreenimuodoista voi olla myös uudelleen muokkautuneita (deformoituneita) drumliineja. Alueen molemmin puolin on melko loivapiirteistä, kohtalaisesti drumlinisoitunutta moreenimuotojen leimaamaa maastoa, joka vaihettuu kauempana vaaramaastoksi.
Kallio tulee pintaan kumpumoreenialueen luoteispäässä. Alueen tieleikkauksissa on löyhää soraista
hiekkamoreenia, harjun liepeillä pinta on hiekkainen. Pintalohkareisuus vaihtelee moreenikummuilla vähäisestä suureen (1-10 kpl aarilla), eniten lohkareita on kumpualueen luoteispäässä. Drumliineilla lohkareita on vähän (noin 1 kpl aarilla). Lohkareet ovat keskikokoisia (1-4 m), kiviä on kumpualueella paikoin runsaasti. Ylin ranta on seudulla noin 145 metrin tasolla, joten alue on selvästi supra-akvaattinen. Ylä-Ruokosenjärven altaassa on mahdollisesti kuitenkin ollut nykyistä järveä laajempi, lyhytaikainen jääjärvi (deltamaisia laajentumia harjussa alueen kaakkoispuolella).
Biologia
Särkkäsuon kumpumoreeni-, drumliini- ja harjualueet ovat pääosin avaria, varttuneita tuoreen kankaan (MT) mäntymetsiä. Vaateliasta lajistoa ei ole. Alueella kasvaa siellä täällä keltaliekoa. Juuanharjujen kuivimmilla harjanteilla on kuivaa (CT) ja kuivahkoa (VT) kangasta sekä joitakin palleroporonjäkälikköjä. Harjulla on kilpikaarnaisia mäntyjä sekä keloja. Muuten lahopuuta on niukasti. Alueella on retkeilypolkuja, muuten kasvipeite on ehyt ja metsän pohjaa verhoaa paksu, pehmeä sammalkerros. Mustikkavarvusto on korkeaa ja rehevää, lisäksi lehtipuiden taimia sekä katajia on tuoreilla kankailla runsaasti. Alue on hyvin tasalaatuista kuivia harjanteita, muutamaa hakkuuaukeaa ja kanervaisia taimikoita lukuun ottamatta. Lampien reunoilla on kapea suolaide, jossa kasvaa paatsamaa, hieskoivua, vaiveroa, suopursua, tupasvillaa, siniheinää sekä paikoin raatetta.
Maisema ja muut arvot
Alueen rajaus on melko hajanainen, mutta muodostumat näkyvät pääosin tiestöltä ja hahmottuvat maastossakin helposti. Suot rajaavat suurta osaa muodostumista. Alueelta ei ole erityisiä kaukonäkymiä itäistä drumliinia lukuun ottamatta (näkymä kaakkoon), mutta kumpualueen reunoilta on vaihtelevia, paikoin erämaisiakin näkymiä harjulle ja sitä reunustaville soille sekä ympäristön lammille. Sisäinen maisema on erityyppisistä muodostumista johtuen kohtalaisen vaihteleva, joskaan korkeuserot eivät ole kovin suuria. Kumpualueen luoteispää on osittain vaikeakulkuinen. Juuanharjut sisältyy Pohjois-Karjalan pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeessa inventoituihin arvokkaisiin harjualueisiin, ja harju on myös pohjavesialuetta. Harjua pitkin kulkee polku. Alueen länsipuolella kilometrin päässä on laajahko Juuan vanhojen metsien Natura-alue (FI0700052), jonka yhteydessä on niin ikään kumpumoreeni- ja drumliinimuotoja.
