• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y07-057: Saarijärven–Keski-Mustin kumpumoreenialue (Kaavi; Polvijärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y07-057: Saarijärven–Keski-Mustin kumpumoreenialue (Kaavi; Polvijärvi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007."

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y07-057

MOR-Y08-033

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 4447000

4447000

4448000

4448000

4449000

4449000

4450000

4450000

6976000 6976000

6977000 6977000

6978000 6978000

6979000 6979000

(2)

SAARIJÄRVEN-KESKI-MUSTIN KUMPUMOREENIALUE KAAVI, POLVIJÄRVI

Tietokantatunnus: MOR-Y07-057 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 3 Karttalehti:4222 09 Alueen pinta-ala: 91,0 ha

Korkeus: 133 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 12 m

Moreenimuodostuman sijainti: Saarijärven-Keski-Mustin kumpumoreenialue sijaitsee Saarijärven ja Keski-Mustin ympärillä, 27 km Kaavilta itäkaakkoon.

Geologia

Saarijärven-Keski-Mustin 2500 x 1500 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Kajaanin-Outokummun kumpumoreenikentän eteläosaan Pohjois-Savon (Kaavi) ja Pohjois-Karjalan (Polvijärvi) maakuntien rajalle.

Alueella on suunnilleen lounas-koillissuuntaisia, jäätikön liikesuuntaan nähden poikittaisia selänteitä ja loivia kumpuja. Selänteistä muodostuu kaksi melko hajanaista peräkkäistä ketjua. Selänteiden pituus on 50-300 metriä, leveys 50-100 metriä ja korkeus 3-12 metriä. Muutamien selänteiden distaalirinteet ovat jyrkempiä ja

lohkareisempia kuin proksimaalirinteet, mutta yleensä selänteiden poikkileikkaus on melko symmetrinen.

Pienimpien selänteiden laet ovat paikoin teräviä, yleensä laet ovat kuitenkin melko tasaisia.

Kohdealueen hieman juomumoreenityyppinen rakenne on seudulla melko harvinainen. Selänteet ovat mahdollisesti kerrostuneet paikalleen sulaneen jäätikön halkeamiin. Ne saattavat myös heijastaa jäätikön väistöliikkeen aiheuttamaa aineksen jakautumista sulavan jäätikön reunavyöhykkeessä (vertaa esim. MOR-Y12- 017). Rogen-tyyppinen subglasiaalinen syntyprosessikaan ei toisaalta liene alueella täysin poissuljettu (katso esim. MOR-Y09-006). Alue on osa laajahkoa osakenttää, jonka muodostumat ovat yleensä jokseenkin suuntautumattomia. Lähimmät kohdealueen kaltaiset juomumoreenityyppiset muodostumat sijaitsevat alueen eteläpuolella Outokummussa.

Pintalohkareisuus vaihtelee vähäisestä kohtalaiseen (1-5 kpl aarilla). Alueella on joitain tihentymiä, ja rannoilta löytyy lohkarepainanteita. Lohkarekoko on yleensä alle metrin. Koekuoppa- ja luotaustietojen mukaan

(Tikkanen & Breilin 1990) eteläosan kumpu on massamaista ja huuhtoutunutta hiekkamoreenia, ja kerrostuma on 9,5 metriä paksu. Ylin ranta on seudulla noin 130 metrin tasolla, joten alue on vapautunut jäästä

rantavyöhykkeeseen enintään 15 metrin syvyiseen veteen ja on ilmeisesti lähes kokonaan subakvaattinen.

Biologia

Moreenialueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Kumpumoreenialueen saaret ja järviin rajoittuvat niemet ovat varttuneita lehtipuusekoitteisia mäntykankaita. Muuten alue on suurimmaksi osaksi mäntytaimikkoa tai kasvatusmännikköä (Ilmakuva 2002).

Maisema ja muut arvot

Järvien ja soiden rajaama alue erottuu ympäristöstä hyvin. Keski-Mustin rannoilta avautuu runsaasti vaihtelevia näkymiä, selänteet muodostavat järveen pitkiä mutkittelevia niemiä ja saaria. Saarijärven itärannalta on

puolestaan avara näköala lounaaseen Maarianvaaralle. Alueen sisäosat ovat kuitenkin pääosin peitteisiä. Sisäinen maisema on vaihteleva ja maasto on helppokulkuista. Saarijärven puolella on kolme mökkiä.

Kirjallisuus

Tikkanen, J. & Breilin, O. 1990. Maa-ainestutkimuksia Kuopion tiepiirin Riistaveden tutkimusalueella 1989.

Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti. 43 s. ja liitteet.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Lehtokorvessa kasvaa alueellisesti uhanalaista korpinurmikkaa (RT), lehtoarhoa, lehtokortetta, sudenmarjaa, tesmaa, metsäkurjenpolvea, talvikeita sekä runsaasti näitä..

luotaustietojen mukaan (Tikkanen 1985) kummut ovat kerrostuneet nimenomaan harjun sorakerrostumien päälle, ja niiden moreeniaines on hyvin peseytynyttä.. Hienoainesta on

Alue sijaitsee kokonaan valtion maalla, ja alueen metsät ovat paria mäntytaimikkoa lukuun ottamatta kuivahkon kankaan nuoria kasvatusmännikköjä.. Kuohupuron varrella on

Pintalohkareisuus on vähäinen (noin 1 kpl aarilla), ja lohkareet ovat pieniä tai keskikokoisia, noin metrin kokoluokkaa.. Kiviä on

Kumpujen rinteet ovat yleensä melko loivapiirteisiä ja toisiinsa sulautuneita, mutta myös teräväpiirteisiä selänteitä löytyy.. Kohdealue on osa Kinahmin länsipuolella

Laet ovat yleensä loivasti kumpuilevia ja melko tasaisia, mutta hyvin virtaviivaisella Lintuniemen drumliinilla on varsin kapea ja terävä laki.. Korkein kohta on yleisesti

Kummut ovat yleisesti varsin jyrkkärinteisiä ja suhteellisen korkeita, mutta rajauksen pohjoisreunalla ja Larinpuron liepeillä on matalampaakin kummukkoa.. Kohdealue on osa

Kaakkoon viettävään loivaan rinteeseen kerrostuneet loivapiirteiset drumliinit ovat 600-1000 metriä pitkiä, 200 metriä leveitä ja 10-12 metriä korkeita, ja ne levenevät