Miten vesienhoitosuunnitelma

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa ?

Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR 2.5.2017 Rokua

Vesistöjen kunnostusta ohjataan kansallisissa suunnitelmissa ja strategioissa

• Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden toimenpideohjelmat vuoteen 2021

Sektorikohtaisesti (Yhdyskunnat ja haja-asutus, teollisuus ja kaivostoiminta, kalankasvatus,

turvetuotanto, metsätalous, maatalous, maa-ainesotto, liikenne, vedenotto, vesistöjen säännöstely ja rakentaminen, vesistöjen kunnostus, ^maankäyttö)

• Vesien kunnostusstrategia (YM&MMM 2013)

”Kunnostusten määrä, laatu ja vaikuttavuus paranevat”

• Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia (MMM&YM 2015)

”Pienvesiä kunnostetaan aktiivisesti monipuolisella, eri lähteistä tulevalla rahoituksella”.

• Kansallinen kalatiestrategia 2012

”Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen”.

Kuinka kunnostushankkeet edistyvät?

• Tähän saakka virtavesien ja järvien kunnostushankkeista ovat pääosin vastanneet ELY-keskukset

– ELY:t ovat luopuneet hankkeiden läpiviennistä, niiden tehtäväksi on jäänyt rahan jakaminen kunnostushankkeisiin

→

• Samalla on käynnistetty hankkeita, joilla vapaaehtoiset halutaan mukaan kunnostustoimintaan samalla kun yritetään laajentaa vesistökunnostusten rahoituspohjaa.

• Lainsäädännön tavoite on ”aiheuttaja maksaa”- periaate

• Maksuhalukkuuskyselyissä (SYKE 2013) enemmistö vastanneista ei ollut valmis maksamaan vesienhoitomaksua siitä syystä, että vesienhoidon kustannukset tulisi kattaa vesistöjen likaajien ja yhteiskunnan toimesta

3

Kuka kunnostaa vesistöjä?

• Yksityismailla

– Metsäkeskukset Kemera-rahoituksella luonnonhoitohankkeina

– Monet vesienhoito- ja kyläyhdistykset ja muut aktiivit ovat käynnistäneet kunnostushankkeita lähialueensa vesistöissä.

– Isot yhteishankkeet, joita Suomessa vähän haettu (Life, Interreg, Enpi, Eni..)

• Metsähallituksen alueilla

– Luontopalvelut luonnonsuojelualueilla vähän vesistökunnostusta

– Eräpalvelut Iijoen vesistössä hankkeita pian 20 vuotta, kokemusta ja tietoa runsaasti

• Erän omarahoitus ollut noin 10 000 €/vuodessa

• Metsätalous tukenut vuosien mittaan metsurityöllä yhteensä n. 90 000 €

• Työllisyysrahoja saatu vuoteen 2014 saakka yli 1 M €

• ELY:n kautta rahoitusta yht. n. 250 000 €, kunnilta n. 50 000 €

• Jos vesistökunnostuksista ”ei oteta koppia” valtion mailla, käytännössä kolmasosa Suomesta jää kunnostustoiminnan ulkopuolelle.

4

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen

kunnostustarveselvityksessä (2014) on satoja kohteita odottamassa

kunnostusta

.

5

Suomessa on noin 90 000

tierumpua. Niistä joka kolmas

on vaelluseste kaloille, eli noin

30 000 punaista lisäpistettä

oheiseen karttaan

Esteet pois-hanke 2016-2018 www.metsa.fi/esteet-pois

• Selvitetään teiden vaellusesteitä Iijoen vesistöalueella, haetaan ratkaisuja niiden korjaamiseksi sekä tehdään valtakunnallinen ohje

• Tehdään myös purokunnostusten täydennystä, inventointia ja uusia kunnostuksia, jos saadaan työllisyysrahaa

• Kokonaisbudjetti 199 000 €

– YM/ELY rahaa 160 000 € Valtioneuvosten asetus vesistön ja

vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 714/2015

– LP/erä 30 000 € – Talkootyö 9000 €

• Hankkeessa suunnittelija ja maastokaudella työporukka tai kaksi

Ylitysrakenteiden esteellisyys Iijoen alueella (n= 228, 2016)

36 %

13 % 51 %

Täydellinen este

Osittainen/Ajoi ttainen

Ei este

Kartoitustilanne Iijoen vesistössä vuoden 2016 lopussa:

Korjaukset käyntiin, mutta päävastuu aina tienpitäjällä

• Rumpujen kunnostusmahdollisuuksia alapuolisen vesipinnan nostaminen,

rakenteen sisäpuolen kiveäminen ja lähestymis- tai suualueen raivaus (n.70 %).

– Tärkeimmät kohteet, esim. raakkupurojen vaellusesteet ja vesistöjen alimmat esteelliset kohdat korjataan mahdollisimman pian

• Täydellisissä esteissä rummun tai sen rakennetyypin vaihtamisen arvioitiin olevan järkevin kunnostustapa noin kolmasosassa havaituista kohteista.

10

Ruotsin Remibar –hankkeessa toteutettuja kunnostuksia:

Kuvat:

Sitten vähän solisevilta puroilta….

• Sadan kilometrin jokeen laskee noin 1000 km sivujokia ja puroja

* Jos ne ovat huonossa kunnossa, voiko jokikaan tulla hyvään kuntoon?

• Tyvestä puuhun ja jokien hyvään tilaan latvapuroilta ja niiden valuma-alueilta

• Puroista vain 1 % luonnontilaisia, kuitenkin viidesosa purojaksoista lähellä sitä

• Purojen, pienten virtavesien ja jokien kunnostusta riittää kaikille halukkaille enemmän kuin tarpeeksi VHS:n toteuttamiseksi

• Iijoen vesistössä on tiedossa noin 30 raakkujokea.

Niissä olevien raakkujen arvo on vähintään 190 M €, mutta ilman elvytystä ne vähitellen kuolevat.

Kunnostustarpeen arviointi Iijoen vesistön

inventoiduilla puroilla (N= 442 puroa, ~1700 km)

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

erittäin suuri kunnostustarve

selvä kunnostustarve

vähäinen kunnostustarve

ei kunnostustarvetta

kpl %

Eniten esitetty

– Hiekan poistoa

– Suisteiden rakentamista – Valuma-alueelle

vesiensuojelua

– Kiveämistä

Iijoen vesistön kunnostukset puroilla ja niiden valuma-alueilla 1999-2014

Valuma-aluetyöt

Purot Purojen Kunnostus- Kunnostetun Kustan- Kustan- Pintavalu- Laskeutus- Metsäojien Suon en- pituus alueen pituus alueen p-ala nukset nukset tuskentät altaat tukkimiset nallistaminen

kpl m m m² € / m € /m² kpl kpl kpl ha

34 150 740 46 956 52 500 14,7 14,1 102 81 211 32,6

Seurantaa

• Viiden puron

uudelleeninventointi 4 - 8 vuotta kunnostuksen

jälkeen

– Jatkuu tänä kesänä, uusi seurantamenetelmä?

• Sähkökalastuksia, seurataan lähinnä

taimenten lisääntymistä

• Kunnostusrakenteiden seuranta

Kunnostusalueen muutokset - / + (%)

Keskileveys

Keskisyvyys

Monttujen keskisyvyys

Pohjakasvillisuuden peittävyys keskim.

Kutupaikat

Montut

Suojapaikat

Mutkittelevuus

Leveysvaihtelut

Puuaines

Luonnontilaisuus

Tutkimusta

• Iijoen puroilta on runsaasti tutkimusta ja selvityksiä valmiina

– Taimenen runsaudesta metsätalousalueilla suhteessa kunnostusehdotuksiin (OY, Yrjänä)

– Purojen inventointimenetelmästä (OY, Suurkuukka)

– Kunnostusrakenteiden toiminnasta ja tehokkuudesta (OY, Marttila, Tammela) – Raakuista ja niille sopivista isäntäkaloista (JYU, Salonen)

– Kunnostusten vaikuttavuudesta ja onnistumisesta monella tavalla ( OY, Turunen, Aroviita..)

– Maksuhalukkuudesta purokunnostuksiin (SYKE) – Kutusoraikkojen kunnossapysyminen (MH)

Ja lisää on tulossa

Uudesta seurantamenetelmästä (JYU)

Purokunnostuskustannusten vaikuttavauudesta (HY)

Mistä rahat ?

Koillismaalla 1998 – 2017 :

• Työllisyysvaroin n. 1,2 M € (1998 - 2014)

• MH Luontopalvelut arvio 200 t € (noin 10 t €/vuosi)

• MH metsätalous n. 90 t € (metsurityötä)

• kuntien rahaa n. 50 t €

• Hankerahoja MMM, YM, ELY, Interreg 440 t €

• Tutkimusyhteistyötä SYKEn, Oulun ja Jyväskylän yliopiston

kanssa pitkään, jotka ovat tuoneet lisäksi omat rahoituksensa

Kiitos!

Kiitos