Voimistelu- ja urheiluseura Mäntsälän Veli ry v. 1907-2007 100 vuotta · DIGI

voıMısT_ELu-_JA__uRHEıLusEuRA MÅNTsAıAN vEu ry

v.1907 - 2007

1 00 vuotta

'fr-wii- --Hr_'II

Veli - seuran perustaminen.

Veli-seura perustettiin suuren urheiluinnostuksen vallitessa 20.05.1907

Sen syntymiseen vaikutti voimakkaana myös se, että kylässä oli vuodesta 1902 lähtien nuorisoseura- ja urheilutoimintaa ylläpitävä Alku-seura. mutta se ei kyennyt tarjoamaan nuoremmalle polvelle heidän ideologiaansa vastaavia toimintoja. Seurassa alkoi useastakin eri syystä rakoilla toiminnassa. Pohjoispään nuoret ja heidän vanhempansa eivät halunneet olla eteläpääläisiä huonompia ja niin vahvasti kilpailumielessä kylään perustettiin siis toinen edellistä “" veljelellisempi" seura.

Porvoon piirin vaikuttavin perustajajäsen eli E.J.Toivonen ,joka eli Veljen perustaja ja puheenjohtaja..

Seuran perustajina olivat Sääksjärven Veli-seuran johtohenkilöt mm. E.J. Toivonen , Sarat , Tuominen ja Lehmusto nimiset henkilöt ja toiminta tapahtui Inkalan talon seutuvilla.

Toiminta alkoi vireänä ja Veli-seuran johtohenkilöt alkoivat toimintaa koko pitäjän alueelle ja näin he aikoivat veljestä luoda koko pitäjän urheiluseuran.

Varsin nopeasti veli-seuran piirejä muodostuikin Kirkonkylälle , Kaukalammille Dnkirnaalle ,Soukkioon ja ühkolaan.

. l

I*IIIl l l- .

T.

1.

a _. *

t' . '.

_ r..

t.._{- ; .-}

f; *fI l

_

l- ı

-ıı-IIIPr . 'ıl' ' I:

l I

' ' * 't' 'in

-ı-ı ı.ı.`\'ı_:_ _ - .

in". "-_

J.__ ı-

--;. *f a'

-ııı ' ...lk

'- i

'l

Kun Alku-seura alkoi hankkia taloa eteläpäähän kylää, eivät pohjoispään asukkaat halunneet olla huonompia.

Talo valmistui 1906 paikkeilla ja vihittiin Tapaninpäivänä 1906 ja nimeksi sovittiin Pohjoispään Seurahuone.

Se oli kyläläisten talkoovoimin aikaansaatu. Se tuhoutui tulipalossa 1960 syksyllä.

Sen piha-alueelle valmistui ensimmäinen urheilultenttä Mäntsälään. Talkoovoimin ahkeroiden saatiin kuntoon 1909 Veljen juhannusjuhlien vietlopäivän aattona. Kesäjuhlien yhteydessä pidettiin urheilukilpailut Alku-seuran ja Veli- seuran paremmuudesta Veljen perustamisesta lähtien oli ollut leikkisää huulenheittoa, mutta myös voimakkaita riitoja jopa nahistelua mainittujen seurojen paremmuudesta ja kärkevää kirjoittelua. Uusimaa- lehdessä on pitkä kirjoitus, jossa mm luettavissa: i' Näitä juhiia suosi mitä ihanteellisin pouta, oikea

juhannussää. Se oli merkki siitä, että taivainenkaan ole meitä vastaan enää niin kuin tähän asti.”

Tulokset kilpailussa keskinkertaisia, ellei lukuun oteta jättiläisen, H. Lehmuston, oikean käden keihäänheittoa 45m10om (jalka kipeänä). Viiden parhaan tulokset kummastakin seurasta laskien, oli lopputulos:

Veli 1629,93* pistettä , Alku 1641,16 pistettä. Veli voitti hankkimansa kieıtosarven vuodeksi haltuunsa.

Henkilökohtainen järjestys: 1. I. Sara Veli , 2. F. Palmisto alku ja J. Lehtovirta Veli 3.U.Partti Veli ja V. IVlaunola Veli , 4 V. Tapionlinna Alku , 5. S. Kasulin Veli.

Kylissä urheilua harrastavat henkilöt pitivät kilpailuja erilaisina otteluina ja alusta asti Veli-seuran toiminnassa mukana nähtiin naisjaosto ja sitä pidettiin arvostettuna kilpailuissa. Veljen pyöräilijät olivat parhaita sekä hiihtäjät useilla eri matkoilla.

Pyöräilijöistä: nimekkäimmät olivat J. Koski, V. Ruusu. A. Jokinen, U. Nieminen ja V. Mikkola.

Hiihtokilpallut: olivat jäällä tai tasamaalla suoritettuja.

Toimittanut

Arvo Vuori

Yleisurheilussa: Samana päivänä , kun IFK v1912 voitti Suomen mestaruuden Viipurissa 1600 metrin viestimatkalla ajalla 4 min. tasan ,juoksi Veljen joukkue , Palmisto 200 , Jousi 200 , Gestrin 400 ja Anttila 900 metriä Porvoon piirin mestaruuskilpailuissa ajan 3 min, 57,7sek.

Seuraavana vuonna olisi joukkue Anttila (800m) Gestrin(400m) Jousi (200m) ja Palmisto (200m}

Ennakkoveikkailuiden mukaan voittaneet Suomen mestaruuden ennen IFK:ta, mutta jätettyjostakin syystä pois kilpailusta.

Jo mitaleille suoriutuminen olisi nostanut urheilueliitin 1. Kaupunkilaiseurojen niskavillat pystyyn

Maalaisseura tilastojen kärjessä! v.1910 - 1913 , jolloin Veli oli vapaaurheilun ( nykyisin yleisurheilu) ennätyksiltään Suomen kaikista maaseutuseuroista , jopa kaupunkiseuroistakin ehdottomasti paras.

Esiintyi SVULm yleisten kokousten varsin vahvana mielipidesuuntana, että kyläosastoperusteella muodostettu maaseutuseurat, jollainen Veli oli , eivät saisi osallistua yleisiin kilpailuihin SM-tasoisiin kilpailuihin. Siksi todennäköisesti ei Mäntsälä uskaltanut lähettää joukkuetta kisoihin ja Veljeenkin oli alkanut ilmaantua hajaannusta 1.1.1913, joka johtui johtomiesten paikkakunnalta muuttamisesta, syrjäytymisestä ja ajankohdan epävakaisuudesta. Veljen kyläosastoperiaatteella muodostunut rakennelma alkoi hajota, Soukkion piiri erosi 1913, jolloin syntyi Jyske.

I - Maailmansodan puhjettua hävisi Veljen urheilutoiminta 1915 paikkeilla, niin että vain muutamat, varsinkin huiput, oma-aloitteisesti osallistuivat kilpailuihin.

EINARI ANTTILASTA kasvoikin Suomen ja maailmanennätysten juoksija:

Olympiavuonna 1912 Einari AnttilaIla(s.22.6.1892) oli ikää vasta 20 vuotta ja hänen 1500 metrin oma

. .

veljen naısurheılıjaın edustusjoukkue kılpaılı vuosisadan alussa naıssa urheıluasuıssaan - helmat heılahdellen. |ähes 80 *Hoinen .. Mäntsäıän Ori.. komea nuorukainen Rim ratoja tukka hmmuten Seuaisena vauhdína 1 että Siinä Eããânagaêjlgítliiıigãåehmusvuüri' Lyyli Puisto' Ester Lehtinen ja 'Jenny Anttila'' oli kansalla ihmettelemistä Seuransa Mäntsälän Veljen asussa hän juoksi itsensä Suomen ja hetkittäinmaailman kartalle.

Einari oli vâkivahva jyrä, joka yleensä uuvutti vastustajana tappavan lujalla vauhdilla.

1910IuvuHa;

Kirkonkylässä vaikutti varsin voimakkaasti piirinhiihtojoukkueen valmentaja Harry Broms (pj) ja Toivonen SM.- ennätykset 500 m 150001

(SIhTJja toiminnanjohtaja Sara. VJ 916 13813 14_0g_1913 4194,53

04.07.1914 4.03,4

800 m 01.09.1917 4,00,8

12.06.1916 159,2 _ _

:i 19.08.1916 1,57,6 13.07.1913 423.9

_ 'j 01.09.1916 1,57.5 17.08.1913 425.5

' f' 2 1000 m

12.07.1913 236.1 2000 ITI

16.07.1916 2,31 ,2 ( samalla ME) 04.09.1915 5,40,1

10.09.1916 5,362 ( samalla ME )

m tää-yritti

'Ã-flfljıigt-iil. f l

-351fi"5:';3..= `

Kuva vuodelta 1913: Veljen hiihtäjät :

Vasemmalta istumassa Harri Salo, puheenjohtaja Harry Bronsin, sihteeri Ilmari Sara, Jussi Koski.

Takana vasemmalta; Frans Jousi, Lauri Pirjola, Onni Nieminen, seuraavien kolmen nimi tuntematon, sitten Arvi

Lınnanmakı, Fr. Palmisto, Posti, tuntematon ja Niilo Heimola.

Veli-seuran kausi alkoi loistokkaasti , sillä se hallitsi Porvoon piirin seuratilastoa. Sen riveihin oli siirtynyt nopeat Palmistot ja uudet nousevat kyvyt:

Anttila , Jousi ja Gestrin.

Mäntsälä (4x100m) aika 46,1

(P.Gestrin, F.Palmisto, V.Gestrin ja E.Anttila) ei hyväksytty ennätykseksi.

(SE oli 1909 46,1)

Kuvassa Einari Anttila innokkaan urheilujohtajan veli-seuran perustajan E. J. Toivosen seurassa.

Einari Anttila voitti Suomenmestaruudet:

800 m:Ilä v. 1915 ja 191 Ei ( Porissa 14 -15.09.1915)

1500 Millä v. 1915 ja 1916 ( Helsinki 19 -20.B.1 91 6)

vuona 1916 Einari Anttila omisti 6 suomenennätystä (500 , 900, puolimailin ,1500 _ malli ja 2000m matkoilla.

Kun tahän lisätään 400 metrin aika 52,4 saavuttamaton nopeus monille myöhempienkin vuosikymmenten mailereille.

Voidaan vain arvailla millaisiin aikoihin Anttila olisikaan nykyisillä metodeilla pystynyt.

Nämä ennätykset säilyivät seuraavalle vuosikymmenille ennen kuin Paavo Nurmi alkoi niitä murtaa 1921.

Rehtorit-keino Vuorinen julkaisi kirjan v 2005 Einari Anttila Urheilijana. Suuret kiitokset Fleinolle tehdystä Nosta. joka taliensi jälkipolville kuvauksen Einari Anttilan suuresta Iahjakkuudesta.

Mainitaanıv 1912 naiset 100m Toini Lehmusvuori 15,9 ei hyväksytty piiriennätykseksi . v.1913 naiset 1000m Jenny Anttila 9,403

Veljen " iojstokauteen" johtamassa olivat puhjoht. Toivonen, sihteeri Broms (kirkonkylän osaston

“Uh-iflilt.) ja eräänlainen toiminnanjohtaja Sara.

fiıornenitsenäisyysvuosien kahakoissa katosi useiksi vuosiksi kaikki urheilullinen mielekkyys Veli- seuran

oımınnasta.

Haikeasti tuli mieleen loistokas " Veli-seura Mäntsälässä "

vuona 1919 Suojeluskunta otti riveihinsä , ammunnan , hiihdon, yleisurheilun ja pesäpallon harrastajat, jotka menestyıvat Pohjola-Uudenmaan kilpailuissa.

1920-luvun alkuvuosina. Lehdissä kirjoitettiin haikeasävyisinä kirjoituksia menneen loistokauden

urheılusaavutuksista ja urheilusta: Haikeaksi tulee mieli, kun muistelee niin Ioistokasta seuraa kuin ennen oli.

Veli-seuraa Mäntsälässä . Se kokosi toistokautenaan yli kaksisataa jäsentä riveihinsä ja oli eittämättä Porvoon piirin Ioistokkain seura. Tehkäämme uusi Veli entistä ehompana itsenäiseen Suomeen mainitakseni joitakin

otteita sen ajan kirjoituksista v1923.

v.1923 syyspuolella nimimerkki " Juhonpoika" kutsui Sääksjärven Seurahuoneelle jokaisen kylän kiinnostuneita urheiluihmisiä perustamaan " Uutta Veljeä ". Kokous osoitti, että toiminta ei lähde käyntiin enää entisellä

perusteilla, sillä urheiluihmiset eivät saapuneetkaan paikalle.

Tarve seuraksi oli ilmeinen. Mieliä kaivoi myös Porvoon piirin mestaruuskilpailujen selostus: " Uusi pikajuoksijakyky Mäntsälästä " 100m Ilmari Helle joka on jo koulupojasta lähtien osoittanut erinomaisia juoksijan Iahjojaan . siirtyikin paikallisen urheiluseuran puuttuessa Porvoon Urheilijoihin..

Talvi 1924 oli hiihtourheilun nousu kautta koko pitäjässä . Eri kylissä järjestettiin lukaisija hiihtokilpailuja.

Kevään koitattaessa huhtikuun 6 päivänä 1924 oli kutsuttu kunnantalolle kokous , jossa päätettiin yksimielisesti uudelleen herättää V -ja U - seura Veli henkiin.

Kokouksessa toimi puheenjohtajana paikallispäällikkö Haglund ja sihteerinä Oiva Niinivirta.

Seuran puheenjohtajaksi päätettiin pyytää Ohkolan kansakoulun opettaja Kilpistä.

Asiasta tiedottamaan valittiin herrat Arvo Liljavirta ja Viljo Hannula.

Johtokunnan jäseniksi valittiin :

Ilmari Helle . Väinö Lindberg , Yrjö Apponen , Anton Jokinen , Juho Koski ja Oiva Niinivirta.

Kokous antoi johtokunnalle täyden toimintavapauden.

Kilpinen ei ottanut puheenjohtajan tehtävää vastaan, joten johtokunta 8.3.1925 valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Väinö Llndbergin.

Perustettu seura alkoi toimia ripeästi ja kutsui SVUL:n urheiiuneuvojan T. Hauhian opettamaan urheilun niksejä.

Tilaisuudet pidettiin 5.6 Sääksjärvellä ja 6.6 Kirkonkylässä.

Mukana oli sama määrä poikia ja tyttöjä yhteensä 40., kiinnostunutta ja hyvää ainesta oli , todettiin tilaisuuksien jälkeen.

Usein puhuttiin talohankkeesta ja vihdoin 19.10.1924 klo 14 ip. "kokous" kunnan huoneella, jossa päätetään Seuratalon rakentamisesta Mäntsälään". Perustettiin Seuratalo osakeyhtiö. josta vastaperustettu Veli on merkinnyt 5000 mkm osakkeet. Hanke osakeyhtiönä on kariutunut, sillä seuraavana vuona alkoi suojeluskunta rakentaa taloa, joka valmistui 1926. Tähän pitäjän yhteisvoimin keräyksen ja lahjoituksen turvin saatuun taloon oli Veijellä ilmainen käyttöoikeus.

Veljen toiminta alkoi vilkkaasti sarjakilpailuilla ja into oli korkealla, kun samaan aikaan oli Pariisin olympialaiset.

Veljen toiminta nivoutui osittain suojeiuskunnan toiminnan kanssa ,joka oli samaan aikaan vireää.

Seuran toiminnan laajuuteen nähden valittiin jokaiseen kylään Kantomies:

Kirkonkylä Väinö Lindberg Sääksjärvi Jalo Aromaa Ohkola Viljo Hannuia Onkimaa Sulo Anttila Sälinkää Hugo Bjögman

Kaukalampi ja Saari Anton Jokinen

Kilpailutoimintaa ylläpitämään valittiin S. Anttila, H. Niinivirta. 0. Ojamo, Y. Linnanmäki, V. Puisto, U. Collin, Fi. Lehtonen V. Mikkola, K. Koskinen ja kokoon kutsujanan toimi H. Niinivirta.

Kuva v.-25 Väinö Lindberg voimisteluasussaan

Väinö Lindberg oli kunnan luottamushenkilöitä eri lautakunnan tehtävissä aktiivinen seura -ja eri yhdistysten toiminnassaan myös hoiti omat tilantyönsä esimerkillisesti,

Hän oli seuramme parhaita juoksijoita 100m aina 3000 m saakka siinä osituksena muistoksi hopeiset Iusikat kenoo.

Seuran pj.v.1924 -1929 ja 1934 vpj. v.1935 hj. v.1929 ja r.v.1932.

Yleisurheilu

1920 luvulla oli valovoimaisin urheilija Veli -seurasta "Pohjolan Valkoinen Salama" tai " Mäntsälän pikajuna " kutsuttiin pohjolan nopeinta Ilmari Heiiettä , joka edusti PU;n TuUL;n ja HKV jäsen 1924 - 1929.

Ihme ja kumma, yhä edelleen Pohjolan nopeimmat miehet tulivat Suomesta.

Pienikokoinen " Mäntsälän pikajuna " Ilmari Helteen paksut jalat takoivat hiilimurskaa menestykkäästi J.

ir

"i".

“l

l af'- i

ıı- 'IL l.

'i 1. ll-" 'f'r r ,ı ı.,|'.-ı- .

-i- i' i . - _ int- a-JIs-itfıirsiislı-..

Kuvassa llmari Helle

Hän voitti kolme Suomen mestaruutta ja kukisti sinikeltaiset vastustajansa kahdessa ensimmäisessä Ruotsi- maaottelussa vuosina 1925 ja 1927,

Hel* *kimi VEWäEI-lfflfl iehtakunnassa eri iahiavissa iıjiv. 1924, 1926 pjneze avnsso vpisnesz

Suomen ennatykeot v,1924

60 m 3,3

1ü0m 103

Suomen mestaruuksia;

Viliiurissa 15 -1e.e.1e2s inom 11,1 Tflmnarasııa 14- isaıeze 1oom 1op

Turussa 20 - 21 .B.1 927 'lüüm 11,6

_ U eli li? Jii-älä la palokallot vaaran uhatessa , jonka työn ohessa vahvistijalkalihaksia kirkon tapuliin IUQSIEäsaan. Han valokuvasija oli luonnon lahjakas taidemaalari.

Han U” 'nnükas Wufflihmlfiäfl . joka vuosikausia oli l/ali- seuramme johtokunnassa ja innokas pesäpallon

pelaaja kerrotaan , että llmari ei koskaan palannut ykkösella llmari Kaatui talvisodassa 4.3 1940Keinäsniamassä. '

Tarinoita:

ffäffflfääll. että täkäläinan suutari Majakka valittali asiakkailleen sitä, että ei koskaan nähnyt llmari Helteen juoksevaa vaikka varta vasten oli monta kertaa käynyt katsomassa Pohjolan Valkoisen Salaman menoa.

Sálhå"iffkafå" ku" _faff'_gfiäffifflefl fflPií-ihtlii pistoolin laukauksalla häntä jännitti se laukkaus niin kovasti, että taittui

si mat ahtoliatkella kiinni ja ennen kun hän sai silmänsä avatuksi oli llmari Halla jo maalissa.

little* koski' keitoisan aikaisesta maastojuoksuista, jolloin reitti kulki niittyjan ja polkuja pitkin, missä oli aitoja lä verajia seka lehmät laitumalla. Sa oli tosista astajuoksua varäjien ja lehmien yli l1ypätessä

Mutta kun Koski oli kookas mies oli hänellä huomattavasti helpompaa esteen ylitys kuin pienemmillä juoksijjoilla.

Veljen pesäpallojoukkue (vas) Aarne Asikainen, llmari Helle, Onni Uusi - Simola, Jalo Aromaa, Harri Mikkonen, Fleino Krakau, Olli Sara ja Flagnar Sarenius.

-ı-ı-h

. 1.5.

Kuvassa; v-3D seisomassa; tuntematon, Hugo Lehtilinna, tuntematon, tuntematon, _ lstumassa vasemmalta Paavo Simovaara, Yrjö Apponen, tuntematon, Väinö Lindberg, Väinö Flaıtanen.

Kuvassa Veli-seuran kantavia voimia, jotka seuramme toimintaa pyörittivät. _ __

On muistettava , että oli huolenaan myös Ohjelmallisten Iltamian valmistelu ja esitykset , jotta saatıın vero vapaus Tansseihin..

Mainittakoon vuosikokouksen 20.2.1927

7§0sastojen väliseksi suunniteltiin 10:n ottelun kilpailujen järjestämistä, joka järjestetään kerran vuodessa ,*

jossa palkintona olisi kiartopalkinto ja joka saa haltuunsa osasto joka sen kolmasti voittaa. Kiertopalkinnoksı päätettiin ostaa sekundaattorikello.

3§Hankitaan välineitä:

-nyrkkeilyvälineet

-voimistelupuku , kysymys suojeluskunnan huoleksi.

-hankintaan vyö.

Lähdetään SVULm voimistelujuhliin Viipuriin ensi toukokuussa.

Vuonna 1923 vierailivat HKVm ja useat Porvoon painijat Suojeluskunnan talolla näytöskilpailuissa.

Näistä innostuneena hankittiin painimatto ja nyrkkeilykin alkoi viritä, koska hankittiin" nyrkkeilyvälineitä" . Varoja ei ollut ja siksi päätettiin suorittaa Iistakeräys seuraavasti. Lista 1 Mäntsälän Osuuskauppaan, lista 2 Helle ja Oalander, Lista 3 H. Mikkonen ja Asikainen. Rahaa kertyi ja ostot suoritettiin, mutta ei innostuneita harrastajia ei ilmaantunutkaan odotetusti, sillä 1929 vuoden alussa vuosikokouksessa " kokouksen tarkastettua kuluneen vuoden toimintaa, tultiin siihen tulokseen, että on seuran pysyäkseen pystyssä ryhdyttävä toimimaan ripeämmin jo hankitut uudet urheiluvälineiden tähden.

V1929 erosi Sälinkää, sinne perustettiin Kaanaaseen uusi seura.

Vastapainoksi Veli kosi Jyskettä, jonka toiminnan piiriin kuului myös sälinkääläisiä liittymään Veljeen , mutta kutsuihin ei saapunut Jyskeen edustajia!

-_ı..- __ .ııı.ıı.__...ı..-

Kuvassa v.-30 seisomassa vasemmalta Ollila Arvo, Hugo Lehtilinna, tuntematon, Aarne Niinivirta, Erkki Jurvala istumassa vasemmalta; Väinö Lindberg, llmari Helle, tuntematon, Yrjö Apponen.

1930 - Luvulla:

Vuosikokous 24.1.1932

Päätettiin entiseen tapaa pitää kylienväliset hiihto -ja yleisurheilukilpailut: Hiihdossa päätettiin ottaa 3:n parhaan11§

keskiaika huomioon.

Kesäkilpailuissa ehdotettiin entistä pistelaskutapaa. Osanottomäärä sarjoittain. Kesä kilpailut pidetään kırkonkylässä ja talvikilpailut Hautjärvellä.

virallisesti V- Ja U-seura Mäntsälän Veli ry Reklsteröitlln 27.02.1932

Kokous 22.01.1933 11§ Päätettiin tilata Voimistelu- ja Urheilu niminen lehti 1 kpl.

YB" Plffki perustamaan myös osaston Hirvihaaraankin, mutta se ei onnistunut. Sen sijaan sai aikaan sen , että kırkoılta poıkıa liittyi mukaan , sillä" Hirvihaarassa huolittiin mukaan kaikki nekin , jotka eivät kelvanneet kirkolla.

Varsınaınenrepeäminen tapahtui 22.7.1932, jolloin pidettiin kyläottelu kirkonkylä - Hirvihaara.

Ottelussa olımukana myös toisenkin kylien edustajia, mutta sitä eivät Hirvihaagalaiset hyväksyneet ja lähtivät Uhlfllen urheilumieltä koululle ja perustivat oman seuran , jonka alkunimeksi tuli H.T.T ( Hirvihaaran Turha Toıvo ) taman jälkeen oli Veljen turha toivoa yhteistyötä.

'veli pyrki tarrnokkaan puheenjohtajansa ja vielä tarmokkaamman sihteerin sekä toimikuntien voimin löytämään"

avajrnet" pıtajän seuran perustamiselle, mutta mukana oli liika jarrumiehiä ja muutenkin henki osittain, ettei pjtajassä puhallettu "yhteen hiileen". Perustettiin naisjaosto ja toimikunta, jonka tehtävä oli hankkia seuralle jarjestysmiehet , näyteltiin , virvoitusjuomakioskin perustamista puh. joht. Toimi V. Raitanen .

_1g-

Kuvassa Reino Krakau ,

Toimi seuran pj.v1933 ja 1937-1944, vpj.v1 934,s.v.1 935, hj.v.1945-194El

Esimerkillisen tilanhoidon lisäksi hän osallistui aktiivisesti Veli-seuramme toimintaan ja harrastuksiin.

Vuosikokous 23.1.1934 11§

Seuran viralliseksi edustuspuvuksi päätettiin ottaa sinivalkoinen verryttely - ja urheilupuku ,,jossa jäsenten on esiinnyttävä kilpaillessaan seuran ulkopuolella.

Veljen joukkue Riihimäellä edustuspuvussaan.

Vasemmalta; Leo Mikkonen, Tapio Haarma, Matti Mela, Olavi Lehtovirta, Paavo Simovaara, Viljoyälanne, Kalevi Haarma, Harri Mikkonen, Ailo Haarma, Aaretti Ojanen ja Ragnar Sarenius. Joukkueen johtajana Ake Hanelius oikealla.

Johtokunta 30.3.1935

4§ Määrättiln urheilukenttää varten tarvittavan maa-alueen hakijoiksi ja allekirjoittajiksi.

Väinö Salomaa , Väinö Lindberg ja Reino Krakau.

Kokous 02.02.1936 _ _

15§ Mäntsälän Urheiluseurojen yhdistämisestä jätettiin asia johtokunnan eteenpäin vietävaksı.

Mäenlaskuharrastus oli Mäntsälässä nousussa ja menestystä piirin kilpailuissa saatiin. Päätettiin_v.1939 _ _ rakentaa yhteistyössä suojeluskunnan kanssa Kirkonkylän Iautarnäkeen hyppyrimäki tyydyttämaan ansıoıtuneıta urheilijoita.

Mäen urakoi Sv Harilo ja sitä alettiin kutsua " lautamäeksi " erotukseksi entisestä lähellä olevasta mäestä.

Veljen mäkihyppääjiä hyppyrimäen rinteellä v1933 vasemmalta;

Erkki Mikkonen, Mauno Niinivirta, Olavi Oralahti ja Kalervo Seppä.

_11_

Veljen joukkue edustusasussaan Ftiihimäellä yleisurheilun mestaruuskilpailuissa.

Vaaammalfai Leo Mikkonen, Tapio Haarma, Matti Meta, Olavi Lehtovlrtfi. Pflaavo Simovaara, Viljo Alanne, Kalevi

Haarma, Harri Mikkonen, Ailo Haarma, Åafalfi 0121090. RHQHHI' SHFGHIUS. (Ake Hanelius oli joukkueessa.)

Hiihto

1930-luvulla: tämän vuosikymmen menestynein urheilija oli hiihtäjä Alli Simovaara (ent Simelius) v1932 Salpausselkä 5km naiset 2. Alli Simelius 21,43

v1936 Pirkkalan hiihdot 2. Alli Simovaara (ent.Simelius) 25,28 hävisi 13 sek.

vV1939 SM-hiihdot Tainionkoski naiset 5 km 1. Alli Simovaara 21,58

SM-hiihtojen jälkeen kirjoitti Suomen Urheilulehti mm: Flata on vaikea. keli hyvä ja kilpailu ankara, radan jäiset ja kilpailijoita jäi tappamatta " satoja akkoja ", Erikoisesti mainitaan, että naisten mestarilla Alli Simovaaralla ja 50km:n kolmosella ei ollut aikaa kaatua kertaakaan!

_ ti.

Kuva noin v.1920 Alli Simovaara koulukuva. Hän näyttää ryhmäkuvassa hyvin vahvan näköiseltä ja puolipää pitempi muita.

Poıkasakıssa kasvaneena Alli oli hieman miesmäinen. Eräänä talvena hän ampui oravia ja niitten nahoista íaamillaan rahoillaun aamupaıvalla oli kannettu posti, jäi iltapäivä aikaa hieromiseen.osti harmaan kävelypukukankaan.

ä-1939 lifilkeen seurasi pitkä tauko urheilussa , joka helpottui vasta MU:n perustamisen myötä v.1944

omaısuuksıneen ja rasitteineen omakseen. Lisäksi Veli- seura saa irtaimiston, jonka on omistanut L.S-

Iäflestö. Sotiemme jälkeen alkoi uusi toimintavaihe.

13.01.1_946 perustettiin järjestöllisesti Mäntsälän Urheilijat , johon Veli liittyi 4.3.1946 Mäntsälän Urheilijat f-'tfifl Kirkonkylän alaosastona.

Kokous 16.12.1946

2§ päätettiin laittaa luistinrata seurojentalon kentälle.

Kokous 14.02.1947

1§ Miesten valmistelu päätettiin aloittaa 24.02.1947 klo 19,00

Sä ehdotettiin MU:lle 1 lk:n tuomariksi P.J.Hanelius, ll lk:n E.HaIaste ja L.Nykölö ja lll lk:n ODraIahti ,

ö-Nllfl llilfla . FLSarenius ja Fi.Krakau ll lk:n lähettäjäksi P.Saarnio ja 0.Tuomisto.

Kokous 14.03.1947

3§ Naisten voimisteluharjoitukset kesän suurkisoja varten päätettiin järjestää tiistai iltaisin viikoittain.

Kokous 09.05.1947

2§ Piirin yleisurheiluvalmentaja Nieminen päätettiin pyytää poikien valmentautumisharjoituksiin 26.05 klo 12,00 (alle 18 v) sekä miesten valmennusharjoituksiin 28.5 klo 18,00.

42-

3§ pesäpalloharjoitukset päätettiin järjestää tiistai ja perjantai iltoina.

6§ Päätettiin luovuttaa Seurojentalon hoitokunnalle 90 000mk seurojentalon korjauksia varten, joka summa nostetaan Mäntsälän Säästöpankista MU:n osasto Veli r.y:n tililtä.

Kokous.17.8.1948

1§ Päätettiin nostaa seuran tilitä 80 000mk ja lainata tämä summa MU:lIe keskusurheilukentän rakentamista varten. Laina päätettiin antaa ehdolla, että se johtokunnan päätöksellä saadaan vaadittaessa takaisin.

1940 - Luvulla Pyöräily

Seuran menestynein urheilija oli pyöräilijä Allo Brunou , joka v-3? saavutti heti alkuunsa Porvoon ajojen kymmenen sijan ja Porvoon piirin mestaruuden.

v1948 hän sijoittui SM-maantieajossa neljänneksi ja teki Vesijärven ympäriajossa uuden reittiennätyksen, joka kesti useita vuosia.

Hän osallistui urallaan PM -kilpailuihin , mutta paras kansainvälinen kilpailu oli Norja - Suomi ottelu v.-50 , jolloin hän voitti 100 kmzn maantieajon.

Olisi ollut melko varma maamme Olympia edustajamme Helsingin kisoissa 1952 maantieajossa, vain ikävä kaatuminen keväällä 3 - päivän ajoissa Norjassa jossa murtui solisluu esti osallistumisen.

Ailo Brunou on vuosien saatossa MU.n pyöräilyn eteen tehnyt arvokkaan päivätyön

Mäntsälän Tähtiajot olivat kansainväliset kilpailut ja olivat paikkakunnalle merkittävä tapahtuma. Vuosia toimi Veli-seuran vastuuhenkilönä hj.v.1951 - 1973 ja vpj.v1980 pyöräilyn innostajana paikkakunnallamme.

Tarinoita:

Tosi henkeen ja vereen urheiiumies Ragnar Sarenius, joka ei kovassakaan paikassa unohtanut huumoria:

Kun hän oli maakuntaviestin hiihdon aloittajat oiivat ryhmiin/neet tuimaa koitosta. Flagnar Sarenius oii MU.n 3.joukkeen aioittajana hän joutui takariviin.

Juuri ennen iähtöiaukausta kuului Flagnarin huuto takarivistä "LA TUA"

1950-Luvulla:

Yleinen kokous 16.05.1951

2§ Otettiin käsiteltäväksi kokouskutsussa mainittu kiinteistön luovuttaminen Mäntsälän urheilijat ry:lle koskeva asia.

Päätettiin yksimielisesti lahjoittaa Mäntsälän Urheilijat ryzlle yhdistyksen omistava osuus Mäntsälän Kunnan Mäntsälän kylässä olevasta suojeluskuntatalosta nimiseltä tilasta Fino 11:83 siihen kuuluvien irtaimistoineen , sillä ehdolla että Mäntsälän Urheilijat ry ottaa vastatakseen tilaan kiinnitetystä 500 000 mk suuruisesta

lainasta. . ..

4§ Päätettiin nostaa säästöpankista jääneestä kiinnelainasta , sekä päättää tilit kesäkuun 30 päivä, jolloin jäljellä olevien säästöt jaetaan tasan Verson ja Veljen kesken.

1950-luvulla Yleisurheilu oll

Veli seuran menestyskäin urheilija oli aikanaan Suomen parhaisiin naisurheilíjoihin kuulunut Seija Pöntinen.

Vasta heinäkuussa vanhat jäät murtuivat, kun 17-vuotias Sella Pöntinen ylitti Helsingin Eläintarhan kentällä korkeushypyssä 151 senttiä.

Helsingin olympiakisat vuonna 1952 innostuivat naisaiturit tiukkaan harjoitteluun ja yhä parempaan vauhtiin . Parhalnten onnistui Seija Pöntinen , joka oli 18 vuoden ikäinen ja osallistui 80 metrin aitajuoksuun , joka alkuerässään juoksema Suomen ennätys 11,8 ei kuitenkaan riittänyt loppukilpailuun. sekä korkeushyppyyn 15:sta tulos 150

Ja 80m:n aitojen alkuerässä neljäs aika 11,8

-13-

I ıı-IL

I vaa.. _-

i. i_-

r _

fifa' i.. ı .rr_ı_-.'_ L...

i -- .-' - "

f ' - i ı- J.

| _1|'

...E-r j

._.a_.ı_:_.ı. I-__@l ıl. __ .ı. _.ı_.-.-..ı

Seija Pöntinen syntyi 30.03.1934 Mäntsälässä: Tämä irteä rei as vaal k 1

Hän aloitti kilpailemisen v1949 ja tosi harjoittelun vastaflQSO ja gli maarrtíãıeällrgfcäaf Glyuonpon lahjakkuus'

Helsingissä ja menestyi hienosti. pm e ustajamme ”1952

Mäntsälän Ryhti-patsas luovutettiin mestariurheilija Seija Pöntiselle v,1952

Urheilu ei ollut mikään itsetarkoitus vaan hankki ' '_ylıoppılaslakin seuraavana kesalla Järvenpään' " " yhteıskoulusta.' Suomen mestaruuclet:

Heinola v.-s2 som aj. _ _ Aike12,o kefkeue1s1

Tamllere v.-54B0m aj. 11,7

M"antsala v.-55__ __ v.-54 S-otlelu pisteillä 2741BOm aj 11 3

fililål::iiaašEv.-so __- sskeikeudeeee _ _ _

Kürkeudessa lään ans-íeggaštyštakojínastıv.52 - 54 , Parhaaksi ajaksi jäi 11,6

Süclttelussa Seijan ennät S V _.54 rıııııni aan kolmasti v.-51 - 53 , parhaaksi tulokseksi jäi 154

vuosina j, _52 _54 h.. if . e ı aasi pıstetie.

VUL:n Uudenmaañnpfišjtiınıíiírlıfıtıíhlltiåãrulfıçšnat qeljãstı-Stl k ' '

UL:N naisvaliokuntaan v.5B -EO. J a a" Om" W -55 3 uu ıuı sAul-:n johtokuntaan V-'55lfl

itse näin nuorena. poikana naiste SM-k' '' 1 k "li" -54 " " " ' -1 f- -- -

juoksuradaiia, josta jäi lähtemättäımästi' tägit-sait šããaíeWfiZlã/ngíišgâiI/Jlgeäiulfjrqkaffa Ponıtıser? sulavaa menoa leustavuudeila ja irtonalseila askeleeiia se kosketti kentän pintaa' Aitajuoksun aid ígãäelffmaısen keveydeılä '

Dienena haittana niin ylitys tapahtui kissarnaisellajoustavuodella.. a eivät aiheet esteenä vai"

Pvöräiıyeea

çíígflqsjål" Pfllkapyoraı lyn voitti Mauno Sunı neljastı Master-ajot.

6 __ w thfll*_{e aı}den sarjassa v.-58 ja v.-59en sarjassa v-56 -ja v.-5?

Tari ' .

aufgfš-Ufifíåiíkíllasattuu ja tapahtuu

. E* ainetta -ss i ' ' '

mqpra kjfpaflurhfn OsafffsrilflnnUpšåiåšakiipaiiujenjalkeen Porvoosta Mantsaiaan Ailo Brunoun kyydiila jos oli

en * - - . ' . ..

_ Umggsišãlfša-:äflråiipaikinnoksiuuden kiipapyärän, joka kyydissä

ı E

ajorata risteäuäj aššlšfkhãıfiåatkaa iianhaapervoontieta

Majntsalaanpain tasoristeysjos Junankıskor ja _ utoesa mukanàüfüüffıe rufšjfífaã tia

gujajmeiiisesti etu-Fileja

tia aosahafutosta oiivatkiskojen

on'pjj@jjjja_

ihmettelemään vaan oli kiire i; itke “a a", antti?

lunaiåa

å _faenena\sãatıgaraı aaiımutta

Maunolla einoiiut aikaa jäädä o iin nayttamaan van en i aansa uutta kiipapyoraansä ja marka ei

“tiet-aste ia i" . _. .. .

Sfeftä sejvfsíiíäçjuoiomatta painanutyhtaan. Toisetjaivat selvittamaan auton siirtoa kiskoilta sivuun kyllä ne Tä "man

jalkaan Sumfllüi moottoripyörällä luotettavuusajoissa voittaen Päijänteen-ajon nuorten luokan tin-sa

Pesä u .. _

Osasåíerlílflfàjíielattiin suojeluskunta-ajoilta v 1925 - 1963 saakka.

veljen pesä ' pa üjüukkufl fiei 'file ~ oiieiui eiivei kiiveeiunneimeieie eiieiuje. pitäjän mestaruuden, Oltermannin sauvan, veítl flflfleflfl - 5U4UVUH lfiillllliupuolella:

Tiilülefl oesieia hei-stemin mess - 1sss

..'|4-

195D-Luvulla:

Niilo Laristo valittiin Mäntsälän urheilijoiden Kunnla- jäseneksi v 1951 Kokous 10.11.1961

7§ ilolla otettiin vastaan Paavo Vainion lahjoittama entinen veljen kilpailussa käytetty pokaali " Hyppypokaali"

Veli seuran lajeina seuraavat;

Hiihto -, pyöräily-,suunnistus-,pesäpallo-,koripalIo,-voimistelu-,yleisurheilu- ja huvitoimikunta.

Tällä vuosikymmerıellä urheilun suuret muutosten tuulet näkyivät maaseutupitäjäkin lajívalikoimassa ja joukkuepelit tulivat voimakkaasti mukaan seuran toimintaan.

Jääkiekko alkoi v.-64 , lentopallo v.-65 , jalkapallo v.-66 ja kuntourheilu v.-69 1962 Yleisurheilu

Tämän kauden valovoimaiseksi tähdeksi nousi yleisurheilija Ilmari Kurkivuori ,joka voitti SM-mestaruuden 3000m ej. Lappeenrannassa loistavalta ajalla 837,5

Ilmarin juoksu-ura alkoi varsin myöhään, kun hänen Veli-poika Pekka ja pitäjäneuvos Leo Mikkonen saivat hänet puhutuksi ympäri ja Ilmari osallistui Mäntsälän Urheilijoiden järjestämiin juoksukilpailuihin. Ilmari voitti ylivoimaisesti nuorten 1500m juoksun.

Tämä kilpajuoksu herätti kilpailuvíetin llmarissa ja vankan peruskunnon omaavan ja halu juosta.

Tältä pohjalta seuran valmentaja Jouko Kärpänen ja liiton valmentajat tekivät Kurkivuoresta maamme eturivin estejuoksijan.

Kurkivuoren lahjat juoksemiseen olivat varmaankin peritty jota edesauttoi 5 km koulumatka , joka taittui kesät talvet yleensä juosten ja tämän päälle liikuntatunnit sekä osallistuminen kotitilan töihin muokkasivat nuorelle Ilmarille vankan ja kestävän peruskunnon.

Tarinoitaülmari' kertomana.

Vapaa-alkanakin , kun toiset nuoret menivät keikoilla ja suksiila kevät hangilia niin iimait meni aina juosten ja nautti siitä.

Ilmarille jäi mieleen , kun hän ensi' kertaa juoksi piikkareilia radalla , jotka Leo Mikkonen olijärjestänyt. Sen

juoksun jälkeen jaikallhakset tulivat hyvin kipeäksi, kun piikkarit pitivätjuostessa paremmin kuin tossut ja saappaat, joihin vuosien mittaan hänen lihakslstonsa oli tottunut.

Vuosina -64 , -65,- 66 sai SM-pronssia 3000m estejuoksussa.

Ennätyksensä 8,46,o hän juoksi Helsingissä v.-62 , ja osallistui v.-62 Belgradin EM-kisoihin.

Kurkivuori edusti Suomea maaotteluissa 12 kertaa ja saavutti voiton Puola-ottelussa v.-63 Ilmari Kurkivuorl valittiin Uudenmaan piirin parhaaksi urheilijaksi v.-63 , ja v.-64

Kuva v-BO vasemmalla Pauli Saarnio oli Urheilumies henkeen ja vereen hyvin monipuolinen urheilija ja hyvä hiihtäjä. Veli-seuran hallituksessa vpj.v.1947, hj.v194B - 1952 s.v.1953,hj.v.1953-1965,hj.196B-1972. Hän ansiotaan oli , että Pekka Vasala aikaan siirtyi Riihimäellä Mäntsälän Urheilijoihin.

Keskellä nuorukainen on Ilmari Kurkivuori.

Talousmies pankinjohtaja Urho Koivisto ( poikansa kanssa )Urho Koivisto oli Veli-seuran hallituksessa v.-1947 - 1958

..-|5-

Ilmari Kurvivuoren ennätykset

1500m 3,50,6

3000m B,06,4

5000m 14,24,0

10000m 30,14,4 3000m esteet B,46,0

l/ei vain arvailla Mitä aikoja iimari olisi v i96?'joossutkaan , sillä hän sinä kevään maamme kärkiiuoksrjia kestäneet narjoitosieiriilä kyydissä ollenkaan. Vain etelän vei tuloskunnon ja harmitti kamalasti. (sinä vuona seuratoveri Rauno Mattila juo 000 m 29,24,6 J ilmari olisi ilman sairasteiua juossut aivan eri minuuttiiuvoiie.

ä niin kovassa kunnossa, eriä ieireiitä saatu sitkeä kurkkukipu ksi 5000 m aikaan 14,054 ja 10 Nuorille orneiljioiiie iimari toivoisi mahdollisimman monipuolista liikuntaa. Vasta_.-

myota saannoiirseen juoksuhanortuksetaultavat tuioksien synlymiseen. Ua a un ja Innüstuksen Kokous 7.12.1965

6§ Sakari Tuominen en lahjoittanut Veljelle kaksi kunnia alkintoa, 'otk t l; '

talvikauden parhaalle tyttö ja poika hiihtäjälle. 21 .04.1QâfippalkinnotjaetíiiılıınJaålö Sitılöíeglllgjfaıtltfıšıaãjlitlflleabffgíıolle.

Eero Ftautapää valittiin Mäntsälän Urheilijoiden kunnia-jäseneksi v 1066

60-luvun vuosina Kimmoisa loikkaajamme Pentti Kyytsönen hallitsi vuosikausia Uudenmaan p" 'hyppykilpailuja. l ıınn vauhgrttı omia

j _ lea;

t,

I j*

- Jflli.

senttrpıtıvauhditonta pituushypyn tulostaan noin 3,20m hyvin vaatimattomana.

vauhdrtontakolmrloıkkaa 0,50 m

auhdıtonta korkeutta 166 em , joka oli Suomen ennätystulos aikanaan.

ããrlfií KYYfSüSen parhaimmat tulokset vauhdin kanssa.

Uffl 11.0 . pı iuus :nor , voımiıaikka 14,94 ja korkeus iso

Kokous 05.05.1516?

2§ Vastaanotettiin apteekkari P.J. Haneliuksen 1000 mk lahjoitus osaston toiminnan tukemiseksi

Haneliuksen saatekirjelmä 1.5.1967 Mäntsälän Urheilijat osasto Veli.

Osasto t " - - - - - -- -- _

P-J-Hanlıiylrlin tukemıseksı lahjoıttaa 1000 mk , toıvon etta osaston tyo seuraa vanhoja perinteitä 19?0-LuvuIIa

Velı seuran lajina seuraavat:

H"ht - - . . . _.

yreisüuríıiefjjfllílallo jalkapallo , suunnıstus, voıjnısıtelu, pyoraılypaattyı v.-'i_? ,kuntourheılu paattyı o_-75

. eıu uutena Iajına ammunta v.-?3, pojrtatennıs v.-76 ja 76 ja korıpallo v-?6-?9

..._ja

KUVHEEH l-ififfl filanko aktiivinen ja innokas urheilumies, joka toimi Velvseuran hallituksessa

V-lgfiö ` 1955 hl- JH puheenjohtajana v.1960 - 1075

-1 E-

Pyöräily

Miesten sarjassa kilpapyöräilyssä Manun parhaaksi menestykseksi nousi Suornenmestaruus 4km joukkueajossa v.-?0

Jossa ajoivat ( Eero Karhu, Pekka Saarelainen ,Olavi Aalto ja Mauno Suni }

Kuva Helsingin Velodromilta v-?2 4km joukkue ajosta ,Pekka Saarelainen, Olavi Aalto, Eero Karhu ja Mauno Suni.

V1El62 Olavi Aalto ajoi sijoittui pronssille PM-mestaruuskilpailujen 200km maantieajossa , edusti tällöin Porvoon -manster seuraa.

Aalto on lähtöisin osasto Ilveksestä)

v.-?1 Timo Brunou SM - pronssia tempoajossa P15-vuotta v.-?6 Siri-maantieajossa M31-sarjassa Erkki Vuori pronssia

v.19?0 suunnistus.

Sai usean vuoden uurastuksen jälkeen ansiokasta menestyi åune Jalava SM-tasolla.

N35 Aune Jalava SM-kultaa ja iät-hiihtosuunnistuksessa SM-pronnsia Ruotsi-Suomi hiihtosuunnistus maaottelussa voitto

v-?1 N35 sarjassa SM - pronssia päiväsuunnistuksessa.

v-?2 N35 sarja SM -.mestari

v-?3 N35 SM - hopeaa viestikilpailussa l Salonen , Kokkonen ja Jalava)

v-?4 SM-kultaa kaksi N35 päivä- ja yü-suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa pronssia.

v75 SM - kultaa päivä- ja yö-suunnistuksessa.

Aune Jalava valmistautumassa yö-suunnistukseen.

v.?6 Åune Jalava sai SM-hopeaa N35 yösuunnistuksessa ja hän oli maaottelueclustaja hiihtosuunnistuksessa.

-1?-

Myöhemmin Aune Jalava voitti v.-B8 ja v.I9'l MM-kultamltalit Veteran World Cupista Keravan Urheilijoiden auunnistajien riveissä..

Aune Jalava kertoiii menestyksen salaisuudeksi sisun, jota tässä taitolajissa tarvitaan ja virheiden kautta opitaan

kefåkffl llfmään kyseiseen suoritukseen ja pyritään vain tekemään mahdollisimman hyvä suoritus eikä ajatella

voittoa, jolloin on mahdollista myös menestyä.

Suunnistus on hieno urneilulaji kaikkina vuoden aikoina, jossa urheilijan itsenäisellä päätöksillä ja

rertrnvalinnoiilaan tekee omat ratkaisunsa näin oppii lukemaa karttaa ja maastoa sekä arvostamaan luonnon kauneutta ja suuruutta.

Sekä antaa urheiiıjiaiie hyvän fyysisen ja henkisen kunnon.

Yleisurheilussa:

SM -tasolla v.-72 -76 menestyi lahjakas aitajuoksija Anu Vuorinen loistavasti.

Tfrrrråffffv .-' fffifçfi-tvtfiç åqffrfif

_ - . ' '_ _ .. '.«.-ı.."- "."-;;'._ı} ;›'›,`-; _'f':-1

ııı rıfı:.`.ı .,..'__ I'

ı _ - " ""- ' '

_, 'r _

in: ;.ı-ı

'.

_* _

'.' '-* J»

Kuvassa Anu Vuorinen korkeimmalla pallilla.

Suomen mestaruudet:

v.-72 B -tyiöt 200m:n aj. 29,3 v.-73 B -tytöt 80m:n aj. 12,2 v.-75 A -tytöt 200 m :n aj. 29,6

Kuusi kertaa SM - hopeaa v.-72 - 75 Viisi kertaa Sivl - pronssia v.-?2 - 75

PE-ennätys Tukholmassa 23-76 300 m:n aj. 43,7

Maaotteluedustuksia seitsemän kertaa nuorten ja naisten sarjoissa v.-72 -75 _1 3-

Anu Vuorisen ennätykset

100m 12,5 l t14v ) v.-?1

200m 26,2 v.-75

400m 60,5 v.-?5

püuus 484

korkeus 150

80m aj. 12,2

100m aj. 14,9 200m aj. 28,9 300rn aj. 43,7 400m aj. 63,09

Anu Vuorisen mieleen painuvin muisto ja innostuksen anlaja oli v.-66 , kun hän pääsi juoksemaan sukkulaviestiä Helsingin olympiastadionin nunnikolle Ruotsi - Suomi maaottelun avajaisissa.

Kokous 21.02.1977

Urho Koski lahjoitti 1000 mk palkintojen hankkimiseen osasto nuorille urheilijoille.

Kokous 17.08.1977

109§ Urho Koski Lahjoitti 2-hopea lusikkaa 5000 ja 10000 m juoksijoille ja Alli Airanne Koski lahjoitti 3- lasimaljakkoa tytöt ja naisille palkinnoiksi.

v.-79Yleisurheilussa

Nuorten tyttöjen juoksema SE-erınätys 3 x 800m:n viestissä . Joukkueessa juoksivat :

Marjut Lipponen ( Veli ) Helena Salmi (oka ) Tarja Pakarinen ( Veli )

Kuvassa Marjut Lipponen varmentaa , että viestikapula varmasti pysyy Tarja Pakarisen kädessä . tyttöjen 4x100 m viesti kyseessä.

Kuvassa v.-B6 Esko Krakau , joka oli monen toiminnanmies.

Lautakunnat, yhdistykset.. käräjät ja kunnanvaltuusto ovat tuttuja..

veli-seuran s.v 1960 - 1973 ja pj.v 1977 - 1979

1972 Jalkapallotoiminta:

Sai kasvatustyüstään ansiokkaan tunnustuksen , kun Jalo Vuori nousi 5:sta sarjasta suoraan mestaruussarjaan

palaamaan jalkapalloa Lahden Kuusysin riveihin v.-72-73.

:VUUfí Pfllasi Porvoon Akilleksen kautta seuramme riveihin jatkamaan pelaajavalmentajana seuran jalkapallojaoston toimintaa.

Veli-seuran hj.v.1999 - 1991 1977 Lentopallotoiminta.

E-pojat Siiri-tasolla 4 sija , joka oli kannustava tunnustus seuran kasvatustyälle.

1930 - Luvulla

Veli seuran lajina seuraavat:

Amntunta . hiihto-, jalkapallo , jääkiekko . lentopallo , suunnistus ja yleisurheilu Pyoraıly alkoı uudelleen uusien vetäjien voimin v.-97 ja sulkapallo v.-B0-99

Kuva v.19B5 Tarja Pakarinen gnu

Ylelsurheilussa

Tarja Pakarisen johdonmukainen harjoitus tuotti tulosta.

Suomen mestaruuden Tarja voitti v.-B5 Helsingissä T 17 -10 v. SM-nıaastojuoksussa Sekä SM-radalla hän sai hopeaa T 17 -19 v 3000 m:llä.

v.-B6 T 17 -- 19 v Tarja Pakarinen sijoittui Sitä-maastossa pronssille ja SM-radalla 5000m:IIä hopealle ja 1500rn:Ilä pronssille.

Tarja Pakarinen edusti maatamme kolmessa nuorten maaottelussa.

Tarjan ennätykset:

01-00 00001 2.205 i i 10 v)

103-05 1500m 400.0

202-00 s000m 0.00.00 t T 20 v)

00-00 0000111 10.00.07' - t' _

Kirjoittajan mietestä 'Tarja oii yksi iahjakkaiinpia juoksiioita seurassamme. Tarja oii siro rakenteine mutta jäntevä ja saanut perinnoksipaatta vaisen ja maaratietoisen iuontaen ja kovan hatun harjoitteiuun. Kun ihaitee Taijan juoksemista se on niin seiva askeitus, kimmoisaa eteenpäin vievää ei oie mitään turhia iiikkeitä puoieen eikä

toiseen.

Näin iuojan antamiiia eväiiiä Tarja oiisi *oiiut vuosikausi maamme kärkitoukkioita keskimatkoiiia vuosikausia.

Mutta eiintason myota yhteiskuntaa vaivaavat tuiieet eri aiiergiat vei mieiekkjfjfden harjoitteiusta.

Tänä päivä perheiden pistäisi ensi kotiinsa hankkia kani, kissa , koira sekä väittää iiikaa siivousintoiiua vaan annettaisiin vitiakoirien pyöriä väiiiiä jaioissa. Näiden jätkeen vasta ajateiia perheiisäystä.

Niin väityttäisiin yhteiskuntaamme vaivaavasta yii herkkyydestä eriiaisitie siitepäiyiiie.

lIma-aseammunssa

v-B4 säännöllinen harjoitus kantoi seurassamme tulosta.

llmakiväärin SM- joukkuekilpailussa oli yhtenä kantavana Ienkkinä Helena Eloranta, jotka saavuttivat SM- pronssia.

Tarinoita: ilttikä Katiea nauratti?

Veijjen mestaruushiihdot hiihdettiin kauniinmäen maastossa keväisen taivisen säässä.

Tunnettu urheiiumies Aake Eeroia osaiiistui v70 saijaan ja vaiitteii vähän jäykkjtjfttään koska oii päivän oiiut kettu jahdissa. Kiipaitut käynnistyivät aika tauiun mukaan kiotS, 00 ja iiman jäähtyessä vanha iumi vaijossa tuii vain iiukkaammaksi hiihtää ja Nykäsen ittiauno oii jätteen kerran tampannut iadut esiiuokkaiseen kuntoon jossa oii hyvä hiihtäjän hiihdeitä.

Niin Aake Eeroia tähti terhakkain hiihtopotkuih maastoon ja Sareniuksan Katie tähti t minuutin hänen jätkeensä.

Noin 0,5 km hiihdon jäikeen oii Katie hiihtänyt Aaken kiinni ja oii iaskemassa hän peräänsä vauhdikasta taskua.

Aaken iaskiessa muutamia metriä edeiiä niin siiioin se tapahtui ”Aaken täydeiiisen voitin" Aake syvässä iaskuasennossa eikä osannut pitää varaansa kun kuusipuiden tomasta paistoi vietä kirkas keväin aurinko, joka teki keiistä aivan nuoskaisen. Tähän nuoskaan Aaken sukset täksähtivät niin äkisti että Aake teki täyden voitin itmassa suksien kanssa ja paiasi aivan hatiitusti iaduiie , mutta pussihousujen henskeiit meni poikki tai napit iitosivat ja Aaken oii keskeyttä vä tuima Vatten hiihtomestaruus koitos.

Katie na ura tti edeiiä mainittu voitti niin , että ääneen vi'eiä nauroi kun sivakoi vinhasi maaiiin.

yleisurheilussa v.-BB

Minna Vuori ylsi voittoon nuorten vetoapukisoissa T 13v 100m aika 12,90 Lentopallo

1994 - 1985 Lentopallotoiminta.

Seuramme kasvatti Jari Heikkilä lempinimeltään Jaje oli voittamassa miesten Ientopallossa v.-B4 Siri-hopeaa HESAN joukkueessa , joka kirkasti v.-B5 kullaksi.

Kuvassa Jari Heikkilä

Amrnunnassa

v.-3? Ilma-aseiden hirvi- ja villikarjuammunnassa Y?0 Yrjö Laine voitti SM-mestaruuclet.

Suomen mestaruuksia vuosilta YGD alkaen v.-B1 - 95

Seuraavasti

Kuıtaifiia 12 RP' (Ampuma. 5 , metsästys- ja kenneli. 2 , metsästys. 3 ja veteraaniliiton 2 )

5M-hopeaa 14 kpl

5M'Pl'onssia 2D kpl

viefläm" __ aari

onukotoısln Sallnkaalta , joka tyovuosien jalkeen on oloneuvoksen vuosia asettunut aan Kırkonkylaan.

ülšiıkíullıåfignsa urheilua harrastanut ( yleısurheı lua , hııhtoa ja ammuntaa )

ien saatossa kerennyt mahtavan palkintokokoelman kotiinsa.

Tarinoita.

La'ineen veljekset ovat saaneet ampumalalijatjo syntyessaan , silla kaikki veljekset olivat armeijassa ollessaan' . . ifflmplfianiansa mestareita.

3D ENG* klfPHllUjEn valmistautumisen alkavan jo edellisenä iltana. On kaytava kilpailu ajatukaesaa

Lä"'fiSE li* *fffPfiflvaaivai-ıa vain iiiipsiiii.

Ampualla ' . ..._ . . . . . .. . .. . . .. .

yhgisöjıja Úaa

Säfliflllifilliifoiclen tuomat ulkoiset suorituspaineet.

Sillä luoti- 'a 'i _ i . _ _... . . .

Vähän Saffifraårma aseet eivätsalli minkäänlaista vapinaa tai tutinaa polvissa. jota haulikolla ammuttaessa vielä P

ii-raaia

m'_osulıtalden salltessa tultu näky urheilukentän maastossa.er svaari pitaa ijiyfsista ja lıenkista kuntoansa ylla paivittaisella kavelylenkeilla ja talvella hllhtämällä ja on

Kuvassa Yrjö Laine esittel 1990-Luvulla:

Veli seuran lajeina olivat;

Ammunta. hiihto, jalkapallo, lentopallo, suunnistus, ja yleisurheilu Uutena lajina tyttöjen pesäpallo v,-95- 97

Ammunnassa

v.- 90 Y 6D Tenho Koskinen SM-hopea pienoiskiväärissä.

Y 70 Yrjä Laine SM-hopat ilma-aseella hirvessä ja villikarjussa

Tällä vuosikymmenellä alkoivat sitkeän uurastuksen kantaa hedelmää yksilälajeissa.

Ammunnassa, hiihdossa. pyüräilyssä ja yleisurheilussa. MM - PM ja SM-tasolla.

llmapistoolilla lahjakas nuori ampujamme

Jani Ruoho ampui Still-tuloksen 375 pistettä p 16v.

v.- 91 Jani Ruoho voitti SM-mestaruuden p 18v 549 pistettä v,-92 Jani Ruoho voitti SM-pronssia P 18v

v.-93 Jani Ruoho voitti Suomen mestaruuden P 20v v.-94 Jani Ruoho voitti SM- hopeaa P 20v

v.-97 Jani Ruoho sijoittui sijalle 20 SM-ammunnoissa tuloksella 572.

v.-9B Jani Ruoho pronssia SM-yl ilma-aseiden vapaasti putoavat taulut

kuvassa Jani Ruoho Pyöräilyssä

v.-91 M 35v Pekka Kuosa voitti maastoajon Still-mestaruuden ja aika-ajossa SM -- hopeaa -23.

ee mitalisaaiistaan vuosien varrelta takana näkyy loistelias palkintokaappi.

v.-95 Veikko Niemi sijoittui pronssille Suomen veteraaniliiton SM-hiihdoissa M50 Wklnip.

v.- 97 Veikko Niemi ja Erkki Vuori saivat MM-pronssia Italiassa hiihdetyissä veteraanien MM-hlilıdoissa 33:10 km viestihiihdosta.

v.~ 98 Veteraaniliiton SM-hiihdot Mllüv Teuvo Färlin 4 sija Yleisurheilussa

v.-94 Seuramme lupaava pikajuoksija Minna Vuoren nousujohtoinen harjoittelu alkaa kantaa tulosta.

v.-94 Minna Vuori SM-hallikisat T 20v BDm pronssia v.-95 Minna Vuori T 22v 100m SM-pronssia

v.-96 Minna voitti SM - hallikisoissa T 22v BOm SM-kultaa T22v 200n1 SM - hopeaa

v.-98 Minna SM N 100m 6 sija ,ja N 200m 5 sija.

- r

V--QS M35v Pekka Kuosa voitti SM-mestaruuden maastopyäräílyssä ja pronssia alamäkiajossa.

Kuvassa Pekka Kuosa ja Asta Kuosa (oms, Nikkinen) järjestelet valokuviaan vaihteeksi.

on Opi; aflvfšošiiheetta sitkeñjıia maaratietoinenijianoitteiu seka seikeat tavoitteetfa oman kehossa kuunteleminen våffffä kovfakjn hšflsín. f ain rasittavassa iaiissa kuinpyoraiiyssa, missajoudutaan tekemaan pitkäkestoisia ja merkitys _i jotta tuiosta syntyy.üoi us enkkeia ja naiden oikea aikainen rytmitys seka oikea aikaisetia tavoita on tärkeä

Pekka pit' S - . .. . . __ __

tsiueija káfiärš-rgãfšafiiäšfiffita hyvinä hanoittetunkannatta, kun vain pukeudiitaan ainausaan mukaan oikeni ja pyöriU/Smmíin sää i ei a nastarenkaita seka sisahanoitteiussa ruiiat ovat vaittamattoinat, jotta tuntuma

Maflsfflfiiflfia sis-main' ' -

ä

. ' *ja

Näillä mate ' *_rıoıllah-- _{.. _ _. ..._ ..}

kuuluvan Asta N_ en on kasvattanut muutamassa vuodessa tyttoystavastaan Suomen pyoraılyn tahtıkaartıın _ ~ . . _ ..,; ..

v sen .- --

'l 'i

lu ı I1

ı

ıııı

" aim" Ptöfäilvssä Asia Nikkinen vniriikin N so sai'

-

kuvav.-95 Mikkelissä käydyistä Nelimaaotteluista 4 x100m suomen viestijoukkue.

Hiihdossa Vasemmalta Minna Vuori. Teea Järvinen, Kirsti Kemppainen ja Marja Savela. . . .

V-*92 Híihdossasaatiin menestystä veteraanıhiıhdoı" .. sta MM -tasolla kultaa Alaskan 3x10km viestihiihdossa

vain - - -- - 0 Niemi huht' Suomen “sen 03111199" Wiätai-'asfi- , Minnaıla on nuorten maaotteluedustuksia ollut kolme kertaa.

Minna Vuoren ennätykset.

60m 7.6?

100m 11,99

200rn 24.69

v.- 95 -96

Mäenpään lahjakkaat urheilunuorukaiset niin juoksussa kuin hiihdossa he antoivat juoksemisen lahjoista

|upaavat näytöt valtakunnan tasolta.

v.-95 Valtakunnallinen juoksukoulun maastojuoksufinaalissa P12v Pepe Mäenpää voitti sarjansa.

v.-96 Valtakunnallisen juoksukoulun maastojuoksufinaalissa P17v Jouni Mäenpää kolmas sija.

v.- 97 Valtakunnallinen juoksukoulu maastojuoksu P14v Pepe Mäenpää 2 sija v.-98 Valtakunnallisen juoksukoulun maastojuoksu P15v Pepe Mäenpää 4 sija v.-99 SM-maantiejuoksu P17v Pepe Mäenpää Hopeaa

v.- 99 SM-maastojuoksu P17v Pepe Mäenpää 5.sija v-QB SM-triathlon menestystä

M40v Teuvo Färlin pikamatkat kultaa { uintflãümpyäräily 20km, juoksu 5km) M4Dv Teuvo Färlin varttlmatkoilla hopeaa ( uinti1500m.pyüräily 40krn, juoksu ltlkm]

M40v Teuvo Färlin puolimatkoilla hopeaa ( uinti Eãüümpyäräily BO km, juoksu 20km) M4Dv Teuvo Färlin Duathlonin pronssia perusmatkalla.

kuvassa maa? vaikka Niemi Italiassa.

..24-

r .\

kuva 18.06.2006 Juho ja Teuvo' Färlin Porvoon ajossa v-99 Triathlonissa M40v Teuvo Färlin pronssia SM- pikamatkat

M40v Teuvo Färlin hopeaa SM- puolimatkoilla M40v Teuvo Färlin pronssia SM-varttimatkoiila.

11-2001 M40-Teuvo Färlin pikamatkoilla hopeaa.

Tässä kovassa taitoa, kestävyyttä, sisua vaativassa lajissa on todella hienot saavutukset SM-tasolta.

2000-Luvulla Yleisurheilu v.-2000

SM-3000m lfepe Mäenpää 4 sija v.~2000

SM-maantıejuoksu Pepe 5 sija.

v.-2000 SM-kilpailut N 100m Minna Vuori 4sija SM-kılpailut N 200m Minna Vuori 5sija.

“34001 FEPe Mäenpää siirtyi Myrskylän Myrskyn riveihin. Toivotamme pojalle onnea ja menestystä

uudessa seurassa.

Kuvassa v.2002 Niko Kämäräinen valmentajansa Pentti Kipinoisen kanssa.

_2E-

v.- 2004 Nuorten SM-tasolla Niko Kämäräinen P15v keihäs B sija , antoi luvan odottaa parempaa!

FJG Niko Kämäräinen P 15v keihäs 2 sija.

Tulihan sitä heti:

v.2005 SM- hallimestaruus P1?v keihäs ja Aasian maiden nuorten olympialaiset tuli keihäskultaa P1?v Hiihtoa.

v.-2002 Veteraaniliitorı SM-hiihooissa M-40 Teuvo Färlin hopea ja M-35 Kimmo Vainio prossia

Veteraaniliiton SM-hiihcloissa M-35 joukkue pronssia (Teuvo Färlin , Kimmo Vainio ja Nunninen) Veteraaniliiton SM - hiihclot M-55 joukkue pronssia (Veikko Niemi, Erkki Vuori ja Salminen)

v.-2003 Veteraaniliiton SM-hiihcloissa M-55 joukkue pronssia ( Nyberg , Lehtinen ja Veikko Niemi j Veteraaniiiiton SM-hiihooissa M-35 joukkue pronssia i Kimmo Vainio . Veikko Nggi , Salminen) Pyöräily

v.-2004 M14 Juho Färlin SM aika-ajot 5 sija

T 16 Heini Salovaara SM aika-ajot pronssia , SM maantie B sija.

v.-2005 M14 Juho Färlin SM tempoajot E s.

v.-200B M14 Juho Färlin kultainen Cup hopeaa

Kuva v2004 Heini Salovaara (vasemmalla) sai pronssia Tampereella SM - kisoissa N-iü sarjassa.

Kuva 20.05.2006 Juho Färlin Tampereen Kikkin GP-kortteliajossa

_;:._ı7..

Suunnistus

v.- 2005 SM - H16 Lauri Mäkinen hopeaa

far-i' :sa

kuva v2005 Lauri Mäkinen mitali kaulassa.

Jääkiekko:

“ka "äälflää mihin

Pärjänneet hyvin. M' Iiikuntavälineiksi ovat

rçıflezlíıeåt rüttstvat jãakıekossa Otto ja Valtter Vuorella , ovat kaksi vuona kuujunssi

ä minuårstçfıfãgt-i _lflrlıflåetfšıflvs fiztnfifliffälrl: flmmıatflmaısta Ja poJärnväı tähän mennessä

inno" k ıa u aa, e a poJa esopıı kesalla pırkkarıt jalkaan ja talvella sukset

a mu ana olleet osastomme kısoıssa Jos vaın harJoıtusohJeImaan muuten sopii.

Tästä U" hYVä jatkaa:

Nämä lah'akk t - . _ _ - .

Heinä cm äahãâlıigliljíllšítiåırtılıeãıılunuríıukaıset ovataıvan ıkaluokassaan aivan maamme kärkiryhmän tuntumassa.

Siinä heitä un auttamassalgäàasäãıırar: mınrkıalaısijn"urheljjusaavutuksııırlanıvuosınafvtikuistensarjassa.

Nuürma on hyvä asenne pitävät km" rue antaa an Ur eıIıJat yhdessä pıırın Ja lajılııttojen kanssa

un aynnısta huolen Ja samalla muıstavat hoıtavat Iiikuntaharjoitukset.

Toivotan nuorille onnea Ja menestystä tuleville vuosılle nıın ammatıssa kuin kilpailuissa' _. . . ..

Veli -seuran jäseniä o t ll ' - - - -- - _

21v? Dšããüänããmrlıje šjustušurheilijüita:

s unee e us usur eı jo s Mantsalan Urheilljoita rlvelssa nam

u auflü Maftfla. Tapıo Wallenıus , Ensto Tannınen , Kauko Ketolaınen , Matti Järvi , ReıJo

LassiIa,Ta ioV ll ' ' - - - - - -

Eero Karhu? Pekíaegälãr-Biåmírlı lšliılrzrlílilnen , Sı mo Halonen , Kar ı Tıkkala , Tapı o Ahola , Oruskki Manninen _

Ennen Mäntsälän Urheilijoiden s"" t" ..

jnhnnkin ıwläseuraan jotta pääsiflãlåniíıglänåıåoãåal;dllåageoılaššêıızâıllıgittlfmlsenehtona , etta oli kuuluttava Veli-Seuran Iajivalikoima vuosikymmenten aika: Hiihto- Pyöräily- Voimistelu- Yleisurheilu- Pesäpallo

Nlıffkkäiiifn Paini -, Mäenlasku-fi uunnist - K ' _ _ "" ' - _ -- -- -

Ammuntan Sulkapanch ja Triathıün. US . orıpallo ,IentopalIo ,Jaakıekko ,JalkapaIIo , Poytatennıa.

ll

Kuva v.2007 vasemmalta seisomassa Teuvo Heikkilä, Marko Kämäräinen. Teuvo Färlin, Pekka Kuosa, Paavo Leino ja Karl Sarenius.

lstumassa vasemmalta Riitta Aho, Matti Ruoho. Arvo Vuori ja Anne Aliranta.

Voimistelu- ja Urheiluseura Mäntsälän Veli Hallitukset v1924 - 2007

1924Haglund

Oiva Niinivirta vpj Väinö Lindberg s.

Jalo Aromaa r.

Yrjö Apponen Ilmari Helle Juho Koski

Väinö Lindberg pj.1928 Antton Jokinen vpj.

Yrjö Apponen s.

Jalo Aromaa r.

Hugo Bjökman K.TaIanterä

1933

_ Reino Krakau pj.

Jalo Aromaa vpj.

P.J.Hanelius s.

A. Lassila r.

Olavi Kujala Olli Sara E. Vikström

1 924

Väinö Lindberg pj.

Ani-ton Jokinen vpj.

Yrjö Apponen s.

Jalo Aromaa r.

Juho Koski Ilmari Helle J.Koski

1929Ilmari Helle pj.

Antton Jokinen vpj.

Yrjö Apponen s.

Rafael Gestrin r.

Väinö Lindberg Harri Mikkonen

1 934

Väinö Lindberg pj.

Reino Krakau vpj.

P.J. Hanelius s.

Olavi Vilkas r.

Jalo Aromaa A. Huhdanmäki A. Gestrin l...Mattila.

1925Väinö Lindberg pj.

Antton Jokinen vpj, Yrjö Apponen s.

Jalo Aromaa r.

Hugo Björkman Lahja Salenius Martta Heino Herra Virtanen pj.1930 Jalo Aromaa vpj.

Ilmari Helle s.

Jalo Aromaa r.

Antton Jokinen Yrjö Apponen Rafael Gestrin Aarne Niinivirta Olavi Kujala Ahti Melart Harri Mikkonen 1935A. Haarma pj.

Väinö Lindberg vpj.

Reino Krakau s.

Olavi Vilkas r.

P.J.Hanelius A. Huhdanmäki

E. Vikström L. Mattila

-2g.

1926Väinö Lindberg pj.

Antton Jokinen vpj.

Yrjö Apponen s.

Jalo Aromaa r.

Hugo Björkman Eino Mikkola Ilmari Helle 1931

V. Salomaa pj.1936 P.J.Hanelius vpj.

P.J.Hanelius s.

J.NikuIa r.

K. Alander R. Haarma S. Murtola O. Hanelius

1927Väinö Lindberg pj.

Antton Jokinen vpj.

Yrjö Apponen s.

Jalo Aromaa r.

Hugo Björkman K. Talanterä

1932Jalo Aromaa pj.

Ilmari Helle vpj.

P.J.Hanelius s.

Väinö Lindberg r.

Olavi Kujala K.TaIanterä E Vikström

Heino Krakau pj.193?

V. Kanerva vpj.

Niilo Laristo s.

Påimovaara r.

Aarne Niinivirta Fl. Haarma E. Vikström