• Ei tuloksia

Minna Canthin kirje Teuvo Pakkalalle Vaaralla-romaanista · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Minna Canthin kirje Teuvo Pakkalalle Vaaralla-romaanista · DIGI"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Jieski-Suomi

M 31. Lauwantllina Malisluun 12 pmii. 1892.

Leh>t» l»ntt»li on Weilin ja <3öös'wtaessa Kauppaladun»arrella tolinkulmassa.

«ehti

ilmeity,j«l« »rli tiistai.t«rst»i jal»u»»nt»i lello sj.pp.

lil«»«hi»t«

1010 wuobelt»

>!

T»i»itt«j,t:

5

«..

l«l«elt» neljannelselt. 4

«..

puolelta»uod.lt» 3 «. ja neljann.ls.lt» !«. 50p:Ui.

"' »»ah». Philip

Suuronen,

»anrlo

FvrZgr?».

(w«staa»»>.

Iln»itnihint«

ensi siwulla Ib ja»iimeisell» 1U penniä pi.neltäriwiltä.

PäiwäliSta.

s»»»t» p«nli» l»ntt«ri »uli arlipäiminL kl»

10—i.

Nhlyipar'»» l»ntt»li »uli m«»nantai»a, lesli»

mnllon» lauwantaina klo12-I'/,.

P»hj»ij»!»iKen »s«lep»ntin t»»tt»n amoinn»

tiistain», torstain» jalauwantain» l-.10I—21

2

L«»«t»!>Mti »uli jol» Kesliwiiltonal:l» 7—B ia lau«ant«in» l:lo '/,7

9.

EulMcnnuNn

tsnttoli»woinn» »rlipäiwinäl:lo B—2 ja5—7 seläpyhini.l:lo9—ll ja5—7.

zl»h»t,!»il»«»li »uN jol» »rli lesliwlillon» l:lo 4-5.

««>ipplll»lsseul»n tiljast» »woinnasunnuntaisin kilo12—1 päim. ja4—5 i.p.

tllNlllntiljllit» »uli sunnuntain»i:lo 2—3 i.p.

Lnlllslli

»woinn» arlipäiwinäl:lo 10

1päin».

ja4—5 i. p.selä sunnuntaisini.lo3—lo i.p.

<t»stt,l>l«ii«,hli«t. tiijast,»uli l:l« I—2 i.p

P»stit»nU»o«i »«li:

Sunnunt.- ja juhlap.B—lo8

10

..

pp.4—5 j. pp,

Iol» arlipäiw» l:loB— loe.pp.,11-1päi», ja3-5j. pp.

Jos posti tuleeylläm»inituilla ajoilla,pl>

detaanionnoonsuljettuna taipeen«ulaan.

ttiriel«»tit»t »hhje»»«t<i«in.

Sunnunt. t:lo 8 j. pp.

Vtaanant.

6 »am. 6i. pp.

Tiistain»

Be. pp. ja 6j. pp.

Kesliw.

6e.pp. ja 6j.pp.

Torstain»

6e. pp. ja 6j. pp.

Perjantain»

6 j.pp

LlluwllNt. » 6e.pp. ja 6j. pp.

PoLtilonttoorin ulkopuolella olema laatillo wiel»maha ennenpostinlähtö».

Posti

lihtee:

Zolapäimä8 j.p. Keuruulle

W»»n»nt»in» l:lo

«

e. pp.Laulaaseen,Kongin»

lanlaalle ja Niit»- saarelle.

Tiistain» l:l»

« 368 e. pp.

..

e.pp.pp.Jämsään,Leiwonmäelle.Uuraisille, K«swl»»n, Kimijärw«lle ja E»a- rijänvelle.

8 e.pp.L»ul»ase«n.

Kesliw, Torst.

Ke.

pp.Uuraifitte,Taarijäl- welle,SBiitafaarelle ia

Pihtiputaalle.

Lauluani.

„ l:lo^8

» Be. pp.e. pp.

Jämsään.

Saulaafeen, Kongin- kankaalle, Saanjär-

»elle, Karstulaan

Kimijänvellt.

%oiti tulee::

Solapäiwäe.pp.Seuruulta,

©unnunt. klole. pp.£etoonmäeltä.

Maanant.

61 aam.S»»iijärw«lt». L»v-

-

lautta.

H,,1,, 6 e. pp.7j. pp.

Jämsästä

ja SaariiätißcUä Uu>

iäistenlautta,

I» 5/30

c. pp.Laukaasta,Kongin-

lanlaalta ja Nnta- faarelta.

H,, ?j.pp. S»anjän»«ltä, Uu=

iäisten lautta.

I „

5 V] aam.Laulaast».

■„

6 e.pp.Jämsästä.

Tiistain»

«eskim.

Torstaina Laumant.

Pietan

Lontoo

25: 05 pariin

Kurssit.

S«»tn PlUllti Maalisluun

12

p

Si^ijntiiiirtn. C^toturefi

an. p. an.

»>

Il. n.259:

--^54W>

I

1.n. 25:

30^^^^>

i)0p. 25:

15^^^^>

I

l. n. 100:

— ■

■SUp. 99: HIM

I

l.n. 99:

9u|

■90

p. 99: 2i«

I

l. n. 124: 4(jß

■90

p. 123:

2oH I

l.n. 124:

4i)|

■90

p. 123:

.'!>■

I

1.

n^M^yH

98: 70, Untn>«rpi

98: «0, Hampun

122:60, Lybelli

122: 60, Velliini

122: UU.

Fianlfuit a.M. l. n.124: 40,

122: SU Amsterdam 90 p.

— —

l.n. 209:

90 p. 208:

-

l. n. 139: 40 l. n. 139:40, l.n.139:40,

206:40, 138: 60, 138: 50.

138. 50

Tukholma

Kristiania Kovenhamina

inavilvakta

Sini- ja p^^^H

l,

« «

on taas saatavana.

Keski-Suomen

konttorissa.

SSXSX>aiBBBBgS

Sanomalehti

jisM«in

joka on

enin

levinnyt

Jyväskylä kaupungissa ja Keski- Suomessa onmyös

soveliain lehti

ilmoittajille Illlitlllilta onpieneltä riviltä15 p.

edelläja 10 p. jälkeen tekstin.

Tilusllltl on koko vuodelta 5 m., kolmeltaneljännekseltä 4m., puo- lelta 3in.ja neljännekseltä 1: 50 p.

Hiestyykolmastiviikossa, titstaina torstaina ja 1»uv»n»»in».

e «

2—

Piispa C. H. Alopaeus.

Jyväskylä & KirrL

■KJjM<oskelin.

Suomal. 2 Int. 3 nro.

H DM^

Myytäwänä """G atoarttfitt T»avl»«it«

BC,S3. fiuuHaftaQ.

Kuten erityisellä

sähkösanomalla

jo

olemme ilmoittaneet, on

Pormoon

hiippakunta jälleen paimenetta. Sen laittialla rakastettu piispa C.

H.

Alo-

paeus

on t.

k. 10

p:nä

äkillisen kuole-

man

lautta

siirtynyt

seurakuntansa

yli-

paimenen

luolsi.

H Nyt tullut: |,

Jääkeliarilohta. i \

\

Johan Streng.

!

Raahessa.

Aug.Franzell,

Pietarsaaressa.

Cairenius&C:o,

,

Vaasassa &

Seinäjoella, Ferd.Frenckell,

,

Turussa.

Piispa Carl

Henrik

Alopaeus oli

syn-

tynyt

luman

pitäjässä, jossa

hänen

isänsä,

Damid

Alopaeus olituo-

marina,kunnes m.

1832

muutti

Por-

moosen. Äitinsä

oli

Henriette

Marga-

reetta Armelin,

lirttoherran

tytär

Jo- roisista.

Harjoitettuaansa alkeisopintoja

ensin eräässä

yksityisessä jasitten,mista

1841,

Pormoon lutiossa hän

tuli yli-

oppilaaksi

kesäkuun

19 p:nä

1844,

jonka

jälleen, ja

marsintin kun silmänsä olimat edellisten muosien

uutterasta työskente- lystä heikontuneet,

hänen seuraamina kesinä oli

pallo

hakea

parannusta

Sö-

derköpingin ja Turun mesiparannuslai-

toksissa.

Lääkärien hylkäämällä

hän lahti kesällä 1647

merimatkalle Tans- kaan,

Hollantiin,

Englantiin, Portuga- liin ja Norjaan.

Matkalla

moimistu- neen» ja

suoritettuansa

opinnäytteet loulunmirloja marten tuli

hän

m.

1349

I—l

KarlBoström, Hangossa &Kot-

kassa.

Ferd.Alfthan,

Wuokrattawana.

LarsHelsingissä.Krogius, Wiipurissa.

Suomen

HöyrylaivaOsakeyhtiö

Kesä-asnnnolsi Lars Krogius,

huoneita Rauhalahdess»,

toja antaa Litempiä tie- 195 Helsinki. e—l2

T.

Tohwone».

2-2 Suomal.1l.10 r.

I,«Lskyl»n Pitäjäläiset toimeenpanemat

Erinäisiä ilmoituksia.

Iltaman

Hugo Holmström, lotimaa» nälliiiiNlfilvie»

hyvilfi

Tour»l«» Serolaifa Mari»n päimän»

t^k^2ZP»iw»n«.

Lähemmin

mast^des^^^^^^^^^M

Igvliiieitartiistraattiri,Kutua,

toimittaa lakiasioita.

174

Castren & Sne1 1 ma n *"^^tT,^'" hxjom.! £gjgSs€H

Lakitiedetten kaod.

«""A

1

LAURI KI7SKAS. HELSlNKl. Toimittaa laki-asioita maamme kaikissa oikeuksissa. u "",.','.' il" -—

1

\l('-<)

PBT"

ToiiH.sto aToinna kello 10

!t^l ».

p.*"■

3tjwSskijlän banpungtiikilko?s»

s»«l«aa:

lauantaina:

Ruots.rippisaarnanl:lo6 i. p.

2

snnlwnt. Paait»st«:

Päiwäsaarnan

suomal. No 10 a. p.,

ruotsal.

No12 p.

Ilta-Ahttsaarnan

No 5 i.p.

z<l»«n«»t«in«:

Rukoushetli

No 12 pp,

Pastori G.D.Schoneman.

ItMlislyl»!! laupp.wihitty:

KaupviasKaarloDptatusStenberg ja

Hil»

da Ottelin. Kirj»nij. Karl

Fredrik

Mirbja

neitiEm.li» NlelsandraVjörlman.

Iy»öslylin lanpunz.lu»llut:

Wärj.lapsiLauriJohannes Njörlman1w,

1l. 20p.»anhana.

Kokouksia.

Ihtiö-totous.

sanomalehden Osalt'Bhtiö KesliSno»»

osakkaat kutsutaan

hymäntahtoifesti

kokoontumaan Petterson'»» Seurahuo-

neelle

tämän

maaliskuun 31

väimänä

kello

6 j. pp. yhtiön

säännöissä

mää-

rättyyn

muosilokoulseen.

Inmäslylässä

3

p.nä

maaliskuuta 1892.

Johtokunta.

3—o 345

IVAR

Hovioikeudenauskultantti,

v. MMM.

toimittaa lakiasioita oikeuksissaja vi-

rastoissa,antaalainopillisia neuvoja, tekee kauppakiryojaOsoite:

<7^väBll^lä,^^^^^^^^^^^^

j

kontrMiav^rn.

2—o

Emil Malmberg

(filos, maisteri) Helsinki,

Vladimirinkatu

2

oimittaa kaikenlaisia asioita viras- toissa,kassoissa ja pankeissa, y. m Postiosoite-Helsinki,Vladimirinkatu N:o2.

26 27—0

Lakiasioita

ajaa Oskol Bi»dsors.

Näätäsen

perillisten(Kielisentalossa), 398 I—2

D Uf Mnniin Hovioikeu- H. 11. mUllllll, denkanslis- ti ja varatuomari Vaasassa, ajaa lakiasioita Keisarilli-

sessa^^asai^Hovioikeud^- sa.l

8—26

Hämäläis-Osaknnnan kansanopistorahaston

hyväksi

toimeenpanevat

Mlimm^Sfm JHi*' SL SV*

ILTAMAN

maanantainat. k. 14p:nä

DM" Lyseon juhlasalissa. "91

OHJELMA:

1. Alkusoittoa (Jyväskylän*torvisoittok.) 2. Esitelmä

..

(Yliopp. Y.Forsgren,) 3. Lausuntoa

.

(Yliopp.S. Schöneman.l 4. Laulua

...

(Semin. naiskööri.) 5. Esitelmä

..

(Fil.maist.J.B.Ståhlberg.) 6. Torvisoittoa(Jyväskylän torvisoitok.) 8. Laulua

...

(Semin. naiskööri.)

Sisäänpääsymaksu onvapaaehtoinen,

Aikai täsmälleen klo V 2 8 j.

395

Asianomaisella

luvalla

toimeen panee

Jyväskylän Työväen-Yhdistys

!«» «ulllll. l»

l>:l>z

1««

A »

i

„aI

TulostakäytetäänpuoletYhdistyksen hyväksi ja toinenpuolinälänhätäisille, sekäjos seonrunsaampi,niinmyöskin jokumääräsiitäkaupunginOmpeluseu- ralle.

Voittoja kiitollisuuili Ila vastaanottavat:

nimitetyksilolleegalsi

Pormoon

ylialleis-

louluun.

Papiksi wihlttynä w.

1835

oli

hän

jonkun aikaa (w. 1856) m. t.

kirkkoherrana Räämelin suomalaisessa

ja

ruotsalaisessa seurakunnassa.

Lapsuudesta

alkaen oli

nuoren pap- pismiehen hartaimpana toimeena

ollut

päästälähetyssaarnaajanamailuttamaan pakanain

seassa,

mutta

heikko

termey-

tensä!

näytti

tehneen hänelle

toiminnan

oudossa

ilman

alassa

ja niiden

rasitus-

ten»laisena, joille lähetyssaarnaaja on alttiina,

kolonansa mahdottomaksi. Mut-

ta

hänelle

oli aiottu lähetystoimi lä- hempänä.

Hänen kehotuksensa

ja

toimensa

kuu-

romykkäin opetuksen hywätsi

saiwat

kan-

natusta yksityisiltä

sekä hallitukseltakin

ja w.

1860 hänet

nimitettiin

Turun

luuromykläopiston johtajaksi, jonka jäl-

leen hän teli

lumeita

matkustuksia Poh-

joismaissa

sekä Saksassa

kuuromykkäin opetuslaitosten

tutkimista

«varten.

Palamalla hartaudella

antautui Alo- paeus uudelle työalalleen, joka niin

lä- heltä

toteutti

hänen nuoruutens»

toi-

meet.

Hänen toimintansa

ei nimittäin tästä

lähin

rajoittunut yksistäänmaini- tun kuuromykkäin opistonhoitoon,maan koko Suomen laaja

aistimiallisten seu-

rakunta

on

saanut hänen siunauksellista maikutustansa

nauttia.

Alopaeutsenkirjallisestatoimesta

tältä

ajalta

mainittakoon

Lukukirja

fo-

lioillem.

1864

jaLyhykäinen ohje luuromylkiä kotona las-

mattamaan ja opettamaan

1871.

Uskonnollisella alalla on hän

myösjulkaissut

useita ruotsinkielisiä kir-

jasia,

sekä,

w.

1874—1830 säännöllisiä kertomuksia

Suomen kuuromykkäin ope-

tuslaitosten toiminnasta.

Promastin

armon

sai

A.m.

1875

ja nimitettiin

Pormooon

luomiopromas-

titsi

m.

1881.

Wirkatowerien

luottamus

hankki Alo-

paeukselle

ensimmäisen

maalisijan

Por-

moon piispan

mirkaan

piispa

Johnsson

mainajan jälleen ja tänään on juuri

seitsemän

muotta

kulunut siitä luin lei sarillinen

Majesteetti

hänet

nimitti

kait-

semaan sielunhoitoa tässä

hiippakun-

nassa. Tässä toimessa

on

hän itseoi-

keutettuna jäsenenä ottanut

osaa

malti-

opäimätoimiin

muosina 1885, 1888

ja

1891 setä kirkolliskokoukseen

m.

1886.

Niillä

tiheillä

tarkastusmatkoilla, joi- ta Alopaeus piispana,

korkeasta

ijästän-

ja

heikontuneesta

termeydestänsä

huo-

limatta, teli hiippakuntansa eriosissa,

saamulti hän kaikkialla

yleistä mielty- mystä ja

rakkautta

lempeälla ja maa- timattomalla esiintymisellänsä

Nämä sa-

mat

ominaisuudet

ynnä

sumaitsemai-

suus kaikkia uskonnollisen elämän ilma- uksia kohtaan

ne

olimat hänen

luonteen-

sa

peruspiirteitä ja n« tulimat

esiin

myöskin

hänen lausunnoissansa

sääty-

kokouksissa sekä milloin hän

oli pako-

tettu

sanomalehdissä ilmituomaan

mie- lipiteitänsä

kirkollisista asioista.

Haileata

kaipausta on piispa

Alo-

paeutsen

äkillinen

poismeno

herättämä

ei

ainoastansa Pormoon

hiippakunnan ja

lolo^Suomen

papistossa,maanmyös- kin

kaikissa

Suomen kansalaisissa,joille

hänen tosikristillisen

hengenläpitunkema

persoonansa

oli

selä malaisemana

että

lämmittämänä esilumana.

Uusia ylityksiä.

Oltuaan

jo

mahan aikaa

maiti,on

Most.

Wjedomosti taas

alkanut sota- retlensä

Suomea jan.

s. »suomalaisia

separatisteja" mastaan. Sen

«viimeisen mihanpurlaulsen esineenä

on miime mal- tiopäimäin

lausunnot

yhdenmukaisuutt- amiskysymyksistä"

sekä

,separatistipuo°

lueen" lojaalisuus. Näistä

lausunnois-

ta

huudahtaa Mosk.

Wjed.:

Ja

näitä

röyhteitä hyökkäyksiä korkeinta

maltaa

mastaan uskaltaa Suomen

sanomaleh-

distö julkisesti

sanoa

ma-

kamuuden

ja järkähtämättömän lojaali-

suuden ilahduttamltsi ilmiöiksi."

,On-

ko

siis todellakin

jo päästy niin pitläl»

le,että

sellainen

ylösalaisin käännetty, milliytynyt käsitys lojaalisuudesta on tullutyleiseksi

suomalaisessa

rajamaassa?

"

Me mastaamme tuolle

»venäläiselle

lehdelle, kirjoittaa N. Pr., ett'ei ole epäilemistäkään,

ett'ei sama

käsitys

lo-

jaalisuuden" käsitteestä,

mitä ilmaantui

miime maltiopäimillä, myöskin

olisi kolo kansamme

oma.

On

täydellinen mää- rinläsitys,

mahdollinen

ainoastaan

Mosl.

Wjedomostille,joka on tunnettu äärettö- mistä täsiteselotutsistaan, pitää jotaku- ta Antti

Karhua tahitoisia

tirjeenmaih- tajiansa

maassamme mallitseman todelli-

sen

opinioonin edustajina.

Mainitun lehden

itsepetos

tulee

mielä

suuremmaksi, kun se

ei häpeä

sitä kerrassaan

yksin»

kertaista mäitettään,että koto Suomen sanomalehdistö,

senaatti

ja

kansan

edus-

tuslaitos

ilmaisisimat

ainoastaan mä-

häisen »separatistisen" seurueen

opini-

oonia. Kun jokaisessa

muussa maassa

sanomalehdistön,

«dustuskuntalaitoksen

ja

hallituksen

yhteinen käsitys jostakin ky- symyksestä pidetään koto

kansan

yhteise-

nä opinioonina, jota ei moi määrin selittää,

olisi suhde

meidän

maassamme

aiman päinmastainen.

Onko tässä

yh-

tään järkeä ja

uskaltaako Mosk.

Wje- domosti

todellakin

maittaa, että lutaan

sen

järkemistä lukijoista

möisi uskoa

näitä päättömiä jaarituksia

,

separatis-

tisesta seurueesta",

johon

kuuluu muka

joku kymmenkunta

henkilöä

ja jok»

il-

man

ulkonaisia

mallanmälitappaleita pi-

täisi hirmumaltansa alaisena kolo

maa-

tamme ja

kansan

opinioonia?

Kun

annostelee

miimemaltiopäimäin lausuntoja, täytyy

lähteä siitä

järkäh-

tämättömästä

tosiasiasta, että ne täy-

dellisesti

ja

todellisesti

ilmaisimat,mitä koko

kansa samoista

kysymyksistäajatte- lee.

Pitäen

kiinni tästä, on

meillä

mastattamanasyytös, että

maassamme

olisi mallitsemassa

määrä käsitys lojaa-

lisuuden käsitteestä.

Mosk.

Wjedomostinomakäsitys täs- tä

käsitteestä

ei

liene

niinkään helppo

määriteltämä.

Mutta

otaksua

moi, et-

se,

nlinpiankun on kysymys

Suo-

mesta, perustuu siihen, että

meidän kansamme

lojaalisuuden on ilmestyn»,, nen

ehdottomassa,

hiljaisessa

alistumi-

sessa

jotaisen korkeimman

mullan

toi- menpiteen

alle.

Wenäläinen

lehti unoh-

taa

kuitenkin

tässä, että korkein malta

suhteessansa

Suomeen on luopunut it-

semaltiaan oikeuksistaan

ja rajoittanut oman toimintatapansa,

ottaessaan huo-

mioon eräitä

laillisia

muotoja, joiden yli ei

saa

astuailman

kansan laillisten

edustajain, säätyjen,

suostumusta.

Toisin sanoen, lehti simuuttaa sen,

että

Suomella

onomatperustuslakinsa, jotka on

mahmistanut Aleksanteri I

ja

laitti hänen

seuraajansa.

Ia tähän

tu-

lee

lisäksi,että

Mosl.

Wjed. unohtaa, että säädyillä on

oiteus

ei

ainoastaan

anomusesitysten

muodossa esille

tuoda

länsan toimomuksia hallitsijalle,

maan että niillämyöskinon

esitysoikeus,

jon- ka

niille

on myöntänytnykyinen

hallit-

sijamme,

keisari Aleksanteri 111.

Sellaisessa asemassa ollen

moi meil- lä olla lojaalisuuden

käsitteestä

ainoas- taanyksi käsitys ja tämä perustuu

sii-

hen, että lojaalisuus ei ilmesty aino- astaan järkähtämättömässä

laista

ja

Myytäwänä.

01

39L

394

4NI

Ik^z^tHvtiii»,

ia

Amoriinkaan!

Helpoin

ja

nopein matka

ainoas- taan noin 12 päivää

Suomen

Höy- rylaiva Osakeyhtiönuusilla,nopea-

kulkuisilla

ja

mukavasti

sisuste-

tuilla

höyrylaivoilla

,URAN!A" ja ASTRi€A"

jotka

lähtevät

Hangosta

Hulliin

joka lair.ntai

ilta

junan

tultua.

Hullis.

viedään

matkustajat e- teenpäin

Liverpoolin kautta

hyvin tunnettuja Allan-,State-, Cunard-, muion-,Inman-,

White Star- sekä

American-, Anchor-,

Beaver

ja

Du-

Ginionlinjojamyöten

niiden

nopea

kulkuisilla

ja

mukavilla

valtameri-

laivoilla.

Ei kerrassaan mitään maksoja ruuastajaolosijasta matkalla Han- gosta

maallenousupaikalle Amerii

kassa.

kautta vakuutta»

tämä Buamal»inen

matkuB-

-tajilleen

«uuiinta

m^ötätuntoiBuutta

ja uuolsnpito».

Buor»n»iBia

pilettkjä minin

paik-

koinin t»nanBa l'onjo!8-^m6nika88a mvövät:

Hrat HeinoGrape, Hrat Wilh.

.lin^i^ii^n Bötto

Rodén,

iKokkolassa.

PeterBlomqvist, U:kaarlepyyssä.

BrunoWendelin, Ristiinassa.

Rouvat:

fmyKeJKlaeis, HuFredrtksoi, GutafraGinens,

■imiCririul, Ollisi!lm, (■esifuitf, MetaiiVaJiiaiisii, I.MIICI, Sifia>.!,»««».

»l»!!:,>i!s, isrii|a ll;aInlieri.

Suomal. 3 k.

Neidit:

Ädelt laetaan, MathildaBloniieri, AnsB|ii'-nvijt,

I

Hilda Ciei!:i,

I

litlalia'

nrthl

Olga li«l h, I lelli

Jisliiiisß

Sofia

!.nti!i!>^

GerdaUacon!,l

J?myBcpo jaH

378

I—l

ni»ituom*ri-

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

b) K¨ aytt¨ aen vuoden 2004 kokonaisvienti¨ a kantalukuna saadaan viennin prosentuaa- linen jakauma toimialoittain viimeiseen

Varjon pituus sein¨ all¨ a on suoraan verrannollinen et¨ aisyyteen

Osioiden avausartikkelit ovat myös puheenvuoroja soveltavan kulttuurintutkimuksen merkityksestä ja pyrkivät osaltaan määrittelemään osion näkökulmaa

Istun Siltavuorenpenkereen työhuoneessani ja katson yli Töölönlahden. On vietetty tasa-arvon ja Minna Canthin päivää. Minna Canth eli merkittävän elämän

Sanguanin elämä ja verikaupat tarjoaa myös mielenkiintoisen katsauksen kiinalaiseen yhteiskuntaan ja ajattelutapoihin, joiden jotkut piirteet voivat vaikuttaa..

Asemamme oli hyvin miellyttävä, vaan eipä liioin mukava. Joka liikkeestä, jonka teimme, kosketti hänen käsivartensa ja hiuksensa poskiani, ja hän nauroi minun ollessani hyvin

Se on juhla, joka kokoaa yhteen ja sitten lähettåä siu- nauksin eteenpäin, kohti uutta vuotta ja uusia haasteita.. Monet suunnittelevat hyvissä ajoin osallistuv^ns^ joulun

Kuva-aineistoja tarkastellessa Juha Suonpää havaitsi myös, että Taideteollisen korkeakoulun va- lokuvataiteen kärkihankkeen, Helsinki school’in, kuvissa nou- si esiin