144
Kommentti puheenvuoroon
Sosiaalinen media, tieteellinen
tutkimus – tekijänoikeus
Sosiaalinen media ei tekijänoi- keuksien kannalta ole sinänsä sen kummempi käyttöympäris- tö kuin mitkään muutkaan käyttötilanteet. Samat periaat- teet toimivat kaikkialla: tekijä päättää oman tekijänoikeudel- lisen aineistonsa käyttämisestä ja tekijä tulee ottaa huomioon sekä antaa hänelle tunnustusta lain edellyttämällä tavalla. Mi- käli tekijänoikeuslain rajoitus- säännökset eivät anna mahdol- lisuutta käyttää tekijänoikeuk- sia, on oikeudenhaltijalta saata- va lupa. Tekijänoikeus ei häviä minnekään sosiaalisessa me- diassa ja se, että aineisto on ver- kossa julkisesti saatavilla, ei automaattisesti tarkoita sitä, että se on vapaasti käytettävis- sä.
Puhtaaseen dataan ja tie- toon ei saa tekijänoikeutta. So- siaalinen media on kuitenkin täynnä mm. kuvia ja erityisesti
tekstiä, jolloin teoskynnys on hyvin alhainen. Toisaalta esim.
kaikki valokuvat ovat Suomen tekijänoikeuslain mukaan suo- jattuja. Lisäksi tietokannat, joissa aineistoja on, voivat myös saada suojaa samoin kuin erilaiset verkkosivustot ja alus- tat. Tämä on syytä ottaa huo- mioon, silloin kun sosiaalista mediaa käytetään tutkimusai- neistona.
Toisaalta kun sosiaaliseen mediaan laitetaan itse aineisto- ja, on hyvä muistaa tarkistaa, että esim. omiin artikkeleihin, esityksiin tms. sisältyvät mui- den tekijänoikeudella suojatut aineistot kuten esim. kuvat, voidaan välittää ja levittää myös sosiaalisessa mediassa. Se, että on lupa julkaista jotain painetussa muodossa, ei välttä- mättä tarkoita sitä, että on lupa laittaa samaa aineistoa myös verkkoon ja digitaaliseen ympä- ristöön.
Oman vaikeutensa hallita aineistojen käyttöoikeuksia te- kijänoikeuslain näkökulmasta tuovat sopimukset. Mikäli jo- kin aineisto on saatu käyttöön sopimuksen nojalla, sopimus pätee kahdenvälisessä suhtees- sa. Toisaalta sosiaalisen median ylläpitäjälle pitää voida antaa sellaiset oikeudet aineistoihin,
kun ko. median sopimusehdois- sa on määritelty. Toisin päin sopimukset näkyvät silloin, kun laittaa omia tekstejä ym. aineis- toja verkkoon. Muiden käyttä- jien kannalta olisi suotavaa, että käyttöehdot on ilmoitettu.
Tähän tarkoitukseen on verkos- sa onneksi valmiita, helppoja välineitä kuten Creative Com- mons lisenssit.
Voi vain yhtyä toteamuk- seen, että tieteellisen tutkimuk- sen erityispiirteet tulisi ottaa huomioon suomalaisessa teki- jänoikeuskeskustelussa, sekä vahvistaa tutkijoiden tekijänoi- keuksiin liittyvää koulutusta.
Lisäksi olisi todella kohtuullista selventää lain säännöksiä ja helpottaa tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttöä tut- kimuksessa. Koulutuksesta huolimatta tutkijan on usein vaikea hahmottaa, mikä on missäkin tilanteessa sallittua ja mitä kaikkea pitäisi ottaa huo- mioon – tämä ei ole aina help- poa ja suoraviivaista tulkintaa edes tekijänoikeuteen hyvin pe- rehtyneille asiantuntijoille.
piRjo konTkanen
OTT, Lakimies Helsingin yliopisto
