SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 10/2001 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodel- le 2002
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 12 päivänä syyskuuta 2001 lähet- tänyt hallituksen esityksen valtion talousarviok- si vuodelle 2002 (HE 115/2001 vp) valmistele- vasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan.
Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin nojalla sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättä- nyt antaa toimialaansa koskevan lausunnon ta- lousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- neuvotteleva virkamies Pekka Viljanen, apu- laisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virta-
nen, finanssisihteeri Ritva Cantell ja ylilääkä- ri Terhi Hermanson, sosiaali- ja terveysminis- teriö
- budjettineuvos Raija Koskinen ja budjettineu- vos Pertti Tuhkanen, valtiovarainministeriö - pääjohtaja Jorma Huuhtanen ja osastopäällik-
kö Erkki Meriläinen, Kansaneläkelaitos - sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula
Taskula, Suomen Kuntaliitto
- tutkimusjohtaja Kari Poikolainen, Alkoholi- tutkimussäätiö
- professori Mikko Salaspuro, Helsingin yli- opisto.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaaminen
Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että valtion talousarvioesityksessä on tiedostettu tarve lisätä kuntien voimavaroja hyvinvointipalveluiden pa- rantamiseksi. Useat valtion talousarvioesityk- seen liittyvät toimet ovat sellaisia, joiden toteut- tamistarpeeseen sosiaali- ja terveysvaliokunta on kannanotoissaan kiinnittänyt huomiota tai joiden toteuttamista valiokunta on kiirehtinyt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuspro-
sentin korottaminen on tärkeä toimi pyrittäessä vahvistamaan kunnallisia sosiaali- ja terveyspal- veluja. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnalli- sen palvelutuotannon rahoituspohjaa pyritään jatkossakin vahvistamaan.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi vain puo- let kustannustason edellyttämästä indeksitarkis- tuksesta. Kustannustason nousu olisi valiokun- nan näkemyksen mukaan tarpeellista korvata täysimääräisesti, jotta kansalaisten kannalta tär- keiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saanti tu-
lisi yhdenvertaisesti turvatuksi. Valiokunta huo- mauttaa myös, että indeksikorotusten puolitta- misella tosiasiallisesti vaikutetaan kuntien ja valtion väliseen rahoitussuhteeseen, joka saat- taa merkitä palvelujen saannin vaikeutumista heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevissa kunnissa.
Valiokunta painottaa, että erityisesti tervey- denhuollossa kehittämistarpeet samoin kuin kus- tannuspaineet lähivuosina lisääntyvät. Tervey- denhuollon menoja kunnissa kasvattaa ensi vuonna muun muassa lääkärilakon seurauksena syntynyt tulosopimus samoin kuin lakon aiheut- tamien hoitojonojen purkaminen. Kun otetaan huomioon terveydenhuoltoa uhkaava henkilös- töpula, tulisi henkilöstön työsuhteiden ehtoja sa- moin kuin palkkausta pystyä kaikkien henkilös- töryhmien osalta parantamaan, minkä johdosta terveydenhuollon menojen lisäyksiin tulisi edel- leen varautua. Myös lisääntyvä terveyspalvelui- den kysyntä väestön ikääntyessä vaatii merkittä- vää lisäresursointia terveydenhuoltoon tulevina vuosina.
Terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta ei kuitenkaan turvata pelkästään rahoitusta lisää- mällä. Kustannusten kasvua voidaan hillitä pal- velujärjestelmän rakenteita kehittämällä siten, ettei järjestelmä ole hajautunut liian pieniin yk- siköihin tai etteivät toiminnot ole liian erillisiä tai päällekkäisiä. Järjestelmän tulisi pystyä otta- maan huomioon potilaan hoito kokonaisuudes- saan ja luoda edellytykset saumattomien palve- luketjujen ylläpitämiselle. Myös rahoitusjärjes- telmän tulee olla vakaa ja selkeä. Valiokunta pi- tää tärkeänä terveydenhuollon turvaamiseksi asetettua kansallista projektia, jossa hankkeessa edellä mainittuihin järjestelmää koskeviin puut- teisiin paneudutaan. Hankkeen yhteydessä tulee tarkasteltavaksi myös asiakasmaksupolitiikka kokonaisuudessaan.
Sosiaalihuollon puolella palvelujärjestelmän kehittämistarpeita on kasvattanut erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva vanhusten pal- velujen lisääntynyt kysyntä. Palvelujärjestel- män toiminnallisten rakenteiden kehittäminen ja eri toimijatahojen työnjaon ja yhteistyön sel-
keyttäminen on välttämätöntä, jotta asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin pystytään vastaamaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamis- hankkeiden toteuttamiseen osoitetut voimavarat ovat viime vuosina merkittävästi supistuneet.
Kuntien ja kuntayhtymien perustamishankkeita koskevia esityksiä on jatkuvasti enemmän kuin mihin myönnetyt hankekiintiöt ovat riittäneet.
Perustamishankkeita koskeva valtionosuusjär- jestelmän uudistus, joka hyväksyttiin joulukuus- sa 1999, tulee voimaan ensi vuoden alusta ja uu- distuksen voimaantulo näkyy talousarvioesityk- sessä perustamiskustannuksiin myönnettävän valtionosuuden huomattavana pienenemisenä.
Uudistuksen tarkoituksena sitä hyväksyttäessä oli, että voimavaroja suunnataan perustamis- hankkeiden sijasta valtioneuvoston vahvista- mien menokehysten asettamissa rajoissa kun- tien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ke- hittämistä ja tehostamista sekä toimintatapo- jen uudistamista merkitsevien hankkeiden to- teuttamiseen. Valiokunta toteaa, että perusta- miskustannuksiin varatun määrärahan vähene- minen ei vastaavasti ole siirtynyt käyttökustan- nusten valtionosuuteen, mikä järjestelmää uudistettaessa oli tarkoituksena. Lisäksi valio- kunta painottaa, että vaikka hankejärjestelmää uudistetaan kehittämishankkeiden ja sisältöön liittyvien hankkeiden suuntaan, tulee myös uuden järjestelmän mahdollistaa valtion rahoi- tus sosiaali- ja terveydenhuollon investointei- hin. Usein investointitarve on kiinteästi yhtey- dessä sosiaali- ja terveydenhuollon sisällölli- seen uudistamiseen eikä kehittämistä ilman tar- peellista investointia voida aina toteuttaa.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta lisää momen- tille 33.32.31 (valtionosuus kunnille so- siaali- ja terveyspalvelujen perustamis- kustannuksiin) osoitettua määrärahaa.
Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy
Valiokunta pitää myönteisenä, että talousarvio- esityksessä on osoitettu voimavaroja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Erityisen huomion kiinnittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen on hyvä keino ehkäistä ennakolta
sosiaalista syrjäytymistä. Tästä syystä lisävoi- mavarojen osoittaminen muun muassa vaikeuk- sissa olevien lasten ja nuorten tukemiseen, kou- luterveydenhuoltoon, vanhemmuuden ja perhei- den tukemiseen, lasten ja nuorten mielenterveys- työhön, huumeiden käyttäjien ja päihdeäitien hoitoon sekä vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön perustamiseen ovat oikeansuuntaisia painopisteitä syrjäytymistä tor- juttaessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyttä tukeviin palveluihin pitkäjänteisesti panostetaan myöntämällä niihin tarvittavat taloudelliset resurssit. Eri toimijata- hojen yhteistyötä on myös lisättävä. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että samaan aikaan kun lasten ja nuorten psykiatrisia hoitopaikkoja lisätään, tulisi lasten koulunkäyn- tiedellytykset turvata huolehtimalla sairaalakou- lujen resurssitarpeista.
Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn liit- tyen on talousarvioesityksessä osoitettu varoja myös heikoimmassa taloudellisessa asemassa elävien toimeentulon parantamiseen. Tällaisia toimia ovat muun muassa kansaneläkkeen ja työ- markkinatuen lapsikorotukset, sairauspäivära- han perusteiden tarkistaminen työeläkekuntou- tuksessa olevien, työttömien, opiskelijoiden sekä työedellytystä vailla olevien osalta. Lisäksi toimeentulotukijärjestelmää esitetään kehitettä- väksi työelämään osallistumiseen kannustavak- si. Valiokunta toteaa, että talousarvioesitykses- sä ei ole ehdotettu parannuksia vähimmäistoi- meentulon varassa elävien päivärahojen suuruu- teen. Valiokunta pitää edelleen tarpeellisena ta- voitteena ensisijaisten etuuksien tason nostamis- ta siten, että ne pääsääntöisesti turvaisivat toi- meentulon ja toimeentulotukeen turvauduttai- siin vain poikkeustilanteissa. Myös toimeentulo- tuen varassa olevien asemaa tulisi parantaa.
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jako Talousarvioesityksessä ehdotetaan Raha-auto- maattiyhdistyksen avustuksina myönnettävää markkamäärää nostettavaksi tästä vuodesta vain 2 prosenttia. Käytännössä tämä merkitsee, että uusia hankkeita ei kyetä ottamaan mukaan avus- tusten piiriin. Talousarvioesitykseen sisältyy
myös ehdotus arpajaisverolain muuttamisesta si- ten, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta maksettava vero nousisi 5 prosentista 10 pro- senttiin. Näin osa tuotosta siirtyy valtion budjet- tivaroista lakisääteisesti katettaviin menoihin.
Valiokunta pitää esitystä huonona ja katsoo, että tuotto tulee käyttää täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen kan- santerveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistä- miseksi.
Valiokunta toteaa, että Raha-automaattiyh- distyksen avustuksilla on keskeinen merkitys kehitettäessä sosiaalityön uusia toimintamalle- ja, järjestettäessä terveyttä edistävää toimintaa sekä turvattaessa palvelujen saatavuutta maan eri alueilla. Raha-automaattiyhdistyksen avus- tustoiminnan erityisiä painopistealueita vuonna 2002 ovat vanhusten toimintakykyä parantavien palveluiden kehittäminen, päihdeongelmaisten äitien sekä huumeiden käyttäjien kuntoutus, las- ten iltapäivätoiminta, syrjäseutujen kehittämi- nen, sosiaalinen luototus sekä heikossa koulu- tus- ja työmarkkina-asemassa olevien nuorten aseman parantaminen. Valiokunnan näkemyk- sen mukaan järjestökenttä on näiltä osin merkit- tävästi täydentämässä julkisen sektorin palvelui- ta ja tukemassa sosiaalityölle ja terveyden edis- tämiselle talousarvioesityksessä asetettuja ta- voitteita. Valiokunta katsoo, että Raha-auto- maattiyhdistyksen rahoituksen turvin harjoite- tun toiminnan tukeminen on tarpeen talousarvio- esityksessä ehdotettua laajemmin.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta lisää momen- tille 33.92.50 yhteisöille ja säätiöille ter- veyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edis- tämiseen tarkoitettujen avustusten mää- rää.
Harkinnanvarainen kuntoutus
Kuntoutuksella on keskeinen rooli työelämässä mukana olevien tai sinne palaavien työ- ja toi- mintakyvyn ylläpitämisessä sekä työssäjaksami- sen edistämisessä. Lainsäädäntö asettaa tiukat lääketieteelliset edellytykset ammatillisen kun- toutuksen toteutukseen ja kuntoutusedellytysten sekä mahdollisuuksien selvittämiseen, minkä
vuoksi varhainen kuntoutus on pääsääntöisesti mahdollista vain harkinnanvaraiseen kuntoutuk- seen myönnetyin varoin. Kuntoutustarpeen riit- tävän varhainen havaitseminen samoin kuin to- teutus takaavat kuitenkin nykyisen tiedon perus- teella varmimmin hyvän lopputuloksen. Ehkäi- sevä kuntoutus on myös merkittävä tekijä sekä terveydenhuollon että lääkekustannusten hillit- semiseksi. Mielenterveyskuntoutus samoin kuin päihdekuntoutus luovat myös edellytyksiä työ- kyvyttömyyseläkkeiden syiden poistamiselle.
Harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahojen riittävyydessä on kuitenkin ilmennyt jatkuvasti ongelmia. Edellä olevan perusteella valiokunta pitää välttämättömänä, että harkinnanvaraiseen kuntoutukseen suunnattuja määrärahoja lisätään.
Kansaneläkelaitoksen rahoituksen ja maksu- valmiuden turvaaminen
Talousarvioesitykseen liittyen vakuutetuilta ja työnantajilta perittäviin sosiaaliturvamaksuihin sekä yksityisen työnantajan ja liikelaitosten kan- saneläkemaksuun esitetään muutoksia, jotka vä- hentävät sairausvakuutusrahaston ja kansanelä- kerahaston maksutuloja. Mainitut vakuutettujen ja työnantajien vakuutusmaksuperusteiden muu- tokset vähentävät Kansaneläkelaitoksen tuotto- ja vuositasolla noin 390 miljoonaa euroa. Tämä heikentää entisestään sairausvakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen rahoitustilannetta ja li- sää valtion takuusuorituksen tarvetta. Erityisesti sairausvakuutuksen rahoitus on epätasapainos- sa. Tulot eivät lähimainkaan kata menoja, vaan sairausvakuutusrahastoon tarvitaan valtion ta- kuusuoritusta vuonna 2002 noin 620 miljoonaa euroa talousarvioesityksen laskuperusteiden mukaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö suoritti Kansan- eläkelaitoksen takuusuorituksen ennakkoa vuo- den 2001 tammikuussa 940 miljoonaa markkaa.
Sen ansiosta Kansaneläkelaitoksen maksuval- mius on kyetty turvaamaan siten, ettei valtion maksuvalmiussuorituksia tarvita ennen kuin ku- luvan vuoden joulukuussa. Valiokunta katsoo,
että vastaavaa menettelyä eli takuusuoritusten maksamista ennakolta jo tammikuussa, tulee jat- kaa myös ensi vuonna, jolloin maksuvalmius tu- lisi vakaammin turvatuksi. Valiokunta toteaa, että erityisesti sairausvakuutuksen rahoitusepä- tasapainon poistaminen vaatii kuitenkin nykyis- tä pysyvämpiä ratkaisuja.
Muita huomioita
Valiokunta on talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota päihdeäitien hoidon ongelmiin sekä kansainvälisten adoptioi- den kustannuksiin. Talousarvioesitykseen ei si- sälly ehdotusta avustusten myöntämisestä adop- tioperheille eikä valiokunnan näkemyksen mu- kaan riittävää määrärahaa päihdeäitien hoitoon.
Tästä syystä valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta lisää talous- arvioon uudelle momentille määrärahan kansainvälisten adoptioiden tukemiseen sekä momentille 33.32.38 lisämäärära- han, joka kohdistetaan päihdeäitien hoi- toon.
Valiokunta on useassa yhteydessä kiirehtinyt vammaispolitiikan kehittämistä Vammaistyö- ryhmä 96:n ehdotusten pohjalta. Valiokunta to- teaa, että vammaispolitiikan kehittämiseen työ- ryhmän ehdotusten suuntaisesti tulisi kohdentaa lisävoimavaroja.
Lisäksi valiokunta toteaa, että kansaneläk- keen pohjaosan ja työeläkkeen yhteensovituk- sen kompensoiminen edellyttää varautumista kompensoinnin toteutuksen hallintokuluihin jo vuonna 2002.
Lausunto
Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti esittää valtiovarainvaliokunnal- le,
että valtiovarainvaliokunta ottaa huo- mioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2001
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Marjatta Vehkaoja /sd
jäs. Merikukka Forsius /vihr Tuula Haatainen /sd Inkeri Kerola /kesk Niilo Keränen /kesk Valto Koski /sd Marjaana Koskinen /sd Pehr Löv /r
Juha Rehula /kesk Päivi Räsänen /kd Sari Sarkomaa /kok Arto Seppälä /sd
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Raija Vahasalo /kok
Jaana Ylä-Mononen /kesk vjäs. Tuija Nurmi /kok (osittain).
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää.
