TULEVAISUUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2012 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodel- le 2013
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähet- tänyt hallituksen esityksen valtion talousarviok- si vuodelle 2013 (HE 95/2012 vp) valmistele- vasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan.
Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momen- tin nojalla tulevaisuusvaliokunta on päättänyt antaa toimialaansa koskevan lausunnon talous- arvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio, työ- ja elinkeinoministeriö
- ylijohtaja Juhana Vartiainen, Valtion talou- dellinen tutkimuskeskus VATT
- pääjohtaja Heikki Mannila ja strategiajohtaja Leena Treuthardt, Suomen Akatemia
- konsernijohtaja Kari Stadigh, Sampo-konser- ni
- vuorineuvos Jorma Eloranta, Eera Oy.
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
— hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pieti- lä, Solidium Oy.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut
Tulevaisuusvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomioita seuraaviin asioihin:
— tutkimuksen ja koulutuksen laadun kehittä- miseen,
— kasvun kannustimiin ja
— kokeilujen edistämiseen.
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä valtioneuvos- ton talousarvio vuodelle 2013 on näistä näkökul- mista oikeansuuntainen, mutta ei riittävä. Erityi- sen tärkeitä myönteisiä toimenpiteitä talousar- viossa ovat tutkimus- ja kehitystoiminnan vero- kannustimet, tuotannollisten investointien pois- tomahdollisuuksien kaksinkertaistaminen, luon- nollisen henkilön pääomasijoitusten kasvukan-
nustimet erityisesti pieniin osakeyhtiöihin koh- distettuna, pk-yrityksiin tehtyjen sijoitusten ko- rotettu hankintameno-olettama, julkisten tieto- varantojen avaaminen maksuttomaan käyttöön sekä Finnvera Oyj:n riskinoton lisääminen kas- vavan yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Myös tutkimustulosten soveltaminen, käytäntöön siir- täminen ja kaupallistaminen ovat tärkeitä tavoit- teita.
Suomen haasteena ovat samaan aikaan tapah- tuvat Euroopan talouskriisi, Suomen kansanta- louden rakennemuutos sekä muun muassa ikään- tymisestä johtuva työvoiman tarjonnan vähene- minen. Perinteiset kärkitoimialat eivät enää työl- listä Suomessa samalla tavalla kuin on totuttu.
Siksi valiokunta esittää, että valtioneuvoston tu- lisi panostaa rohkeammin perustutkimukseen, koulutukseen, kokeiluihin ja pilotteihin varsin- kin uusilla kasvualoilla. Uusia sosiaalisia inno- vaatioita tarvitaan myös työllisyyspolitiikassa.
Tutkimuksen ja koulutuksen laadun kehittä- minen
Suomen Akatemia on juuri saanut valmiiksi suo- malaisen tieteen tilaa ja tasoa kuvaavan selvityk- sen. Se osoittaa tutkimuksemme olevan varsin hyvätasoista, ja monilla aloilla löytyy suoranai- sia kansainvälisiä huippuja. Kuitenkin on nähtä- vissä, että monet maat ovat jo kirineet ja tulevat kirimään tutkimuksen laadussa Suomen rinnal- le. Kilpailu kiristyy myös tutkimuksessa, koulu- tuksessa ja kehittämisessä.
Tulevaisuusvaliokunta painottaa lausunnos- saan, että osaamiseen ja tietoon pohjautuva toi- minta on kokonaisuus, jossa korkeatasoinen pe- rustutkimus ja opetus, soveltava tutkimus, inno- vaatiotoiminta, kaupallistaminen ja käyttöönot- to hyödyttävät kaikki toisiaan. Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi, muutkin kokonaisuuden osat kärsivät. Pelkkä innovaatioihin ja sovellu- tuksiin panostaminen ei siis riitä, vaan tarvitaan myös korkealaatuista tutkimusta ja opetusta.
Kansainvälisesti on paljon esimerkkejä siitä, miten uusi ja merkittävä kasvu saa alkunsa hy- vistä tutkimus- ja koulutusympäristöistä.
Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2013 kuitenkin merkitsisi toteutuessaan, että Suomen Akatemian kyky rahoittaa korkeimman tasoista tutkimusta heikkenee (Taulukko1).
ta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.
Valiokunnan mielestä kestävän, innovaa- tioihin ja osaamiseen perustuvan kasvun edistämiseksi opetuksen ja tutkimuksen resurssien kehitystrendiä ei saa kääntää vähenevään suuntaan vaan niiden kasvu tulee turvata.
Kasvun kannustimet
Taloudellinen tilanne on erittäin vakava. Ilman päättäväisiä toimia koko Euroopan talous on vaarassa ajautua pitkäaikaiseen hitaan kasvun tai jopa laskevan elintason kierteeseen. Vaikka kas- vua tukevia toimenpiteitä on jo tehty sekä EU:n tasolla että myös Suomessa, niin parhaillaan ha-
vaittavat positiiviset signaalit ovat asiantuntijoi- den mukaan pikemminkin merkkejä talouden yleisestä elpymisestä kuin aitoa kasvua.
Vaikka Suomi on yksi harvoista "kolmen A:n" (AAA) maista Euroopassa ja euroalueella, niin monet tilastot kertovat kehityksen olevan myös Suomessa heikkoa: kauppatase on heiken- tynyt pitkään (Kuva 1), vientimme ei ole toipu- nut vuoden 2008 kriisistä kuten Ruotsissa ja Saksassa (Kuva 5), ulkomaiset investoinnit Suo- meen ovat alhaiset, yritysten kiinteät investoin- nit ovat alhaiset (Kuva 3) eli Suomi ei houkutte- le yrityksiä investoimaan ja investoinnit tutki- mukseen ja kehittämiseen ovat jäämässä olen- naisesti tavoitteeksi asetetusta tasosta eli 4 %:sta BKT:sta.
Kuva 1. Suomen kauppatase vuonna 2011 oli heikoin 35 vuoteen. Lähde: Suomen Pankki.
(Kuva 1 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa)
Kauppa- ja vaihtotaseen trendinomaisen las- kun seurauksena Suomen viennistä puuttuu par- haillaan vuositasolla jopa 28 miljardia euroa.
(Kuva 2)
Kuva 2. Suomen viennistä puuttuu parhail- laan vuositasolla jopa 28 miljardia euroa. Läh- de: Tilastokeskus (Kuva 2 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa)
Lisähaasteita tuo se, että monet Suomen pe- rinteiset kärkitoimialat (kuten puunjalostus, tie- to- ja viestintäala, meriteollisuus, pankki- ja va- kuutusala sekä konepajasektori) ovat vähentä- mässä työllistävyyttään Suomessa. Pelkästään tänä vuonna yt-menettelyn piirissä on jo yli 50 000 henkeä. Tilannetta ei voida ratkaista yk- sittäisillä toimenpiteillä, vaan tarvitaan laaja- alaista panostamista kasvun ja työllistämisen kannustimiin.
Vaikka kansainvälinen talouskriisi aiheuttaa myös Suomelle vakavia seurauksia, tulevaisuus- valiokunnan mielestä Suomelle pitkällä aikavä-
lillä merkittävämpi uhka on kotimainen: inves- tointien vähäisyyden sekä ikärakenteen vuoksi supistuvan työvoiman tarjonnan johdosta Suo- men talous on vaarassa ajautua kotikutoiseen taantumaan.
Bruttokansantuotetta voi kasvattaa joko kas- vattamalla työtunteja tai työn tuottavuutta. Pit- kän aikavälin tuottavuuskasvu riippuu myös glo- baalitalouden teknologisesta kehityksestä. Mer- kittävässä roolissa tuottavuuden kasvussa ovat yritysten investoinnit uuteen teknologiaan. Täl- lä mittarilla arvioituna Suomen tuleva kilpailu- kyky ei voi perustua vain tuottavuuden kasvuun, sillä yritysten kiinteät investoinnit ovat Suomes- sa vuosina 1999—2010 alhaisemmat kuin yleen- sä euroalueella (Kuva 3).
Kuva 3. Yritysten kiinteät investoinnit ovat Suomessa vuosina 1999—2010 alhaisemmat kuin yleensä euroalueella. Lähteet: Suomen Pankki ja Eurostat. (Kuva 3 vain pdf-muotoises- sa asiakirjassa)
Työvoiman tarjonta on tuottavuuden parane- misen ohella toinen päätekijä kasvun luomisek- si. Suomella on haasteita myös tämän kasvuteki- jän suhteen, sillä ikärakenteen muutoksen vuok- si työvoima supistuu tulevina vuosina.
Jotkut asiantuntijat ovat arvioineet, että nyky- tasoisen hyvinvoinnin ja tuotannon ylläpitämi-
nen edellyttää noin 200 000 uutta yksityisen sek- torin työpaikkaa. Työnantajan riski uuden henki- lön työllistämisessä on kuitenkin viime vuosina kasvanut muun muassa eläkejärjestelmän välil- listen rasitteiden kasvun johdosta. Suomen työ- yksikkökustannukset ovat nousseet viime vuosi- na muuta Eurooppaa nopeammin, vuosina 2008—2011 noin 12 %. Tämä on tapahtunut il- man, että tuottavuutemme olisi kasvanut kilpai- lijamaitamme enemmän esimerkiksi suurten in- novaatioiden, rakenteellisten toimien tai kan- nustavan palkkauksen avulla.
Kuva 4. Työhön osallistumisasteet ikäryhmit- täin. Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Honkatu- kia ja Ahokas 2012). (Kuva 4 vain pdf-muotoi- sessa asiakirjassa)
Pelkkä työpaikkojen luominen ei kuitenkaan lisää työllisyyttä, elleivät myös työelämään osal- listumisen trendit muutu. Pitkällä aikavälillä työn tarjonta on avainasemassa. Suomi tarvitsee työvoimaa. (Kuva 4)
Valiokunnan mielestä Suomen tulee Ruotsin tapaan harjoittaa entistä aktiivi- sempaa työllisyyspolitiikkaa. Työllistä- misen ja yrittämisen esteitä ja rasitteita on vähennettävä ja työllistämisestä on tehtä- vä yksinkertaisempaa.
4) työperäisen maahanmuuton edistämi- seksi.
Kokeilun ja innostuneen ilmapiirin edistämi- nen
Suomen talouskasvu on hidastunut, koska perin- teisten kärkitoimialojemme tuotanto ja vienti ei- vät ole vuoden 2009 jälkeisestä kasvusta huoli- matta palautuneet talouskriisiä edeltäneelle ta- solle. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kas- vuennusteet ovat liian optimistisia, koska perin- teiset kärkitoimialat eivät enää palaa aikaisem- man kokoisiksi työllistäjiksi Suomessa. Haas- teena ei siis ole pelkästään perinteisiä toimialoja
Kuva 5. Suomen vienti ei ole kehittynyt sa- malla tavalla kuin kilpailijamaiden. Kuva 5 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa)
Suomella oli 1990-luvun alusta asti Nokia- klusteri vaurastumisen veturina. Nyt tällaista ve- turia ei ole, ja globaalissa kilpailussa on pärjät- tävä ahkeran ja hyvin koulutetun työvoiman avulla laajalla rintamalla. Kasvuedellytyksiä leikkaavat myös päämarkkinamme Euroopan heikko ja epävakaa taloudellinen kehitys (Suo- men ulkomaankaupasta noin 55 % on sisämark- kinakauppaa) sekä julkisen talouden ylivelkaan- tuminen.
Tulevaisuusvaliokunta painottaa lausun- nossaan uskallusta ja rohkeutta: työryh- mien ja selvitysmiesten asettaminen ei riitä, vaan konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä entistä nopeammin ja entis- tä laaja-alaisemmin. Tutkimusta, koulu- tusta, investointeja, kokeiluja ja pilotoin-
tia tarvitaan erityisesti niillä toimialoilla ja niissä tuotteissa, joissa on mahdolli- suus kestävään kasvuun ja uusiin vienti- tuotteisiin.
Hallitusohjelman mukaan ympäristö- ja ener- giateknologiaan perustuva cleantech-liiketoi- minta on yksi tulevaisuuden Suomen elinkeino- politiikan painopistealueista ja hallituksen ta- voitteena on nostaa Suomi cleantechin kärki- maaksi.
Cleantechin vienti vuonna 2010 oli Suomessa n. 12 miljardia euroa, mikä on n. 20 % Suomen viennistä. Suomen erityisiä vahvuuksia ovat energia- ja materiaalitehokkaat tuotantoproses- sit, bioenergia, veden käsittely ja kierrätys. Uu- sien työpaikkojen odotetaan syntyvän erityisesti puhtaan energian tuotantoon ja energiatehok- kuuteen liittyville aloille. (Taulukko 2)
Taulukko 2. Cleantechin strategisen ohjel- man asettamat tavoitteet Suomen cleantech-lii- ketoiminnan kehittämiselle vuoteen 2020. Läh- de TEM, Cleantechin strateginen ohjelma. Tau- lukko 2 vain pdf-muotoisessa asiakirjassa)
Globaalisti Suomi on arvioitu maailman par- haiden cleantech-innovaatiomaiden joukkoon.
Esimerkiksi maaliskuussa 2012 erittäin arvoste- tussa WWF:n ja Global Cleantech Groupin laati- massa "Global Cleantech Innovation Indexissä"
Suomi sijoittui neljänneksi Tanskan, Israelin ja Ruotsin jälkeen. Suomen heikkoudeksi todettiin innovaatioiden kaupallistaminen ja uusien tek- nologioiden markkinoille pääsy. Suomessa esi- merkiksi julkisen sektorin ostovoima (julkiset
välistymiseen ja lainsäädännöllisten hi- dasteiden poistamiseen.
Nokia-klusteri on tuottanut useana vuonna lähes 6 % Suomen BKT:stä, mutta nyt osuus on vähe- nemässä. Esimerkiksi vuonna 2011 ICT-tuottei- den vienti aleni niin merkittävästi, että ensim- mäistä kertaa tilastoinnin aloittamisen jälkeen korkean teknologian tuotteiden tuonnin arvo ylitti viennin.
ICT-alan rakennemuutoksen takia alan työl- listämästä noin 90 000 henkilöstä lähes 15 000 on jäänyt työttömäksi. Näistä noin 70 % on jo löytänyt uuden työpaikan tai perustanut yrityk- sen, mutta markkinat ovat täyttymässä. Tähän asti negatiivisia vaikutuksia on pystytty hillitse-
vuoden 2013 budjettiriiheen kuusi toimenpide- ehdotusta, joiden valintakriteereinä olivat kyky nopeuttaa asioiden etenemistä ja avata uusia kas- vupolkuja:
— houkutellaan ulkomaisia T&K-toimijoita ja sijoituksia Suomeen
— perustetaan pilvipalvelulaboratorio poh- jaksi nopeille kokeiluille
— PK-sektorille verkkomyynnin ja -markki- noinnin kehittämisohjelma
— yhteensopivat sosiaali- ja terveyspalvelu- jen tietojärjestelmät
— yhteiskunnan sähköisten palveluiden vauh- dittaminen
— älykkäät kaupunkiyhteisön ja liikenteen ratkaisut.
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä Suo- men on panostettava merkittävällä taval- la muun muassa Nokiasta vapautuvan osaamisen siirtämiseen muille toimialoil- le sekä tieto- ja viestintäalan kehittämi-
seen. Tämänsuuntaiseen toimintaan ja osaamiseen on edelleen panostettava kai- kin käytettävissä olevin keinoin.
Muita Suomelle tärkeitä kestävän kasvun mah- dollisuuksia ovat asiantuntijoiden mukaan kehit- tymässä oleva biotalous (mukaan lukien uudet materiaalit ja energia) sekä arktinen teknologia.
Myös hyvinvointipalveluiden (mukaan lukien matkailu, elämykset ja turvallisuus) odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Tulevaisuusvalio- kunta on omissa kannanotoissaan ja lausunnois- saan korostanut myös älyliikenteen sekä älyk- kään sähköverkon (muun muassa nettomittaroin- nin) edistämisen merkitystä.
Lausunto
Lausuntonaan tulevaisuusvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ottaa edel- lä olevan huomioon.
Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Päivi Lipponen /sd
vpj. Oras Tynkkynen /vihr jäs. Harri Jaskari /kok
Mikael Jungner /sd Saara Karhu /sd Markus Mustajärvi /vr Jaana Pelkonen /kok
Antti Rantakangas /kesk Leena Rauhala /kd (osittain) Juha Sipilä /kesk
Sofia Vikman /kok (osittain) Pertti Virtanen /ps
Ville Vähämäki /ps
vjäs. Tapani Mäkinen /kok (osittain).
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos Paula Tiihonen, asiantuntija Olli Hietanen.
