PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2009 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodel- le 2010
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 2009 lähet- tänyt hallituksen esityksen valtion talousarviok- si vuodelle 2010 (HE 138/2009 vp) valmistele- vasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan.
Puolustusvaliokunta on eduskunnan työjärjes- tyksen 38 §:n 3 momentin nojalla päättänyt an- taa asiasta lausunnon valtiovarainvaliokunnalle puolustusministeriön hallinnonalan osalta.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- kansliapäällikkö Kari Rimpi ja talousjohtaja Timo Norbäck, puolustusministeriö
- eversti, apulaisosastopäällikkö Timo Kivi- nen, Pääesikunta
- esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Lauri Pu- ranen, Ilmavoimien Esikunta
- suunnittelupäällikkö, eversti Kimmo Lehto, Maavoimien Esikunta
- merivoimien suunnittelupäällikkö, komenta- ja Jarmo Pennala, Merivoimien Esikunta - toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen, Maanpuo-
lustuskoulutusyhdistys (MPK)
- puheenjohtaja Heikki Allonen ja ryhmäpääl- likkö Henrik Nordell, Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys ry (PIA ry)
- päällikkö Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hy- vinvointialojen liitto JHL ry
- asiamies Mikko Äikäs, Palkansaajajärjestö Pardia ry.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut Yleistä
Valiokunta toteaa, että puolustushallinnon vuo- den 2010 talousarvioesitys perustuu valtioneu- voston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustus- poliittisen selonteon linjauksiin, valtioneuvos- ton toimintavuotta koskeviin kehyspäätöksiin sekä puolustusministeriön toiminta- ja talous- suunnitelmaan. Saadun selvityksen mukaan puo- lustusvoimien tarkoituksena on ylläpitää ja ke-
hittää sellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan ti- lanteeseen suhteutettua valmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisen maahamme. Suorituskyvyn kehittämisen keskei- nen haaste on muun hintakehityksen ylittävä puolustusmateriaalin kallistuminen sekä toimin- nan ylläpitoon tarvittavien määrärahojen riittä- vyys.
Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat vuoden 2010 talousarvioesityksessä 2 704 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä 73 miljoo-
naa euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousar- vioon verrattuna. Valiokunnan saaman selvityk- sen mukaan vuosivertailussa tulee kuitenkin ot- taa huomioon se, että julkisen hallinnon verkko- turvallisuuden edistämiseen osoitettu 197 mil- joonan euron määräraha arvonlisäveromenoi- neen sisällytettiin kokonaisuudessaan vuoden 2009 talousarvioesityksessä puolustusministe- riön hallinnonalalle.
Puolustusvoimien toimintamenoihin esite- tään määrärahoja yhteensä 1 583 miljoonaa eu- roa, jossa on lisäystä vuoteen 2009 verrattuna 50,7 miljoonaa euroa. Lisäys johtuu pääosin ke- hyksen sisällä tapahtuvasta määrärahojen siir- rosta sekä kustannustasotarkistuksista. Puolus- tusmateriaalihankintoihin esitetään 741 miljoo- nan euron määrärahaa eli 44,4 miljoonan euron lisäystä. Lisäys johtuu pääosin pääkaupunkiseu- dun ilmapuolustuksen kehittämisestä, aiempien tilausvaltuutusten menoajoitusmuutoksista, kus- tannustasotarkistuksista sekä puolustushankin- tojen aikaistamisesta. Valiokunta ilmaisee tyy- tyväisyytensä tehdyistä puolustusmateriaalihan- kintojen aikaistamisista kotimaisen teollisuuden ja työllisyyden tukemiseksi ja kehottaa puolus- tusministeriötä edelleen tutkimaan mahdolli- suuksia materiaalihankkeiden aikaistamiseen ensi vuoden aikana.
Puolustusvoimien henkilöstön asema
Hallinnonalan henkilöstön kokonaismääräksi ar- vioidaan vuonna 2010 noin 16 070 henkilötyö- vuotta, jossa on vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna noin 80 henkilötyövuotta. Palkansaa- jajärjestöt ovat kuulemisissa esittäneet huolensa siitä, että vuoden 2010 talousarvioesitys on hen- kilöstökulujen osalta alimitoitettu.
Saadun selvityksen mukaan budjettiriihessä puolustushallinnon toimintamenoihin sovittiin tehtäväksi 5 miljoonan euron leikkaus, josta osa voi kohdistua myös henkilöstömenojen karsimi- seen. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan henkilöstökuluissa pyritään säästämään muun muassa vaihtamalla vapaaehtoisesti loma- rahoja sekä pidentämällä avoimeksi tulevien tehtävien ja virkojen täyttöprosessia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pääasiallinen syy viime vuosien henkilöstöleik- kauksiin, jotka ovat kohdistuneet pääosin puo- lustusvoimien siviilihenkilöstöön, ovat valtio- neuvoston tuottavuusohjelman puolustushallin- non alalle asettamat henkilöstövähennystavoit- teet. Tuottavuusohjelman toteutuessa täysimää- räisesti puolustusvoimien palveluksessa olisi noin 15 000 henkeä, jotka tuottavat laskennalli- sesti 13 900 henkilötyövuotta. Valiokunta to- teaa, että puolustusvoimien toimintojen supista- minen ei voi enää jatkua, mikäli koko valtakun- nan aluetta halutaan puolustaa. Valiokunta pitää tärkeänä selonteon linjausta siitä, että puolustus- voimien henkilöstön määrä pidetään noin 15 000 henkilön tasolla.
Valiokunnan arvion mukaan yhtenä keskeise- nä tekijänä kumppanuushankkeiden laajenemi- sessa on nähtävä valtion tuottavuusohjelman ko- vat henkilöstövähennysvaatimukset eivätkä niinkään taloudelliset säästöt. Valiokunta kat- soo, ettei puolustusvoimien oman henkilöstö- määrän vähentäminen saa olla itsetarkoitus. Uu- distusten tulee aidosti perustua tuottavuuden pa- rantamistavoitteeseen.
Puolustushallinnon tuottavuusohjelmaa on to- teutettu monilta osin kiireellä, eikä henkilöstö ole pysynyt muutosprosessissa mukana. Yhtenä esimerkkinä kohtuuttoman kovaan muutospro- sessiin joutuneesta puolustusvoimien organisaa- tiosta valiokunta haluaa tässä yhteydessä nostaa esiin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen. Va- liokunta pitää välttämättömänä, että puolustus- hallinto noudattaa hyvän työnantajan periaattei- ta ja pyrkii toimissaan välttämään henkilöstön irtisanomista. Erityisen tärkeää on puolustushal- linnon tiivis yhteistoiminta henkilöstöjärjestö- jen kanssa käynnissä ja suunnitteilla olevien kumppanuushankkeiden osalta.
Puolustushaarojen toiminta vuonna 2010 Saadun selvityksen mukaan puolustusvoimien tärkein prioriteetti vuonna 2010 on motivoivan asevelvollisuuden ylläpito. Valiokunta pitää tätä oikeana painopistealueena. Asevelvollisuuden kehittämiseen on varattava riittävästi resursseja, jotta varusmiespalvelus koetaan myös jatkossa
motivoivaksi tavaksi suorittaa perustuslain 127 §:n mukainen maanpuolustusvelvollisuus.
Valiokunta toteaa, että varusmieskoulutus ja sen laatu vaikuttavat keskeisesti asevelvollisten maanpuolustustahtoon. Varusmiehiin panosta- misen lisäksi valiokunta pitää keskeisen tärkeä- nä, että kertausharjoitusten taso pidetään vuo- sien 2006 ja 2007 merkittävien leikkausten jäl- keen vuosittain noin 25 000 henkilön tasolla.
Suomen puolustusjärjestelmä ja sen uskottavuus perustuvat hyvän materiaalisen valmiuden lisäk- si koulutettuun reserviläisarmeijaan ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Saadun selvityksen mukaan maavoimien kes- keinen tekijä on joukkotuotanto. Suunnitellulla toimintamäärärahakehyksellä maavoimat pys- tyy toteuttamaan varusmieskoulutuksen halutus- sa laajuudessa, mutta harjoituksia joudutaan ly- hentämään ja keskittämään toiminta varuskun- tien lähiharjoitusalueille. Maavoimien kertaus- harjoituksissa pyritään 17 300 reserviläisen kou- luttamiseen.
Asiantuntijoiden mukaan NH 90 -kuljetushe- likoptereiden käyttöönotto on edennyt toimitus- ten alkamisen jälkeen suunnitellusti. Vuoden 2010 kuluessa maavoimien käytössä olevien he- likoptereiden määrä nousee nykyisestä viidestä helikopterista viiteentoista. Toimintamäärära- hat eivät saadun selvityksen mukaan kuitenkaan mahdollista helikopteritoiminnan tason vastaa- vaa kasvua. Maavoimien tavoitteena on tukea kuljetushelikoptereilla myös muita viranomai- sia, ja kuluvan vuoden aikana valmistuu suunni- telma viranomaistuen kehittämiseksi. Valiokun- ta pitää tärkeänä, että kuljetushelikoptereita voi- daan käyttää maksimaalisesti eri viranomaista- hojen tukena. Valiokunta huomauttaa, että tuki muille viranomaisille oli kuljetushelikopterihan- kinnan yksi keskeisiä lisäperusteita.
Ilmavoimien toiminnassa ja suorituskyvyn yl- läpidossa lentotuntien määrä on ratkaiseva. Vain riittävä määrä lentotunteja takaa, että kaikkia il- mapuolustuksen osatekijöitä voidaan harjoitut- taa suunnitellusti. Ilmavoimien kokonaismäärä- rahasta lentotoiminta vie noin 70 prosenttia.
Tarvittavien Hornet-lentotuntien tasoksi on arvioitu noin 9 200 tuntia vuonna 2010. Kuule-
misissa tuotiin esiin, että ilmavoimille osoitetut toimintamäärärahat mahdollistavat alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja torjunnan yllä- pidon vuoden 2009 tasolla. Myös joukkojen koulutus on mahdollista toteuttaa lähes nykyta- solla.
Merivoimien suorituskyvyn ja valmiuden ra- kentamisen ensisijaisena tavoitteena on meriyh- teyksien turvaamisen vaatimusten täyttäminen.
Uusien hankkeiden lisäksi varmistetaan nykyi- sen suorituskyvyn ylläpito hankkimalla keskei- siä varaosia ja kriittistä erikoismateriaalia. Re- surssien turvaamiseksi jatketaan luopumista vanhenevasta aluskalustosta ja suorituskyvystä.
Omien hankkeiden lisäksi merivoimien suoritus- kyvyn rakentaminen turvataan puolustushaaro- jen yhteisten suorituskykyalueiden kehittämis- ohjelmilla.
Varaosavaje
Kaikilla kolmella puolustushaaralla on saadun selvityksen mukaan merkittävä varaosavaje.
Maavoimat kykenee vuosina 2009 ja 2010 koh- dentamaan kunnossapidon varaosiin vain jouk- kotuotannon edellyttämän minimitarpeen, jol- loin sodan ajan varaosavajetta ei saada pienen- nettyä.
Maavoimissa varaosahankintoihin tarvittava summa on vuosittain noin 30 miljoonaa euroa.
Summa jakautuu joukko-osastoissa tehtävään käyttöhuoltoon ja Millog Oy:n toteuttamaan kor- jaamotason huoltoon. Millogin varaosatarve on vuosittain noin 5—10 miljoonaa euroa. Maavoi- mat ei ole kyennyt saamillaan määrärahoilla hankkimaan kaikkia materiaalin kunnossapidos- sa tarvittavia varaosia, vaan on jouduttu käyttä- mään sodan ajan valmiuden edellyttämiä vara- osia. Tämä on saadun selvityksen mukaan laske- nut poikkeusolojen kriittisen materiaalin vara- osavalmiutta merkittävästi. Kriisiajan varaosa- vajeen korjaaminen vaatisi noin 20 miljoonaa euroa. Merivoimien osalta tuotiin esiin, että vuo- sien kuluessa syntynyt kriisiajan varaosavaje on noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi merivoimat tar- vitsisi vuosittain 5 miljoonaa euroa lisää vara- osahankintoihin.
Ilmavoimat toi kuulemisessa esiin, että ilman korjaavia toimenpiteitä Hornet-kaluston vara- osavaje tulee vaikuttamaan lentotoimintaan vuo- den 2010 aikana. Konekaluston toimintakuntoi- sena pitämisessä on jo nyt ajauduttu tilantee- seen, jossa koneesta toiseen siirretään varaosia tarpeen mukaan. Tämä taas on johtanut siihen, että tingitään siitä tavoitteesta, kuinka paljon koko kalustosta voidaan pitää kriisiajan valmiu- dessa.
Ilmavoimien rakenteellinen rahoitusvaje tar- peellisten varaosien hankkimiseksi on saadun selvityksen mukaan vuositasolla noin 15—20 miljoonaa euroa. Lisäksi sodan ajan varaosava- raston ajan tasalle saattaminen vaatisi vielä noin 40 miljoonan euron kertasuoritusta. Vuodesta 2012 eteenpäin varaosavajeen on määrä helpot- taa rahoituskehykseen tehtyjen hankintasuunni- telmien vuoksi. Lisäksi ilmavoimissa — samoin kuin muissakin puolustushaaroissa — on aloitet- tu tarkasteluprosessi, jolla koko varaosahankin- tamekanismia tarkastellaan uudestaan. Valio- kunta pitää tällaista kokonaistarkastelua ehdot- toman välttämättömänä ja kiireellisenä toimen- piteenä. Valiokunta edellyttää, että varaosaselvi- tys tuodaan eduskunnan käsittelyyn sen valmis- tuttua.
Valiokunta toteaa, että puolustusvoimien va- raosavajeen ratkaiseminen on osoittautunut vai- keaksi tehtäväksi. Asia on säännönmukaisesti ollut esillä aiempien vuosien budjettikuulemisis- sa. Varaosavajeen paikkaamiseen on valiokun- nan mielestä löydettävä pikaisesti kestävä rat- kaisu. Ongelma koskee valiokunnan saaman sel- vityksen mukaan ensisijaisesti vuosia 2010 ja 2011, joita kaikki puolustushaarat pitivät vara- osavajeen kannalta hyvin haasteellisina.
Saadun selvityksen mukaan varaosavajeen poistamiseksi puolustusministeriö on muun muassa jatkanut viivästyssakkojen ja viivästy- neisiin materiaalihankkeisiin varattujen määrä- rahojen kohdentamista varaosahankintoihin. Li- säksi polttoaineen ja lentopetrolin alentunut hin- ta on antanut liikkumavaraa puolustushaarojen toimintakehykseen. Tästä huolimatta tilanne on entisestään heikentynyt.
Puolustushaarojen toiminnan suunnittelu va- raosien hankkimisen osalta ei valiokunnan mie- lestä olekaan kaikin osin ollut kestävällä pohjal- la. Valiokunta huomauttaa, että puolustushallin- non kokonaisbudjettia arvioitaessa varaosavaje on lopultakin pieni osatekijä. Puolustusvoimien tulisi kyetä hallinnon sisäisin toimenpitein kor- jaamaan syntynyt varaosavaje. Valiokunta pitää välttämättömänä, että normaalin toimintatason edellyttämien varaosien hankintamäärärahojen tulee sisältyä vuosittaiseen rahoituskehykseen.
Kriisinhallinta
Talousarvioesityksessä esitetään sotilaalliseen kriisinhallintaan yhteensä noin 113 miljoonaa euroa, josta puolustushallinnon osuus on 53 mil- joonaa euroa ja ulkoasiainministeriön 60 miljoo- naa euroa. Saadun selvityksen mukaan jatkuvas- ti kasvavat vaatimukset joukkojen omasuojan ta- son nostamiseksi erityisesti Afganistanissa ai- heuttavat menopaineita. Valiokunta pitää kes- keisen tärkeänä, että suomalaisille sotilaille taa- taan haastavissa kriisinhallintaoperaatioissa pa- ras mahdollinen henkilö- ja joukkokohtainen suojavarustus.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ny- kyisissä kriisinhallintaoperaatioissa käytetty so- tavarustus kuluu voimakkaasti. Kaluston kulu- maa ja poistumaa ei kuitenkaan kompensoida täysimääräisesti, vaan operaatioissa käytetty ka- lusto ja kaluston kunnossapidon tarvitsemat va- raosat ovat poissa sodan ajan joukkojen mate- riaalisesta valmiudesta. Valiokunta pitää tätä merkittävänä epäkohtana, joka asettaa tarpeetto- masti vastakkain kansallisen puolustuksen ja kriisinhallintaoperaatioiden tarpeet. Kaluston kulumisen aiheuttamat kustannukset tulee sisäl- lyttää kriisinhallintakustannuksiin.
Valiokunta toteaa, että tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliitti- sen ministerivaliokunnan kokouksessa käsitel- tiin 9.10.2009 Suomen osallistumista kansainvä- liseen kriisinhallintaan. Afganistan ja Kosovo ovat edelleen Suomelle keskeisiä alueita soti- laallisessa ja siviilikriisinhallinnassa. Suomi jat- kaa sotilaallista kriisinhallintaa Tsadissa.
Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä toi- mii nyt noin 700 sotilasta. Vuoden 2010 osalta erityishaasteen puolustusvoimille tulee asetta- maan osallistuminen kahteen EU:n taisteluosas- toon vuonna 2011 noin 300 sotilaan voimin. Näi- den joukkojen rekrytointi ja koulutus käynnisty- vät vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla.
Uutena elementtinä vuosien 2007 ja 2008 taisteluosastopäivystykseen verrattuna Pohjois- maiseen taisteluosastoon osallistuu myös meri- voimien joukkoja, käytännössä Uudenmaan Pri- kaatin rannikkojääkäreitä. Merivoimien puolel- ta tuotiin kuulemisessa esiin, ettei taisteluosas- toihin osallistuvien rannikkojääkärien varusta- mista kyetä toteuttamaan merivoimien käytössä olevilla resursseilla. Valiokunta pitää välttämät- tömänä, että unionin taisteluosastoihin osallistu- vat joukot voidaan kaikin tavoin varustaa asian- mukaisesti ja erilaiset operaatio-olosuhteet huo- mioiden.
Valiokunnan mielestä unionin taisteluosasto- konseptiin osallistuminen syö merkittävästi Suomen rajallisia kriisinhallintaresursseja.
Joukkojen koulutus, varustaminen ja ylläpito, puhumattakaan mahdollisen operaation toteutta- misen kustannuksista — jotka jäävät pitkälti taisteluosastoon osallistuvien maiden maksetta- viksi — ovat huomattavan korkeat. Valiokun- nan mielestä on selvää, että vuoden 2011 kah- den päivystysvuoron kokemusten jälkeen EU:n taisteluosastokonseptia tulee arvioida unioni- maiden kesken samoin kuin Suomen osallistu- mista taisteluosastoihin nykyisessä laajuudessa.
Joukoille ei valiokunnan mielestä pidä väkisin etsiä niille soveltuvia tehtäviä, mutta pitkälti re- serviläisten käyttöön perustuvassa rekrytointi- järjestelmässä taisteluosastoihin osallistumisen motivaatio tulee vääjäämättä laskemaan merkit- tävästi, mikäli neljän valmiusvuoron jälkeen joukkojen käyttämiselle ei ole ollut tosiasiallis- ta tarvetta.
Saadun selvityksen mukaan ilmavoimat on vuoden 2004 selonteon linjausten mukaisesti ke- hittänyt lentoyksikköä kansainvälisiin sotilaalli- siin kriisinhallintaoperaatioihin. Ilmavoimissa käynnistettiin keväällä 2005 niin sanottu Muut- tolintu-kehittämishanke. Keskeisenä osana pro-
jektia ilmavoimiin perustettiin valmiusyksikkö vuoden 2008 alussa. Yksikön koko on 247 hen- keä ja kuusi F-18 Hornet -hävittäjää. Tavoittee- na on ollut saavuttaa kansainvälinen yhteistoi- mintakyky vuonna 2010.
Saadun selvityksen mukana ilmavoimien val- miusyksikön kehittäminen on perustunut Naton standardeihin ja arviointimenettelyyn. Vain Na- tolla on olemassa sertifiointijärjestelmä, jolla voidaan arvioida lentoyksikön kykyä suoriutua tehtävästään kriisinhallintaoperaatiossa. Ilma- voimien kansainvälisen yksikön suorituskyky mitattiin vaativassa taktisessa evaluointiharjoi- tuksessa Saksassa syyskuussa 2009. Naton puo- lelta Suomen lentoyksikköä arvioi noin 100 hen- gen joukko. Suomi oli ensimmäinen Naton kumppanimaa, joka oli näin vaativan evaluoin- nin kohteena.
Valiokunta pitää erinomaisena saavutuksena sitä, että ilmavoimien yksikkö läpäisi Nato-ar- viointiprosessin. Harjoituksen menestykselli- nen läpivienti on valiokunnan mielestä myös osoitus ulkomaisille tarkkailijoille Suomen puo- lustusvoimien korkeasta osaamistasosta. Saa- dun selvityksen mukaan harjoituskokemusten perusteella ilmavoimilla on hyvät perusteet edel- leen kehittää toimintatapojaan, menetelmiään ja osaamistaan ilmapuolustuksen eri osa-alueilla.
Suomalainen puolustusmateriaaliteollisuus Suomalaisen puolustusteollisuuden osalta vuo- den 2010 puolustusbudjetin tasoa ja rakennetta pidettiin asiantuntijakuulemisessa tyydyttävänä huomioiden vallitseva taloustilanne. Erityis- haaste ensi vuonna ja myös jatkossa on moder- nin aseteknologian kallistuminen ja materiaali- hankintavarojen reaalisen ostovoiman pienenty- minen sekä suomalaisen puolustusteollisuuden saaminen mukaan vaativiin puolustusteollisiin hankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä riittävää panostusta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan suomalaisen puolustusteollisuuden kilpailuky- vyn ylläpitämisessä.
Valiokunta toteaa, että suomalainen puolus- tusteollisuus on voimakkaasti verkottunut poh- joismaisesti ja EU-tasolla. Kaikilla Pohjoismail- la on valiokunnan mielestä samanlaiset haasteet
esimerkiksi yhä kallistuvan puolustusmateriaa- lin kanssa, joten laaja-alainen yhteistyö, johon myös puolustusteollisuusalan yritykset osallis- tuisivat mahdollisimman laajasti, hyödyttäisi kaikkia osapuolia.
Suomalaisen ammus- ja ruutituotannon tule- vaisuus
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selon- teossa 2009 todetaan, että ruuti- ja ampumatar- vikkeiden tuotantoa ylläpidetään toistaiseksi.
Selonteossa tuodaan lisäksi esiin, että puolustus- voimien käyttöön pitkällä aikavälillä hankitta- vien ampumatarvikkeiden ja ruudin kotimaises- ta tuotantotarpeesta laaditaan kokonaisvaltainen selvitys vuoteen 2010 mennessä.
Saadun selvityksen mukaan Suomen kansalli- nen ruutituotanto on lähikuukausina kriittisessä tilanteessa. Ranskalaisvetoinen EURENCO- konsortio, johon kuuluvat myös suomalainen ja ruotsalainen ruutituotanto, on merkittävissä ta- loudellisissa vaikeuksissa. Asiantuntijat toivat esiin, että Suomessa tehtävin kansallisin ratkai- suin, joilla tuetaan suomalaista ruutituotantoa, ei välttämättä pystytä vaikuttamaan ruutituotan- non jatkumiseen Suomessa lopullisen päätösval- lan asiassa ollessa Ranskassa. Valiokunta koros- taa kuitenkin, että kotimaisen ruutituotannon säilymisen kannalta puolustusvoimien kotimaa- han suuntaamilla tilauksilla on merkittävä vai- kutus.
Valiokunta pitää EURENCO-yhteistyötä vali- tettavana esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua suomalaisten puolustusteollisuusyritysten enemmistöosuuden joutuessa ulkomaiseen omis- tukseen. Suomalaiset puolustusteollisuusyrityk- set ja myös muut yritykset, joilla on merkittävää yhteistoimintaa puolustusvoimien kanssa, tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan kaikissa tapa- uksissa pitää ainakin enemmistöosuudeltaan suomalaisessa omistuksessa.
Valiokunta pitää uskottavan maanpuolustuk- sen ja huoltovarmuuden näkökulmasta välttä- mättömänä, että kotimaista ampumatarvike- ja ruutituotantoa ylläpidetään ja kehitetään kaikis- sa olosuhteissa myös jatkossa. Tämä näkökohta tuotiin esiin painokkaasti myös turvallisuus- ja
puolustuspoliittisen selonteon 2009 eduskunta- käsittelyn yhteydessä.
Vastakaupat ja eurooppalaisten puolustusvä- linemarkkinoiden avaaminen
Komissio julkaisi joulukuussa 2007 puolustus- paketin, joka sisälsi tiedonannon puolustusteol- lisuudesta sekä kaksi säädösehdotusta (puolus- tus- ja turvallisuushankintojen direktiiviehdotus sekä yhteisön sisäiset puolustustarvikesiirrot).
Puolustusvaliokunta on käsitellyt tätä asiakoko- naisuutta lausunnoissaan vuonna 2008 (PuVL 5/2008 vp ja PuVL 6/2008 vp).
Komission päätavoite on saada puolustusvä- linehankinnat yhä enenevässä määrin aidon kil- pailun piiriin ja osaksi EU:n sisämarkkinoita.
Direktiivit tulivat voimaan keväällä 2009, ja nii- den täytäntöönpanoaika on kaksi vuotta. Valio- kunnan mielestä keskeisimpänä ongelmana hy- väksytyssä puolustuspaketissa on se, että vasta- kauppavelvoitteen käyttöalue voi kaventua. Täl- lä on taas valiokunnan näkemyksen mukaan kielteisiä vaikutuksia muun muassa kotimaisen puolustusvälineteollisuuden elinmahdollisuuk- siin sekä huoltovarmuuskysymyksiin. Vasta- kauppoihin liittyvistä kysymyksistä keskustel- laan myös Euroopan puolustusviraston piirissä, jonne vastakauppakysymykset valiokunnan mie- lestä ensisijaisesti kuuluvat.
Vastakauppahankkeissa sovellettava raja- arvo on 10 miljoonaa euroa. Vastakauppavel- voitteen kautta, joka suurimmissa kaupoissa on lähtökohtaisesti aina vähintään 100 prosentin ta- soa, suomalaisyritykset voivat osallistua esimer- kiksi järjestelmäintegraatio- sekä huolto- ja yllä- pitopalveluja tarjoamalla ulkomaisiin hankintoi- hin.
Valiokunta ei näe mahdollisena, että Suomi voisi luopua vastakauppaehdosta. Vain vasta- kauppojen kautta on mahdollista saavuttaa puo- lustusvaliokunnan asettama tavoite siitä, että puolustusvälinehankinnoissa (ml. hankintojen elinkaaripäivitykset) kotimaisuusaste olisi vä- hintään 50 prosenttia. Valiokunta huomauttaa tässä yhteydessä, että EU-maissa keskimäärin 85 prosenttia puolustusmateriaalihankinnoista suuntautuu kotimaahan. Suomen on pienenä
puolustusmateriaalin tuottajana pidettävä huolta omasta rajallisesta kansallisesta tuotannosta.
Vastakaupat ovat elinvoimaisen puolustusteolli- suuden ylläpitämisessä tärkeässä osassa.
Valiokunta korostaa, että suomalaisella puo- lustusteollisuudella on korkealaatuista osaamis- ta ja kilpailukykyisiä tuotteita. Unionimaiden puolustusvälinemarkkinoiden avaaminen ja ma- teriaalihankkeiden tasapuolinen kilpailutus hyö- dyttäisivät valiokunnan arvion mukaan suoma- laisen teollisuuden kilpailuasetelmaa. Suomi ei voi markkinoiden avaamisessa toimia yksipuoli- sesti, vaan on edettävä samaan tahtiin muiden unionimaiden kanssa.
Muuta
Maanpuolustuskoulutusyhdistys toi budjettikuu- lemisessa esiin, että vapaaehtoista maanpuolus- tusta tulisi vuonna 2010 tukea samalla summalla kuin vuoden 2009 aikana tehdään. Budjettiesi- tys lähtee kuitenkin siitä, että maanpuolustusjär- jestöjen tukemiseen varattaisiin 200 000 euroa vähemmän ensi vuonna. Tämä merkitsisi merkit- täviä henkilöstöleikkauksia tai lomautuksia muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyk- sen toimintaan.
Valiokunta toteaa, että maanpuolustusjärjes- töt tekevät arvokasta työtä maanpuolustustah- don ylläpitämisessä. Maanpuolustuskoulutusyh- distykselle on puolestaan vapaaehtoisesta maan- puolustuksesta annetussa laissa annettu merkit- tävä julkisoikeudellinen tehtävä, jonka uskotta- va hoitaminen vaatii johdonmukaista ja oikein mitoitettua budjettitukea. Valiokunta pitää tär- keänä, että maanpuolustusjärjestöjen saama tuki vuonna 2010 säilytetään vuoden 2009 tasolla.
Lopuksi
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan verrat- taessa vuoden 2007 puolustushallinnon tilinpää- töstä vuoden 2010 talousarvioesitykseen on puo- lustushallinnon saama rahoitus noussut koko ajanjaksolla noin 430 miljoonaa euroa. Tästä
summasta merkittävin osa on ollut materiaali- hankintojen menoajoitusmuutoksia, joiden vai- kutus menotasoon on yhteensä noin 195 miljoo- naa euroa. Suurin yksittäinen tekijä on ollut NH 90 -kuljetushelikopterien maksujen myöhentäminen 65 miljoonalla eurolla.
Toinen keskeinen lisäystä selittävä tekijä ovat olleet palkkojen tarkistukset ja muiden menojen kustannustasotarkistukset, yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Kolmas kokonaisuus, jonka suuruus on noin 85 miljoonaa euroa, koostuu eri- laisista tasokorotuksista ja erityisiin lisätarpei- siin osoitetuista määrärahoista. Näistä voidaan nostaa esiin muun muassa pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen, 49,3 miljoonaa euroa, hallitusohjelman mukai- nen puolustuksen välttämätön lisätarve, 30,8 miljoonaa euroa, uusien säädösten mukainen kuljettajakoulutus, 8 miljoonaa euroa, polttoai- nekustannusten tasokorotus, 7 miljoonaa euroa sekä lisämääräraha varaosahankintoihin, 5 mil- joonaa euroa. Näistä lisäyksistä on kuitenkin vä- hennettävä erilaiset määrärahaleikkaukset, joita vuoden 2010 talousarvioesitys sisältää vuoden 2007 tilinpäätökseen verrattuna noin 16 miljoo- naa euroa.
Yhteenvetona valiokunta toteaa, että se pitää puolustushallinnon talousarvioesitystä vuonna 2010 määrärahojen kokonaistason osalta oikein mitoitettuna. Valiokunta näkee, että valtionta- louden kiristyminen vaatii puolustushallinnolta jatkossa entistä tarkempaa kustannustietoisuutta ja pitkän ajan varusteluhankintojen tarkkaa prio- risointia, jotta uskottava kansallinen puolustus- kyky kyetään säilyttämään myös tulevina vuosi- na.
Lausunto
Lausuntonaan puolustusvaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ottaa edel- lä olevan huomioon.
Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2009
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Juha Korkeaoja /kesk
vpj. Olli Nepponen /kok jäs. Thomas Blomqvist /r
Eero Heinäluoma /sd Hanna-Leena Hemming /kok Saara Karhu /sd
Inkeri Kerola /kesk
Reijo Laitinen /sd Juha Mieto /kesk Lauri Oinonen /kesk
Reijo Paajanen /kok (osittain) Sari Palm /kd
Eero Reijonen /kesk vjäs. Matti Kangas /vas.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Heikki Savola.
