Julkaistu: 11/2010. Tämä raportti on saatavana ainoastasan sähköisessä muodossa. Copyright Motiva Oy.

(1)

Energiatehokkuus- indikaattorit

11/2010

Indikaattorit

Energiapalveludirektiivi

Trendit

Energiatehokkuus

Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489

00101 Helsinki Puhelin 0424 2811

Julkaistu: 11/2010. Tämä raportti on saatavana ainoastasan sähköisessä muodossa. Copyright Motiva Oy.

(2)

(3)

Esipuhe

Energiatehokkuusindikaattoreiden käyttö ja merkittävyys on ollut viime vuosina kasvussa liittyen mm. EU-tasolla energiatehokkuuden parantumiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden seurantaan. Lisäksi Suomen sijoittuminen kansainvälisissä indikaattorivertailuissa eri aluilta herättää ajoittain keskustelua.

Työn tavoitteena on ollut syventää tietoa energiatehokkuusindikaattoreiden laskentaan käytettävästä tietopohjasta ja parantaa valmiuksia analysoida Suomen osalta indikaattoreiden antamia tuloksia sekä myös Suomen sijoittumista kansainvälisissä vertailuissa.

Työn on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö. Työhön ovat osallistuneet Motivasta Lea Gynther, Ulla Suomi ja Saara Elväs. Työhön kuuluvan dekomponointiselvityksen ovat tehneet VTT:ssä Göran Koreneff ja Antti Lehtilä. Työ- ja elinkeinoministeriössä työstä on vastannut Heikki Väisänen, jonka lisäksi työhön ovat osallistuneet Hanne Sii- kavirta ja Erkki Eskola. Raporttia ovat kommentoineet Kari Grönfors ja Leena Timonen Tilastokeskuksesta sekä Göran Koreneff VTT:stä.

Helsingissä marraskuussa 2010

Motiva Oy Lea Gynther Ulla Suomi Saara Elväs

(4)

Tiivistelmä

Energiatehokkuusindikaattoreiden merkittävyys on selvästi kasvussa energiapalveludirektiiviin liittyvien energiansäästön laskentamenetelmien ja myös muiden EU:n energiatehokkuudelle asettamien tavoitteiden seurantaan liittyen. Hankkeessa tarkasteltiin pää- osin eurooppalaisia indikaattoriprosesseja. Työstä rajattiin pois liikennesektorin ja ener- giateollisuuden indikaattorit.

Indikaattoreiden lähtötietojen saatavuus ja tietojen laatu vaihtelee Suomessa. Teol- lisuuden osalta saatavilla oleva tieto on viime aikoina parantunut, mutta aikasarjat ovat melko lyhyet. Palvelujen toimialakohtaiset energiankulutustiedot puuttuvat kokonaan eikä tilanne parane ainakaan ennen vuotta 2013. Rakennusten lämmityksen ja lämpi- män käyttöveden sekä kotitalouksien sähkönkäytön tietopohjassa on kehitystarpeita, joihin Tilastokeskus meneillään olevan hankkeen puitteissa pyrkii vastaamaan.

ODYSSEE-tietokannan tietosisältö kattaisi lähes kaikki Euroopan komission energiapalveludirektiivin top-down-seurantaan suosittelemien indikaattoreiden (”ESD- indikaattorit”) laskennan tietotarpeet ns. suositelluilla indikaattoreilla, jos edellä mainitut keskeiset tietopuutteet saataisiin paikattua. Merkittävä ero kuitenkin löytyy teollisuuspuo- lella, jossa ODYSSEE-indikaattorit kattavat kaiken energiankulutuksen kun taas ESD- indikaattoreissa tulee tarkastella vain päästökaupan ulkopuolista energiankulutusta.

ODYSSEE-indikaattoreita voidaan haluttaessa käyttää ESD-tarkasteluissa, mutta se edellyttää kunkin toimialan osalta arviota kyseisen toimialan energiapalveludirektiivin alueella olevasta energiankäytöstä. Tilastokeskus on tuottanut tästä tietoa mm. energia- tehokkuussopimustoimintaa varten.

Energiatehokkuusindikaattorit ovat huomattavasti luotettavampia maiden sisäisen kehityksen kuvaajina kuin kansainvälisissä vertailuissa. Syynä tähän ovat ne lukuisat muut tekijät kuin energiatehokkuusmuutokset, jotka indikaattoreihin kussakin maassa vaikuttavat. Näitä ovat esimerkiksi teollisuudessa käytössä olevat teknologiat, kierrätys- materiaalin käyttö, tuotteiden laatu ja energiatoimintojen ulkoistaminen. Kotitaloussekto- rilla eroihin eri maiden välillä vaikuttavat mm. muutokset käytettävissä lämmitysmuo- doissa. Ei ole myöskään selvää käsitelläänkö eri maissa lämpöpumppujen käyttämää sähköä osana kotitaloussähköä vai lämmityssähköä. Myös tietojen lähteet ja laatu vaihtelevat ja aikasarjakatkokset tulee tunnistaa.

Hankkeessa tarkasteltuja erityiskysymyksiä olivat lämmitystarveluvut sekä Tilasto- keskuksen toimialaluokituksen muutoksen (TOL 2002 → TOL 2008) vaikutukset indikaattoreihin. Eurostatin julkaisemat lämmitystarveluvut on laskettu eri perustein kuin Suomessa yleensä käytettävät tai esimerkiksi ODYSSEE-tietokantaan toimitetut. Myös muilla mailla on omia käytäntöjään ja vaikuttaisi siltä, että nämä kansalliset käytännöt ottavat paremmin huomioon kunkin maan todellisen lämmitystarpeen. Toimialaluokituk- sen muutoksen merkitys jää melko vähäiseksi. Teollisuuden indikaattoreiden käyttökel- poisuus hieman paranee massa- ja paperiteollisuuden osalta. Muutokset luokituksessa ovat suurempia palveluissa, mutta ne eivät toimialakohtaisen energiankulutustiedon puuttuessa vaikuta juurikaan käytännössä.

(5)

Abstract

The significance of energy efficiency indicators has clearly increased due to calculation methods for energy savings related to the Energy Services Directive and due to the needs to monitor other energy efficiency targets set by the EU. In this project the em- phasis was on European indicator processes. Indicators used in the transport sector and energy industry were excluded from the analysis.

Availability and quality of input data for the indicators varies in Finland. Energy data for industry has recently improved but the time series are quite short. Energy data for the service sub-sectors is missing entirely and will not be produced at least before 2013.

There are needs to improve the statistics on space heating and water heating as well as use of electricity in the households; Statistics Finland has an ongoing project in which is tries to respond to these challenges.

The data sets in the ODYSSEE database would cover almost all data needs of the so-called priority indicators recommended by the European Commission for the top- down monitoring of the Energy Services Directive (”ESD-indicators”) provided that the major deficiencies in data, as mentioned above, will be removed. There is a significant difference between the ODYSSEE- and ESD-indicators for industry because the former cover all energy use whereas the latter are used to analyse only energy use outside the emissions trading sectors. ODYSSEE-indicators can be used in ESD analysis but only provided that in each industrial sub-sector the share of its energy use falling under the Energy Services Directive out of the sub-sectoral total is estimated. Statistics Finland has produced information on these shares, for example, for the Energy Efficiency Agreement Scheme.

Energy efficiency indicators are clearly more reliable in illustrating national trends than in country comparisons because of the multitude of other factors but changes in energy efficiency which have an impact on the indicators in each country. For example, in industry they include production technologies, use of recycled materials, quality of end-products and outsourcing of energy production. In the household sectors differ- ences can be cause, e.g., by fuel switching. It is not clear either whether electricity used by heat pumps is included in electric heating or household electricity use in each country. Furthermore, information sources and quality of information varies and breaks in time series need to be recognised.

Two specific topics studied in the project were calculation and use of heating degree days and the impact of changes in the Standard Industrial Classification by Statis- tics Finland (TOL 2002 → TOL 2008) on the indicators. The heating degree days pub- lished by Eurostat have been calculated in a different manner than those used in Finland or submitted to the ODYSSEE database. Other countries follow their own practices too and it appears that these national practices reflect better the real heating needs of each country. The impact of the changes in Standard Industrial Classification is quite small.

The usability of industrial indicators is somewhat improved for the pulp and paper industry. There are more changes in the services sector but due to the absence of sub- sectoral energy statistics, the impact is negligible in practice.

(6)

Sisällysluettelo

Esipuhe ... 1

Tiivistelmä ... 2

Abstract... 3

Sisällysluettelo ... 4

Lyhenneluettelo... 5

1 Johdanto ... 6

1.1 Tausta ... 6

1.2 Tavoitteet ja rajaukset ... 6

1.3 Raportin sisältö... 7

2 Indikaattorit ja tietopohja ... 8

2.1 Indikaattorikokoelmat ... 8

2.2 Indikaattoreiden tiedonlähteet ... 8

2.2.1 Kansantaloudelliset ja muut yleiset tiedot ... 8

2.2.2 Tilastollinen toimialaluokitus... 10

2.2.3 Energiankulutus ja toiminnalliset tiedot sektoreittain... 15

2.2.4 Lämmitys- ja jäähdytystarveluvut ... 22

3 Trendien analysointi ... 24

3.1 Kokonais- ja loppukäyttö ... 24

3.2 Teollisuus ... 26

3.3 Kotitaloudet ... 33

3.4 Palvelut ja maatalous ... 41

4 Yhteenveto ja johtopäätökset... 47

Lähteet ... 52

Liite 1 Indikaattorikokoelmat ... 54

Liite 2 Dekomponointiselvitys……… 59

(7)

Lyhenneluettelo

Lyhenteet

BKT Bruttokansantuote

bottom-up Joukko energiansäästön laskentamenetelmiä, joissa säästöt arvioidaan toimenpidekohtaisia tietoja hyödyntäen

CEN European Committee for Standardization

CO2 Hiilidioksidi

Defra Department for Environment, Food and Rural Affairs (UK) ESD Energiapalveludirektiivi (Energy Services Directive)

ESD-idikaattori Energiapalveludirektiivin tavoitteiden toteutumisen seurantaan kehitetty indikaattori (ks. Euroopan komissio, 2010)

GDP Gross Domestic Product IEA International Energy Agency IEE Intelligent Energy Europe -ohjelma

EU Euroopan Unioni

MURE Mesures d’utilisation rationnelle de l’energie (Energy policy measures database)

Nace Statistical Classification of Economic Activities in the European Community (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés Européennes)

ODEX Energiatehokkuusindeksi ODYSSEE Energiatehokkuusindikaattoritietokanta

PPP Ostovoimapariteetti (Purchasing Power Parity) TEM Työ- ja elinkeinoministeriö

TOL Toimialaluokitus

top-down Energiansäästön laskentamenetelmä, jossa hyödynnetään energiatehokkuusindikaattoreita

VTT Teknologian tutkimuskeskus VTT

Yksiköt

€ Euro

E00 Arvonlisä vuoden 2000 kiintein hinnoin GWh Gigawattitunti

koe Kiloa öljyekvivalenttia kpl Kappale

kt Tuhat tonnia

kWh Kilowattitunti

m² Neliömetri

MWh Megawattitunti PJ Petajoule t Tonni TJ Terajoule

toe Tonnia öljyekvivalenttia TWh Terawattitunti

(8)

1

Johdanto

1.1

Tausta

Energiatehokkuusindikaattoreiden merkittävyys on selvästi kasvussa mm. energiapalveludirektiiviin liittyvän energiansäästöjen laskennan top-down-menetelmän vuoksi ja myös muiden mm. EU:n energiatehokkuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurantaan liittyen. Hankkeen tavoitteena on luoda nykyistä paremmat valmiudet omien ana- lyysien tekemiseen ja keskeisten kansainvälisten top-down-indikaattorihankkeiden kommentointiin tältä pohjalta.

Kansainvälisesti energiatehokkuusindikaattorityötä tekevät ainakin Euroopan komissio ja Eurostat, IEE/ODYSSEE–MURE -projekti ja IEA. Myös CEN:n energiansäästö- jen laskentaa koskeva standardivalmistelu (CEN, 2010) hyödyntää energiatehokkuusindikaattoreita top-down-arviointimenetelmässä. Kokonaiskuvan muodostaminen energia- tehokkuusindikaattorityöstä ja niiden hyödyntämisestä on ollut toisinaan haasteellista, koska erilaisia ja osin toisiinsa kytkeytyneitä prosesseja on useita. Suomi on mukana erityisesti komission energiapalveludirektiiviin liittyvissä niin bottom-up kuin top-down - laskentamenetelmiä koskevissa hankkeissa, CEN:n energiansäästöjen laskentamene- telmiä koskevassa standardointityössä sekä EU:n IEE-ohjelman ODYSSEE-projektissa, jossa ODYSSEE-tietokanta sisältää top-down-indikaattorit.

Top-down-menetelmiin liittyvien indikaattorihankkeiden tulokset, mm. Suomen sijoittuminen kansainvälisessä vertailussa, ovat ajoittain nostaneet esiin kysymyksiä syistä ja selityksistä sijoittumiselle kansainvälisissä vertailuissa. Tietopohjaa on jo aiemmin jonkin verran syvennetty TEM:n VTT:ltä ja Motivalta tilaamassa selvityksessä, jonka tulokset on esitetty raportissa ”ODYSSEE-tietokanta ja ODEX-indeksit Suomen energiatehokkuuden kuvaajana” (Koreneff ja Elväs, 2007). Sen tarkoituksena oli mm. analysoida, miten energiapalveludirektiivissä mainittu ODEX-indeksi soveltuisi käytettäväksi direktiivin asettamien tavoitteiden seurannassa Suomen energiatehokkuuden kuvaajana ja antaako se oikean kuvan Suomen energiatehokkuuden kehittymisestä.

Työ linkittyy myös työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnan kesällä 2009 julkaiseman mietinnön sisältämien energiatehokkuuden toimenpiteiden etenemi- sen ja vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja jatkossa myös niiden arviointiin. mikäli joidenkin toimenpiteiden vaikutuksia päätetään arvioida top-down-menetelmällä. Tämä työ ei kuitenkaan sisältynyt tähän projektiin vaan käynnistyy vuonna 2011 erillisenä hankkeena Motivassa.

1.2

Tavoitteet ja rajaukset

Työn tavoitteena on ollut syventää energiatehokkuusindikaattoreiden laskentaan käytet- tävää tietopohjaa Suomen osalta eri indikaattoriprosesseissa. Työssä on tarkasteltu erityisesti indikaattoreiden laskennassa tarvittavia lähtötietoja, indikaattoreiden osoittamia trendejä ja Suomen kehitystä eräisiin vertailumaihin nähden.

Hankkeessa selvitettiin myös toimialaluokituksen muutoksen (TOL 2002→TOL 2008) vaikutusta sektorikohtaisten indikaattoreiden seurantaan ja dekomponointituloksiin. Lisäksi selvitettiin lämmitys- ja jäähdytystarvelukuihin liittyviä kysymyksiä.

(9)

VTT:n tekemän dekomponointityön tavoitteena oli selvittää indikaattoreiden ja energiatehokkuuden kehittymisen välistä korrelaatio eli kertooko indikaattorin suunnassa tapahtuvat mahdolliset muutokset energiatehokkuuden kehittymisestä vai onko muutos- ten taustalla muita syitä.

Projektin tarkasteluissa ei pääosin pyritty erottamaan päästökaupan piirissä olevien yritysten energiankäyttöä energiapalveludirektiivin piirissä olevasta energiankäytöstä.

Liikennesektorin indikaattorit sekä energiateollisuuteen liittyvät indikaattorit on rajat- tu pois tämän hankkeen tarkasteluista. Dekomponointityössä oli mukana myös liikenne.

Hankkeessa rajattiin myös pois ODYSSEE-tietokannan ns. ODEX-indeksien tarkastelu, sillä niihin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia on käsitelty varsin laajasti TEM:n VTT:ltä ja Motivalta tilaamassa vuonna 2007 valmistuneessa selvityksessä, jonka tulokset on esitetty raportissa ”ODYSSEE-tietokanta ja ODEX-indeksit Suomen energiatehokkuuden kuvaajana.

1.3

Raportin sisältö

Luvussa 1 on esitetty tausta, tavoitteet ja rajaukset sekä raportin sisältö.

Luvussa 2 on käyty läpi indikaattoreihin liittyviä määrityksiä ja tiedonlähteitä erityisesti ODYSSEE- ja ESD-indikaattoreiden osalta.

Luvussa 3 on analysoitu indikaattoreiden osoittamia trendejä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi luvussa on vertailtu joitakin indikaattoreita Suomen ja muutamien muiden eurooppalaisten maiden välillä ja pyritty hakemaan maiden välisiä eroja ja kehitystä selittäviä tekijöitä.

Luvussa 4 on esitetty yhteenveto ja johtopäätökset ja tunnistettu erilaisia kehitystarpeita.

Liitteessä 1 on luetteloitu eri indikaattoriprosesseissa esiintyviä keskeisimpiä indikaattoreita.

Liitteessä 2 on esitetty VTT:n dekomponointityön tulokset. Tuloksia on hyödynnetty luvun 3 analyyseissä.

(10)

2

Indikaattorit ja tietopohja

2.1

Indikaattorikokoelmat

Hankkeessa on kartoitettu ESD-indikaattorit, CEN:n energiansäästöä käsittelevän standardiluonnoksen mukaiset indikaattorit (CEN, 2010), ODYSSEE-indikaattorit, EU:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmäpäätökseen sisältyvät indikaattorit sekä TEM:n Motivalta tilaamaan ns. ”trendikatsaukseen” valitut indikaattorit (Gynther ym., 2005).

ESD-indikaattoreilla viitataan tässä raportissa EU:n komission energiapalveludirektiivin energiansäästövaikutusten seurantaan ja laskentaan suosittelemiin top-down- laskentamenetelmissä käytettäviin indikaattoreihin (Euroopan komissio, 2010). EU:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmäpäätöksen toimeenpanosääntöjen (2005/166/EC) liitteissä II ja III on lueteltu joukko prioriteetti-indikaattoreita hiilidioksidi-

päästöjen seuraamiseksi (Euroopan komissio, 2005).

Lisäksi IEA tuottaa ajoittain julkaisuja omiin indikaattoreihinsa liittyen. IEA:n indi- kaattoritietokantaan ei ole yleistä pääsyä, mutta julkaisujen perusteella indikaattorit ovat hyvin samanlaisia kuin ODYSSEE-indikaattorit. ODYSSEE-tietokannan data myös toimitetaan IEA:lle, joten indikaattoreiden tietopohja tulee todennäköisesti olemaan yhtenäi- nen.

Eri prosesseissa käytettävät indikaattorit on luetteloitu tämän raportin liitteessä 1.

Liitteen taulukko osoittaa, miltä osin eri prosesseissa käytetyt indikaattorit ovat päällek- käisiä ja missä on eroavuuksia. Käytännössä suuri osa erityisesti ESD-indikaattoreista, ODYSSEE-indikaattoreista ja CEN:n standardiluonnoksen indikaattoreista on päällek- käisiä. ODYSSEE-tietokantaa on rakennettu EU:n tukemana (nykyisin IEE-projekti) jo noin viisitoista vuotta. Viime vuosina laaditut ESD-indikaattorit ja CEN:n standardiluonnoksen indikaattorit on valittu pääosin ODYSSEE-indikaattoreiden joukosta ja näissä hankkeissa asiantuntijoina on toiminut pitkälle samat henkilöt kuin ODYSSEE-työssä.

Täten tämä yhteneväisyys on hyvin luonnollista.

Seuraavissa luvuissa käydään läpi indikaattoreiden laskentaan käytettävää tietopohjaa. Tämä sisältää indikaattoreiden tiedonlähteiden tarkastelun, mutta lisäksi tarkas- telussa on Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002 → TOL 2008) muutoksen vaikutukset teollisuuden toimialakohtaisiin indikaattoreihin ja niiden aikasarjoihin sekä lämmitys- ja jäähdytystarpeiden tarkasteluun liittyvät erityiskysymykset.

2.2

Indikaattoreiden tiedonlähteet

Hankkeessa käytiin läpi luvussa 2.1 mainituissa eri indikaattoriprosesseissa käytettävät tiedonlähteet pääpiirteittäin. Työssä tarkasteltiin, missä määrin ODYSSEE-tietokantaan toimitettu tieto vastaa tietokannan datamäärityksiä, mikä on kyseisen tiedon saatavuus ja mitä ongelmia tietojen laatuun mahdollisesti liittyy.

2.2.1 Kansantaloudelliset ja muut yleiset tiedot ODYSSEE-tietokanta

ODYSSEE-tietokanta on yksi IEE-ohjelman projekteista. Projektia koordinoi Ademe (Ranska), joka toimii energiatoimistona ja tietokannan ylläpidosta sen alihankkijana vastaa yksityinen konsulttitoimisto Enerdata (Ranska).

(11)

Suomi toimittaa ODYSSEE-tietokantaan lähes kaikki siinä kysytyt kansantaloudelliset tiedot tietokannan määrittelemässä muodossa. Näitä tietoja ovat mm. BKT markki- nahintaan (GDP in current national currency) ja BKT kiinteään hintaan (GDP at constant prices, national currency) vuoden 2000 tasossa. Lisäksi tietokantaan tallennetaan kunkin maan osalta vaihtokurssi ostovoimapariteetilla (purchasing power parity) korjattuna;

tämän tiedon Enerdata ottaa suoraan Eurostatista.

ODYSSEEssä tiedot arvonlisästä (value added) toimitetaan maataloudesta ja ka- lastuksesta, teollisuudesta sekä palvelusektorilta sekä vuoden 2000 tasolla että käypiin hintoihin. Kotitaloussektorilta toimitetaan tiedot kotitalouksien kulutusmenoista (private consumption of households) sekä vuoden 2000 tasolla että käypiin hintoihin.

Puutteita Suomen osalta toimitettavissa kansantaloudellisissa tiedoissa on liittyen yksityiskohtaisempiin teollisuuden arvonlisätietoihin sekä teollisuuden volyymi-indeksiin.

Suomen toimittamat arvonlisätiedot ovat kunnossa muiden paitsi TOL 2002 -luokituksen mukaisen luokan 33 (Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus) osalta. Ongelmaa on käsitelty luvussa 2.2.2.

Teollisuuden volyymi-indeksit (production index, 2000 = 100) on voitu toimittaa tietokannan määrittelemällä jaottelulla vuoden 2007 tietoihin asti. Vuoden 2008 volyymi- indeksit puuttuvat kolmessa ODYSSEEn käyttämässä toimialaryhmässä, joista kukin koostuu useammasta toimialaluokasta. Nämä ryhmät ovat tekstiili-, vaate- ja nahkateol- lisuus (textiles, clothing, leather, Nace¹ 17-19), koneiden ja laitteiden valmistus (machinery, Nace 29-32) ja muu valmistus (other manufacturing, Nace 25+33+36+37).

Näitä ”niputettuja” volyymi-indeksejä ei ole toimitettu vuoden 2008 osalta, sillä tiedot kunkin toimialan painokertoimista on ollut saatavilla enää uudella TOL 2008 -toimialajaolla ja Tilastokeskuksen laskeman indeksin perusvuodeksi on muutettu 2005, mikä monimutkaistaa laskentaa edelleen.

Yleisistä tiedoista lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty luvussa 2.2.3.

Lisäksi ODYSSEE-tietokantaan toimitetaan kokonaisväkiluku vuositasolla.

ESD-indikaattorit

EU:n komission energiapalveludirektiivin energiansäästövaikutusten seurantaan ja laskentaan suosittelemissa top-down-laskentamenetelmissä (Euroopan komissio, 2010) käytettävät indikaattorit (ESD-indikaattorit) ovat osin samoja kuin ODYSSEE-indikaattorit (ks. Liite 1). Niiden käytössä tarvittavat kansantaloudelliset tiedot ovat periaatteessa aivan samoja kuin ODYSSEE-indikaattoreiden kohdalla. Käytännössä kuitenkin teollisuuden volyymi-indeksin kohdalla ESD-indikaattoreissa on mahdollista siirtyä käyttä- mään suoraan TOL 2008 -luokitusta, sillä ESD-indikaattoreissa tarkastelun perusvuosi on 2007 ja niin energiankulutustiedot, arvonlisät kuin volyymi-indeksitkin on saatavilla jo vuosille 2007 ja 2008 uudella toimialaluokituksella. TOL 2008 -luokituksen mukaisessa volyymi-indeksissä perusvuosi on 2005 (2005 = 100) eikä 2000 kuten ODYSSEEssä, mutta indeksisarjat ovat tarvittaessa muunnettavissa eri perusvuosille.

1 Ks. luku 2.2.2.

(12)

2.2.2 Tilastollinen toimialaluokitus Toimialaluokituksen muutos

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006 velvoittaa jäsenmaat käyttämään tilastotoimessa yhteisön yhteistä tilastollista toimialaluokitusta Nace Rev.2 tai vastaavaa kansallista versiota, jonka rakenne noudattaa yhteistä luokitusta. Suomen kansallinen toimialaluokitus, TOL 2008, on tällainen kansallinen versio ja se korvaa aiemmin käytössä olleen TOL 2002 -toimialaluokituksen.

Suomessa otettiin TOL 2008 käyttöön kunkin tilaston vuoden 2009 ensimmäisessä tilastojulkistuksessa. Merkittävä poikkeus on kansantalouden tilinpito, jossa TOL 2008 otetaan käyttöön vasta vuonna 2011. Siirtymävaiheessa tilastotuotannossa käytetään molempia luokituksia, ja pääosa vuotta 2008 kuvaavista tilastoista on laadittu käyttäen sekä TOL 2002 että TOL 2008 -toimialaluokitusta.

Tilastokeskus julkaisee energiatilastojen paperi- ja CD-versiot ensimmäisen kerran TOL 2008 -luokituksen mukaisesti vasta vuoden 2009 tietojen valmistuessa. Sen sijaan StatFin- eli Px-web-tietokannan puolella TOL 2008 -luokituksen mukaiset energiatilastot on saatavissa jo vuosille 2007 ja 2008. Samalla vuosi 2008 oli viimeinen, jolle energiatilastot laskettiin myös TOL 2002 -luokituksen mukaisesti.

Tämän luvun lopussa olevassa taulukossa 1 on esitetty TOL 2008 ja TOL 2002 - toimialaluokitusten eroavuudet. Taulukossa on myös esitetty, miten TOL 2002 -luokitus ja ODYSSEEssä käytetty Nace Rev. 1.1 -luokitus niveltyvät yhteen.

Siirryttäessä TOL 2008:aan teollisuuden osalta toimialaluokitus muuttui sisällölli- sesti hyvin vähän muuten paitsi luokkien numeroinnin osalta silloin kun tietoja tarkastel- laan toimialaluokituksen kahden numeron tarkkuudella. Merkittävin sisällöllinen muutos toimialaluokitusten välillä on se, että kustantaminen siirtyy teollisuudesta palveluihin.

Suurin osa toimialaluokituksen muutoksista kohdistuu palvelusektorille, jossa on lisätty uusia luokkia yksityisten palvelujen puolelle. Muutoksilla on kuitenkin hyvin vähän käy- tännön merkitystä, sillä palvelujen toimialojen energiankulutustietoja ei ole Suomessa saatavilla eikä näin ollen indikaattoreita ole noilta toiminta-alueilta aiemminkaan laskettu.

Yksi uusi käyttöön otettu luokka on E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito.

ODYSSEE-indikaattorit

ODYSSEE-tietokannassa on vielä vuoden 2010 päivityksessä ollut käytössä Nace Rev. 1.1 toimialaluokitus, joka vastaa TOL 2002 -luokitusta. Tiedossa ei ole, milloin ODYSSEEssä siirrytään käyttämään Nace Rev. 2 -luokitusta, jota siis vastaa TOL 2008 -toimialaluokitus.

Suomen tiedot on pääosin pystytty toimittamaan ODYSSEEhen sen edellyttämällä jaottelulla. Seuraavassa on lueteltu poikkeamat:

 ODYSSEEssä luokkaa Nace 33 (Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus) käsitellään yhdes- sä luokkien 25, 36 ja 37 kanssa (ks. taulukko 1). Suomen osalta toimitetussa datassa arvonlisätietojen osalta luokan 33 tiedot on jouduttu yhdistä- mään luokkien 28–32 tietoihin johtuen Tilastokeskuksen teollisuuden arvon- lisää käsittelevästä ryhmittelystä, jossa luokkien 30–33 tiedot julkaistaan summattuna. Toimitetuissa energiankulutustiedoissa luokka 33 on kuitenkin laskettu ODYSSEE määrittelyn mukaisesti yhteen luokkien 25, 36 ja 37 kanssa. Tämä vääristää molempien ryhmien energiaintensiteettiä kuvaavia

(13)

indikaattoreita. Jatkossa ODYSSEE-työssä selvitetään onko luokan 33 ar- vonlisätiedot saatavilla erikseen, jolloin ne voi yhdistää tietokannassa oike- aan ryhmään - todennäköisesti tämä on mahdollista.

 Palvelusektorilla Suomen tiedoissa energiankulutusta ei ole voitu sen puuttuessa jakaa lainkaan toimialaluokituksen kahden numeron tarkkuudella.

Työvoimatiedot on toimitettu TOL 2008 -jaottelulla vuodesta 2000 eteen- päin ja TOL 2002 -jaottelulla siihen asti, sillä Tilastokeskus ei ole tehnyt uu- den toimialaluokituksen mukaista jaottelua aiemmille vuosille. Pinta- alatiedot on julkisen sektorin toimistojen (TOL 2002 mukainen luokka L) osalta yhdistetty yksityisen sektorin toimistoihin (I, J, K) ja hotellien ja ravintoloiden (H) pinta-alatiedot on yhdistetty luokkaan O (muut).

ESD-indikaattorit

ESD-indikaattoreita ei komission laskentaohjeiden (Euroopan komissio, 2010) mukaan käytetä energiapalveludirektiivin tarkoittamien ns. ”varhaistoimien” eli 1995(1991)–2007 toteutettujen toimenpiteiden energiansäästövaikutuksen tarkasteluun. Komission suosit- telemilla indikaattoreilla on siis tarkoitus laskea vain energiapalveludirektiivin voimassa- olokaudella 2008–2016 syntyviä säästöjä, joten tarkastelujen perusvuosi on 2007. Kun energiatilastoissa on TOL 2008 -luokitukseen mukaiset tiedot saatavilla jo vuosien 2008 ja 2007 osalta, toimialaluokituksen muutos ei aiheuta merkittäviä hankaluuksia ESD- indikaattoreiden laskentaan, jos niitä halutaan käyttää, sillä yhtenäinen aikasarja on saatavissa. Komission laskentaohjeistuksessa (Euroopan komissio, 2010) on vielä käy- tössä teollisuuden indikaattoreille TOL 2002:ta ja ODYSSEEtä vastaava toimialaluokitus, mikä ei kuitenkaan ole este TOL 2008 -luokituksen mukaiselle laskennalle. Palve- lusektorin osalta komission ohjeessa esitetty toimialaluokitus vastaa TOL 2008 - luokitusta.

(14)

Taulukko 1. TOL 2008 ja TOL 2002 -luokitukset sekä liittymät ODYSSEE-tietokannassa vuonna 2010 käytettyihin luokituksiin.

TOL 2008

ODYSSEEssä käytetyt luokittelut englanniksi

TOL 2002

Huomioita

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Luokat 1-3

A Maatalous, riistatalous ja metsätalous Luokat 1-2

B Kaivostoiminta ja louhinta Luokat 5-9

C Kaivostoiminta ja louhinta Luokat 10-14

Mines and quarrying (Nace 10-14) C Teollisuus

Luokat 10-33

D Teollisuus Luokat 15-37

Manufacturing industry (Section D, Nace 15-37) 10 Elintarvikkeiden valmistus

11 Juomien valmistus

12 Tupakkatuotteiden valmistus

15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 16 Tupakkatuotteiden valmistus Food, beverage, tobacco (Nace 15-16) 13 Tekstiilien valmistus

14 Vaatteiden valmistus

15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus

17 Tekstiilien valmistus

18 Vaatteiden valmistus, turkisten muokkaus

19 Parkitseminen ja muu nahan valmistus; laukkujen ja jalkinei- den valmistus

Textiles, clothing, leather (Nace 17-19) 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huo-

nekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus

20 Sahatavaran, puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus pl. huonekalut

Wood industry (Nace 20) 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus

18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen

21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus

22 Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Paper and printing (Nace 21-22), lisäksi erikseen Paper and board (Nace 21)

TOL 2008 -luokituksessa kustantaminen on nyt palveluissa luokassa 58.

19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 23 Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus Refining (Nace 23)

20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 24 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus

(15)

TOL 2008

TOL 2002

Huomioita

21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus

Chemicals (Nace 24)

23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Non metallic minerals (Nace 26)

24 Metallien jalostus 27 Metallien jalostus

Primary metals (Nace 27) 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet)

26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus (yhdistää vanhat luokat 30 ja 32)

27 Sähkölaitteiden valmistus (vastaa lähinnä vanhaa luokkaa 31) 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (vastaa lähinnä vanhaa luokkaa 29)

28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet

29 Koneiden ja laitteiden valmistus (vastaa lähinnä nykyistä luokkaa 28)

30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus (sisältyy nykyiseen luokkaan 26)

31 Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (vastaa lähinnä nykyistä luokkaa 27)

32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus (sisältyy nykyiseen luokkaan 26)

Machinery & metal products (Nace 28-32), josta Fabricated metals (Nace 28)

ODYSSEEssä Suomen luokan 33 ar- vonlisää koskevat tiedot on niputettu tähän TK tilastojen mukaisesti, joissa luokkien 30-33 tiedot julkaistaan yh- teenlaskettuna.

29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus

30 Muiden kulkuneuvojen valmistus

34 Autojen ja perävaunujen valmistus 35 Muu kulkuneuvojen valmistus Transport equipment (Nace 34-35) 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus

31 Huonekalujen valmistus 32 Muu valmistus

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus

33 Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus

36 Huonekalujen valmistus; muu valmistus 37 Kierrätys

Other manufacturing (Nace 25+33+36+37), josta Rubber and plastics (Nace 25)

Suomen luokan 33 arvonlisää koskevat tiedot eivät ole mukana tässä ryhmässä (ks. yllä)

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Luokka 35

E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Luokat 40-41

Electricity, gas, water (Nace 40-41)

(16)

TOL 2008

TOL 2002

Huomioita

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympä- ristön puhtaanapito

Luokat 36-39

O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

F Rakentaminen Luokat 41-43

F Rakentaminen Luokka 45

Construction (Nace 45) Palvelut

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyö- rien korjaus

H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuu- tus

P Koulutus

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta

Public administration and government services (O) Private offices (H, J, K, L, M, N)

Health and social work (Q) Wholesale and retail trade (G) Hotels and restaurants (I) Education (P)

Other (R, S)

G-O Palvelut

Public administration and government services (L) Private offices (I, J, K)

Health and social work (N) Wholesale and retail trade (G) Hotels and restaurants (H) Education (M)

Other (O)

ODYSSEEssä kysyttään energiankulutus, pinta-ala ja työvoimatietoja ryhmittelemällä useita luokkia laajem- piin ryhmiin. Ohessa on esitetty ryh- mittely sekä TOL 2002 että TOL 2008 mukaisella jaottelulla.

Suomen tiedoissa energiankulutusta ei ole voitu jakaa lainkaan alasekto- reille. Työvoimatiedot on toimitettu vuonna 2010 TOL 2008 -jaottelulla vuodesta 2000 eteenpäin ja TOL 2002 -jaottelulla siihen asti. Pinta- alatiedot on julkisen sektorin toimistojen (L) osalta yhdistetty yksityisen sektorin toimistoihin (I, J, K) ja hotellien ja ravintoloiden (H) pinta-alatiedot on yhdistetty luokkaa O (muut).

T-U Muut X Tuntematon

P, Q Muut X Tuntematon

(17)

2.2.3 Energiankulutus ja toiminnalliset tiedot sektoreittain

ODYSSEE-tietokantaan toimitetaan energiankulutus- ja toiminnallisia tietoja seuraavalla jaottelulla:

 Energiatase eli energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö (Macro economy – Energy balance)

 Teollisuus

 Liikenne (ei käsitellä tässä raportissa)

 Kotitaloudet

 Palvelut

Seuraavassa kutakin näistä alueista käsitellään erikseen liikennettä lukuun ottamatta.

Mahdolliset erot kansallisten määrittelyjen ja ODYSSEE- tai ESD-indikaattoreiden välillä tuodaan esiin.

Energiatase (kokonaiskulutus ja loppukäyttö)

ODYSSEE-tietokantaan syötetään primäärienergian kulutusta koskien seuraavat tiedot:

 Total primary oil products consumption (TJ)

 Total primary consumption of hard and brown coal (incl. peat) (TJ)

 Total primary gas consumption (TJ)

 Total biomass consumption (TJ)

 Nuclear electricity production (TWh)

 Hydro-electricity production (TWh)

 Wind electricity production (TWh)

 Solar electricity production (TWh)

 Electricity imports-exports (TWh)

 Production of solar heat (TJ)

 Total primary consumption (TJ)

Loppukulutuksen osalta tietokantaan kootaan alla luetellut tiedot.

 Teollisuuden energiankulutus polttoaineittain (TJ)

 Liikenteen energiankulutus polttoaineittain (TJ)

 Kotitalouksien energiankulutus polttoaineittain (TJ)

 Maatalouden energiankulutus polttoaineittain (TJ)

 Palvelujen energiankulutus polttoaineittain (TJ)

Kokonaiskulutukseen tulee ODYSSEEn määritelmien mukaan sisällyttää kansainvälisen lentoliikenteen polttoaineenkäyttö, mutta ei ulkomaan merenkulkuliikenteen polttoai- neenkäyttöä. Teollisuuden polttoaineiden raaka-ainekäyttöä ei tule sisällyttää loppukulu- tukseen, mutta sen tulisi sisältyä kokonaiskulutukseen. Näin ei kuitenkaan ole tehty ja viime vuosina tämä kulutus on jonkin verran kasvanut. Asia korjataan seuraavassa ODYSSEE-tietokannan päivityksessä myös takautuvasti.

Kokonaiskulutuksen osalta Suomi on voinut toimittaa useimmat kysytyt tiedot jo vuodesta 1970 alkaen, mutta biomassan osalta tiedot alkavat vuodesta 1975.

Teollisuuden osalta tietokantaan on toimitettu energiankulutustiedot (erittelemättä toimialoja) vuodesta 1970 alkaen kuten myös liikenteen osalta, mutta muiden sektorei- den (kotitaloudet, palvelut, maatalous) osalta vuodesta 1995 eteenpäin. Teollisuuden tiedoissa on vuoden 1999 jälkeen aikasarjakatkos.

(18)

ESD-indikaattorit eivät sisällä energian kokonaiskulutukseen tai koko loppukäyttöön liittyviä indikaattoreita vaan ainoastaan sektorikohtaisia indikaattoreita. Myöskään CEN:n laskentamenetelmiä koskeva standardiluonnos ei sisällä näitä indikaattoreita.

Teollisuus

Teollisuuden toimialakohtaiset energiankulutustiedot on Suomen osalta päivitetty ODYSSEE-tietokantaan ajalta 2000–2007, mutta myös vuoden 2008 tiedot päivitetään vielä vuoden 2010 aikana. Kansallisten energiankulutustietojen laskentatapaa muutettiin pari vuotta sitten siten, että päällekkäisyys (kaksinkertainen laskenta) sähköntuotannon polttoaineiden ja sähköntuotannon välillä poistettiin. Tämä parantaa tietojen kansainvä- listä vertailtavuutta.

Suomen teollisuuden ODYSSEE-dataa muutetaan vielä vuoden 2010 aikana siten, että tietokannan tiedonkeruukaavakkeella sekä Energiatase-sivulla että Teollisuus- sivulla teollisuuden tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kansainvälisen käytännön mukaisesti laskemaan kulutukseen. Nyt Energiatase-sivulla esitetyt tiedot perustuvat kan- salliseen käytäntöön, jossa sähkön oma tuotanto näkyy polttoaineissa kun taas kansain- välisessä käytännössä polttoaineiden käytöstä vähennetään sähkön ja myydyn lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet. Teollisuuden keskeiset indikaattorit on kuitenkin laskettu Teollisuus-sivun tiedoista, joten tällä muutoksella ei ole kovin suurta käytännön merki- tystä.

Teollisuuden osalta energiankulutuksen lisäksi kerättäviä tietoja ovat arvonlisä ja tuotannon volyymi-indeksit (ks. luku 2.2.1) sekä tiedot eräiden energiaintensiivisten tuotteiden tuotantomääristä: teräs, rautaseokset, alumiini, sementti, klinkkeri, etyleeni, am- monium, paperi, sellu, lasi ja sokeri. Suomesta on toimitettu tiedot teräksen, sementin, paperin, sellun (v. 2000 asti) ja sokerin tuotannosta (v. 2003 asti, 1997–2000 tiedot puuttuvat). Tuotantomääriä käytetään tuotannon ominaisenergiankulutusten laskemi- seen.

Energiankulutustiedot (sähkö, lämpö ja eri polttoaineet) kysytään ODYSSEEssä alla esitetyllä jaottelulla. Suomesta on toimitettu vuosilta 2000–2007 kaikkien muiden sek- toreiden tiedot paisi veden käsittelyn osalta (luokat 40–41), sillä sitä ei ole eritelty energiatilastoissa. Rakennusteollisuuden tiedot sisältävät vain sähkön- ja dieselöljyn kulu- tuksen, mutta aikasarja on pidempi kattaen vuodet 1990–2008. Kaivostoiminnan ja lou- hinnan osalta on toimitettu täysi aikasarja ajalta 1990–2007.

 Manufacturing (Section D, Nace 15–37)

 Food, beverage and tobacco (Nace 15–16)

 Textiles, clothing, leather (Nace 17–19)

 Wood, wood products (Nace 20)

 Paper, pulp and printing products (Nace 21–22), josta o Pulp and paper (Nace 21)

 Chemicals (Nace 24)

 Non metallic minerals (Nace 26)

 Primary metals (Nace 27), josta

o Steel (Nace 27.1, 27.2, 27.3, 27.51, 27.52) o Non ferrous metals (Nace 27.4, 27.53, 27.54)

 Machinery and metals products (Nace 28–32), josta o Fabricated metals (Nace 28)

 Transport equipment (Nace 34–35)

 Other manufacturing (Nace 25, 33, 36, 37), josta

(19)

o Rubber and plastics (Nace 25)

 Mining and quarrying (Nace 10–14)

 Water processing (Nace 40–41)

 Construction (Nace 45)

Lisäksi energiankulutustiedot kysytään seuraavien energiaintensiivisten tuotteiden osalta. Suomesta tiedot on toimitettu tietopuuteiden vuoksi vain lasin osalta vuosilta 2000–

2007.

 Sementti (26.51)

 Lasi (Nace 26.1)

 Alumiini (Nace 27.42)

 Rautaseokset (Nace 27.1)

ODYSSEE-tietokannan määrittelyjen ja toimitetun energiankulutustiedon välillä ei ole havaittavissa ristiriitaisuuksia. Teollisuuden osalta puutteita toimitetussa tiedossa on lähinnä aikasarjojen pituudessa ja lisäksi yllä mainittujen energiaintensiivisten tuotteiden energiankulutustiedot puuttuvat lasia lukuun ottamatta. Lähes kaikissa teollisuutta koskevissa tiedoissa tiedonlähteenä on Tilastokeskus; vain teräksen tuotantomäärät vuosilta 2007–2009 ovat peräisin World Steel Associationista.

Teollisuuden ODYSSEE-indikaattorit on lueteltu alla. ODYSSEE-indikaattoreissa ei ole eritelty päästökauppasektoria muusta teollisuudesta.

 Teollisuuden sähkön- ja lämmönkulutus sekä loppukäyttö toimialoittain suhteutettuna arvonlisään

 Energy intensity of manufacturing at constant structure

 Energy intensity of industry at reference structure at ppp

 Energy intensity of manufacturing at reference structure at ppp

 Unit consumption of steel as a function of share of electric steel

Teollisuuteen liittyvissä ESD-indikaattoreissa sektorin energiankulutus suhteutetaan arvonlisään tai volyymi-indeksiin kullakin toimialalla (ks. liite 1). Teollisuuden ESD- indikaattoreissa tavoitteena on ottaa tarkasteluun kullakin teollisuuden toimialalla vain päästökaupan ulkopuolinen energiankäyttö. Tilastokeskus on laskenut erillisenä toimek- siantona energiatehokkuussopimusten tavoitteiden ja kattavuuksien määrittämistä varten toimialakohtaisesti energianloppukäyttöä koskevat tiedot sekä loppukulutukselle yhteensä että ESD:n alueella olevalle energiankäytölle. Tieto on olemassa vuosille 2005, 2007 ja 2008.

CEN:n laskentamenetelmiä koskevassa standardiluonnoksessa (CEN, 2010) teollisuuden indikaattoreita ovat vain tuotteiden ominaiskulutus sekä teollisuuden koko lop- pukäyttö suhteutettuna arvonlisään toimialoittain.

Kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa seurataan paitsi teollisuuden hiilidioksidi- päästöjä (kt eli tuhat tonnia hiilidioksidia) ja energian kokonaisloppukäyttöä (PJ), myös rauta- ja terästeollisuuden, sementtiteollisuuden ja paperiteollisuuden (paperi+paino) hiilidioksidin ominaispäästöjä (tCO2/ttuotetta) sekä energiaperäistä hiilidioksidi-intensiteettiä (tCO2/milj. euroa€1995) koko teollisuudelle sekä seuraaville toimialoille: kemia; lasi-, kera- miikka- ja rakennusmateriaalit; elintarvike-, juoma- ja tupakka; sekä paperi ja painoteolli- suus.

(20)

Kotitaloudet

Kotitalouksien osalta ODYSSEE-tietokannassa kysytään alla luetellut asuntoihin liittyvät volyymi yms. tiedot. Suomesta toimitettavat tiedot on lihavoitu ja näissä tiedoissa kaikissa on lähteenä Tilastokeskus.

 kotitalouksien lukumäärä

 vakituisesti asuttujen asuntojen lukumäärä

 vapaa-ajan asuntojen lukumäärä (second residences)

 omakotitalojen lukumäärä

 vakituisesti asuttujen omakotitalojen lukumäärä

 kerrostaloasuntojen lukumäärä

 vakituisesti asuttujen kerrostaloasuntojen lukumäärä

 vakituisesti asuttujen asuntojen lukumäärä lämmitysmuodon mukaan

 vakituisesti asuttujen omakotitalojen lukumäärä lämmitysmuodon mukaan

 vakituisesti asuttujen kerrostaloasuntojen lukumäärä lämmitysmuodon mukaan

 omakotitalojen vuotuinen rakennusmäärä (kpl)

 kerrostaloasuntojen vuotuinen rakennusmäärä (kpl)

 omakotitalojen keskikoko (m²/asunto)

 kerrostaloasuntojen keskikoko (m²/asunto)

 uusien asuntojen keskikoko (m²/asunto)

 uusien omakotitalojen keskikoko (m²/asunto)

 uusien kerrostaloasuntojen keskikoko (m²/asunto)

 keskuslämmitettyjen ja vakituisesti asuttujen omakotitalojen lukumäärä

 keskuslämmitettyjen ja vakituisesti asuttujen kerrostaloasuntojen lukumäärä

 vakituisesti asutut asunnot, joissa ei ole keskuslämmitystä (kpl)

 keskuslämmitettyjen asuntojen osuus vakituisesti asutuista asunnoista (%)

 uusien omakotitalojen energian-, lämmön- (lämmityksen) ja sähkönkulutus pinta-alaa kohden (kWh/m²)

 uusien kerrostaloasuntojen energian-, lämmön- (lämmityksen) ja sähkönkulutus pinta-alaa kohden (kWh/m²)

 omakotitalojen energian-, lämmön- (lämmityksen) ja sähkönkulutus pinta-alaa kohden (kWh/m²)

 kerrostaloasuntojen energian-, lämmön- (lämmityksen) ja sähkönkulutus pinta- alaa kohden (kWh/m²)

 asuntojen lukumäärä, joissa on tehty energiatehokkuutta parantavia investointe- ja (esim. eristys tai lämmityskattilan vaihto) kunakin vuonna (kpl)

 energiatehokkuusinvestointien kautta saavutettu keskimääräinen energiansääs- tö (%)

Kaikki omakotitalojen tiedot sisältävät myös asunnot rivi- ja ketjutaloissa. Vapaa-ajan asunnot yksin ei vastaa täysin ODYSSEEssä kysyttäviä ”kakkosasuntoja”, sillä ryhmään kuuluu myös muut tilapäiset asunnot. Tällä ei ole kuitenkaan tällä hetkellä suurta merki- tystä, sillä tietoa ei käytetä minkään indikaattorin laskennassa. Muut yllä merkityt toimitetut tiedot vastaavat ODYSSEEn määrittelyjä. Vuoden 2010 päivityksessä tietoja on täs- mennetty ja täydennetty siten, että vakituisesti asuttujen asuntojen lukumäärää vastaa nyt kotitalouksien lukumäärää asuntotyypeittäin ja rivi- ja ketjutalojen käsitellään syste- maattisesti osana omakotitalojen ryhmää ODYSSEE-projektin koordinaation antamien ohjeiden mukaisesti.

(21)

Keskuslämmitystä tarkasteltaessa ODYSSEEssä myös sähkölämmitetyt asunnot lasketaan mukaan keskuslämmitettyihin asuntoihin.

Suomen ODYSSEE-tietokantaan toimittamat kotitalouksien laitekantaan liittyvät tiedot ovat jossain määrin puutteellisia. Useita kysytyistä tiedoista ei voida lainkaan toimittaa tietojen puuttumisen vuoksi ja toimitettujen tietojen aikasarjoissa on runsaasti katkoksia. Tietoja on myös jouduttu koostamaan useista eri lähteistä. On mahdollista, että asiaan on jatkossa tulosta parannusta Tilastokeskuksessa meneillään olevan Koti- talouksien energian kulutus -hankkeen seurauksena, jos samalla poikkileikkaustutki- muksia kotitalouksien sähkönkäytöstä tehdään tarpeeksi usein.

Sähkölaitteiden osalta tietokannassa kysytään laiteryhmittäin laitteiden koko kan- taa, laiteiden yleisyyttä (kuinka iso osa kotitalouksista omistaa), vuosittaisia myyntimää- riä, uusien tehokkaiden laitteiden myyntiosuutta, laitekannan keskikulutusta ja uusien laitteiden keskikulutusta. Tarkasteltavia laitteita ovat erilaiset kylmälaitteet, pesukoneet, kuivausrummut, astianpesukoneet, mikroaaltouunit, televisiot, digisovittimet, tietokoneet (kiinteät työasemat ja kannettavat), ilmastointilaitteet ja pienloistelamput.

Tietotekniikkalaitteiden osalta yleisyyttä kuvaavat aikasarjat ovat melko kattavat vuodesta 2000 eteenpäin ja ne on koottu Tilastokeskuksen kuluttajabarometristä. Tiedot kotitalouslaitteiden myyntimääristä ovat hyvin kattavat ajalla 1998–2009 ja ovat peräisin pääasiassa Elektroniikan tukkukauppiailta. Tietoja koko laitekannan määrästä laiteryh- mittäin ja kotitalouskoneiden yleisyydestä on lähinnä ajalta 1990–1998 sekä vuodelta 2006. Aiempien vuosien tiedot ovat Tilastokeskuksesta, mutta vuoden 2006 tietojen lähde on erillisselvitys (Adato Energia ja TTS Tutkimus, 2008). Täysin tai lähes täysin puuttuvia tietoja ovat tietotekniikkalaitteiden myyntimäärät, pienloistelamppujen yleisyys- tiedot ja myyntimäärät sekä tehokkaiden sähkölaitteiden myyntimäärät. Tietokannassa kysytään myös kondensoivien lämpökattiloiden myyntimääriä; näitä ei juuri ole Suomes- sa myyty.

Eri laiteryhmien keskikulutuksesta luotettavia tietoja on olemassa lähinnä vuosien 1993 ja 2006 osalta (SLY, 1995; Adato Energia ja TTS Tutkimus, 2008). Tietopuutteita on aiempina vuosina pyritty paikkaamaan ekstrapoloimalla vuoden 1993 tietoja yhdistä- mällä laitteiden myyntimäärätiedot Helsingin Energian keräämiin tietoihin uusien laitteiden kulutuksesta. Menetelmää sovellettiin pitkälle 2000-luvulle asti. Vuoden 2006 tiedot kuitenkin osoittavat, että nämä ekstrapoloidut tiedot johtivat selkeästi liian suuriin ominaiskulutuksiin.

Suurimmat tietopuutteet ja epävarmuudet liittyvät kotitalouksien energiankäyttötie- toihin. Epävarmuutta syntyy kahdessa eri vaiheissa. Tilastokeskus käyttää lämmönkulu- tuksen laskennassa rakennustyypeittäin lämmitysenergian laskentamallia, jossa lämmön ominaiskulutukset kunkin rakennustyypin osalta perustuvat osittain hyvin vanhoihin asi- antuntija-arvioihin. Tilanteeseen on kotitalouksien osalta tulossa parannus, kun Tilasto- keskus päivittää parhaillaan mallia ja työ on melko pitkällä, joten täsmennettyä ja ajan- tasaisempaa tietoa on näillä näkymin kotitalouksia koskevien asuinrakennusten osalta jatkossa saatavilla. Kulutukset on laskettu nykyisellä mallilla vuodesta 1995 eteenpäin.

Toinen todella merkittävää epävarmuutta tuova tekijä ODYSSEE-tietokannan tiedoissa on lämmönkulutuksen jakaminen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Tällä hetkel- lä jako tehdään olettamalla vuositasolla lämmityksen kulutukseksi 70 % ja lämpimän käyttöveden kulutukseksi 30 %. Tämä johtaa lämpimän käyttöveden energiankulutuksen suhteettomaan vaihteluun lämmön kokonaiskulutuksen vaihdellessa ulkolämpötilan mukaan. Tätä ongelmakenttää käsiteltiin myös jo VTT:n ja Motivan aiemmassa selvitykses- sä vuodelta 2007 (Koreneff ja Elväs, 2007). Selkeä parannus asiaan on odotettavissa

(22)

Tilastokeskuksen edellä mainitun mallipäivityksen kautta kun myös lämpimän käyttöve- den laskentaa kehitetään.

ODYSSEEssä kysytään uusien omakotitalojen ja kerrostaloasuntojen ominaisener- giankulutuksia. Vuosittain päivittyvien tietojen puuttuessa Suomen tietona on ilmoitettu jo vuodesta 1990 asti omakotitaloille 57 kWh/m³ ja kerrostaloasunnoille 50 kWh/m³ läm- mön ominaiskulutus.

Sähkön käytön osalta ODYSSEE-tietokannassa pyydetään ilmoittamaan sähkölait- teiden energiankulutus sekä lisäksi erottelemaan valaistuksen, ruoanvalmistuksen ja ilmastoinnin kulutus. Ruuanvalmistuksen osalta on mahdollista ilmoittaa myös muita energianlähteitä kuin sähkö. Sähkölaitteiden kokonaiskulutusta lukuun ottamatta Suo- men tiedot pääosin puuttuvat. Poikkeuksena on vuosi 2006, jonka osalta on ollut mahdollista ilmoittaa ruoanvalmistuksen ja valaistuksen energiankulutus. Vuosien 2004, 2005, 2007 ja 2008 tiedot on arvioitu kyseisen vuoden jakaumaa ja laitesähkön kokonaiskulutusta käyttäen. Käytännön jatkaminen useiden vuosian ajan ei kuitenkaan ole suositeltavaa siihen liittyvän merkittävän virhemahdollisuuden vuoksi. Suositeltava me- nettely olisi pyrkiä päivittämään vuoden 2006 jakauma muutaman vuoden välein jolloin välille jäävien vuosien kulutusjakauman voisi arvioida melko luotettavasti interpoloimalla.

Luvussa 2.1 mainituissa eri indikaattoriprosesseissa on käytössä paljon erilaisia indikaattoreita kotitalouksille. Nämä indikaattorit on lueteltu tämän raportin liitteessä 1.

Liitteen taulukko osoittaa myös, mitkä indikaattorit ovat samoja eri indikaattoriprosesseissa ja missä on eroavuuksia.

Tietopuutteet estävät useiden ns. prioriteetti- eli ensisijaisesti käytettäväksi suositel- tujen ESD-indikaattoreiden laskennan kotitalouksille. Koska lämmönkulutuksen jakauma lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen ei ole tiedossa vuositasolla eikä edes miltään vuodelta kuin karkeana arviona, näitä indikaattoreita (P1 ja P3) ei voida Suomessa luotettavasti laskea. Myöskään jäähdytykseen liittyvää indikaattoria (P2) eikä sähkönkulu- tuksen osalta valaistuksen sähkönkulutukseen (Electricity consumption of households for lighting in kWh/year per dwelling, P5) ja eri laiteryhmien sähkönkulutukseen liittyviä indikaattoreita (Electricity consumption per appliance type in kWh/year, P4) voida laskea. CEN:n standardiluonnokseen sisältyvät indikaattorit ovat lähes identtisiä ESD- indikaattoreiden kanssa, joten niihin liittyvät samat ongelmat.

Koska ODYSSEE-tietokannassa kotitalouksien lämmönkulutus on melko puutteelli- sin lähtötiedoin jaettu eri käyttötarkoituksiin (lämmitys, lämmin käyttövesi), tietokanta tuottaa näitä kuvaavat indikaattorit, mutta niiden luotettavuus ei ole hyvä edellä maini- tusta syystä. Lisäksi tietokanta tuottaa indikaattoreita, joissa energian koko loppukäyttö tai sähkön kokonaiskulutus lasketaan asuntoa tai neliötä kohden jolloin lämpöenergian jakoperusteella lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden lämmitykseen ei ole merkitystä.

Kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa seurataan paitsi kotitalouksien hiilidioksi- dipäästöjä (kt) ja energian koko loppukäyttöä (PJ), myös lämmityksestä aiheutuvia hiili- dioksidiominaispäästöjä (t/m², ei lämpötilakorjausta) ja hiilidioksidiominaispäästöjä fos- siilisten polttoaineiden käytöstä (t/asunto, vakituisesti asutut asunnot, ei lämpötilakorja- usta). Nämä indikaattorit lasketaan kansainvälistä raportointia varten Tilastokeskukses- sa.

Palvelut

Palvelusektorilta ODYSSEE-tietokannassa kysytään alla luetellut toiminnalliset tiedot:

Suomesta toimitettavat tiedot on lihavoitu ja näissä tiedoissa kaikissa on lähteenä Tilas- tokeskus.

(23)

 rakennusten pinta-ala

 ilmastoitu pinta-ala

 lämmitetty pinta-ala

 pinta-alat toimialoittain

 vuosittain rakennettava pinta-ala toimialoittain

 työvoima toimialoittain

 hotelliyöpymiset

 oppilaiden ja opiskelijoiden lukumäärä (tietoa Suomesta saatavilla, mutta ODYSSEEn määritys opiskelijasta epäselvä)

 sairaaloiden ja sosiaalisten instituutioiden vuodepaikkojen määrä. (Suomen tiedoissa on toimitettu yöpymistä vaatineiden hoitovuorokausien määrä.

Tiedot ovat nyt yhdeltä vuodelta, mutta jatkossa on mahdollista toimittaa tiedot vuosittain.)

Työvoimaa koskevat tiedot – joita myös käytetään eräiden indikaattoreiden laskennassa – on Suomesta voitu toimittaa ODYSSEEssä pyydetyllä toimialajaolla (ks. taulukko 1).

Vuoden 2010 päivityksessä vuosia 2000–2009 koskevat aikasarjat on toimitettu TOL 2008 -luokituksen mukaisesti, mutta sitä vanhemmat perustuvat TOL 2002 - luokitukseen, sillä Tilastokeskus ei ole julkistanut vanhempia tietoja uudella luokituksel- la. Koska ODYSSEEssä toimialaluokkia on niputettu yhteen ja toimialaluokkia ei ole siirtynyt näiden isompien ryhmien välillä, luokitusmuutoksella ei ole suurta merkitystä käytännössä.

Palvelusektorin pinta-alatietoja ei ole voitu toimittaa aivan ODYSSEE-tietokannan määrittelemällä tavalla. Pinta-alatiedot on julkisen sektorin toimistojen (TOL 2002 – luokka L) osalta yhdistetty yksityisen sektorin toimistoihin (I, J, K) ja hotellien ja ravintoloiden (H) pinta-alatiedot on yhdistetty luokkaan O (muut). Asialla olisi merkitystä jos energiatiedot olisi saatavilla toimialoittain, jolloin toimialakohtaisia indikaattoreita voitai- siin laskea. Tällöin tulisi varmistaa, että pinta-ala ja energiatiedot vastaavat toisiaan.

Suomen palvelusektorin energiankäytöstä on tietoa vain kokonaiskulutuksesta polttoaineittain. Ainoat palvelualan toimialakohtaiset tiedot ovat vuosilta 1998–1999 liittyen Tilastokeskuksen selvitykseen palvelualan tilastoinnin kehittämisestä (Pohjolainen, 2000). Lämmönkäyttö tulisi ODYSSEE-tietokannassa jakaa myös palvelualalla lämmi- tykseen ja lämpimään käyttöveteen. Suomen ODYSSEEhen toimitettavissa tiedoissa lämmityksen osuutena on käytetty 70 % ja lämpimän käyttöveden 30 %, mihin sisältyy merkittävä virhemahdollisuus kuten myös kotitalouksien kohdalla. Tilastokeskus on energiatilastoa laatiessaan olettanut lämpimän käyttöveden osuudeksi 20 %, mutta myös tähän ilmeisesti sisältyy epävarmuutta.

Lisäksi tietokannassa kysytään ilmastoinnin, valaistuksen, toimistolaitteiden ja ruo- an valmistuksen energiankulutusta, mutta näitä tietoja ei ole voitu toimittaa.

ESD-indikaattorit ja CEN:n standardiluonnokseen sisältyvät indikaattorit ovat kes- kenään hyvin identtiset. ESD-indikaattoreissa sähkönkulutusta tai muuta energiankulutusta suhteutetaan kullakin toimialalla toiminnallisiin mittareihin (esim. oppilaspaikka tai sairaalan vuodepaikka). Lisäksi sektorin sähkön kokonaiskulutusta tai muun energian loppukäyttöä (lämpötilakorjattuna) suhteutetaan palvelusektorin työntekijöiden lukumää- rään. Energiankulutustietojen puuttuessa Suomessa on mahdollista laskea vain näitä työntekijöiden määrään sidottuja indikaattoreita. Työntekijöiden määrään perustuvien indikaattoreiden puutteista energiatehokkuuden kuvaajana on Suomi kommentoinut kriittisesti useaan kertaan.

(24)

ODYSSEEssä on lisäksi joukko muita indikaattoreita (ks. liite 1). Näitä ovat palvelujen loppukulutuksen (myös ostovoimapariteetilla korjattuna) ja sähkönkulutuksen intensiteetti sekä palvelujen energian kokonaiskulutus ja sähkönkulutus rakennuspinta-alaa kohden lämpötilakorjattuna.

Lisäksi lasketaan maatalouden energiaintensiteetti. Suomen toimittamat tiedot mahdollistavat näiden indikaattoreiden laskennan. Tulee kuitenkin huomata, että esimerkiksi maatalouden energiankulutustiedot ovat tällä hetkellä melko hataralla pohjalla, mutta tilanne on parantumassa, sillä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on lisännyt energiankulutuksen selvittämisen osaksi vuoden 2010 rakenne- kyselyä.

Kasvihuonekaasupäästöjen osalta seurantaan lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidin ominaispäästöjä (tCO2/m², vain polttoaineiden käyttö, ei lämpötilakorjausta) ja palvelusektorin hiilidioksidi-intensiteettiä (t CO2/milj. euroa arvonlisää, €1995).

2.2.4 Lämmitys- ja jäähdytystarveluvut

Lämmityksen ja jäähdytyksen astepäivälukuja eli lämmitys- ja jäähdytystarvelukuja käy- tetään sekä bottom-up- että top-down-laskentamenetelmissä rakennusten energiankäyt- töön liittyvissä säästölaskelmissa ja kansainvälisissä vertailuissa.

Suomessa lämmitystarveluku on summa, johon tarkasteltavalla aikajänteellä päivit- täin lisätään oletetun huonelämpötilan (+17°C)² ja ulkoilman vuorokausikeskilämpötilan erotus, jos keskilämpötila on syksyllä alle 12°C ja keväällä alle 10°C. Näitä lämpötiloja kutsutaan kynnysarvoiksi. Saatu summa kuvaa sitä, paljonko rakennuksia on jouduttu lämmittämään. Ilmatieteenlaitos laskee lämmitystarveluvun 20 paikkakunnalle. Vertai- luarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään tällä hetkellä vuosien 1971–

2000 keskimääräistä lämmitystarvelukua. (Ilmatieteen laitos, www-sivut)

Lämmitystarveluvun laskentatavan päivitystyö on käynnistymässä Ilmatieteenlai- toksella vuonna 2011. Normaalivuoden määrittely päivitetään ajanjaksolle 1981–2010 ja harkinnassa on siirtyminen kuntakohtaisen tiedon julkaisemisesta postinumeropohjai- seen julkaisemiseen (Ruuhela, 17.11.2010). ODYSSEE-tietokantaan toimitettavissa tiedoissa tällä muutoksella ei ole juurikaan vaikutusta.

Eurostatin määritelmän mukaisesti lämmitystarveluku (heating degree-day) laskentaan +18°C huonelämpötilasta kun vuorokauden keskilämpötila on alle 15°C. Pitkän aikajänteen lämmitystarveluvun (MDD25, Mean heating degree-days) Eurostat ilmoittaa vuosille 1980–2004. Eurostatin lämmitystarvelukutietokanta sisältää tiedot kuukausi- ja vuositasolla koko Suomesta ja viideltä alueelta (Itä-, Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa). Tiedot Eurostatille laskee EU:n alainen Joint Research Centre (JRC), joka ottaa tiedot GTS-verkosta (The Global Telecommunication System), jolla välitetään reaaliaikaisesti kaikki maailman säähavainnot. Avoimeksi kysymykseksi jää vielä, miten JRC tiedot laskee eri mittauspaikkojen tiedoista viiden suuralueen tiedot.

Kyseessä on todennäköisesti kunkin alueen mittauspisteistä laskettu aritmeettinen kes- kiarvo. Tämä laskentatapa poikkeaa Suomen ODYSSEEhen toimittamasta asukasluku- painotetusta keskiarvosta.

Kuten Eurostatissa, myös ODYSSEE-tietokannassa lämmitystarveluvut kysytään 18 asteen huonelämpötilan perusteella laskettuna. Suomen osalta lämmitystarveluvut on raportoitu tietokantaan 17 asteen sisälämpötilan mukaisesti, mikä pienentää lämmi-

2 Rakennuksen lämmitysenergian tarvetta pienentävät erilaiset sisäiset lämmönlähteet kuten valaistus, ihmiset ja laitteet sekä ulkoisena lämmönlähteenä auringonsäteily. Näiden lämmityk- sessä hyödynnettävien energioiden oletetaan kattavan laskennallisen sisälämpötilan +17 °C ja todellisen sisälämpötilan eron. (www.motiva.fi)

(25)

tystarvetta muihin nähden maavertailuissa. ODYSSEE-projektin koordinaation (Enerda- ta) mukaan tämä on hyväksyttävä käytäntö. Koska tietokantaan raportoidaan vain yksi luku koko maalle, tämä on laskettu Enerdatan suosituksen mukaisesti eri paikkakuntien tiedoista asukasluvuilla painottamalla. Vielä käyttökelpoisempi yksi kansallinen luku voisi olla suoraan rakennuskannalla painotettu lämmitystarve, mutta tämän laskeminen ei ole ollut käytettävissä olevilla tiedoilla mahdollista. Ei ole tiedossa, toimittavatko muut maat tietokantaan lämmitystarvelukunsa pääsääntöisesti asukasluvulla painottamalla vai arit- meettisena keskiarvona.

Lämmitystarvelukujen laskentakäytännöt vaihtelevat paljon maittain sekä huone- lämpötilan että sen ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon osalta (kynnysarvo), jonka alapuolella lämmitystarvetta ”kertyy”. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on tyypillistä käyttää kynnysarvona 15,5 asteen ulkolämpötilaa (Defra, www-sivut, 2010), mutta siitä ei ole tietoa, onko tätä muutettu esim. ODYSSEE-tietokantaa varten. 15,5 asteen kynnysarvo on käytössä myös Irlannissa. Viime vuosina talvien selvästi lämmitessä jotkut maat ovat muuttaneet pitkän aikajänteen lämmitystarpeita uusille lyhyemmille ajanjaksoille alkaen esimerkiksi vuodesta 1990. Jotkin maat (esim. Tanska ja Hollanti) käyttävät myös vuosittain päivitettävää eli liukuvaa pitkän aikajänteen lämmitystarvelukua. Ruotsin lämmi- tystarveluku on ollut ODYSSEE-tietokannassa vakio (muuttui tosin 2008) ja mm. Saksan arvoa alhaisempi sekä vuosiarvoltaan että referenssiarvoltaan.

Eurostatin 15 asteen ulkolämpötilan kynnysarvo, kuten Englannin ja Irlannin 15,5 asteen kynnysarvot ja 18 asteen sisälämpötila, ovat ymmärrettävissä keskimääräisten eurooppalaisten ja ko. maiden rakennusten Suomea heikomman energiatehokkuuden näkö- kulmasta. Kun rakennukset eivät ole yhtä energiatehokkaita, lämmitystä tarvitaan jo kor- keammassa ulkolämpötilassa.

ODYSSEE-tietokannan tietolomakkeella kysytään myös jäähdytyksen astepäivälu- kua, mutta sen laskentatavalle ei ole annettu ohjeistusta. Suomi – kuten useimmat muutkaan maat – ei tietoa ole toimittanut. Myöskään Eurostat ei ole vielä määritellyt jäähdytyksen astepäiväluvulle laskentatapaa. Esimerkki maasta, jossa määrittely on tehty kansallisesti, on Iso-Britannia, jossa jäähdytystarveluvun laskennassa ulkoilman lämpötilana käytetään 22 astetta (Defra, www-sivut, 2010).

Ilmatieteenlaitoksella on valmiudet laskea jäähdytystarveluvut, mutta tätä varten tulisi ensin määritellä laskennassa tarvittavat kynnysarvot. Ilmatieteenlaitoksen mukaan tätä voisi harkita siinä yhteydessä, kun myös lämmitystarvelukujen laskentaa tullaan päivittämään. (Ruuhela, 17.11.2010)

Ilmatieteenlaitokselta tiedusteltiin hankkeen aikana mahdollisuutta tuottaa lämmi- tystarveluvut ODYSSEE-projektin määritelmien mukaisesti eli käytännössä 18 astee- seen korjattuna. Teknisesti tämä on mahdollista ja kyseessä ei ole suuri työ. Johtuen edellä kuvatusta mahdollisesti hyvinkin kirjavasta tilanteesta eri maiden lämmitystarve- luvuissa, muutoksen tarkoituksenmukaismukaisuutta tulee harkita ja kytkeä se ehkä samaan yhteyteen kun pitkän aikavälin lämmitystarveluvut päivitetään. Se voisi olla pe- rusteltua myös tilanteessa, jossa lämmitystarvelukujen laskenta harmonisoitaisiin ODYSSEE-tietokannassa muidenkin maiden osalta. Erityisen tärkeää yhtenäisesti las- ketut lämmitystarveluvut olivat indikaattoreissa, joissa energiatehokkuutta vertaillaan ns.

eurooppalaisessa keskivertoilmastossa.

(26)

3

Trendien analysointi

Hankkeessa valittiin joitakin indikaattoreita tarkempaan tarkasteluun (luvut 3.1–3.4).

Näiden indikaattoreiden kehitystrendejä tarkasteltiin sekä kotimaisen kehityksen osalta että muutamiin muihin maihin vertaillen. Kotimaisten kehitystrendien tarkastelu päivittää samalla pääosin liikennettä lukuun ottamatta TEM:n vuonna 2005 Motivalta tilaamassa raportissa ”Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin” suoritetut tarkastelut.

Tarkasteluun otettujen indikaattoreiden valinnassa kiinnitettiin huomiota niiden si- sältämään energiankäytön volyymiin, indikaattorin saamaan painoarvoon kansainväli- sissä prosesseissa sekä siihen, millaista kehitystä indikaattori näyttää kansallisesti ja suhteessa muihin maihin. Painopiste on erityisesti komission ESD-indikaattoreissa ja ODYSSEE-indikaattoreissa.

Kansainväliseen vertailuun valittiin muutamia keskeisiä sektorikohtaisia indikaattoreita edelleenkin painopisteenä ESD-indikaattorit ja ODYSSEE-indikaattorit. Vertailu- maiksi valittiin Ruotsi, Tanska, Saksa ja Hollanti sekä lisäksi EU-15. Muiden maiden tuloksia verrattiin Suomen indikaattoriaikasarjoihin. Tavoitteena oli selvittää syyt Suo- men sijoittumiselle sellaisissa indikaattoreissa, joissa Suomi sijoittuu vertailumaihin näh- den eri tavoin kuin Suomessa on totuttu itse näkemään.

Indikaattoreiden analysoinnissa on hyödynnetty VTT:n dekomponointityön tuloksia (ks. Liite 2).

Suuri osa indikaattorikuvista sisältää öljyekvivalenttitonniin perustuvia yksikköjä (esim. ktoe tai toe), sillä ODYSSEE-tietokannan indikaattorit on muodostettu näissä yksiköissä. Kuvien muuntaminen Suomessa tavallisemmin käytettyihin yksiköihin (esim.

MWh tai TJ) olisi melko suuri työ. Kuvissa ja kuvateksteissä esiintyvät yksiköt E00 ja

€2000 tarkoittavat arvonlisää kiintein vuoden 2000 hinnoin.

3.1

Kokonais- ja loppukäyttö

Suomen energian kokonaiskulutus (primäärienergiankulutus) oli 1,4 mlj. TJ (393 TWh) vuonna 2008, mikä vastaa 24 % kasvua vuodesta 1990 (7 % vuodesta 2000). Vuonna 2008 merkittävin energianlähde oli öljy (25 %) puupolttoaineiden osuuden ollessa 21 %, ydinenergian 17 %, maakaasun 11 %, hiilen 10 % ja muiden energialähteiden sekä säh- kön nettotuonnin yhteensä 16 %.

Energiaintensiteetit ovat ns. makrotason energiatehokkuusindikaattoreita, joita lasketaan energian kokonais- ja loppukulutukselle suhteuttamalla niitä bruttokansantuot- teeseen. Energiaintensiteetit eivät sinällään kuvaa suoraan energiatehokkuutta vaan sitä kuinka merkittävä tuotannontekijä energia maassa on.

Bruttokansantuote (kiintein vuoden 2000 hinnoin) kasvoi 55 % vuodesta 1990 vuo- teen 2008 (26 % vuodesta 2000) johtaen energian kokonaiskulutuksen intensiteetin selkeään laskuun sekä pidemmällä ajanjaksolla että 2000-luvulla. Trendi ja kehitys muihin maihin verrattuna ovat samat sekä lämpötilakorjaamattomassa (Kuva 1) että - korjatussa indikaattorissa. Kun indikaattoria korjataan lisäksi ostovoimalla (PPP) trendi säilyy vielä samana, mutta Suomen ja Ruotsin väliset erot kaventuvat, mutta suhde muihin maihin ei juuri muutu.