• Ei tuloksia

Vielä lisää lintujen laulun nuotinnoksista näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vielä lisää lintujen laulun nuotinnoksista näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 1 / 2 0 1 6 49

mankuvan ja tieteellisen maailmankatsomuksen

käsitteistä ovat yhä ajankohtaisia. Teos Tiede, filosofia ja maailmankatsomus (1984) osoittaa perustavalla tavalla filosofian lähtökohdat ja laa- ja-alaisuuden.

4) Hyvän elämän ulottuvuudet tulevat esiin kirjassa Hyvän elämän filosofia (2015). Se on lukuisine erilaisten näkemysten pohdintoineen – käsitteiden etymologioita myöten – kokoa- va esitys filosofian tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista tavoitella mahdollisimman täysipainoista maailmannäkemystä ja elämää.

Rohkeana yhteenvetona on suorastaan pakko päätyä toteamukseen Niiniluodon filosofian ole- van hurmaava tiedonlähde ”kattotieteenä”.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Turun yliopiston yleisen kirjallisuuden lehtori (emerita).

Vielä lisää lintujen laulun nuotinnoksista

Kaarina Laitila

Professori Petteri Portin kertoi tämän lehden viime numerossa (6/2015) mielenkiintoisis- ta löydöistään koskien myös allekirjoittaneen opettajaa Olavi Sotavaltaa, joka oli kuvaillut ja nuotintanut satakielen laulua. Kirjoituksesta kävi myös ilmi, että lintujen laulun nuotinnok- sista ei välttämättä tiedetä kovin yleisesti.   En tiedä, miten tuttu muille kuin biologilukijoille on lintujen laulun nuotintaja Jussi Seppä, joka oli lintumaailman tutkija, kirjoittaja, piirtäjä ja innoittava opettaja Pieksämäen yhteiskoulus- sa. Hän julkaisi jo vuonna 1922 kirjan Lintujen äänet, jossa hän on kuvaillut ja nuotintanut noin 40 sekä kuvaillut noin sadan lintumme äänet – mukana on myös satunnaisia lajeja.

Kirjoittaja on biologi.

Vuoden 2016

Etiikan päivä

keskiviikkona 9.3. Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkko- katu 6).

OHJELMA

Klo 9.00 Tutkimusryhmät ja tutkimusaineistojen käyttöoi- keus -työpaja

Kuka omistaa tutkimushankkeessa tuotetun aineiston ja saavutetut tulokset? Kuka niitä saa käyttää ja millä ehdoil- la? Tarvitaanko tähän kansallista ohjeistusta?

Työpaja liittyy Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Tie- donjulkistamisen neuvottelukunnan ”Vastuullinen tiede- viestintä ja tekijyys” -hankkeeseen. Työskentelyyn joh- dattelevat hankkeen projektipäällikkö, TaT Iina Kohonen, TENKin pääsihteeri, dos. Sanna Kaisa Spoof ja TJNKn pääsihteeri, FT Reetta Kettunen. Paikkoja työpajaan on rajoitetusti.

Klo 11.00 Kuka omistaa tiedon?

– Seminaarin avaus, puheenjohtaja, kansleri emerita Kris- ta Varantola, TENK

– Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehok- kuus, toistettavuus ja vaikuttavuus, opetusneuvos Juha Haataja, Opetus- ja kulttuuriministeriö

– Datapolitiikka, lakimies Peter Hänninen, Helsingin yli- opisto

Klo 12.00–13.00 Lounastauko (omakustanteinen) Klo 13.00 Geneettisen tutkimustiedon omistaminen – Avaus, puheenjohtaja Tapani Keränen, TUKIJA – Geenitutkijan näkökulma, professori Katriina Aalto-Setä-

lä, TaY

– Lääketeollisuuden näkökulma, johtaja Tarja Jalava, Bayer Oy

– Juristin näkökulma, hallintolakimies Sirpa Soini, Helsin- gin Biopankki

– Filosofin näkökulma, yliopistonlehtori Markku Oksanen, Itä-Suomen yliopisto

– Keskustelua

Klo 15.00 Seminaari päättyy

Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.etiikanpai- va.fi/2016

Etiikan päivän järjestävät: Tutkimuseettinen neuvotte- lukunta (TENK), Biotekniikan neuvottelukunta (BTNK), Geenitekniikan lautakunta (GTLK), Tiedeakatemiain neu- vottelukunta (TANK), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Valtakunnallinen lääketieteelli- nen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

hyödyntää Helsingin yliopiston intranetin, Flam- man, ja yliopiston julkisten sivujen uudistukses- sa tehtävää visuaalisen ilmeen suunnittelutyötä ja sisällönhallinnan

Sekä Catharina Dyrssen että Björn Hellström ovat molemmat kehittäneet mallia ympäristön auditiivista analyysia varten (Dyrssen 1998; Hellström 1998; ks.

Vuonna 1980 synteettiset äänet ja konerytmit olivat yleistymässä. Vuonna 1970 esitelty Minimoog Model D -syntetisaattori oli jo omaksuttu lähes kaikissa kevyen musiikin

Ainakin käpytikan tai palokärjen rummu- tuksen kuulette alkukesällä melko suurella todennä- köisyydellä, mutta millaisia ovat niiden muut äänet.. Lintujen äänten opetteluun

Mitä ovat Korotkoffin äänet ja miten niitä hyödynnetään

Seppä on kuvaillut metsäkirvisten ääntä osin oman makunsa mukaisesti, osin sen mukaan, miten suomen kielen pu- hujat ovat taipuvaisia imitoimaan juuri metsäkirvisen

Currie on myös ihme- tellyt, että jos kirjallisuus on moraalisesti niin jalostavaa, miksi kirjailijat sitten ovat usein toivottomia rökäleitä.. Nyt voisi ajatella, että

Kasvatus on nähty sijoituksena taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, inhimillisen pääoman tai inhimillisten resurssien