48 T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 1 / 2 0 1 6
KESKUSTELUA Kotona filosofiassa
Anja Viinikka
Filosofia ei ole tieteiden äiti, vaan nimenomaan tieteiden tiede, vanhin akateeminen tieteen
ala – Ilkka Niiniluotoa siteeraten. Sen varteen
otettavana tyyssijana ovat nykyäänkin Platonin näkemykset ja hänen Ateenaan perustaman
sa Akatemia. Lähtökohtana ovat siis antiikin, lähinnä kreikkalaiset, ajattelijat.
Vaikka filosofian keskeisiä edellytyksiä ovat totuuteen pyrkiminen – se on altis korjaami
selle uuden tiedon perusteella – ja kriittinen asenne, alan edustajilla on erilaisia lähtökohta
oletuksia ja näkemyseroja. Sven Krohnin luen
tojensa alusta lähtien korostamaa vaatimusta käsitteiden määrittelyn tärkeydestä ei ole aina otettu riittävästi huomioon tieteellisissä tutki
muksissa. Bertrand Russellin maailmankatso
mukselliset näkemykset eivät nykyisten tietojen valossa pureudu keskeisiin ongelmiin. Hän oli alkuaan kiinteässä ajatustenvaihdossa kreikka
laisiin filosofeihin perehtyneen kirjailija D. H.
Lawrencen kanssa, mutta ajautui myöhemmin eri linjoille. Friedrich Nietzschen ajatukset nai
sen aivojen kyvyttömyydestä käsittelemään tai edes ymmärtämään tieteellisiä seikkoja on tyr
mätty aikansa eläneinä.
Filosofiaa tangeeraavan professori Tapio Puo
limatkan ”tieteellisiä” maailmankatsomuksellisia näkemyksiä on tutkijoiden piirissä luonnehdittu
”uskontoon hurahtaneina” (muun muassa Petter Portin), jopa harhaisina ja ainakin osittain vää
rinä kajotessaan lähinnä fysiikkaan ja maailman syntymiseen. Filosofian opintoihin aikoinaan suuntautuneen, sittemmin kosmologiaan ja fysiikkaan antautuneen professori Kari Enqvis
tin maailmankatsomukselliset kannanotot ja yleinen kulttuurintuntemus antavat ymmärtää,
ettei hän ole rajoittunut vain omaan tieteen
alaansa. Hänen näkemyksensä (teoksessa Valo ja Varjo, 2000), että vain matemaattisesti perus
teltava on tosi tiedettä, muun ollessa pseudotie
dettä, kumoaa käsityksen laajaalaisuudesta. Sen tiedon perusteella, joka minulla on hänen näke
myksestään fysiikasta ainoana kaiken selittävänä tieteenalana teoksessa Olemisen porteilla (1998), on syytä torjua moinen harhaluulo.
Mielestäni on aiheellista pureutua teoreet
tisen filosofian professorin Ilkka Niiniluodon esittämiin näkemyksiin perusteellisemmin.
Hän osoittaa filosofian kyvyn käsitellä tieteistä monisyisimmin ja kattavimmin monia tärkei
tä kysymyksiä. Ohessa on esimerkkejä hänen näkemyksistään tieteiden, erityisesti filosofian, maailmanselitysmahdollisuudesta:
1) Pyrkimys totuuteen tai ainakin mah
dollisimman suuressa määrin totuudenmukai
suuteen (truthlikeness) tulee perustellusti esille teoksessa Totuuden rakastaminen (2003).
2) Yliopisto tieteiden tyyssijana on kat
tavimmin (eurooppalaisen yliopistolaitoksen 900vuotinen taival ja suomalaisen yliopisto
laitoksen kehitys sen perustamisesta, vuodesta 1640, lähtien) edustettuna teoksessa Dynaami- nen sivistysyliopisto (2011), josta käy ilmi myös Niiniluodon tieteilijänuran vaiheet matema
tiikan opiskelijasta teoreettisen filosofian pro
fessoriksi ja keskeiseksi, myös kansainvälisesti ansioituneeksi tiedevaikuttajaksi. Hän keskittyy ymmärrettävistä syistä lähinnä Helsingin yli
opistoon, unohtamatta kuitenkaan eri maiden yliopistoja (muun muassa Bolognan yliopiston merkitys).
3) Näkemykset tiedon arvosta sekä maail
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 1 / 2 0 1 6 49 mankuvan ja tieteellisen maailmankatsomuksen
käsitteistä ovat yhä ajankohtaisia. Teos Tiede, filosofia ja maailmankatsomus (1984) osoittaa perustavalla tavalla filosofian lähtökohdat ja laa
jaalaisuuden.
4) Hyvän elämän ulottuvuudet tulevat esiin kirjassa Hyvän elämän filosofia (2015). Se on lukuisine erilaisten näkemysten pohdintoineen – käsitteiden etymologioita myöten – kokoa
va esitys filosofian tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista tavoitella mahdollisimman täysipainoista maailmannäkemystä ja elämää.
Rohkeana yhteenvetona on suorastaan pakko päätyä toteamukseen Niiniluodon filosofian ole
van hurmaava tiedonlähde ”kattotieteenä”.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Turun yliopiston yleisen kirjallisuuden lehtori (emerita).
Vielä lisää lintujen laulun nuotinnoksista
Kaarina Laitila
Professori Petteri Portin kertoi tämän lehden viime numerossa (6/2015) mielenkiintoisis
ta löydöistään koskien myös allekirjoittaneen opettajaa Olavi Sotavaltaa, joka oli kuvaillut ja nuotintanut satakielen laulua. Kirjoituksesta kävi myös ilmi, että lintujen laulun nuotinnok
sista ei välttämättä tiedetä kovin yleisesti. En tiedä, miten tuttu muille kuin biologilukijoille on lintujen laulun nuotintaja Jussi Seppä, joka oli lintumaailman tutkija, kirjoittaja, piirtäjä ja innoittava opettaja Pieksämäen yhteiskoulus
sa. Hän julkaisi jo vuonna 1922 kirjan Lintujen äänet, jossa hän on kuvaillut ja nuotintanut noin 40 sekä kuvaillut noin sadan lintumme äänet – mukana on myös satunnaisia lajeja.
Kirjoittaja on biologi.
Vuoden 2016
Etiikan päivä
keskiviikkona 9.3. Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkko- katu 6).
OHJELMA
Klo 9.00 Tutkimusryhmät ja tutkimusaineistojen käyttöoi- keus -työpaja
Kuka omistaa tutkimushankkeessa tuotetun aineiston ja saavutetut tulokset? Kuka niitä saa käyttää ja millä ehdoil- la? Tarvitaanko tähän kansallista ohjeistusta?
Työpaja liittyy Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Tie- donjulkistamisen neuvottelukunnan ”Vastuullinen tiede- viestintä ja tekijyys” -hankkeeseen. Työskentelyyn joh- dattelevat hankkeen projektipäällikkö, TaT Iina Kohonen, TENKin pääsihteeri, dos. Sanna Kaisa Spoof ja TJNKn pääsihteeri, FT Reetta Kettunen. Paikkoja työpajaan on rajoitetusti.
Klo 11.00 Kuka omistaa tiedon?
– Seminaarin avaus, puheenjohtaja, kansleri emerita Kris- ta Varantola, TENK
– Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehok- kuus, toistettavuus ja vaikuttavuus, opetusneuvos Juha Haataja, Opetus- ja kulttuuriministeriö
– Datapolitiikka, lakimies Peter Hänninen, Helsingin yli- opisto
Klo 12.00–13.00 Lounastauko (omakustanteinen) Klo 13.00 Geneettisen tutkimustiedon omistaminen – Avaus, puheenjohtaja Tapani Keränen, TUKIJA – Geenitutkijan näkökulma, professori Katriina Aalto-Setä-
lä, TaY
– Lääketeollisuuden näkökulma, johtaja Tarja Jalava, Bayer Oy
– Juristin näkökulma, hallintolakimies Sirpa Soini, Helsin- gin Biopankki
– Filosofin näkökulma, yliopistonlehtori Markku Oksanen, Itä-Suomen yliopisto
– Keskustelua
Klo 15.00 Seminaari päättyy
Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.etiikanpai- va.fi/2016
Etiikan päivän järjestävät: Tutkimuseettinen neuvotte- lukunta (TENK), Biotekniikan neuvottelukunta (BTNK), Geenitekniikan lautakunta (GTLK), Tiedeakatemiain neu- vottelukunta (TANK), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Valtakunnallinen lääketieteelli- nen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA.
