h i . t
Dykyajan ajanhyiymyhiia
Parlamentarismi ja Sosialidemokratia
K i r j o i l T a n i u
6 6wa r ö Bernstei n
— □□—
S a U f a s r a i u o m c n N i n u f
]. K. Kari
— □□—
t y ö v ä e n l i i k k e e nk i r j a s t o k i r j a s t o
Sanomalehfiosuuskunta Kansan Cahto i. 1.
TYÖVÄENLIIKKEEN
k ir j a s t o
1290645328’
Oulussa 1290645328
pohjanm aan Cyöväcn Oíuushirjap'ainosía
@Ucmmc ota lufumv " ‘“^ m s t a luin m ia, jota useimmiten *, en
' m
roaMuStusta, on prolctariSta olemien olol * {&g& m a U i\m%
suurein nouseman sosialismia 1 tDaltiolliSteii ihan*osaksi kapitalistisen potnu parIamCnta- teitten avmo.teina; dii ubena tunnettu ja niahbolln rismiii, sota oli tafl® mokkien maltakeinona. Seit- ncn ainoaltaan onu*jalT enflIannin maHanknmoukses*
scmaiincntoista rabilaalisen kansanpuolueen, ia tapaamme
\o
2c^ rin . fla prolctariSta luon-i0Qa tosin ei ollut ja talon-
netto, maan ionia lannat
\
parlamentin sota- poifia, taistelemassa batlamc l u toteutettamain iouton maltoa maStaan o ehdottama„tan san so p im u S al i t u gm uobon. L a itse kansan- t t ) f se e n p ^ te iS iu n ta so p iin u I en sopim uksessa, taSsa ( cnttt jollaisten määräysten
ed e ltä jä ssä asetetaan b “ .n u u b i§t um a m alitseim - alaiseksi - e d u s ta m in m u s ^ pc t äffäiseen p a ria - lieii; kielto, ettei saa fl.n a sia n a sa ja in sulkemi=
m e n ttiin , a m m a ttia n 1 ^ t a r f0zttiit>at m a a b itu n iien p a r la m e n tis ta ■ 1°
S r S o l l S S t r T beäfä timä »*■
n c tta , jo ten Ä Ä " f 0ebu^ f k " m o n ia b o rto o rifu n n o n liitto a c b x i V f m . niOQnomi 3t oi ic«
1‘o m m in fä y p a rla m e n tin o h S °§' ® i d ä *uo=
m u n is tis te n lahfoien i i r i n t i s"" ' " ieD eIiericn" lom -
” “ « * » m n o I a Z V a n t Ä • $ * * * “ * * “ « 1«" j a tooÄtuetetaan f° ^ ^ m e n t i ^ la a jo h tajan © erarb SBinbftanin T • Iaf)s / / S a m o f F r e e b o m » I r uiod Ia ssQ nim eltä - « i n parlam entti m m m ° r r ! " ° * * ,m 011 *»Pn riistetty luoffam allan h a r in n f - 0” fo i? 5,’° suhtei§sa aineelliset ebeffytyffet- sen , i f 0' " ! ' 00" lön,ttamättömät
« senaatin cncin-
toteuttaa Seoeflericn m altiornr ,UOn' attiin mahbottomafsi S e lle r ie n “ " " f ja tobdK «en tm ecforit, johon liiffeefeen fnm biF • ia a n ia ' i,Dat hhthi, täydellistä pibättänthiT >" m a im tiu v i r t a u s
ta itta m a n a
»“»«*
lar-* » bclppo noubattaa ^entähben° että V i r
^
0li *»""kenttiin pääsyn ehboffi |DJ (i f 1 moara'i bacla=
tunnustamisen. ÄoSfafin uäfonfappaleen
« r i o i t t a i a n ¿ 2 " s ^ " 0 c c * - « " "
toä E n g la n n in to a lla n f u m o u s f I n b '" 0 ci)botuf,"ia Pidettä*
tu s ta m a a n k irjallisu u teen t u m I ‘ n a r I a m e n ttia m as
to a " / e ttä fa n s a n Ä J Z l S V ™ nH * fä to aab i=
te tta to a "eu m o ttelem asfa ia i “ fotffi* ti ero- sa n lu o iille o n ebellifessri t om it ä m ä t t ö m i l l e fan -
,m n l tQ,tfia a n enem m istö
1).
f«n, m u t t a e S K m T t u u' “o t t a m o“S i r m W a lit a erif‘
' " Q,QQ' 'Jiniann °H u)0 w u o s 2 ! Q,n°aStaan 450
5
D iojatististen sanom alehtien hhöfiähisiä p a rla m e n ttia P a s ta a n P o ib a an tässä sitäP asto in o tta a lu iu u n yhtä P ä h ä n lu in g ro m P e d in ja hänen la n n a tta ja in s a arPos*
telua p a rla m e n tista .
g n g ta n n in p a rla m e n ta rism i pääsi tähteen tulois*
tufseensa P a s ta Puoben 1688 P alianium oufsen jälleen.
9ttahuoneede Puoben 1669 „ B i l l o s A i g h t §’i s s ä"
(oileuisien laissa) ta a tu t etuoileubet hhtehbessä parta*
m enttilausien jatiam isen la n ssa seitsentouotisilsi, jo la p ä ä te ttiin Piim elsi P u o n n a 1716, a u tto iP a t nhlhisen jär*
sestelm äu tch itty m istä, sonta m u ta a n talsi su u rta puo*
tu etta P a ih te le P a t P a d a ssa ja P irto je n jaossa ja jo la on siitä sa a lia odut jonlitnm oisena taleena henlilölohtaiseeit h a d itu ssm m ta a n ta a n tu m is ta P a s ta a n . S a m o in taiasi P u o n n a 1711 täytän tö ö n otettu ja P a s ta P u o n n a 1858 p o istettu ra jo itu s P aalitelpoisuuben p a rla m e n ttiin ai*
n o a sta a n sellaisille hentilöidc, jo tta o m is ta P a t taupun*
gissa a in a tin 300 p u n n an ja m aad a 600 p u n n a n Puosi*
tu lo ja P a s ta a P a n om aisuubcn, joten p a rla m e n tti muo*
bo stu i hlim p äin lhm m enentuhannen jäsenten toloulselsi ta i hienon m aailm an suureisi tiubitsi. V u o ri B o t * t a i r e n ä ti sen tässä P a lm iissa m uobossaan lahbelsan*
n en to ista Puosisaban lafsifh m m en lu P u n lopuda ja lu=
m aiti sitä ta so itta m issa a n „2 e 11 r e s s u r I e s 91 n g*
I a i s" A a n sta n p o rP a risto d e m itä lo ista P im m id a Pä*
reid ä. tsiatsilym m entä P u o tta m yöhem m in se sai tieteet*
lisert p u o lu stajan sa 2Jtontesquieu’sta , jo la asetti teolses*
saan „ 6 s p r i t b e s S o i s " S n g ta n n in P altio d iset tai*
toiset h aditusm uobon ihanteetsi ja y lis ti E n g la n tia itseään „m aailm an P ap aim m atsi m aalsi ylsin tasaP attat*
tin tu tu u n o te ttu n a ". A tontesquieu P a s tu s ta a tässä ip arrin g to n ia, jo ta hän syyttää siitä, että hän oli tu s la d a to e tta n u t luoba h a a P e ed ista S hattebonia, P a i t l a hänedä
oli V ä ä riä silmien edessä. 2 u o V o rb eau jin tu o m io in taim en puheenjohtaja ei näy tietäneen, että iparringto»
n in firsoitutset, sotia S p tan b oli lahbetsan n cn to ista touo=
sisaban alussa to im itta n u t ra n sfa la iä lfe ja sotia toäsp»
m ättö m ä sti toaatiessaan toattioltisten laito ste n riippu»
alaisu u tta p h teistu n n altisista taito isista olitoat phshtoästi toaifuttanect A a n siä n tirsatlism itccn, soten näemm e nii»
bcn m aifutuisen säiliä toi elä suuren toaltanium oufsen toattiosäännöissä, olitoat syntyneet a ita n a , soitoin ihaile»
m ansa „Vhgang" toasta oli shnthm ässä. V o titiio n a A iontesquicu m uutoin pufee näthtoiin silloisen A a n sia n tu o m io istu in te n hengen, soita m h ö stin iu ts u ttiin parta»
meutifsi sa sotia olitoat a litu ise sti riid assa tuningastoat»
Iän ian ssa. V oltairen synnyttäm ä e n g lan tilaisten olo»
seit ihailem inen fehittyi hänen fau ttan sa huippuunsa.
K a iiesta E n g la n n in sa A a n sfa n toätisestä fauppa» sa siir»
tom aapotitisesta to astaiiaisu u b esta h u o lim a tta tu li @ng=
la n n is ta sa sen toattiosäännöstä O lansian nousetoan por»
to a riiu n n a n toaltioltinen S crusatem i, iu n n e s täm ä ,,cng=
tan tita ism ietisp p s" sai 3i o u s s e a u s s a m äärällisen toastu stasan .
A ousseau asettaa „hhteisiuntasopim ufscssaan" 33ion=
tesquieuu ihailem aa toattan sa iam isp eria atetta toastaan safam attom an sa m u u ttu m atto m an fansansutocrenitetiu aatteen, S o ta is ta toattiota tulee p itä ä s o p i m u f s e e n p eru stu m an a ; m aitta se ci p cru stu isifaan nim enom aan su iiila u su ttu u n , n iin p e ru stu u se iu ite n iin äänettöm ään sopimuiscen. 2 ä m ä sopim us m ä ä rä ä foto fansan sutoere»
n itetin faiffien h allitu ste n yläpuolelle, töattitufsen sa fansan toätiltä ei ote m itään h altitustoattasopim usta, sonta fa u tta fansa tuotouttaisi forfeiiuiman m attansa, jo»
täin en h a b itu s on toain toätittäsä, sumcrcnin teattu u tcttu , sam anlainen tu in p arla m en tin jäsenet soiden to im in ta
7 tartoitsee ioahtoistusta fansbn taholta. E n g la n tila in e n tnapaus on h arhaluuloa, E n g la n n in fansa „on toapaa a in o a sta a n sinä päijnänä, jolloin se toalitsee edustajansa, ta ite n m u u n ajan se on p a rla m e n tin o r j a". Söaltiolli»
nen cd u slu sjärje ste lm ä on itse asiassa a in o a sta a n seo=
b a iia ja n toäärhhtsien jään n ö s.
t i e t e n tai tie tä m ä ttä ä n Dlousseau rhhthh tässä csit=
telessään edustam aan uudelleen e n g lan tilaisten lebelle=
rien a ja tu ssu u n ta a n , jo n ia hän putee yleisempään, silloi»
sessa A a n sta ssa lähtctpn toäittelhn m uotoon. S iin ä fu u lu u filosofisena tu ttu n a Icbellerien ioalitufset „paria»
m entin th ra n n iu d e sta ", tan san e d u stajista, jo tta „oioat päässeet sutoerenitetin m afu u n ja tohottuansa tatoallisen palm ctijap iirin yläpuolelle tahtoivat npt tu lla herroifsi ja tehitthä tp ranneitsi" („ ag itato rien " illlen in , S ejB hn ja S h ep p ard in tirjcct fe n raa li szairsaeille, Eromtoellille ja S tip p o n ille h uhtifuussa 1647). U m m ettua on, tu in fa m ilffaan m hötätuntoism iden hän saatoutti A a n sta ssa . ,,9lngIom ania", en g lantilaism ielispps oli luonnollisesti jo u tu n u t pois m uodista, fu n y h tc islu n ta so p im u isc n jul»
fa isu n a ita n a (1762) tä h tiin p a rh a a lla a n sotaa Englan»
nin ta n ssa . S itä p a itsi oli tuuosifansia tc stä n h t ta tte ra ta iste lu V arisin p a rla m e n tin ja hallitutsen tbälillä saat»
ta n u t fhshmhtsen forieim im an maltiollisen m ailan h a r jo itta ja sta p o lttato atsi. ^y h teiskunnallinen a rm o s te lu saa hhä selm em m än fo m m u n istisc n p iirte e n , m a ltio llin e n ta a s fa llistu n hhä en em m än ta n sa n m a lta isu u te e n . Ai a h I h oli jo ennen A ousseauta firjo itu tsessaan toal»
tion tansalaisen oiteu tsista ja meltnollisuudesta (1758) a n ta n u t lordi S ta n h o p en h u u taa tu n in ta a llc : „Siula sinä olet? A a n s ta ei fu u lu sinulle, sinä lu u tu t A anstalle, sinä olet sen p o ltte lija, sen p ro tu ris ti, sen liitte e n hoita»
ja " . V arisin p a rla m e n tista ta a s sanotaan tuon tuului»
san fo m m u n istin jam assa firjoitufsessa: ,,2öoi m ilorb, m ilorb, jo sh a olisitte nähnyt futen m in ä läheltä n ä m ä herrat, jo s olisitte fe sfu stellu t näiben toalittu jen isien fanssa, jo tfa oioat tobellisia rostoojouffojen johtajia, jos- ha tietäisitte, fu in fa fa iffi, m ifä ei ole jonsenilaista, on m äbänthnht, josh a tietäisitte, fu in fa ne, jo tfa otoat jon- scnilaisia, hyrfitoät a in o a sta a n yhteen h ä ä m ä ä rä ä n : m af- sattaafseen itselleen haljon, josha tietäisitte, fu in fa taihu- loaisia tuom arim m e oioat turham ielisyybestään huoli
m atta lu o tta m a an su u riin herroihin ja fu in fa helhosti näm ä iooiioat fohteliaisuubella johbattaa heibät h a r
h a a n !
O sottafaa m inulle se suosio, että u sfo tte m in u a , m ilorb, n ä iltä h ien iltä ihm isiltä ei ole m itä än toitootta- toissa."
SBielä jyrfem hää huhetahaa fä y ttä ä S i n q u e t touosifym mentä myöhem min. A lu tta hänen artoostelul- ta a n h u u ttu u h ra ftillis ta fäy tän tö ä sam oinfuin Atablyn ja m onien m u itten sam anm ielisten firja ilija in . löe to astu stato at sitä, m ifä to asta on tuletoa, ja heibän hositi- loiset ehbotufsensa otoat sen m u faa n sam oin fu in itse A ousseaunfin ris tiriita is ia joha taantum ufsellisiafin 1).
y M ä itö s , että (Englannin tansa on m apaa a in o a sta a n sinä päiroänä, jo llo in se toalitsee parlam en tin , m utta a in a m u u lloin orja, on totoisin E n g la n n in roaltiollisesta kirjallisuudesta, ja siinä onkin koko joukon perää, kuu parlam en tin m aaleissa roaltitsi korkea sensus. M u tta siitä tu li kaksimielinen puheparsi, jo s sitä käytettiin R ou sseau n sille antam assa laajassa merkityksessä. S a m o in on mo=
nien m uiden kuuluisaksi tulleiden m altio llisten taistelu san ojen la ita . (Ei a in o a sta a n la eista ja oikeuksista rooida sanoa, että n iissä o n
„järki m ielettöm yyttä", „hym ä työ kidutusta."
S in q u e t y lis tä ä to a n h a a seo d alito altaa, j a tu o m u u to in n iin h u to itta to a A iab ly p itä ä silm ällä jo ten k in s u r u llis ta a g r a r iio m m u n is m ia san o essaan aik an sa p o rto a rie n toa- p a u b e s ta , e ttä se o n to ain tooim a m u r ta a kahleensa a n ta u ^ tuakseen u u d e n h e r r a n alam aiseksi. ,
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
Sosialismi ja parlamentarismi Ranskan vallankumouksessa.
®utoa m u u ttu i toisefsi sam alta hetlellä, jolloin ylei»
ncn säätylolous oli tu llu t iooltc ja m uodostunut lan sab lisloloulsclsi. © räs ensimäistä, jo tfa ascttitoat fansan suincrenitetin Dlousseaun ta rlo itta m a ssa m crlitylsessä tooim aan tähän y h d y slu n taan nähden, oli S- V. Ai a r a t.
§ ä n m a stu sta a toim ittam an sa „V ublisistc V ärisien" lch»
den ensimäisessä num erossa jo m itä jh riim m in fafsifa=
m a rijä rjc stc lm ä ä ja iu n in ia a n o iic u tta Ihfätä asia tois»
taisefsi. tä lla in e n oileu s lafiasäätäm än yhdy slu n n an p ää tö lsu n nähden lu u tu u a in o a sta a n fansalle cilä lenel»
lelää n m uille. A lu tta lu n V e t i o n, sittem m in giron»
d isti, ehdottaa fansallisfofoufsessa lyhyesti, että Junin»
la a n lieltom ilcudcn sijaan olisi asetettaioa toätitön lan»
sanäänestys, ci A iarat tahdo lu u lta fa a n tä s tä laitolsesta.
S a m o in fu in A obcsyierre, jo la su astu staa ia n ia rissa Ve=
tio n in ehdotusta, h a lu a a h a u lin to altanlum oulseltista toalioluntaa, jo n la tulisi ohjata lansa ahd in lo ajan ylitse hornin ja täm än yhteydessä olemien lansaltislo lo u lsen ryhm ien ju o n ittelu ja m astaan. A a n sla a ci ole jätettäm ä liih ty n eitten ja solcitten jo u llo jen a n a rlia n eilä liioin lomin m o n ilu lu iste n lo lo u sten a n a rlia n m altaan ". Sa=
m aan suuntaan Jtobcsyicrrc lausui istu n n o ssa syysluuti
11 11 päiluäitä 1789: „ m in ä j ä t ä n t u n n o n t a n s a l a i s t e n mie=
litu lo itu tse n fulnaiitalnaisi t a i t e n sen to ito y ty tsen , epä- lo a rm u u b c u j a leloottomuuben, jo ta m ie lip ite itte n eroa- loaisuus t ä m ä n ju u r e n ytsinloallan eri ojissa synnyttäisi, setä ne m ahbollisuubeh j o ita yfsinioaltias looisi t ä y t t ä ä tä ssä h a j a a n n u f s e s ja ja siitä johtuloassa a n a p tia s s a hy=
toäiseen tohottaatseen lo alta-asem ansa la tia s ä ä tä ln ä n loal- Iän rau n io ille ."
V edon puo lestaan oli ioebonnut siihen, että @ng- la n n issa ja A m erifassa on a in o a sta a n horinoja työnteli- jä itä , jo tta eitoät olisi seltoillä fä m a rin te s tu s tc lu is ta citoätfä osaisi p uhua n iis tä . „SDtissä tnapaus n o staa toä- h ä n fin päätänsä, näette hirm uloallan ifeen alta lin ja ttu jen ihm isten in n o tta a s ti toettaioan saaba selloille oiteuf- siansa, p e ib ä n jolapäitoäisen te stu ste lu n sa esineetsi tu- Ice l a itti, m itä tostcc m aan hallintoa, la itti, m itä tooi io aifitttaa heibän om aan tohtaloonsa1, he luteloat loaltiol- lisiä lehtiä, he tahtoloat tietää, m itä ta p a h tu u . . . SRintä- tähben tahbomme siis p itä ä tictäniiättömyybcssä n iitä , jo tta otoat olleet n iin toloaosaisia, että oloat siihen loajon- neet? A tintätähbcn cbellccntin tä y ttä ä ä hyöbytsemmc tä tä tila a salatatsem m c heibän oiteutensa? . . . ,H ansaan toetoam incn on loaituttaloin teino jo u b u ttam aan hengen lo a listu sta " .
Lausuessaan täm än oli V edon toiclä ja ta m a tto m a n tansanpuolueen jäsen. 2 ä m ä m ielipiteitten eroatoaismis A obespicrrcn ta n ssa ilm aisi tu ite n fin jo sillointin sen sytoän halteam an, jo ta myöhem min erotti hänet ja m uut g iro u b istit A obcspierrcn puolueesta. H un olosuhteitten m aifu ttam at m uutotsct otetaan huom ioon, on se itse asd assa sama loastafohta, jo ta © nglannin loallantum out- scssa ilm estyi toiselta puolen ©romloellin ja toiselta leucllerien ja C n d n to -m o n arfisticn loälillä ja myö
hemm in toisena puolen b lan q u ilaisten ja L ouis B lan cin su u n taisten sosialibem olratieu toälillä. A rtocluttatoaa on m erkitä sitä jollafin taistelu san alla iu te n a n to rita ris m i ja lib eralism i, retoolutiouarism i ja d o ítrin a rism i, io s ia jo ia le rta erilaiset olosuhteet teietoät toisen ta i toisen n ä is tä sanoista sopimattomaksi. A tilä sollaiin a ila la u - bella oli b o ftrin ä ristä , tooi toisella ailalau b e lla olla ailnan a p p o r tis ta ja päin tnastoin. Grom toellissa esim.
huom aam m e taip u m u isia tu rto ata soatoutetut uu b istu lset faiffien sattum aiu toaralle, to aiila p a äärim m äisen toäli- loallaniin ieinoilla, sosialisteissa ta a s h alu a p ä ä stä toä- lito a lta a toälttäcn m ahbollisim m an pian järje ste tth ih in oilcu&oloihin. SBiim em ainittu tooi m ääräth issä oloissa olla m ahboton, saattam alla sam alla itse toallaulum oulsen työtä tnaaraan, toisissa oloissa ta a s se on toarm in feino sen turtnaam iselsi. S a il li riip p u u tässä m aan yleisestä fcljityfsestä. SB errattuna Gromtoelliin, E n g la n n in toal- lanium ouiscn su urim paan toaltiomichecn, jo n fa sosialiset pyrfim yfset olitoat fa u tta a lta a n m a a n o m ista ja n i ja toa- r a lla a n le slilu o fa n lan n alla, olitoat lansanlnaltaiset lcinellerit p o litilassa fa u tta a lta a n b o ltrin ä re ja . h c ib ä n ctelniit johtajansa pellääm ätö n ja lau n o p u h clias 3>ohn L ilburne usein cpäläytännöllinen muobollisett oileuben liih lo ilja . A obespierren ja g ironbisticn toälillä lysym ys jo fäy m utlallisem m alsi. h irm u h a llitu s ta m oitiiu puo
lu s ta a jo n lu n alfaa, m u tta A obespierre ei tooinut saattaa sitä loppuun, toaan se synnytti itsestään taan tu m u lsen . l ä n t ä ci kuitenkaan estän y t sitä, että osa n iis tä henki- tö istä, joifa olitoat toastustaneet A obespierreä hänen b ilta tu rin sa tähben, luulitoat tooitoansa hänen sorrut- tu aan luoba lansantoaltaisen ra b ila lis m in uubelleen sam anlaisilla keinoilla. A ä ih in lu u tu i myöskin tasa- artooistcn salaliito n jo h taja © r a c c h u s B a b e u l .
13
§ ctn i i t j o i t t i h e lm ifu u u 28 p :n ä 1796 y s tä n ä tte e n B ad- so n ilte: „ t u n n u s t a n tä n ä ä n julk isesti, e ttä lu u le n katso- n cen i setä n a tta n k u m o u k se ttista h ir m u h a llitu s ta että m y ö sk in A oB espierreä, S a i n t p u s t i a ja m u ita liia n syn- i i n silm in . A H nä lu u le n , e ttä heidän d ik ta to rin e n n a l- kansa oli p iru llise n h y n ä a ja tu s ." lE a sa -a rn o iste n sa la liitto on tu lo s t ä s t ä B aB eusin k ä ä n ty m isestä te r r o r is m iin , joka ci m u u to in ensinkään n a s t u s t a n u t B aB eusin h u m a n ijia tu n te ita .
S o sia lism i ja kom m unism i otoat a lu s ta alkaen olleet oppeina sangen toähän ta ip u n e ista käyttäm ään n ä k in a l- ta a . S iltä se on n a s to in niiden h u m a n ista sineysoppia.
Aaikittc konvmunisteillc o m in a ista on n a h n a ta ip u m u s n B j c k t i n i s u u t e e n , p u o lu sta m a a n oikeusperiaat
teitä, jotka s ä ä s tä n ä t yksilöitä m ahdollisim m an paljon ja kohdistunut oloja sekä laitoksia n a s ta a n . A iin p ä näemm e 23aBcusinkin nallankum ouksen alu ssa, jolloin hän jo suosi kom m unistisia aa tte ita ja nihast sy n ä sti kaikkia ylim ys- m a lta in a laitoksia, eräässä heinäkuun 25 p :n ä 1789 n a i- molleen k irjo ittam assaan kirjeessä enemm än surkuttele- rcan kuin k iittä n ä n g o u lo n in ja B erth ierin te lo tu sta kansajoukossa. ,,3Boi, kuinka pahaa m inulle teki täm ä ilo ", sanotaan siinä. „A tinä tunsin tyydytystä ja olin kum m inkin sam atta tyytym ätön. A iinä käsitän, että kansa itse käyttää oikeutta, m inä hynäksyn täm än oikeudenkäy
tön, jos se tyytyy saa tta m a an syylliset nahingottom iksi, m u tta noinko se nykyään olla ilm a n julm uuksia?" Stämä on ideologisesti johdettuun sosialism iin alkujaan n iin sanoakseni elim ellisesti liittym ä tunne. A iin p ä näemm e myöskin nattankum ouksessa melkein kaikkien sosialistisia a a tte ita k a n n a tta n a in k irja ilija in ja politikojen n a s tu s - k a n a n h irn u tn a lta a , kun ta a s emme h irm u n a tta n mies- Ien joukosta löydä ainoatakaan m u u ta sosialistia kuin
S a in t e a s ti n . 28asta ih eru iid o ristien toastam allanfu- moiis synnyttää toisenlaisen m ielialan, fiannm jouffojen oikeuksien riistäm isen ja to altio tilu stcn tuhlaam isen sytt- nhttäm ä toiha houfuttcli nht sosialistit asettum aan o m is
tam ain salaliiton m astapainoksi a m ista m a tto m a in sala»
liito n ja m a stu sta m a a n h lh äältä tulem aa h irm u h a llitu sta alh aa lta tulem alla. S ä m ä pukeutuu tähteen 'muotoonsa tasa-arm oisten salaliitossa toukokuun 8 h. 179G. S oiselta huolen näyttäm ät N apoleonin m höhem m in toim eenpane
m at 'fansanääncsthfset ja niiden m altaina fonsulim altaa ja feisariu tta puolustam a enem m istö m ahm istancen radi- ta liste n m allanfum oufsellisten kaikki cpäilhiset m älittö- m ään fansauäänesthfseen nähden. Dcaholeoniu mame- lu fip a rla m e n tin m altiosääntö ja u u d istetu n kuningas- fu n n a n tam attornan fortea m aaliseusus fa m a riin cstäm ät edes ajattelem a sta hyödyllistä työtä lafiasäätäm issä yh- dysfunnissa. S osialisteille jä ä jäljelle a in o a sta a n m allit- seman järjestyfsen m äfim altaista fu m o am ista tarfo ittam a H ilaliitto laisto im in ta ta i rauhallinen, m altiotsisista huo- iu eriib o ista mahdollisim man crilläänpysymä oppien lemit- tam inen ja fofeilu. ©hellinen pyrintö johtaa farhanocis- m in fa u tta blonquilaisuutcen, jota kutsutaan cnsimäiscllä asteella mielä habeufiiaisuubefsi, koska se johtuu B ahcu- sista, toinen ta a s hanffii useimm ille S a in t-S im o n in ja g o u rie rin oppilaille tu rm ah aifan . ¿kummallakin puo- lclla fun foctetaan parlam enttipuolueiben ta is te lu is ta erillään pysyneinä leim ata parlam entariscn to im in n an periaatteelliseksi hylkäämiseksi sen sijaan, että sen olisi ju liste ttu johtum an a in o a sta a n yhteiskunnallisen kehityk
sen kypsymättömyybestä ja m aalijärjcstelm än ylim ys- tuollaisesta luonteesta. Akutta kum inallakin puolella säi
lyy pohjam irtaus, joka on m yötätuntoinen maalisensufsen
15 p u ista m ista taríoittalo alle liiffcclle ja a u tta a sitä toisi
naan mahdollisuuden m u faau . S e läh sitä toahiuemmaïsi, fu ta enem m än su u ttu m u s p arla m en tin tu rm e lu sta toas- ta a n lastuaa p o rtuarifuninfuuden a itan a .
Robert Owen in ja Charlismin suhöe parlamentarismiin.
¡taloudellisessa suhteessa p aljoa iorfeam m atia fan»
n a b a oletoassa (Englannissa oli sittäloälin shnthnht char=
listie n liiie toisella ja o t o e n i l a i s t e n s o s i a I i s=
t i e n s e i ä a m m a t t i y h b i s t y s l i i f e toisetta puo=
Ien. (Susiisi m a in itu n suoranaisena ta rio itn s p e rä n ä oli hleisen, yhtäläisen ja Inälittöm än äänioifeuben y a n ifim d nen. S e n m uut p ä ä m ä ärä t olitoat sosialistisia, to a iiia siltä ei o ttu tfaa m itä än erityisesti so sialistista ohjelm aa ja to aiiia m u u tam at sen jo h tajat toisinaan in n o ffa a sti ian=
n attito a t faiieniaisia piiiuportoaritlisia u u d istu se h d o tu s siä, iu ten p iffu tito je n lu o m ista ja m u u ta sellaista. A äm ä sitouliiiieet johtuivat osafsi asianom aisten jo h tajain syn=
ty p erä stä (toaifutustoaltainen g e a rg u s £)’©onnor oli irla n tila in e n asianajaja), m u tta etupäässä siitä tosiasiasi ta, että ia p ita lis m i oli (Englannissa jo ju u rtu n u t n iin lu jaan , että se ofotti yhben yön iulu essa toimeenpanta=
toan iom m unistisen ium ouisen haatoeilun joiaiselte hiu=
fa n iin arioostcluiyiyisclle toitoottom afsi m ieliiu to itu S saisi, iu n ta a s fu n tien ja p a rla m e n tin toaaleja iosietoat ra jo itu iset riistito ä t sosialisteilta faifen mahbollisuuben järjestelm änm ufaiseen, työntefijäin lu o ffa etu ja toäIittö=
m ä sti tarfo ittato aa n toaltiotfiseen u u distustyöhön. £är=
17
ie in r iita chartiStein JeSiuubeSsa ioSii sitä, onio ää n io d fe u tta yhä uudelleen foetettatoa toabottaa u I i o n a i s e n te ä i i to a 11 a n atomia, toai onfo tyybyttätoä rauhasin seen propagandaan, sola ra jo itu s jo sisälsi tilapäisen yh=
teiS toirninnan portoariH iS=rabiiaIiSten ainesten lanSsa.
S h a rtiS tit lu lu ttito a t suuren osan tooim aansa tä tä ta i tid lis ta fysymyStä ioSietoaan riita a n , jolloin iu m m a lta iin puolen usein teeS ienneltiin suurem paa yfsipuolisuutta, lu in tobebinmbeSsa oltiin , itä m ä ei iu m m in ia a n ollut heidän lopullisen tappionsa pääasiallinen shh, toaan enem»
m än seurauSitm io. V aljo a tuhoatoam m aisi fätoi chartiS=
mille se seilia, että äänioileuS © nglanniSsa oli touoben 1832 toaaliuubiStuisen jälleen m ello ista laajem pi lu in äänioileuS DlanSfan ia m a r iin 1) ja että partam entariS=
miHa oli E n g lan n issa paljoa shtoemmät ju u re t iansaHi»
seSsa eläm ässä, että siellä oli p aljoa suurem pi toalta, se oli p aljo a jouStatoam m in järje ste tty ja siten m yöSiin paljoa toaStuStuSiyiyisem pi ulfonaisia hyöiläylstä toaStaan fu in A an S fan lam arijärjeS telm ä. Ensifsi m ain itu ssa suh=
teeSsa toteututoat ne sanat, jo tia chartiSm in innoIaS ebel=
läiäto ijä
„%
h e V o o r Ai a n ’S © u a r b i a n " (k ö y h än p u o lu s ta ja ^ lir jo itti ietoääHä 1831 ju tfa iS tu n ©rey=AuSsel m iniS teriS tön uubiStuSehbotuisen johdosta, joSta sitten tu li touoben 1832 äänioifeuS resorm ilaii: „Aie toi=
toomme ja odotamme, että täm ä uudistu seh d o tu s ei tule h y to ä isy ty iji--- siltä se on melioiseSti hibaStuttatoa
') ipeinäh to allan tu m ou s N a n s la s s a lisäsi roalitsijat 140,000:sta a in o a sta a n 200,000:teen, fun foto a su fasm äätä oli 32 milj.; nmoben 1832 u u d istu s E n g la n n issa , jossa oli a in o a sta a n 24 m ilj. asu fasta, lisäsi w alitsijain luurun heti 400,000:sta 656,000:een ja m yöhem m in
l,300,000:teen. T ä m ä m a a lio ifeu b en ero jätetäön u sein h u om ioon ottaa m atta, fu n E n g la n n in m a ltio llis ta h isto r ia a qh öetsän n ellätoista iuuo=
sisaballa m errataan N a n sfa n sam anaifuiseen roaltiolliseen historiaan.
2
todellisen uudistuksen edistystä. S e erottaa keskiluokat pitkäksi a ita a laajoien kansankerrosten rin n a lta ja täytyy m yöntää, että täm ä olisi suuri tappio. S illä kun he tais»
telesoat yhdessä heitä m olem pia koskeman asian huolesta, tooitoat he a n ta a malituksillensa sen julkisuuden, jo ta kansa ei suoi." (A taaliskuun 12 h. 1831). SBuoben 1832' uudistusehdotuksen hymäksyrnisestä olikin seurauksena, että 34 touotta kului, ennenkuin äänioikeutta laajennet*
tiin siinä m äärässä, että työntekijän om a edustus kämi mahdolliseksi, Paikka sekin oli aluksi kylläkin puutteellinen.
S iih e n saakka tooi E n g la n n in sosialistien keskuu»
dcssa tuskin oCa toakatoaa kysymystä siitä onko parlam en»
tariseen työhön otettatoa osaa toai ei, sillä siihen p u u ttu i toteuttam isen ensim äincn edellytys, atooin otoi. lo i n e n kysymys oli, maksoiko yleensä toaitoan ta iste lla otoen omaamiseksi ja m itä niiden työntekijäin, joilla jo oli ääni»
oikeus, oli m aaleissa tehtämä äänillä. A o b e r t O m e n ja useim m at hänen kannattajansa asettum at tässä sah»
teessa mihamieliseHe kannalle maltioltiseen to im in taa n nähden. Söaikka Dmen oli itse kerran (1819) ollut ehdok»
kaana yarlarncnttim aaleissa ja maikka hän eläm änsä ehtootla (1851) toisen kerran aikoi asettua ehdokkaaksi, m a stu sti hän jo h tajan a sangen jy rkästi sosialistien osan»
ottoa m altiollisiin ta iste lu ih in , tpänen m ielestään ne m ain m ieroittim at työntekijät henkisen ja simeebisen kas»
matuksen sekä taloudellisen järjestäm isen su u resta tehtä»
m ästä. tpän opetti ja hänen k annattajansa to istim at, että työntekijöille on aim an sam an tekemä, mikä puolue on ohjaksissa; yhteiskunnan m altiotlinen uudestasyntym i»
nen ei ole m älttäm ätöntä, m aan sen simeetlinen ja talon»
dellincn u u d istam in e n . ® un täm ä on saatu aikaan, n iin m altioCinen u u d istu s seuraa itsestään, ilm a n simeeUistä ja talo u d ellista u u destisyntym istä on m iim ernainittu
19 a in o a sta a n petosta, itä m ä käsityskanta oli V allalla cri=
tyisesti © V enin oppien le v ittä m is tä V arten peruste»
tu issa yleistyksissä, © V enin k an n a tta ja in jä rje stä m issä kulutus» ja tuotanto»osm iskunnissa, ja ne s a iv a t puolet»
teen sangen suuren osan E n g la n in am m attiyhbistysm ie»
hiä sen jälleen fu in Vuoben 1834 suuri V allanium ouisel»
linen laiio liife , joka oli saan u t itse ©V eninkin hetkeksi uskom aan V ä littö m ä sti ta p a h tu v a a n hhteisiunnalliseen fumoufseen, oli jä ä n y t tuloksitta.
^ymmärtääksemme täm än täytyy m eibän o ttaa huo»
mioon, kuinka ta v a tto m a n alhainen E n g la n n in työnteli»
jä in suurten joukkojen siv isty s ja siveellinen kanta sil»
loin V ielä itse asiassa oli. E n g lan n issa ei ollut koulu»
pakkoa eikä koululakia, äö a sta Vuoben 1867 äänioikeus»
uubistuksen jälkeen E n g la n n in p orV arikunta p ä ä tti tun»
nuslauseella „37 a V V e m u s t e b u c a b e o u r m a s » t e r s " ryhtyä tehokkaisiin toim enpiteisiin tällä alalla.
S iih e n saakka oli kansan siv isty ttä m in e n ollut Vapaaeh»
toisten järje stö jen ja yksityisen yritteliäisy y sh alu n asiana, ja Vähäisen h y v ä n ohella tehtiin silloin paljon pahaa, mikäli kansa ei k a sv a n u t tykkänään ilm a n kouluopetusta, nopeasti syntyneitten teollisuuskeskuksien surkeat asun»
to=olot m yöskin puo lestaan alensivat kansanjoukkojen siveellistä kantaa. £ ä s s ä V oibaan täybellä syyllä puhua k u r j i s t u m i s e s t a j o k a s u h t e e s s a . S oiselta puolen oli englantilaisilla työntekijöillä täybellinen yhbis»
tymis», kokoontumis» ja p u h ev ap au s, leim averoa lukuun»
o tta m a tta m yöskin p a in o v a p a u s ja liitto u tu m isV a p a u tta n iin paljon, kuin teollisuustyöV äestön jä rje stö t silloisella kehityskannallaan ta rv its iv a t. S ite n heiltä p u u ttu i suu»
ressa m ä ä rin se paino, joka Voi hengen jä n n ity sv o im a n kiihottajana tasoittaa Vähitellen suurim m ankin kasva»
tuksen puutteen. S u n otetaan täm ä huom ioon ja kun
sam alla m u istetaan , m in lä la isiin h u rjiin juom iugeihiu ja tappeluihin to aalitaistclu t silloin useim m iten jo h tto a t, n iin looibaan a in a iin lä jittä ä , m iniätäh b en henlisesti lo rlea lla la n n a lla oletoat th ö n teiijä t olitoat loälinpitä»
m ättö m iä äänioileuben laajen tam isesta heibän luol»
laan sa iäsittätoäfsi, jopa toisinaan su o ra sta an to a s t u s»
t i m a t l i n s i t ä . S a m o in h a n tap ah tu i S a ls a s s a lin usein toiclä luusilhm m enlurnulla, ja sama on uubistutna m u u a lla lin m ääräty llä siloisthslannalla, kooilla olemme»
iin sillä toälin saaneet shloästi tu n tea sitä, m ilä englanti»
laisilta p u u ttu i, hleisen äänioileuben su u rta lassoatta»
tuaa to a ilu tu sta .1)
') E n g la n n in suhteen on otettaroa hu om ioon , että salainen ää n estq s on siellä ollu t käytännössä raasta rouobesta 1872 altaen, ja silloinkin se toteu tettiin a in o a sta a n loteelsi lahbetsatsi rauobetsi.
SÖSuosisatosa käytetty su llinen ä ä n e sty s oli n iin ju u rtu n u t m ieliin, että useat eiroät rooxneet furaitellataan m aaleja ilm an sitä. Z o s ä ä n e stn s olisi jään yt araonaisetsi, n iin olisi tansanjouttojen tietä»
m ä ttö m y y s tehnyt ä än ioileu b en laajennuksen epäilyttämäksi kokeeksi.
IV
iliarxin koria joukkojen oikeudessa parlamensarismiin.
A lainitsim m e äslen, että p a rla m e n tti on sytnältä ju u rtu n u t © nglannin iansalliseen eläm ään. Smmä tar=
suitsee lähem pää selitystä, to sia sia on, että suaiiia mai»
nitsem am m e äänioiieuben rajo itu iset suarasisuat paria»
m entin a in o a sta a n soarallaiE e luolille, ei se ollut laitol»
sena soastenm ielinen (Snglannin lan san lesluubessa.
A abilalisissa p iireissä oli tosin usein isoailtu sitä, että ei ole soähäälään eroa n oilla lu m m a lla lin suurella puo»
lueella, jo tla taistelisuat p arla m en tissa soaEasta ja joiben johto oli aisuan hhtä rahasualtaista. A lu tta n äm ä puo»
lueet eisoät lu m m in la n oEeet lu o lla p u o lu e ita n iin ah=
taassa m erlithlsessä, että n iissä ei olisi ollut tila a myös»
iin uusien aatetten ebustajille. © nglannin p a rla m e n tin salaisena suoimana on täh än sa a lla ollut ensilsilin se, että p a rla m e n ttia tobella m ä ä rä ä haEitulsen ja toiselsi se, että tä m ä n p ä iv ä in e n soastustuspuolue suoi oEa ja tasuaEisesti o n lin tulesua haE ituspuolue. A in a on luonnoEisesti oEut eb u stajia ja toisinaan eb u staja rh h m iä lin , jo tla osuat ebustaneet jä h llä ä m hönthm ättöm hpttä. A lu tta Gsnglan»
n in p a rla m e n ta rism in loneisto ci ole ebuEinen „lolm an»
neEe puolueeEe" tai, lu ten siitä mielihhtoäEä lähtetth n im ity s lu u lu u , „sualtioEisiEe ism aelilaisiEe". @nnem=
m in tai m yöhemm in näiden täytyy jo f o liitty ä ta i a lis tu a jom paankum paan suureen puolueeseen, (Sriloisasem an ehdotonta sä ily ttä m istä ei pidetä riippum attom uuden merkkinä, toaan d o itrin ärisen itsepäisyyden ja palon ilm aulsena. ® un suuret puolueet tietäm ät, että he moi»
m at m illoin tahansa tu lta haltitulseen, Itemenee heidän puolue» ja luollahenlensä la n sa ltista lo lo n a isu u tta tar»
loittam alsi pyrlim ylselsi. SBailla he eimät tässä looilaan p ä ä stä m atitsijainsa yhteiskunnallisen ryhm ittym isen lul»
lo in lin m ä ä rä ä m ä in rajo jen ylitse, n iin täm ä p y rlim y s a n ta a heille lu m m in lin alituisen lehityslym yn luonteen, telee heidät alttiilsi uusille m irtaulsille, m ilä li näm ä ulottum at symemmälte, lu n hetlen tap ah tu m ain luom aan m ielialaan . Söapaamielisessä eli mhig»puolueessa oli n ä in ollut jo la u a n aifa a laita, ja muoden 1832 äänioikeus»
reform i teli sen aitoan m älttärnättöm älsi m y ö slin man»
hoilliselle eli tory»puolueelle, lu ten m arstnlin © isra eli sille m yöhem m in opetti. V äinm astoin lu in mhig, jo la on erään radilalisen osan la n ssa lehittynyt mapaamieli»
selsi puolueelsi, jo n la p eriaatteena on y h teislu n talaito lsen tarp e ita m astaam at u u d i s t u l s e t , on tory=puolue yhä m iclälin perittyjen laito ste n puolue, m u tta se loettaa a n ta a näille laitolsille l a a j e m m a n s i s ä l l ö n . Sa=
m alla lu n mhig=puolue on pitem m än aikaa som ittanut uudistuksensa m asta nyt täyteen maltiolliseen m altaan lohonneitten laajojen p o rm arile rro sten ta rp e ita mastaa»
milsi, toisin sanoen lu n se ei ole u lo tta n u t n iitä loitom»
malle lu in la p ita lis m in machesteroppi sallii, omat toryt olleet m alm ilta m yöntym ään m u u tam iin työntekijäin taloudellisiin m aatimuksiiu, lu te n m arsinlin työmäen suo»
je lu sla in säädäntö. (Sdelliset omat yhteydessä erään työ»
roäestön osan la n ssa masernrnan sim ustan la u tta , jo la m aatii la illie n lansan elin ta rp e ita lallistu ttam ien mero»
23 ien p o ista m ista , jälfim äiset ta a s ojoat toisen työm äestön osan ia n ssa yhteydessä A uoi-@ nglantinsa la u tta , ia sen=
su sm u u x ista h u o lim atta saajouttajoat rabilaiisem m at ajanm ixtaulset m a s ta la ilu a paxlam entissa. ®un sotlut ly=
shmhlset omat toistaiselsi tulleet x a tla istu ilsi esitetään toi=
seita sam oin lu in toiseltalin puolen uusia, sillämälin jos=
salin m ääxässä lhpshneitä uubistusehbotulsia. ® un täm ä ei looi tap a h tu a ilm an suuxta m elua, sola yleensä on pax=
lam en tax ism in exinom ainen leino saada m in iä mähäpä=
iäisyyden m illo in lin n äy ttäm ää n täxleältä, moidaan suux=
ten soulloien huomio sitä helpom m in m ctää pois paxla=
m etin ullopuolella m ailu tta m ista puoluexyhm istä. S illä m a illa paxlam enttim ylly ia u h a a lin h ita a sti, jau h aa se lu m m in lin , ja paxlam entin puhujalam an sanlaxi on m y ö slin jo u llo lo lo u ste n sanlaxi u llo n a m aaseudulla.
D lanslassa moi lo m m u n isti S l x m a n b B a x b e s h u h tilu u n 2 p. 1849 sanoa malaoileudelle: ,,3Jtutta m itä on lan san sum exeniteti? X yölalu, m älilappale sen pää=
m ääxän toteuttam iselsi, sola on todella sumexent. S a illie n y h te isfu n n a lliste n toim enpiteitten tulisi ta x lo itta a tä tä pääm ääxää, l a illi, jo tla eimät sitä tee, omat xilolsellisia.
izos nyt A a n sfa n ylem äm ielincn lansa, jo n la taxloitus=
pexänä — lu la p a moist sitä lie ltä ä ? — on la lla a m a tta to teu tta a todellista ja täydellistä tasam xrnoisuutta, eilä lähteä m alloittarnaan m aailm aa, lu tcu m anha la p ito lin b lainen la u p u n li, jo s se tä tä tehdessään Johtaisi jo u lu n m altan, jo la tahtoisi p a lo tta a lan san pysym ään nylyisessä exiaxmoisuuden tila ssa, n iin eilö tottelem aisuus todellista sumexinia lo h taan maatisb että lapinoitsem a m alta on jolo p alo tettam a p a la u tu m a a n melmollisrnilsiinsa ta i häm itcb täm ä m älim allalla ? 2 u m ä n melmollisuudcn tä y tti V axb iin lansa to u lo lu u n 31 päim änä 1793, lu n se ajoi gixom d istic n jo h tajat lam ax ista. 6 n l ä m inä cpäilcisi tä y ttä ä
sam an la ista soelsoolliuiutta en tä ta rttu a aseisin lo lo u s ta suostaan, jo ia yleisen äänioileuben sille m y ö n täm ästä arsoosoallasta h u o lim a tta mielisuosiolta antaisi Subsoig szilipin lahbensaban fran cin toalitsijain m uobostam an la m a rin toetää itseänsä to laan . S ä itä la n n a tta iatsoen m in u n funnioituiseni, sen m yönnän, ei ollut suurem yi nyiyisin 900 eb u stajan lo lo u sta lo h taan lu in tu o ta to is ta ylsito istam ieh istä lo lo u s ta loh taan , sola hallitsi tasa»
suoltaa h ctm ilu u n 24 päisoästä to u lo lu u n 4 päisoään."
S ite n suattanlum oulsen „B u y arb ". S a m a a latsanto»
la n ta a ebusti silloin S a lsa ssa ® arl 23tary, luonnollisesti toisin sanoin lu in Barbe. ®un ra b ila liset B e rlin in llu b in la n n a tta sa t yiirittisuät V reussin lan sallislo lo u lsen syys»
lu u ssa 1848 saattaalseen o ileisto n sa leslipuolueen ebus»
tasain tietoon repäisesoällä tasualla epäsuosionsa, ja lu u itse ra b ilaliset B erlin in sanom alehbetlin esittisoät täm än suallanlum oulsellisten m ielenosotusten soailutulsen la»
m a rin päätölseen him m ennetyssä soolossa, esitti A tarp yäinsuastoin mielihysuällä „Aeue Aheinische L eitung"
lehbessä tosiasiana, että lansansoulloscn uhlaasoa lä y tö s oli tobella su ailu ttan u t eb u stajiin .
lpän lirso itta a syysluun 16 päisoänä: „Äansansoal»
tä iste n lansansoullosen oileu s sisucellisesti su ailu ttaa läsn äo lo llaan p e r u s tu s la lia säätäsuien lo lo u ste n la n ta a n on soanha soallanlunroulsellinen lan san o ileu s, sota on jälleen (Englannin ja A a n s la n suallanlum oulsen täyty»
nyt n o u b attaa l a illin a m y rslyisinä ailo in a. S ä tä o ileu tta saa h isto ria liittä ä m ellein la il is ta näiben lo lo u ste n rat»
laisesoista a sle le ista ." 2la helm ilu u n 9 yäsoänä 1849 hän sanoo puolustuspuheessaan K ölnin sualaoileuben cbessä: „^a n sallislo lo u lsella ci sellaisenaan ole m itä än oileulsia, lansa on sille soain luosouttanut om ien oileul»
siensa puolustam isen, se ei täy tä tä tä tehtäsoäänsä.
25
n iin se sam m uu. S a n sa itse a s tu u silloin henkilöiohtai- sesti näkymöEe ja toim ii om alta täysiioaltaisuudeEaan.
izos kansaEikokous esimerkiksi olisi myyty soilpiEiseEe hal- litukseEe, n iin täytyisi kansan a ja a pois miolemmat, selci h aE itus että kansaEiskokous."
S äE ain en yuye ei oEut enää silloisessa E n g lan n issa m ahboEinen. V a rla m e n tin toäfitoaltainen h ajo ittam is- a ja tu s olisi jy rie m m ä n iin c h a rtistin m ielestä n äy ttän y t iauycalta. £)n tu n n ettu a, m in iä kohtalon alaiseksi joutui p e iliä suunnitelm akin, että p a rla m e n tti olisi joukkonne- lenosotufsiEa pakotettasna hytoäisym ään anomuksen ylei
sestä äänioikeudesta. S e synnytti pääkaupungin porina- riEisissa ja pikkuportoariEisissa kansanluokissa n iin snoi- mokkaan äkiEisen snastaliikkeeu, että se kitoentyi melkein kirkoEiseksi juhlakulkueeksi. A inakaan ei ole kuultu m itä än siitä, että p a rla m e n tti antoi am pua SBestm inister p a la n sin eteen ilm esty n eitä työntekijöitä ja hakata sotilaiden heitä ruoskiEa.
A ia rjin p u o lu stam aa kansanjoukkojen oikeutta saada
„sisoeeEisesti" snaikuttaa p a rla m e n tin kantaan on m u u ten koetettu to teu tta a E n g la n n in iraEankumouksessa p aria - menttihyökkäyksessä heinäkuun 26 päiiuänä m altiE isten taholta radikaleja snastaan. S i t ä seurasi tosin parlam en - iin „puhdistam inen" EromsoeEin arm eijan aiuuEa, m u t
ta suaEankumoukseEinen sotilasdiktatuuri sai asiain kehin tycssä yhä enemm än ioastaioaEankumoukseEisia p iirteitä kunnes Blonk Erom iueEin kuoleman jälkeen kehitti saasta- soaEankumouksen huippuunsa p alau ttae ssaan yksinsoaEan.
iskun maEankumoukseEiset kansajoukot ryhtyitoät A anskan soaEankumouksessa „sitoecEisesti" toaikuttam aan kansan e d u stajiin , oli siitä seurauksena järjestyksen ystäm äin sam anlaisia yrityksiä ja soihduin neusooskam arin „puhdis- tuksia" sotasoäcn aiuuEa, kunnes Aapolcon B o n ap arte
ruiimeisert tällaisen puhbistuksen jälleen — g ru c tib o r lu u n 18 p. ie. 5 (syyskuun 4 P. 1797) — B ru m a ire n 18 päim änä tnuonna 8 (m a rrask u u n 9 g. 1799) pani toimeen ueutnoskunnan täybellisen poislakaisma. Söaikka siis pääkaupungin tnallankumoukseiliset jo u lo t — sillä ne m uobostalnat sen kansan, jo la tässä h a rjo itta a eb u sta ja in to ato o n taa — epäilem ättä tnoitnat ratkaisem ina h etlin ä estää la m a rin ju o n ittelu n ja tehbä tehottomaksi päättä- m ättöm yyben ja petoksen lam au ttam an tnaikutuksen, n iin riip p u u a in a sangen p aljo n olosuhteista, ei täm ä lääke synnytä p e rästäp äin suurem pia toam m oja kuin ne, jo ita sen tu li p a ra n ta a . O tettakoon huom ioon, että aiiarp on a in a tn aatin u t kansantnaltaisille kansajoukoille tä tä tnai- kutusoikeutta a in o a sta a n p e r u s t u s l a k i a s ä ä t ä - in i i n k o k o u k s i i n nähben ja ju lis ta n u t sen m äittä- rnättömäksi „ m y r s k y i s i n ä a i k o i n a " . SSaikka SOiarp sam assa kirjoituksessa ebelleen esittää kansallisia- koukselle ioaabitun „neum ottelum apauben" sisällyksettä- mäksi lörpöttelyksi, koska paino-, puhe- ja kokoontumisina- pau s, asestetun inallan olem assaolo, kruunu, tu o m io is
tu in m aikuttim at m yöskin neuiootteluioapauteen, n iin sisältyy ebellisiin kuitenkin tosiasiallisesti se tu n n u s tu s, että täm än oikcuben käyttökelpoisuus riip p u u m ä ä rä ty is
tä seikoista: B arbes sitäm astoin m u u tta a täm än poikkeus
tapauksia inarten m aabitun oikeuben kaikkina aikoina luoitnassaoletoaksi opinkappaleeksi, kategoriseksi im perati- tueksi, tpän to b ista a siten ansainneensa hänelle an n etu n liikanim en „B ay arb ". V äin tn asto in kuin B l a n q u i , jo ta hän m ihaa p e ttu rin a , ta i ainakin p aljo a suurem m assa m äärässä kuin täm ä, kuului V arbcs henkisesti menneeseen aikaan, oli tnallankumoukscn rom antiko, tnaik- ka hän uskoi olemansa mallankurnoukselliucn.
V
Porvarillisin parlamentarismin voima yhöekiännellätoissa vuosisadalla.
S e tehtäioä, jo ia sisältyi toastaio h tiin , toaHanlu»
m o u s — p a rla m e n ta rism i, ei obut tnuoben 1848 sosialis»
teille helppo, m eliein i a i i ii he ia tia isito a tiin ham paansa siihen ryhtyessään. S o sia listin en propaganda oli toiime tnuosina ennen h elm iiu u n tnallanium ouisen p u h ieam ista iohonnut tatcatto m an forieaHe. S a if li nähttitnät muut»
tuneen sosialisteiisi. 3Barsinfin A a n sfa ssa ja sen pääiau»
p ungissa V ärisissä oli ilm aiehä aitnan täy n n ä sosiaiis»
m ia, ia iif i uneisitoat p ian tap ah tu to asta yhteisiunnatti»
sesta uubestasyntym isestä. ,,2Jie olim m e to arm asti toa=
im ite ttu ja " , sanoi V a in u in noin iotm eiym m entä touotta m yöhem m in liifu te ttu n a B enoit tytalonilte, ta rio itta e n firja iiija in , oppineitten ja ta ite ilija in m aiim a a V ärisissä,
„että elämme toanhan stoistyisen toiimeisiä päitoiä ja että yhbentoertaisten to a lta lu n ta on syntym ässä. A in o astaa n hartoat tooitoat to a stu sta a V arisin sosialistis-toallaniu»
m ouiseltista henieä. 2ntoaIIisesti r iitti lahden iuulau»
ben olesielu V ärisissä teiem ään sosialistista toaHanitt»
moulseltisen". 3 a m y ö slin SKarj selä ©ngets ju listito a t touoben 1847 lopulta lom m unistisessa m anifestissa, että S a ls a im etti „porioariHisen tnallanium ouisen aa tto a ", jo la tooi lö y h äiistö n silloiseen le h ity sia n ta a n iatsoen ja
curopalaiscn sivistyksen kehittyneisiin edellytyksiin näh
den olla a i n o a s t a a n V ä l i t ö n a l k u n ä y t ö s p r o l e t a r i s e e n t o a l l a n i u m o n i j e e n " . A in u t sosialistit ajatteliV at sa p u h u iv a t samoin.
S illo in puhalsi helmi- ja m aaliskuussa Vallankum o- ufsen m h rsih läpi (guropan. S S altaistu im ia tu lis tu i ta i niiden l a il li liitteet V apisivat, lolo V anha jä rje sth s n äy tti joutuneen V a stu sta m a tto m a n pyörrem yrskyn kä
siin, sola oli siitä p ian su o riu tu v a . A lu tta kun ensimäi- nen m yrskynpuuska asettui, h u o m attiin kaikkialla p a r la m entteja, joissa oli m u se rta v a enem m istö V anhan por
v a rillise n järjestyksen k an n a tta jia kaikissa eri v iv a h d u k sissa, hu o lim atta siitä, m inkälaisen äänioikeuden p e ru s
tuksella ne o liv a t luodut. O liv atk o näm ä siis tu n n u s te t
ta v a t ajan hengen laillisiksi edustajiksi? Oliko niiden päätöksiä siis p id e ttä v ä täm än hengen ilm auksina? S a i eivätkö ne olleet a in o a sta a n sisällisesti jo kuolleen aika
kauden k um m ittelevia jätteitä, äkillisten V aalien sekasor
ro n tu o tteita, joihin kansa ei V ielä ollut ehtinyt kydin pe
re h ty ä? L a jos todella n iin oli, n iin eikö ollut suoras
ta a n rikos a n ta a sellaisten p arla m en ttie n esteettöm ästi ra tk a ista kansojen elinkysymyksiä? L a V ielä enempi eikö ollut yleensä m ielettöm yyttä jä ttä ä kansojen kohtalo, joka olisi oEut niiden V alppaan ja toim intaV oim aisen V alio
joukon ra tk a ista v a , hidasten ja V ä lin p itäm ättö m äin suu
ren joukon m äärättäväksi.
O n selvää, että kaikkien sosialistien ja kehittyneitten u u b ista ja in täytyi asettaa ratkaistavakseen täm än tap aisia kysymyksiä. A iih in V oitiin V a sta ta eri ta v a lla . (Susiksi
kin n äy tti oleVan lähellä se otaksuma, että Vallankum ouk
sen jatkum inen ta i u u d istu m in en oli ja tk a v a joukkojen h eräty stä siinä m äärässä, että se v o ita isi yhä enemm än myöskin takapajulla o le v ia seutuja, joten V a stu s tu s kä=
29 inisi tö itä ta h o lta y hä heikom m aksi J ä m ä n ä y tti sitä V a rm e m m a lta , jo s h a llitu sk o n e isto V o itiin m ä ä rä ty ltä hetkellä saada kokonaan v allan k u m o u k sellisiin käsiin siten, e ttä V allan k u m o u sliik e p ak o tettaisiin hhä ra d ik alisem p iin to im en p iteisiin y h te n ä ise sti jä rje s te tty je n a litu is e s ti kii=
h o ita v ie n m ielenosotuS ten k au tta.
® uten jo edellä o n osotettu, su o siv at tä tä käsitySkam ta a A anSkaSsa V arsinkin k o m m u n istiset V a lla n k u m o u s seltiset, jotka p o lv e u tu iv a t B ab eu siS ta, S a k sa ssa taaS h ie m a n lie v e m m ä s s ä m uodossa k o m m u n is tiliito n johta=
v a t jäsenet — 2 Jta rj j a h ä n en ta is te lu to v e r in s a . gried=
rich (SngelS kuV aa A ta r jin teokseen „L u o k k ataistelu t SlanSkaSsa 1848— 1850" k irjo itta m a s s a a n alkulauseessa n i i t ä h is to ria llis ia edellytyksiä, jotka he silloin a s e ttiv a t perustukseksi. £>än o so ttaa ensin, että kaikki tä h ä n a s tis e t v allan k u m o u k set o l i v a t olleet V ä h e m m istö n Vallanku»
mouksia V a lla n a la is iin kansanluokkiin V e rra te n , m u tta s e lla is te n V ä h e m m istö jen , jotka talo u d ellisen kehityksen n o ja lla m u o d o s tiv a t V a lta a n kykenevän j a k u tsu tu n luo=
kan. S a m o in h än n ä y ttä ä , e ttä m illo in en e m m istö t ryh=
ty iV ä t a u tta m a a n , a s e ttu iv a t ne joko tie te n ta i tie tä m ä ttä tä m ä n V ä h e m m istö n palv elu k seen ja e ttä V o itta n u t puo=
lu e h a ja u tu i ta v a llis e s ti ensim äiSten V o itto jen jälkeen, jo llo in to in e n jyrkem pi s iv u s ta ta h to i m e n n ä ja m enikin yksityistapauksissa k au em m as kuin to in e n , m u tta jo u tu i sitte n alakynteen m a ltillise m m a n s iv u s ta n kanSsa, jo ten sen o h im e n e v ä V oitto o li V a in a u tta n u t ensiksim ainittu»
jen s a a v u tta m ie n V o itto je n lu jitta m is ta . S i t t e n h än ja tk a a :
„ k a ik is s a u u d e m m a n a ja n V allankum ouksissa seitse=
m ä n n c n to iS ta V uosisadan s u u re s ta e n g la n tila is e s ta V a b lankum oukseS ta alkaen, ilm e s ty v ä t n ä m ä sam at p iirte e t, jo tk a n ä y t t ä v ä t e ro tta m a tto m a s ti l i i t t y v ä n jokaiseen
toadanfum oufsediseen ta iste lu u n . Ac näyttäto ät soinet»
tutnan m y ö stin tö y h älistö n to a p a u tta m ista ta rfo itia to iin taistelu ih in , solneltulnan sitä parem m in, iu n ju u ri touon»
n a 1848 ne ihmiset inoitiin lasiea , jo tta edes jo ssatin m ä ä rin ym m ärsitoäb m iltä taholta tä tä to ap au ttain istä oli etfittätnä. V roletariset joufot otilnat hifin Värisissä»
iin Inielä Inoiton jä lie e n iin aitoon epäseltoidä siitä, m ille tiede oli lähbettätoä. sza iu m m in iin liite oti sidoin toais»
tom ainen, äiid in en , iu iis ta m a to n . ®iiö täm ä odut ju u ri se asema, m issä toadanium ouisen täytyisi o n n istu a v S e oli tosin toähem m istön johtam a, m u tta ci tä d ä fe rta a toähcrnm istön ebufsi, toaan enem m istön suoranaiseisi p a rh a a fsi 3 o s suuret ian san jo u io t tooitiin ia iiis s a hi»
tem hiaiiaisissa toadaufum ouisissa n iin helposti saada p eliiie n u sio tta to a in iutoittelujen ia u tta eteenpäin tuu»
ieututoain toähem m istöjen puolede, n iin iu in ia he toas»
tustaisitoat aatteita, jo tta olitoat toarsinaisia h eijastuisin heidän taloudedisesta asem astaan ja seltoiä, järjenm ufai»
siä ilm aisuja heidän ta rp e ista a n , jo ita he eitoät itse toielä ym m ärtäneet, toaan a in o a sta a n epäm ääräisesti tunsito at?
2mmä jouffojen toadantum outsedinen m ieliala oli tosin m eliein ain a ja useim m iten sangen p ian toäsähtynyt, jopa f ään ty n y t aitoan to astaf f aisclsif in heti, f u n haatoefutoa oli häipynyt ja pettym ys a s tu n u t sijaan. A tu tta tässä»
hän ei odut fysymys tu to ittelu ista, toaan suuren ettem»
m istö n omien toarsinaisten h a rra s tu s te n toteuttam isesta, etujen, jo tfa tosin eitoät toielä sidoin odeet täde suurede cnem m istöde su iu iaan seltoidä, toaan jo tta ty d ä tin p ia n tutisitoat toatuuttatoan hatoaannon perusteetta seltoifsi sitä m u ta a tu in n iitä fäytännössä toteutettaisiin. 3 a jo s nyt sen lisäisi, tu ten A ia rr on o sitta n u t teofsensa toi»
tuannessa tutoussa, touoden 1848 „sosialisesta" toadanfu»
m outsesta syntyneen portoaridisen tasatoadan tehitys fes»
31 fitti tauoden 1850 alussa todellisen hallintotaallan suuren p o rto a rilu n n a n lasiin, jo fa sen lisäisi oli ylsintoallan puo^
lu sta ja , ja jos ia iif i m u u t y h teislu n ta lu o la y talo n p o jat lu ten p illu p o rto a ritlin , olitoat ryhm ittyneet iöyhälistön ym pärille siltä totaalia, että yhteisen taoiton jälleen täy=
tyisi ratiaisetoan te lijä n m uodostua fofem uisen la u tta taiisastuneesta lö y h älistö stä eilä heistä — n iin eilis sil=
loin ollut la i lli edeltytylset siihen, että taähem m istön taaltan lu m o u s taoi m u u ttu a enem m istön ta a llan lu m o u b sclsi?"
J ä m ä oli se edellytys, jo la silloin m ääräsi A a n sla n ja S a ls a n toallanlum oulsellisten lo m m u n istien toim im n an . „A lu tta se oli", ja tla a © ngels edelleen, „toäärä.
h i s t o r i a on tauoden 1848 jälleen toteutuneen taloudella sen taallanlum oulsen la u tta osottanut, että taloudellinen lehitys © uropan m an n erm aalla ei ollut taielä silloin lä=
heslään lypsä lap italistisen tu o tan n o n poistam iseen".
£ ä m ä on epäilem ättä oilein, ja n iin la u a n lu in täten on r ei m yö slään taoida ajatella portoarillisen parlam entaris=
m in p o ista m ista , ^tse A ta rjin ja ©ngelsin pettym inen tässä suhteessa on siiä huom attatoam paa, !lu n ju u ri he otaat siihen a ila a n moneen le rta a n sangen terä taästi tuo=
neet esiin m an n erm aan m aiden ta la p a ju lla oletoan talou=
dcllisen lehitylsen. S ii tä h u o lim a tta on heidän m ellein la illie n silloisten ju llaisujensa loppulertau lsen a toälittö»
m ä sti odotettatoissa oletoa taallanlum oulsen u u d istu m i
nen, jo la on sisällisten ta iste lu je n p itlä n sarja n la u tta saattataa iö y h älistö n taoittoon. „ A a n sla n työtoäenluo=
la n toallanlum oulsellinen nousem inen, m aailm an sota — siinä tauoden 1849 ohjelm an s is ä ltö --- V ärisistä u h la a jo punain en tasataalta", — sanotaan „Aeue Ahei=
niche Q citung" lehden jäähytaäisnum erossa to u lo lu u n 19 p. 1849. k o m m u n istiliito n le slu sto ira sto n taaati-
utuisessa m aalisk u u lta 1850, jonka A ia rj oli k irjo itta n u t, sanotaan lopuksi: «Los S a ls a n työntekijät e iv ä t tnoi p ä ä s tä ivaltaan eivätkä saada lu o lla etu jan sa toteutetuksi, käym ättä pitem m än VaEankumoukseEisen kehityksen lä- ioitse, n iin he tällä kertaa ainakin tietäfoät, että täm än o d o tettav issa oleVan toallankumouksellisen näytöksen cnsimäincn n äy tö s s a t t u u y h t e e n h e i b ä n o m a n l u o k k a n s a v ä l i t t ö m ä n A a n s k a s s a s a a - V u t c t u n V o i t o n k a n s s a , joka jo u d u tta a sitä suu
ressa m ä ä r ä s s ä --- . ¿öeibän ta iste lu h u u to n a a n tu lee olla: V a l l a n k u m o u s p y s y v ä k s i ! " S a m oin E ltarjin kirjoittam a m a in itu n yhdyskunnan V aati
m u s syyskuutta 1850 päättyy sanoihin: «keskusvirasto V aatii kaikkia liito n jäseniä m itä suurim p aan to im in taa n ju u ri nyt, jolloin olosuhteet o v a t n iin kireät, että uuden Vallankumouksen puhkeam inen ei Voi V iipyä kauan."
iEäm än käsityskannan m ukaisesti näemmckin S R arjin tä hän aikaan ilom ielin te rv e h tiv ä n jokaista sotaan Viit=
taaV aa sekaannusta, teoksessaan „Suokkataistelut"
näem m e hänen jo A anskaan nähden V a litta v a n ulkoVal
tojen sekautumisen p u u tetta turmiolliseksi VaEankumouk- sen asiaEe. $ ä n k irjo itta a: «tasaVaEaEa ci siis ollut m i
tä ä n kansaE ista V ihoEista, ei m itä än suuremm oisia r i s t i riito ja ulkoasioissa, jotka sy n n y ttä v ä t toimintakykyä, jou
d uttaV at VaEankumoukseEisia tapahtum ia, p ak o ttav a t ti- läpäisen haEituksen eteenpäin ta i h e ittä v ä t sen yli laid an --- . TasaV aEaEa ei oEut m itä ä n ulko n aista eikä sisäEistä V a sta rin ta a . S ite n se j o u t u u a s e e t t o - m a k s i". L a «AeV gork Tribune"-lchdcEe itäm aisesta kysymyksestä k irjo itta m issaa n kirjeissä hän osottaa V ain halveksim ista E n g la n n in liberalien siEoisiEe rauhanpy- rinnöiE e ja kertoo sisäEiseEä tyytyVäisyydeEä erä ä stä hei
näkuun 7 p ä iv ä n ä 1853 £ a lifa £ issa pidetystä su uresta
33 io lo u lse sta , jossa hänen hhtoä hstäteänsä ch artistijo h taja E rn e st S ones ali teahaam ielisiä teo staa n saanut toimeen häätölsen, „jo ia lehotti ian saa sotaan ja ju lis ti, että r a u = h a o n t i i o s n iin fa u a n lu in teah a u tta ei ole saatou»
te ttu ". Itäisi teuotta mhöhem min, h u h tiiu u n 10 h. 1855 hän iirjo itta a sillä teälin shnthneestä itäm aisesta sodasta, että täm ä sota „on shnnhttäteä ja sen sen tähthh shnnht»
tä ä tap ah tu m ia, jo tfa saateat fö h h älistöluoian lhlene»
teäfsi jälleen teallo ittam aan iesäiu u n ta iste lu ssa 1848 me»
netetht asemat eiiä a in o a sta a n A a n sla ssa , toaan foio lesli=E urohassa, E n g la n ti siihen lu ettu n a. — A a n sla ssa tähthh joiaisen uuden toallanium ouisen m h rsih n saada thöteäenluofia ennem m in ta i m höhem m in teoltaan, ja E n g la n n issa fehitthtoät asiat nopeasti samalle lannalle."
i ä s t ä näihh, iu in ia suuressa m äärässä teuosien 1792
— 1794 p e rin n ä isu slo teielä oli A ia r jin ajam isen teal»
lassa. S i t ä suurem m alla halteeisimisella hän h u h u u iin m a in itu ssa iirjeessään p a rla m e n ta risista tap ah tu m ista, ja iu ite n iin se oli sama SRarj, jo ia oli teuoden 1850 alus»
sa iirjo itta n u ls että „V arisin iöhhälistön teaatim uiset, m iiä li ne u lo ttu m a t p o rte a rillista tasate alta a loitorn»
rnalle, eiteät teoineet teuonna 1848 saada m u u ta m uotoa, lu in L u jen b u rg in sum um aisen", että A a n s la n thötoäen»
lu o lia ei ollut teielä sillä la n n a lla että se olisi teoinut löh»
t ä ä teallanium ouisellisen to im in n a n sisällhisen ja ainel»
set o m asta asem astaan, että se oli teielä lhlenem ätön to»
te u tta m a a n om aa teallanium oustansa, että teollisuusthö»
teäestön ta iste lu teollisuutta harsoittateaa p o rte a rilu n ta a te o sta a n A a n sla ssa , oli teosta osittainen tosiasia, jo ia ei helm iiu u n häiteien jälleen teoinut a n ta a teallanlum oul»
selle la n sa llista sisältöä". S a m u u tam ia lu u lau sia mhö»
hem m in hän sanoo sam oissa lirjo itu lsissa että manner»
m a a n järje sth sp u o lu eitten ju o n ittelu t eiteät teoi an ta a
3
a ih e tta u u te e n V alla n tu m o u tse e n , V a a n e ttä ne p ä u rv a s » to in o V at m ahdollisia a in o a s ta a n siitä sy y stä, „ e ttä olo»
jen p e r u s tu s o li h etie llise sti n iin io a rm a ja, m itä ta a n tu » tn u s ei tiedä, n iin p o r v a r i l l i n e n . S iih e n tilp is»
t y i v ä t f a if f i p o r v a r i l l i s t a ie h ith s tä e h fä ise v ä t ta a n tu » m u s y rity ts e t y h tä V a rm a a n lu in d e m o ira tie n t a i i l i siv eellin en s u u ttu m u s j a f ai ffi h en icV ät ju lis tu is e t" . h i s t o r i a on o s itta n u t, ettei liife p u la e itä sen a ih e u tta m a V a lla n tu m o u s , sota A ta r j o d o tti, V o in u t m u u tta a n ä itä hän en s a ttu V a s ti iu V a a m ia a n o lo ja siinä m ä ä rä s s ä , e ttä siitä olisi V o in u t shnthä th ö v ä e n iu o ia n lo p u llin e n V o itto .
g)htä te rä v ä s ti lu in A tarp oli hänen jy rtä s ti V astus»
tam asa B r o u d h o n j o ieV äällä 1848 esittänyt m urros»
ajan p o rv a rillisen luonteen, lpän firjo itta a h u h tiiu u n 29 p ä iv ä n ä „Dl e p r e s e n t a n t d u i g e u p l e"=lehdes»
lä : „Vuoden 1848 V allantum ous, taloudellinen vallan»
lu m o u s, on p o rv a rillisin , m itä Voi olla. S e on työpaja, lo n tto ri, talo u s, lassa — ru n o tto m im p ia asioita maail»
m a s s a --- . S u o to n ja V aihdon jä rje s tä m in e n , tuo»
tan n o n lisääm inen, m enetin ta rtu tta m in e n , talousosuus»
tu n tie n uusien m uotojen m äärääm in en — fa iffi täm ä ei soVi yhteen Vuoden 1793 m ielia lan tan ssa. Ateidän täy»
tyy jofo hy v ällä ta i pah an a suostua olem aan poroporVa»
re ita ". A lutta B roudhon V a stu sti p ä in v a s to in tu in A ta rj sota=aitomuisia, ollen tässä, jo s n iin tahdotaan sa»
noa, täydellinen „ p o ro p o rv a ri". A iin p ä hän ta iste li sosialististen V allanium ouisellisten yrityfsiä V a sta an , tu n n äm ä ioettiV at sodan ta i uliocsiotöen ris tir iid a n a v u lla saada totoiselle V allanium ouiselle V oim ia, £ ä n V a stu sti m ain itu ssa lehdessä n iitä m ielenosoitutsia, jo ita flu b it o liv a t järjestän eet to u io iu u n 15 p ä iv ä isi B u o lan puolesta ja jo tta p ä ä tty iv ä t siihen, että fansa tu n ie u tu i fa m a riin ja saattoi V astaV allantum outsellisen m ielialan
35 lc h itty m ä ä n h u ip p u u n sa . „ A tin ä en u s lo " , sanoo h ä n lir jo itta m is s a a n V a lla n lu m o u ls e n tu n n u s tu ls is s a , „ e ttä A a n s la le jo o tto m an a o n n e tto m a s ta lö y h ä lis tö n lysym yl- ie s tä , io fa ei V o in u t, ei ta h to n u t e iiä sa a n u t sietää lyl=
tä y s tä , olisi ly e n n y t V ä is tä m ä ä n r a tla is u a j a a n t a u t u m a a n so ta a n u lfo m a ib e n ia n s s a . A tin ä p id ä n sitäpaitsi talo u d ellisia lein o sa, jo s V a in osaam m e n iitä fä h ttä ä , y h tä te h o lla in a u llo V a lto s a V a s ta a n , lu i n l a i l l i a l o n=
V e n t i n s a le is a r ilu n n a n a rm e ijo ja , l u n ta a s a se ste ttu so sia lism iin liitty n y t V ä lity s on n o s t a v a l a i l l i © u ro p an p o r v a r i t jp ta lo n p o ja t m e itä V a s ta a n . S S altio lla on u lo s p ä in V o im ia a in o a s ta a n silä li, l u i n se Voi a m m e n ta a n iitä sisällisistä o lo is ta . 3 o s sisällinen e lä m ä ta lla a , n iin se lo e tta a tu r h a a n V a ilu tta a u lo s p ä in , £> elm iluun V a ffa n lu m o u lse n jä lle e n o li sisällinen ly sy m y s l a i l l i lai=
l e s s a --- h a b itu s o li ilm a n ra h o ja , h evosia, s o tila ita --- . k a u p p a huusi a p u a , ty ö n te lijä t o l i v a t ilm a n ty ö tä ; m e illä ei o llu t lu te n isiltäm m e V uosina 1789 ja 1793 45 m itj. la n s a ltis titu ls ia lä jissä m m e , j a m e puhuim = me so d a sta !"
l ä m ä n lir jo itu ls e n te h tä v iin ei l u u t u tu t l i a , V ro u d - h o nlo V ai A ta r j a r v o s te li o ile a m m in sodan o ta ls u tu n V a ilu tu ls e n V uoden 1848 V a lta n lu m o u lse e n A a n s la s s a . I ä s s ä on lyseessä a in o a s ta a n p rem issien V e rta ile m in e n . 3 a m ite n V ro u d h o n in l a n t a a a r v o s te tta n e c lin , ei V oida fie ttä ä h ä n e n sisältistä jo h d o n m u la isu u tta n sa . £ ä n to r ju t lu o ta n s a m itä jy r lim m in V uoden 1793 m u is to t. A lilla la n n a lla h ä n oti p a r la m e n ta ris m iin n ä h d e n ?
B ro u d h o n ia , „ n y ly a ila is e n a n a r l i s m i n isää" p itä v ä t m onet jy r lim p ä n ä yleisen ä ä n io ile u d e n lä y ttä m is e n toas»
tu s ta ja n a ja siis m y ö s lin a n l a r a n a sosialistien p arlam en * tä rise n to im in n a n v ih o llise n a . S ilm ä y s h än e n lir jo i- tu lsiin sa o so ttaa lu m m in lin , e ttä h än e n V a s tu s tu ls e n s a
