• Ei tuloksia

4.2. Jatkuva jakauma

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "4.2. Jatkuva jakauma"

Copied!
8
0
0

Kokoteksti

(1)

4.2. Jatkuva jakauma

(2)

Kasvatetaan koehenkilöiden määrää Luokkaväliä pienennetään

 Histogrammin pylväiden kokonaisala = 1

”todennäköisyysmassaa” yhden pinta-alayksikön verran

y = f(x) tiheysfunktio Ala = 1

(3)

Jatkuvan satunnaismuuttujan tiheysfunktio

Funktio f on jatkuvan satunnaismuuttujan x tiheysfunktio, jos 1) f(x)  0 x  R

2) f on jatkuva kaikkialla, paitsi ehkä ei äärellisen monessa kohdassa

3) Käyrän y = f(x) ja x-akselin väliin jäävän alueen pinta-ala = 1

Miten tutkitaan, onko funktio tiheysfunktio

Tutkitaan, täyttääkö funktio yllä olevat kolme vaatimusta

.

(4)

E.1. (t.301) E.1. (t.301)

Osoita, että f(x) = ½x (0  x  2) on tiheysfunktio

1) Selvästi f(x)  0, kun 0  x  2 2) Funktio on jatkuva

3) Käyrän y = f(x) ja x akselin väliin jäävä alue on kolmio:

2 1 1 2   A

joten ehto (3) toteutuu 1 2

1

½

x y

½  2 = 1

2 – 0 = 2

(5)

E.2.(t. 307a) E.2.(t. 307a)

Erään jatkuvan satunnaismuuttujan tiheysfunktio on 3 ) 2

(xaxf

välillä 0  x  3, muualla f(x) = 0 Määritä a.

Alan, jota rajoittavat x- ja y-akseli sekä suorat x = 3 ja y = ax + 2/3 oltava 1

2 3

3 ) 3 2

3 ( 2

 

  a

A )

3 3 4

2 (

3  

a 2

2 9 

a 1

2 2

9 a  

9 2 2 1

9

a

a

3 2/3

x y

3 – 0 = 3

3x+2/3

3

2

ax y

(6)

Tasainen jakauma

Kun aina samanpituisella alueella on sama todennäköisyys, on jakauma tasainen.

Merkitään x ~ Tas(a,b)

Tasaisen jakauman tiheysfunktio

on vakio sillä välillä [a,b], mille satunnaismuuttujan arvot voivat osua.

Tällä välillä on siis funktion arvot 1/(b - a) ts. f(x) = 1/(b - a) (ks. esimerkki 4, sivu 120)

E.3. Satunnaismuuttujan x arvot ovat jakaantuneet tasaisesti välille [2,6].

Mikä on tiheysfunktio?

f(x) = 1/(b - a)

= 1/(6 – 2)

= ¼ x  [2,6]

1 2 3 4 5 6

½ 1/4

x y

(7)

4.2.2. Tiheysfunktio ja todennäköisyys 4.2.2. Tiheysfunktio ja todennäköisyys

Todennäköisyys P(c  x  d) on sen alueen pinta-ala, jota rajoittavat käyrä y = f(x), x-akseli sekä suorat y = c ja y = d

E.4. (t. 302) Satunnaismuuttujan x tiheysfunktio on f(x) = 2x (0  x  1).E.4.

Millä todennäköisyydellä x on a) enintään ½ b) vähintään 0,6?

4 1 2

2 1 1 A

)  

a

½ 1 2

1

x y

2  ½ = 1

½ – 0 = ½

(8)

E.4. (t. 302) Satunnaismuuttujan x tiheysfunktio on f(x) = 2x (0  x  1).E.4.

Millä todennäköisyydellä x on b) vähintään 0,6?

64 , 0 4 , 2 0

2 2 , A 1

)    

b

Vastaus: a) P = ¼ b) P = 0,64 ½ 1

2 1

x y

2  1 = 2

1 - 0,6 = 0,4 2  0,6 = 1,2

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koska jonon (f k ) funktiot ovat jatkuvia välillä [a, b] ja tasainen suppeneminen säilyttää jatkuvuuden, niin myös rajafunktio f on jatkuva välillä [a, b]... Näin ollen

Riitt¨a¨a siis m¨a¨ar¨at¨a funktion arvot derivaatan nollakohdissa ja v¨alin p¨a¨atepisteiss¨a... Vastaavasti todistetaan

Piirrä vastaavat pisteet xy-koordinaatistoon ja päättele, minkätyyppinen x:n Ja y:n välinen riippuvuus voisi olla.. Suoran ympyräpohjaisen kartion sivujana on

Laske asteen kymmenesosan tarkkuudella se terävä kulma, jonka auringon säteet muodostavat maan p1nnan

(Kirjan esimerkki

Jos funktio on jatkuva suljetulla välillä [a, b], niin sillä on aina suurin ja pienin arvo tällä

Mitä arvoja saa digitaalinen signaali, kun A/D muuntimen inputissa arvot ovat välillä [-1V 1V] ja A/D-muunnin tekee 4-bittisiä kahden komplementti lukuja?.

Mitä arvoja saa digitaalinen signaali, kun A/D muuntimen inputissa arvot ovat välillä [-1V 1V] ja A/D-muunnin tekee 4-bittisiä kahden komplementti lukuja..