2.1.2. Rekursiivinen jono
Jono voidaan määritellä rekursiivisesti eli annetaan ensimmäinen termi (termit) ja sääntö, jolla seuraavat termit saadaan edellisistä.
E.4. Laske rekursiivisesti määritellyn lukujonon viisi ensimmäistä jäsentä, kun a1 = 4 ja an = 3an-1 – 5, kun n ≥ 2
Kirjan esimerkki 1, s. 52
2.2.1. Rajoitetut jonot
1. Alhaalta rajoitettu jono
Jono (an) on alhaalta rajoitettu, jos ∃ sellainen luku m, että ∀ n : an ≥ m
2. Ylhäältä rajoitettu jono
Jono (an) on ylhäältä rajoitettu, jos ∃ luku M, että ∀ n : an≤ M
3. Rajoitettu jono
Jono on rajoitettu, jos se on ylhäältä ja alhaalta rajoitettu
Katso esimerkit 1 & 2, kirja s. 86 - 87
2.2.2. Monotoniset jonot
Jono (an) on
kasvava, jos ∀ n : an+1≥ an
aidosti kasvava, jos ∀ n : an+1 > an aidosti vähenevä, jos ∀ n : an+1 < an vähenevä, jos ∀ n : an+1≤ an
Jono on monotoninen, jos se on kasvava tai vähenevä.
Jono on aidosti monotoninen, jos se on aidosti kasvava tai aidosti vähenevä.
Monotonisuuden tutkiminen
1) Monotonisuuden laatu tutkimalla peräkkäisten termien erotusta: Sievennä lauseketta an+1 - an . Jos erotus on positiivinen n:n arvosta riippumatta, niin jono on aidosti kasvava.
2) Monotonisuuden laatu tutkimalla peräkkäisten termien suhdetta: Sievennä lauseketta an+1 : an. Jos se on > 1 n:n arvosta riippumatta ja termit positiivisia, niin jono on aidosti kasvava
3) Monotonisuuden laatu tutkimalla jonoa vastaavaa jatkuvaa funktiota.
Korvaa lukujonon termin lausekkeessa n x:llä ja tutki näin saatua jatkuvan funktion monotonisuutta derivaatan avulla.
Jos funktion derivaatta on > 0 ∀ x, niin se on aidosti kasvava kaikilla kokonaislukuarvoillakin.
E.1. Osoita, että lukujono an = on kasvava.
TAPA1
TAPA 2
TAPA 3
+2 n
n