• Ei tuloksia

Arvostelu teoksesta Lucas Moodysson: Isän aika

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Arvostelu teoksesta Lucas Moodysson: Isän aika"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Arvio Maailmankirjat.net:issä

Lucas Moodysson: Isän aika | Maailmankirjat

Vihata ja rakastaa, paeta ja etsiä RIITTA VAISMAA

Jos romaanistaIsän aikaetsii Lukas Moodyssonin elokuvien piirteitä, voi varautua pe y- mykseen. Romaanissa ei oleFucking Åmålinliiku avaa her aisuu a, elokuvanKimpassa leppoisaa nostalgiaa,Lilja 4-everinrankkaa tarinaa taiMammutin sanomaa.Isän aikaon vaikeasti avautuvaa tajunnanvirtaa, jossa päähenkilö ja pääasiallinen kertoja Lucas, neli- kymppinen ruotsalaismies, piehtaroi ahdistuneena itsensä ympärillä.Lilja 4-everinmaise- mat tosin häivähtävät pari kertaa, ja lapsiprostituutio on eräs romaanin monista kertojaa piinaavista teemoista.

Kertojan lapsuus ja vanhempien tuolloinen elämä vii aa samantapaiseen elämänmuotoon kuin nähtiin elokuvassaKimpassa. Siihen seesteinen aika Lucaksen elämässä si en pää yi- kin. Vanhemmat erosivat, isä alkoholisoitui ja sulki pojalta kotinsa. Isän ajan sysää liikkeelle isän kuolema. Lucas yri ää kirjoi aa elokuvakäsikirjoitusta, si emmin myös useita kirjo- ja milloin mistäkin mieltä kiihdy ävästä aiheesta. Mikään ei ota onnistuakseen, ja syy on aina isän.

Lucas vihaa isäänsä, loppupuolella sekä vihaa e ä rakastaa. Hän etsii isäänsä ja pakenee tätä. Elämän kipupisteitä pyritään selvi ämään traditiotietoisesti matkalla, joskin Lucak- sen liikkuminen on lähes pakonomaista pakenemista. Isästä eroon Lucas pyrkii hyvin kon- kree isesti: hän tuhlaa matkoihinsa isän asunnon myynnistä saamansa rahat.

Isä oli matemaatikko, joka tutki nollan olemusta. Hänen hypoteesinsa oli, e ei nollaa ole olemassa vaan kaikesta jää jotakin jäljelle. Lucas ei ymmärrä isän jälkeensä jä ämistä pa- pereista mitään. Yliopiston matematiikan laitokselta löytyy pojan yllätykseksi ymmärrystä isän tutkimuksille ja jopa elämälle. Laitos saa pojasta riesan, joka soi aa maanisesti paperit hakeneen tutkijan perään. Toinenkin isän etsinnän paikka saa Lucaksen vaivoikseen, kun isän ruumiinavauksen tehnyt patologi saa neuroo isia soi oja soi ojen perään.

Isän kuolema saa Lucaksen etsimään tietoja kuolemasta ja kuolemista. Hän selaa maanises- ti netin kuolemaan lii yviä sivustoja ja niiden usein makaabereja sisältöjä. Kesken jäävän elokuvakäsikirjoituksen aiheena on kuollut Marilyn Monroe. Alkuperäisteoksen nimenDö- den & co.olisi saanut jä ää suomentama a tai kääntää sanasta sanaan.

Isän aikaon äärimmäisen sirpaleinen, jopa siihen mi aan, e ä lukeminen on hankalaa. Rat- kaisu kyllä kuvaa onnistuneesti ne iaikaa, ja Lucaksen elämän sisällöt ovatkin suuressa määrin virtuaalisia. Shakkia pelataan tiuhaan. Vastustajat ovat virtuaalisia, kun isää ei vas- tapelaajaksi enää ole. Vain nimimerkkeinä olemassa olevat vastapelaajat korostavat oival- tavasti päähenkilön suunnatonta yksinäisyy ä. Virtuaalihenkilöitä on monia muitakin – paremminkin: muita ei juuri ole.

1

(2)

Lucaksella on ollut yksi rakaste u.Isän ajassaon paljon puhe a, joka on suunna u mene- tetylle M:lle. Menetys linki yy sarjaan päähenkilön epäonnistumisia. Lucas kertaa kertaa- masta päästyään sitä, miten hän omaa tyhmyy ään on joutunut eroon rakastetustaan. M:n voi tulkita olevan myös mielikuvituksen tuote a tai virtuaalinen kuten M:n kuviteltu es- panjalainen olinpaikkakin. Loppupuolella M. saa tosin puheenvuoron, mu a se ei tunnu sopivan kokonaisuuteen vaan korostaa lopun ristiriitaista positiivisuu a.

Lucaksen mielenterveys ja todellisuudentaju ovat pahasti horjahtaneet. Kun vielä henkilöt, erityisesti isä kuolemansa jälkeen, saavat outoja olomuotoja, jalat ovat tukevasti ilmassa.

Yliluonnollisuuteen lii yvät myös puhe Jumalalle ja Äiti Teresalle. Jumala ei esiinny Moo- dyssonin teoksissa ensimmäistä kertaa. Hänen elokuvissaan on uskonnollisia sävyjä, ja hän itse sanooSuomen Kuvalehdenhaasta elussa (17.4.2009), e ä ne kaikki ovat keskustelua Ju- malan kanssa.

Isän ajanlopun auvoisuus tuntuu naiivilta eikä oikein istu kokonaisuuteen. Isä saa uusissa olomuodoissaan vihdoin isän roolin poikansa opastajana ja eräänlaisena suojelijana. Rakas- te u M. pannaan samantapaiseen osaan puhumaan sekavalle päähenkilölle järkeä. Moo- dysson pyrkii myös elokuvissaan onnelliseen loppuun. Hän sanoo em. haasta elussa, e ä onnellinen loppu on valonpilkahdus pimeimmällä hetkellä. __

Isän ajassaon myös aforistisia runoja, joiden merkitys aukeaa vaikeasti. Kaipa niillä alle- viivataan lopun valonpilkahduksia. Moodysson (1969) on elokuvaohjaaja, käsikirjoi aja ja kirjailija, joka debytoi runokokoelmalla 17-vuotiaana. Moodyssonin kirjalliseen tuotan- toon kuuluu kuusi runokokoelmaa ja kaksi romaania. Suomeksi on aiemmin ilmestynyt proosarunokokoelmaMitä minä täällä teen?(Like 2003).

Lukas Moodysson:Isän aika(Döden & Co.). Suom. Jonna Joski . Like 2011. 299 s.

2

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Isät toivat kirjoituksissaan esille sitä kuinka he kokivat pärjänneensä lapsen tai lastensa kanssa kotona paremmin kuin mitä olivat alun perin edes ajatelleet.. ”Näkee ja oppii

Yksi kirja Iltasatuja / Pikku Anu siivoaa (2) on poikkeuksellinen siten, että kertomuksen kehyksenä on isän ja lapsen yhteinen iltasatuhetki, jolloin isä kertoo iltasaduksi lapselle

Molemmissa esimerkkitapauksissa kuvastuu vaatimus siitä, että äidin olisi rajoitettava isän toimintaa. Nimenomaan epäonnistuminen isän käytöksen rajaamisessa

Vielä keskiajalla nautintaosuuk- sia myytiin taloista irrallaan niin, että niiden koko määriteltiin veroluvun mutta kauppahinta käyvän hinnan mukaan. Kun Lucas Olofsson

että hänen elämässään on jälleen tapahtumassa jyrkkä muutos. Hänen on jätettävä papila. Käinkö lyhyttä on kaikki? Vain suven muutama ihana viikko ja sitten -

Mutta isä on sitä mieltä, että ellei hän saa yrittää, hänen mielensä tulee pahaksi ja se on vielä epäterveellisempää.. Niinpä hän kuun vaihteessa tulee isän kanssa

Arvioimme tässä kirjoituksessa suomalaisesta talouspolitiikasta käytyä keskustelua retoriikan näkökulmasta: kiinnitämme erityisesti huomio- ta talouspolitiikan dualistiseen

Cosgrove  lukee  Patinirin  yhdessä  Lucas  Cranachin  ja  Albrecht  Altdorferin  kanssa  maailmanmaiseman  ensimmäisiin  kuvaajiin  1500-luvun  alun