KORKEAN RAKENTAMISEN VISIO

(1)

KORKEAN RAKENTAMISEN VISIO

JYVÄSKYLÄ

ARKKITEHTITOIMISTO KARIN KROKFORS OY ARKKITEHTITOIMISTO SAMI VIKSTRÖM OY

(2)

misen mahdollisuuksia kaupungin arvokkaat ominaispiirteet huomioiden. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota mm alueen kaupunkirakenteen historiaan ja sen kerroksellisuuteen, topografiaan, valaistusolosuhteisiin ja maisemarakenteisiin.

Työssä on tutkittu myös asumisen ja työskentelyn (toimi- ja liiketilat) nivoutumista toisiinsa, sekä näiden mahdollisuuksia elävöittää katutilaa.

Suunnitelmassa on havaittavissa kaksi pääteemaa:

• Korkea rakentaminen ydinkeskustan kortteleiden keskel- lä, keskustaa elävöittävänä ja toimintoja monipuolistavana mahdollisuutena

• Korkea rakentaminen keskustan reuna-alueilla ja katutilas- sa, tärkeitä kaupunkitilallisia siirtymäkohtia ja sisäänkäynti- paikkoja korostavana ja orientoitumista helpottavana tekijä- nä

Kaupallisen keskustan kortteleiden toiminnallinen kehittä- minen

Olennainen osa Jyväskylän keskustan identiteettiä on moni- puolisena kaupunkilaisten kohtaamis- ja oleskelutilana toimi- va Kauppakatu ja sen ympäristö. Kauppakadun lähiympäristö ja sen varrelta avautuvat näkymälinjat on edelleen tietoisesti haluttu pitää vapaana korkeasta rakentamisesta, sillä olennainen osa tämän alueen viehättävyyttä on sen sopusuhtainen mittakaava sekä selkeästi hahmottuvat katu- ja aukiotilat.

Kauppakatua ympäröivät korttelit sen sijaan jäävät nykyään kulkuyhteyksiltään epämääräisiksi ja pääosin yksipuolisik- si kaupallisiksi tiloiksi. Toiminnallinen monipuolistaminen ja merkittävä asumisen lisääminen alueella on suotavaa ja mahdollista, mutta se edellyttää selkeämpää hierarkiaa rakennusten välisissä ulkotiloissa sekä uusien, toimivampien kulkuyhteyksien avaamista niiden välille.

säkorttelimaailma, jota on haluttu vahvistaa ja selkeyttää sekä tehdä siitä korttelista toiseen jatkuva. Kortteleiden sisä- osien aktivoimiseksi suunnitelmassa on ideoitu uusi kortteli- keskustoja yhdistävä kevyen liikenteen verkosto, jota katetut kauppakäytävät ja niiden mahdollistamat uudet kaupalliset palvelut tuovat entistä selkeämmin kaupunkitilassa esille. Ta- voitteena on myös kehittää nykyistä selkeämpi jalankulkuyh- teys matkakeskukselta kävelykeskustaan.

Kilpisenkadun ja Väinönkadun väliin jäävän kaupallisen keskustan alueella korkeaa rakentamista on ensisijaisesti tutkittu keinona aktivoida korttelien sisäosia, helpottaa niis- sä orientoitumista ja kehittää näitä alueita toiminnoiltaan monipuolisemmiksi. Tälle alueelle on kehitetty porrastuva tornitalotyyppi, ”zikkurat”. ”Zikkuratit” ovat hybridiraken- nuksia, joiden muoto ja massoittelu juontuu eri toimintojen sijoittumisesta rakennuksen sisällä. Liike -ja toimitilat sijoittuvat julkisimpiin alimpiin kerroksiin, missä runkosyvyyttä ja muuntojoustavuutta tarvitaan eniten. Asuintilat taas on sijoitettu ylempiin kerroksiin vapaampien näkymien äärelle ja kapeampaan rakennusrunkoon, joka tuottaa valoisampia ja laadukkaampia asuntoratkaisuja. Välittömästi palveluiden äärelle sijoitettu asuminen palvelee erityisesti ikääntyvien tarpeita.

Ruutukaavakortteleiden katukorkeus ja katutilan luonne on haluttu pitää hahmoltaan nykyisen kaltaisena. Siksi lisäraken- taminen on siirretty kortteleiden sisään korkeampana raken- tamisena. Korkeudestaan huolimatta porrastuvat tornitalot eivät kaupallisen keskustan pääkaduilla erotu häiritsevästi kaupunkikuvassa. Ne tulevat esille vasta kauempaa havain- noituina, sopusuhtaisena ja täydentävänä osana koko kaupungin siluettia. Rakennusten korkeudet on säädetty myös suureen maisemaan sopeutuviksi siten, että ne eivät ylitä taustansa, harjun, lakikorkeuksia.

1. Sisäkorttelimaailma ja korkean rakentamisen si- joittuminen korttelien ytimiin.

Kauppakatu

Vapaudenkatu

Asemakatu

(3)

KORKEAN RAKENTAMISEN VISIO / JYVÄSKYLÄ / 15-02-2019 / ARKKITEHTITOIMISTO KARIN KROKFORS OY & ARKKITEHTITOIMISTO SAMI VIKSTRÖM OY 3 Ruutukaavakeskustan reuna-alueiden jäsentäminen ja

olennaisten sisäänkäyntikohtien korostaminen

Väinönkadun ja Kalevankadun välisellä alueella on nähty mahdollisuuksia tuoda korkea rakentaminen myös näkyvästi katutilaan. Näin on erityisesti verrattain leveän Vapauden- kadun sekä Kalevankadun varrella. Väinönkadun ja Kalevan- kadun välisellä lohkolla sijaitsee myös valtaosa ympäristön laitospysäköinnistä. Nykyjärjestelyillä pysäköintilaitokset muodostavat kaupunkikuvassa erittäin isoja ja näkyviä myk- kiä kohtia. Visiosuunnitelmassa pysäköinti integroidaan tar- vittaessa korttelialueiden sisälle, jolloin julkisemmalle katu- tilalle avautuu enemmän mahdollisuuksia muodostaa elävää kaupunkia.

Erityisesti tiiviin ruutukaavakeskustan ja avoimempien, asu- mispainotteisten korttelialueiden merkittävässä rajakohdas- sa sijaitseva Kalevankatu on nykyään luonteeltaan epämää- räinen: sitä reunustaa kooltaan ja käyttötarkoitukseltaan sekalainen joukko rakennuksia, joilla on kaikilla hyvin erilai- nen suhde kadunreunaan. Pysäköinti eri muodoissaan hallit- see tässäkin kohdin liiaksi kaupunkikuvaa (Kolmikulman py- säköintilaitos, kaupungin yleinen pysäköintialue).

Visiosuunnitelmassa Kalevankadulle annetaan kokonaisuu- dessaan urbaanimpi, bulevardimaisempi ilme. Kalevankadul- la korkea rakentaminen tuodaan selkeästi esille katutilassa.

Kadulle luodaan selkeitä näkymällisiä päätepisteitä sekä sen kaakkois- että luoteispäässä.

Ajallisten kerrostumien kunnioittaminen ja selkiyttäminen Alueella on korttelirakenteessa paljon rakennus- ja kulttuu- rihistoriallisesti arvokkaita pienimittakaavaisia rakennuksia, usein kulmakohdissa, joissa myöhemmät huomattavas- ti massiivisemmat rakennushankkeet on rakennettu varsin lähelle niitä tai suoraan kiinni (Asemakatu 6, Vapaudenkatu 60, Hannikaisenkatu 39, Kauppakatu 30). Tällaisissa kohdissa,

”murretuissa kulmissa”, on suunnitelmassa pyritty uusilla jär- jestelyillä selkiyttämään arvokkaan rakennuksen roolia kaupunkitilassa ja antamaan sitä ympäröiville ulkotiloille uusia merkityksiä ( ks esim Jyväskylän työväentalo)

Uudisrakentamisen kokonaiskerrosalat toiminnoittain:

Asumista 91 340 kem2 Liiketilaa 65 220 kem2 Toimitilaa 79 400 kem2

Kerrosalaa yhteensä: (ei sisällä uusia pysäköintilaitoksia) 235 960 kem2

3. ”Murretut kulmat” – arvorakennusten esiin nostaminen

2. Kalevankadun bulevardisointi ja korkea ra- kentaminen näkymälinjojen päätepisteinä

Kalevankatu

(4)

XII

VI X

V

X XIII

XII

VIII

4500 1680

VI

V II

IV II

IV

IV VI XI

VII VI

VI

VI IX

2 0 7 0 0

5 600

2 300

7 400

8 500

Veturi tallintori

Asem apuis

Vaihdekuja

Eskils tunan au

kio isto Pu

tu ka

Yrjön

katu

Opistokuja

Puistotori

Vapaudenkatu

Yrjönkatu

Ilmarisenkatu isto Pu

tu ka

Kalevankatu

Yliopistonkatu

Urh onkatu

Vapaudenkatu

Väinönkatu

Kauppakatu MaakunnankujaKauppalaiskuja

Kauppalaispiha

Asemakatu

Yliopistonkatu

Hannikaisenkatu

Väinönkatu

Vapaudenkatu

Asemakatu

Hannikaisenkatu Kauppakatu

Asemakatu

Kilpisenkatu

Kauppakatu

Telefoonikuja

Asem a-aukio

Hannikaisenkatu Vapaudenkatu

Palop.

Kirkko

Vet ma

4565

IV

11600 7300

VIII IV

XVI XI

VI

VI IV

VIII VI

IV

IV VIII

IV

V VI

V

VII X

X

VII

VIII

I

VII VII

I PYSÄKÖINTILAITOS

AK

II V

VI

II 7660 6830

(~50 000) V

1200

VI

V

12500

II III

I KATETTU KUJA /

SISÄYHTEYS

I

I I V

III AK VII IX

TOIM IV

IV IV

AK XII

AK VI III

III AK VIII

VII

VI

AK IV

IV

VI

VIII KANSIPIHA

TORI

PYSÄKÖINTI- LAITOS

I

TOIM VI

AK VI 11 150

2980

546

7930 II

4920 IX 3920 3920

X

6360

3650

VI VI

2980

5190

10 750

4540

3150

2240 9600

1 6 8 5 0 7470 3200

4290

KANSIPIHA, ALLA P-LAITOS 950 M2

KANSIPIHA

V

VII VII

1 9 1 2 0

1 0 9 1 0

1 6 9 6 0 1 0 6 7 0

1980 1 6 9 7 0

TASKUPUISTO

YHTEIS- PIHA KÄVELYKATU

KÄVELYKATU

AUKIO

PORTTI- KÄY- TÄVÄ

PUISTO

PYSÄKÖINTILAITOS

AK VI

4 5 2 0 0 1 8 2 0 0

VI IV VI

VI VI

V VI

V

IV

4 4 8 0 0

1:1000

(5)

KORKEAN RAKENTAMISEN VISIO / JYVÄSKYLÄ / 15-02-2019 / ARKKITEHTITOIMISTO KARIN KROKFORS OY & ARKKITEHTITOIMISTO SAMI VIKSTRÖM OY 5

Opistoku ja

P uis to to ri

Ilmarisenkatu

K a le va n ka tu

AK VII TOIM IV

IV AK XII

AK VI

III

III AK VIII

VII

VI

AK IV

IV

VI

546

2980

7930 II

4920 6360

V

10 910

KOHDE 1 KALEVANKATU 10

- Kerrosala n 10 910 kem2

- Asuinkerrosalaa n 8060 kem2 - Liiketilaa n 700 kem2

- Toimitilaa n 2150 kem2

Kalevankatu 10:n tontti tarjoaa mahdollisuuden sekä korttelin sisäiselle täydennysrakentamiselle että kadun reunaan

rakennettavalle liike-,toimitila- ja asuinrakentamisen hybridille.

Tässä tapauksessa korkea rakentaminen keskittyy kadun varteen. Tällä tavoin muutetaan Kalevankadun ilmettä

tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetuksi bulevardiksi. Liike- ja toimitilojen muodostamasta podestista nousevien

asuinkerrostalojen massat korottuvat asteittain Kalevankadun ja Puistokadun risteyksen suuntaan, huomioiden vastapäisen uuden tornitalon skaala. Korttelin sisäinen

täydennysrakentaminen sitä vastoin on pihatilojen koosta johtuen syytä pitää maltillisena: ahdasta yleisvaikutelmaa välttäen korttelin keskelle sijoitettu pistetalo on pidetty saman korkuisena kuin olevat naapurirakennukset. Korttelin sisällä ulkotilat ovat yksityisiä taloyhtiöiden pihoja.

Kalevankadun ja Ilmarisenkadun kulmaus jätetään

rakentamatta, sillä se tarjoaa luontevan paikan jukiselle,

pienelle liiketilojen /kahvilan / ravintolan elävöittämälle kulma- aukiolle.

ASUMINEN TOIMITILOJA LIIKETILOJA

(6)

XI

VI

I

AK

a le va n ka tu

Vapaudenkatu

K a le va n ka tu

I I V

III AK VII IV KANSIPIHA VI

TOIM VI 11 150

7930

4920 IX

3920

5190 4290

KANSIPIHA V

VII

19 120

TASKUPUISTO

YHTEIS- PIHA

PYSÄKÖINTILAITOS

KOHDE 2 KALEVANKADUN PYSÄKÖINTIALUE

- Kerrosala n 11 150 kem2

- Asuinkerrosalaa n 10 700 kem2

- Liiketilaa Kalevankadun varrella n 450 kem2

Rakennukset muodostavat yhtenäisen, Kalevankatua

jäsentävän rintaman ja katutilaa toiminnoillaan elävöittävän katutason kerroksen. Lounaisten pihatilojen suuntaan

rakennusmassat muodostavat vapaamman, polveilevamman ja puistomaiseen pihakokonaisuuteen soveltuvan kokonaisuuden.

Myös naapurikiinteistöjen pihatiloja täydennysrakentaminen parantaa muodostamalla autoliikenteen melulta suojaavan puskurin Kalevankadun suuntaan. Matalat 1-3- kerroksiset väliosat säilyttävät riittävästi pitkiä näkymiä olevista lounaisista asuinkiinteistöistä koillisen suuntaan. Liiketilat sijoittuvat

pääosin näiden matalien väliosien 1. kerrokseen.

Kalevankadun ja Vapudenkadun kulmaukseen sijoitettu

korkein, tornimainen rakennusmassa jäsentää nykytilassaan hieman hajanaiseksi jäävää risteysaluetta. Samalla torni jättää kuitenkin vastapäiselle asemakaavalla suojellulle

rakennukselle riittävästi tilaa ja näkyvyyttä. Torni ja sen

lounaisnaapuri rajaavat Vapudenkadun varrelle taskupuiston.

ASUMINEN LIIKETILOJA

1:800

(7)

VI

I

Vapaudenkatu Ilmarisenkatu

Kirk ko

K a le va n ka tu

I I V

III AK VII IV

VI

AK IV

IV

VI

VIII

TOIM VI

AK VI 7930

4920

3650

VI

2980 5190

4540

KANSIPIHA

V

16 960

PYSÄKÖINTILAITOS

AK VI

KOHDE 3 SCANDIC - HOTELLI JA SEN PYSÄKÖINTIALUE

- Kerrosala n 16 940 kem2

- Asuinkerrosalaa n 12 430 kem2 - Liiketilaa n 600 kem2

- Toimitilaa n 3310 kem2 - Pysäköintitilat 600 kem2

Kalevankadun koillispuolella sijaitsevat asuinkorttelit ovat ulkotiloiltaan hajanaisia ja autopaikkavaltaisia: ne sietävät ja kaipaavat pihatilojen hierarkiaa selkeyttävää, tiivistävää täydennysrakentamista.

Scandic - hotellin pysäköintialuetta hyödynnetään asuinrakentamiseen sijoittamalla massat siten, että korttelialueen reunoille muodostuu

pienempiä ja luonteeltaan intiimimpiä, keskellä aluetta sijaitsevalle ja hieman julkisemmalle aukiolle epäsuorasti avautuvia pihatiloja. Korkea rakentaminen on painottunut korttelin keskiosaan. Mittakaava madaltuu portaittain Ilmarisenkadun suuntaan, missä halutaan säilyttää oleva rakentamisen mittakaava ja Kankaalle johdatteleva epämuodollisemman puistokadun luonne.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on käyttää itse hotellirakennuksen viemä alue tehokkaammin asuin - ja toimitiloina. Tällöin rakentaminen

rajattaisiin tiiviimmin kiinni Kalevankatuun kaupunkikuvallista ilmettä eheyttävällä tavalla.

PYSÄKÖINTI ASUMISTA LIIKETILOJA 1.

KERROKSESSA TOIMITILAA 1. VAIHE

3. VAIHE:

HOTELLIN KORVAAVAT UUDISRAKENNUKSET 2. VAIHE

(8)

XVI

XI

Ve turi tall into ri

Vapaudenkatu

I

TORI

AK VI

10 750

TASKUPUISTO 4540

PUISTO

PYSÄKÖINTILAITOS

KOHDE 4 SHELL VETURIN ALUE

- Kerrosala n 10 750 kem2 - Liiketilaa n 500 kem2 - Toimitilaa n 10 250 kem2

Shell Veturin alue muodostaa näkymällisesti tärkeän päätepisteen Kalevankadulle. Se on myös tärkeä kohta Tourulasta Matkakeskukselle suuntautuvan kevyen liikenteen varrella. Nykyään alue on liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti sekava.

Shellin alue tarjoaa tarkastelualueen ainoan paikan vapaasti ja itsenäisesti kaupunkikuvassa näyttäytyvälle veistokselliselle maamerkkirakennukselle, joka toimii täydentävänä vastaparina Lutakon puolella sijaitsevalle Innova- tornille. Poikkeuksellisen näkyvänä osana

Jyväskylän keskustan julkisinta sisäänkäyntialuetta se edellyttää rakennuksen arkkitehtoniselta ilmeeltä

poikkeuksellisen vahvaa identiteettiä sekä laadukasta suunnittelua ja toteutusta.

Uudisrakennuksen sijoittelu ja muoto jäsentää

ympärilleen kaksi hyvin eri luonteista kaupunkitilaa:

Matkakeskuksen sisäänkäynnin suuntaan avautuvan torin sekä koillisten asuinkortteleiden suuntaan

sijoittuvan, pihatilojen jatkeena toimivan

kaupunkipuiston. Rakennuksen 1. kerroksen liiketilat

avautuvat torin ja kadun suuntaan.

(9)

VI IV

VIII VI

IV

IV VIII

IV

V VI

VIII

I

PYSÄKÖINTILAITOS

AK

U rh on ka

tu

Vapaudenkatu

V ä in ö n ka tu

KANSIPIHA 3920

16 850 7470 3200

4290

KANSIPIHA,

ALLA P-LAITOS 950 M2

VII

19 120

10 670

TASKUPUISTO KÄVELYKATU

KÄVELYKATU

AUKIO

KOHDE 5 KAUPPAKULMA

- Kerrosala n 27 520 kem2

- Asuinkerrosalaa n 14 900 kem2 - Liiketilaa n 1000 kem2

- Toimitilaa n 3200 kem2 - Pysäköintitilat 8420 m2

Tavoitteena on toiminnallisesti sekoittunut ja ulkotilojen käytön osalta monipuolinen korttelirakenne. Uuteen umpikortteliin sisältyy pääasiallisesti asuin- ja liiketiloja, mutta kadunkulmissa sijaitseviin tornimaisiin osuuksiin on suuremman runkosyvyyden ansiosta mahdollista sijoittaa myös toimitiloja. Maantason kerroksia on mahdollista aktivoida liike- ja yhteistiloilla olevien katujen varrella, mutta myös muodostuvien uusien korttelin sisäisten kävelykatujen sekä aukioiden varrella. Korttelin sisäiset liikennereitit tukevat kokonaisideaa luoda uusi autoton kulkureitti ja ulkotilojen sarja asemanseudulta Arenaukiolle.

Korkea rakentaminen on sijoitettu uuden umpikorttelin ulkonurkkiin.

Keskitetty pysäköinti sijoitetaan keskelle korttelirakennetta, jolloin sen kaupunkikuvalliset vaikutukset on helpommin hallittavissa. Pysäköintilaitos on tulevaisuudessa

yksityisautoilussa tapahtuvien muutosten myötä muutettavissa liike- ja toimitiloiksi.

Rakentaminen vaiheistetaan siten, että toteutus käynnistyy rakentamattomilta pysäköintialueilta ja myöhemmissä

vaiheissa etenee purettavan kiinteistön alueelle.

1. VAIHE 2. VAIHE 3. VAIHE 4. VAIHE JULKISET

ULKOTILAT

YKSITYISET ULKOTILAT

LIIKETILOJA

(10)

X

V VI

5 600

2 300

Kauppakatu M a a ku n n a n ku ja K a u p p a la is ku ja

Kauppalaispiha

A se m a ka tu

I

KOHDE 6 Torikeskus

- Kerrosala n 5 700 kem2

- Asuinkerrosalaa n 2200 kem2 - Liiketilaa n 1000 kem2

- Toimitilaa n 1500 kem2

Kauppalaispihan pääte on nykyisellään kaupunkikuvaltaan jäsentymätön, johtuen kansipihan korkoeroista ja

huoltojärjestelyistä. Torimainen tila kilpailee myös tarpeettomasti kauppatorin ja Aren aukion kanssa

kaupunkirakenteessa. Ostoskujien risteykseen on esitetty hybriditornia, joka toimii päätepisteenä Telefoonikujan ja Kauppalaispihan muodostamalle akselille. Torni linkittyy ympäröivään kauppakeskusrakenteeseen lasikattoisin ostoskäytävin.

Hierarkiaa korttelin sisämaailman ja ympäröivän ruutukaavan välillä vahvistetaan rajaamalla Kauppalaispiha Asemakadusta pienellä kioski- tai paviljonkirakennuksella. Kauppalaispihan luonnetta kehitetään intiimimmäksi terassien ympäröimäksi puistobulevardiksi.

ASUMINEN TOIMITILA LIIKETILA

(11)

XII

VI

VI IX

20 700

A se m a ka tu Yliopistonkatu

Kauppakatu Telefoonikuja

V VI

IV

KOHDE 7 Jyväskeskus

- Kerrosala n 20 700 kem2 - Asuinkerrosalaa n 4600 kem2 - Liiketilaa n 14000 kem2

- Toimitilaa n 2100 kem2

Jyväskeskusta kehitetään monipuoliseksi asumista ja palveluita yhdistäväksi kokonaisuudeksi. Kauppakatua ja Asemakatua reunustavien rakennusmassojen sisäänsä sulkema hybridi-zikkurat nousee porrastetusti kohti korttelin keskustaa.

Uusi lasikatteinen ostoskuja tuo valoa syvään

rakennusmassaan ja yhdistää sen luontevaksi osaksi liikekeskustan reitistöä. Kuja jakaa rakennuksen myös erisyvyisiin runko-osiin, joihin vaihtelevat toiminnot voivat sijoittua.

Yhteyksiä Kauppalaispihan suunnalta vahvistetaan ja Telefonikujan luonnetta kehitetään viihtyisämmäksi järjestelemällä pysäköintiratkaisuja ja huoltoyhteyksiä

uudestaan. Sisäänkäyntejä Forumin ja kompassin puolelta korostetaan suojellut julkisivut huomioon ottaen.

ASUMINEN

TOIMITILA / ASUMINEN LIIKETILA / VIIHDEKESKUS KATETTU KUJA

OLEVA RAKENNUS

(12)

XIII XI VII

Kauppakatu

A se m a ka tu

K ilp is e n ka tu

6830

(~50 000) V

1200

KATETTU KUJA / SISÄYHTEYS

VI IV

VI

VI VI

V VI

V

IV

KOHDE 8 Kortteli 9

- Kerrosala n 44 800 kem2 - Asuinkerrosalaa n 7600 kem2 - Liiketilaa n 28 000 kem2 - Toimitilaa n 9200 kem2

Forumin kauppakeskuskokonaisuus tukee jo nykyisellään ehdotettua kortteleiden sisämaailmoja yhdistävää reitistöä, mutta on kokonaisuutena hajanainen ja reunoiltaan epämääräinen. Luomalla uusi yhteys Kirkkopuiston suunnalta, parannettaisiin kokonaisuuden saavutettavuutta ja helpotettaisiin sen vaiheittaista kehittämistä hybridikorttelina.

Porrastetusti rinteessä laskeva rakennusmassa sietäisi kauttaaltaan kerrosluvun kasvattamisen, ja yhtenäisemmän kaupallisen jalustan päälle voisi tuoda asuin- ja toimitiloja.

Korttelin keskiosassa nouseva torni toimisi päätepisteenä Asema-aukiolle ja voisi tarjota näköalapaikan kaupallisten palveluiden läheisyyteen.

1. Lähtötilanne, Forumin sisäyhteys Kauppakadun ja Vapaudenkadun välillä

2. Uusi yhteys Kirkkopuistolta 3. Kadunvarsien kehittäminen vaiheittain yhtenäisemmäksi, korttelimaiseksi kokonaisuudeksi

4. Keskusaukio ja torni, asema- aukion päätepiste

5. Yhteys Miltonille, mahdollinen täydennysrakentaminen

6. Toimintojen sekoittuminen

NÄKÖALAPAIKKA

(13)

XII

VI

V

V II

IV II

2 300

7 400

8 500

V ä in ö n ka tu

Kauppakatu

Vapaudenkatu

A se m a ka tu

VI 7660

I 18 200

KOHDE 9 "Karjalanpuvun" tontti

- Kerrosala n 18 200 kem2 - Asuinkerrosalaa n 4800 kem2 - Liiketilaa n 6900 kem2

- Toimitilaa n 6500 kem2

Purettavan tehdasrakennuksen vapauttama tila jäsennellään pienten aukioiden rytmittämäksi reitiksi, joka jatkaa kortteleiden sisämaailmojen sarjaa, yhdistyen pohjoisessa

Kauppalaiskujaan sekä etelässä Vapaudenkadun

uudisrakennusten muodostamaan porttiin. Terassoituvat rakennusmassat mahdollistavat valon saannin, näkymien

säilymisen ja eri toimintojen nivoutumisen kaupunkikuvallisesti kestävällä tavalla. Korttelien ulkoreunat mukailevat nykyistä kävelykeskustan mittakaavaa ja korttelin keskelle sijoittuva terassitorni hahmottuu lähinnä etäältä tarkasteltuna tai aivan sen juurelta.

Korttelin pohjois- ja eteläkulmissa sijaitsevat suojellut arvorakennukset ovat nostettu esiin kaupunkirakenteessa

"murrettuina kulmina". Rakennusten ja korttelien väliin jää näin kaupunkikuvallisesti kiinnostavia taskuja ja oikopolkuja joille voidaan luoda oma luonteensa taiteen ja istutusten avulla.

Aallon työväentaloon lounaassa liittyvä rakennus on esitetty korvattavaksi kompaktimmalla liike-/toimitilarakennuksella.

(14)

VI

X

4500 1680

VI

IV

IV VI

8 500

V ä in ö n ka tu

Vapaudenkatu

A se m a ka tu

Hannikaisenkatu se m a ka tu

IV

11600 7300

VIII IV

V VI

II 7660

VI

V

12500

II III

45 200

KOHDE 11 Posti ja Aleksandra

- Kerrosala n 45 200 kem2

- Asuinkerrosalaa n 10 600 kem2 - Liiketilaa n 9 600 kem2

- Toimitilaa n 25 000 kem2

Vapaudenkadun uudisrakennukset ovat muuttaneet korttelin dynamiikkaa sulkemalla postirakennuksen katutilasta.

Monimuotoiset huoltoyhteydet ja pysäköintiratkaisut tekevät korttelin kehittämisestä haastavaa.

Postirakennus purkamalla mahdollistettaisiin vaivattomampi korttelin lävistävä yhteys Hannikaisenkadulta Vapaudenkadulle ja kevyen liikenteen yhteydet Väinönkadun ja Asema-aukion suuntaan. Liikerakennusten painopisteen siirtäminen katujen varsille tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi vapauttaa korttelin keskiosaa asumispainotteiselle hybridirakentamiselle.

Yhtenäisten korttelia rajaavien massojen sisään sulkeutuu pistemäisempiä vaihtelevan korkuisia rakennuksia.

Harmoonin rakennus kehystetään selkeärajaisemilla rakennusmassoilla ja sen ympäristö käsitellään avoimempana taskupuistona.

1. Lähtötilanne, suojellut rakennukset

2. Yhteyden vahvistaminen

Vapaudenkadulta Hannikaisenkadulle

3. Yhteydet Asema-aukiolle/Miltonille sekä väinölänkadulle

4. Liikerakennusten vaiheittainen kehittäminen

5. Pysäköinti & huolto integroituna rakennusmassoihin, maatason vapauttaminen kävelijälle

P

P P

5. Kattopuutarhat & katupuutarhat

1:800

(15)

VI IV

VIII

V

VII X

X

VII VII

VII

II

U rh on ka

tu

Vapaudenkatu

Han nika isen kat u

V ä in ö n ka tu

PYSÄKÖINTI- LAITOS

I

3150

2240 9600

16 850

1980 16 970

KOHDE 12 P-ASEMA

- Kerrosala n 16 970 kem2 - Asuinkerrosalaa n 6330 kem2 - Liiketilaa n 500 kem2

- Toimitilaa n 8160 kem2 - Pysäköintitilat 1980 kem2

Asteittain pohjoisen suuntaan korottuva uudiskortteli noudattaa ruutukaava-alueen periaatetta sijoittaa korkea rakentaminen korttelin keskelle. Laajemmassa kaupunkikuvassa kortteli näyttäytyy rakennettuna topografiana, "kukkulana".

Uudiskortteli hakee rajansa naapurikorttelista ja muodostaa samalla sisäänkäynnin Matkakeskukselta Väinönkadulle.

Suojeltu ja ympäristöään selvästi pienimittakaavaisempi Hannikaisenkatu 39 saa samalla riittävästi tilaa ympärilleen.

Pidemmällä tähtäimellä osia poliisitalosta on mahdollista purkaa ja muuntaa harkitusti siten että sen ja

uudisrakennuksen rajaama aukio voidaan hyödyntää aktiivisempana liiketiloja ja palveluita tarjoavana aukiona.

Samalla olisi tulevaisuudessa mahdollista muodostaa

jalankulkuliikenteelle uusi reitti Matkakeskukselta Arenaukiolle.

(Ks Kohde 5 järjestelyt)

Pysäköinti sijoitetaan uudisrakennusten keskelle kahteen maanpäälliseen kerrokseen ja tarpeen vaatiessa 1-2 kellarikerrokseen. Pysäköintilaitoksen katto palvelee asuinkerrostalojen pääosin viherkattoisena kansipihana.

PYSÄKÖINTI ASUMISTA LIIKETILOJA

HYBRIDI: TOIMITILAA 1-6. KRS, ASUMISTA 7-10. KRS

(16)

AK

isto Pu tu ka

K a le va n ka tu

AK VII IX

TOIM IV

IV IV

AK XII

III

III AK VIII

VII

VI

KANSIPIHA

546

7930 II

4920 IX

3920 3920

X

6360

V

VII VII

19 120

KOHDE 13 KOLMIKULMA

- Kerrosala n 19 120 kem2

- Asuinkerrosalaa n 9120 kem2 - Liiketilaa n 1970 kem2

- Toimitilaa n 8030 kem2

Kolmikulman pysäköintilaitoksen viemä ala hyödynnetään seläkkäin toisiinsa vasten rakennettavilla asuin- ja toimitiloilla.

Toimitilat on suunnattu autoliikenteen sekä huonompien valaistusolosuhteiden suuntaan; asuintilat avautuvat lounaaseen kansipihan äärelle.

Uudet rakennukset on jaoteltu nykyistä pysäköintitaloa pienemmiksi ja vaihtelevan korkuisiksi massoiksi, jotta tavoitelu eläväinen bulevardimiljöö saavutettaisiin ja

Jyväskylälle ominainen kaupunkimittakaava säilyisi myös uudisrakentamisessa. Kalevankadun ja Puistokadun

risteykseen rakennettava tornitalo toimii paikallisena kiintopisteenä ja Kalevankadun päätteenä. Se korostaa siirtymistä avoimesta julkisten rakennusten, puistojen ja kenttien kaupunkitilasta tiiviimpään ruutukaavakeskustaan.

Kolmikulman keskiosan pysäköintikansi hyödynnetään viherkattona ja uutta asumista palvelevana pihana.

LIIKETILOJA ASUMISTA TOIMITILOJA

1:800

(17)

(18)

(19)

(20)

(21)

(22)

6. KAUPUNKISILUETTIKUVA VAAJAKOSKEN MOOTTORITIEN SUUNNASTA

(23)