Kaupunkirakennelautakunta 26.11.2019
Ydinkeskustan korkean rakentamisen linjaukset ohjaavat keskusta-alueen kaupunkisuunnittelua ja asemakaavoitusta siten, että yksittäiset hankkeet toteuttavat johdonmukaisesti yhtenäistä kokonaisnäkemystä keskustan kaupunkirakenteen kehittämisestä ja
jyväskyläläisen identiteetin vahvistamisesta.
Innova 15 krs., 59 m2002
Horisontti 15 krs., 55 m2008
KOAS Tower 16 krs., 53 m2018
Maailmanpylväs 13 krs., 44 m2014
Milton 10 krs., 33 m1963
Jyväskylän ydinkeskustan
korkean rakentamisen linjaukset
Jyväskylän keskustassa korkea rakentaminen tarkoittaa rakennusta, joka on olemassa olevaa lähiympäristön rakennuskantaa yhden tai useamman kerroksen korkeampi.
Ydinkeskustan alue on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen:
vyöhyke 1. Alakaupungin alue on suurten mahdollisuuksien vyöhykettä, jossa korkea rakentaminen perustuu pistetaloihin. Vyöhykkeelle sijoittuu
keskustan korkeimmat rakennukset.
vyöhyke 2. Keskikaupungin alue on jatkuvan muutoksen kaupallista keskustaa, jossa korttelirakenne perustuu umpikortteleihin. Korkea rakentaminen sijoittuu korttelin
sisäosiin (periaate 3.) lamellimaisiin rakennusmassoihin.
vyöhyke 3. Yläkaupungin alue on maltillisten lisäysten vyöhykettä, jossa rakentamisen korkeus sovitetaan ympäröivään rakenteeseen.
Vyöhykejaosta riippumatta rakentamisen korkeus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti tarkemmassa suunnittelussa ottaen huomioon muun muassa rakennettu
kulttuuriympäristö, kaupunkinäkymät ja kaupunkikuva.
Rakentaminen edellyttää aina asemakaavaa ja kaavaratkaisun sisältö muodostuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavoitusprosessissa suunnitteluun, selvityksiin,
vaikutusten arviointiin ja osallistamiseen perustuen.
Kartta korkean rakentamisen vyöhykejaosta ydinkeskustassa (kartta erillisliitteenä).
Korkean rakentamisen määritelmä.
korkea rakentaminen = +1 tai useamman kerroksen
korkeampi
olemassa olevan rakennuskannan korkeus
Periaate 1. Korkean rakentamisen määritelmä
Periaate 2. Korkean rakentamisen vyöhykkeet
1
2
Korkea rakentaminen tulee aina sovittaa ydinkeskustan arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, arvokkaisiin kaupunkinäkymiin sekä ainutlaatuiseen kaupunkisiluettiin (keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma 3/2017,
kartta 4). Harjun tulee säilyttää asemansa keskustan vihreänä taustana.
Korkea rakentaminen näkyy laajalle alueelle. Siksi arkkitehtuurilta ja toteutukselta vaaditaan huippulaatua. Rakennuksen ylimpien kerrosten ja huipun muotoilu on erityisen herkkää. Korkean rakentamisen mahdollisuudet tulee aina tutkia suunnittelukilpailulla tai useamman suunnittelijan rinnakkaistoimeksiantona. Vyöhykkeillä 1 ja 2 yli 12-kerrosta
korkean rakentamisen (+38 m tontin alimmasta maanpäällisestä lattiakorosta) mahdollisuudet tulee aina tutkia yleisellä suunnittelukilpailulla. Kilpailujen palkintolautakunnan jäseneksi kutsutaan aina vähintään yksi kaupunginhallituksen ja
kaupunkirakennelautakunnan jäsen. Keskeistä on, että ratkaisu perustuu aina laaja-alaiseen vaihtoehto- ja vaikutustarkasteluun.
Kaupallisen keskustan alueella (vyöhyke 2) korkea rakentaminen tulee lähtökohtaisesti sijoittaa korttelin keskiosiin, ei kadun reunaan. Rakennusten sijoittuminen vaikuttaa
merkittävästi ihmisenmittakaavaisen jalankulkuympäristön muodostumisessa.
Poikkileikkaus Kauppakadulta Harjun suuntaan (nykytilanne).
Poikkileikkaus Kilpisenkadulta alakaupungin suuntaan (nykytilanne).
Korkeiden rakennusten sijoittuminen korttelissa vyöhykeellä 2.
K a u p p a k a t u
+106,9 +107,7 +107,4 +104,7 +104,7 +101,9 +100,6 +96,7 +96,4 +92,5 +92,4 +89,7 +89,3 +88,2 +88,6 +86,8 +85,9 +86,6
+129,6 +129,7 +125,1 +124,5 +123,3 +122,8 +123,6 +124,7 +119,5 +115,0 +114,7 +108,8 +113,3 +115,9 +110,0 +106,8
Vaasankatu Cygnaeuksenkatu Gummeruksenkatu Kilpisenkatu Asemakatu Väinönkatu Aren aukio Kalevankatu
+178,5 +144,0
ka t u j u l ki s i v u H a r j u n s u u n t a a n
1:3000 Hannikaisenkatu
Vapaudenkatu Kauppakatu
Telefoonikuja Yliopistonkatu
Harju
1:3000
Kilpisenkatu
katujulkisivu alakaupungin suuntaaan
+87,2 +90,8 +102,7 +104,8
+114,0 +111,5
+124,7 +125,1
+119,6
+103,0
+96,4
+88,3
+81,5 +102,7
+134,0
+96,0
+86,0
+81,5
Periaate 3. Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva
3
Korkean rakentamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset tulee aina tutkia
3d-kaupunkimallissa sekä lähinäkymien että kaukonäkymien osalta. Tutkielma tulee laatia ydinkeskustaa laajempana kokonaisuutena erityisesti arvokkaiden kaupunkinäkymien
osalta. Korkean rakentamisen tulee muodostaa
kaukomaisemassa harmoninen sommitelma kaikista suunnista katsottuna.
Korkean rakentamisen hankkeissa tulee erityisesti selvittää:
- rakentamisen varjostusvaikutukset
- tuuliolosuhteet (tuulen kanavoituminen, pyörteet, tuulikuorma ym.) - katutason arkkitehtuurin ja lähiympäristön käsittely ja viihtyisyys
- pelastustiet ja paloturvallisuus - pysäköinnin järjestäminen ja huolto - kaupunkivihreän laatu ja riittävyys (vihertehokkuus ja
kaupunkivihreän uudet mahdollisuudet)
Kooste Jyväskylään toteutuneista korkeista rakennuksista.
Esimerkkejä kaupunkimallin hyödyntämisestä.
