Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
Helsinki 30.11.2009 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1499
Dnro
UUS-2008-Y-294-119
ASIA
Päätös ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksissä 59.
ja 60. velvoitetuista jäteveden sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailuista.
TOIMINNANHARJOITTAJA
Rosk'n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51 08500 Lohja as.
TOIMINTA
Munkkaan jätekeskus Munkkaanmäki 51, Lohja
RN:ot 444-24-201-1 ja 444-24-200-2 Kiinteistöjen omistaja: Rosk'n Roll Oy Ab RN:ot 444-423-1-1174 ja 444-407-7-3 Kiinteistöjen omistaja: Lohjan kaupunki Toimialatunnus: 38210
Y-tunnus: 0768908-2
TARKKAILUOHJELMAN ESITTÄMISEN PERUSTE
Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksissä 59. ja 60. on velvoitettu, että tarkkailuoh- jelma on toimitettava päätöksentekoa varten Uudenmaan ympäristökes- kukselle 31.12.2007 mennessä
MAKSU 440 €
A14-119-AT114
ASIAN VIREILLETULO
Tarkkailuohjelma on toimitettu 20.12.2007 Uudenmaan ympäristökes- kukselle.
TARKKAILUUN LIITTYVÄT AIEMMAT RATKAISUT
Uudenmaan ympäristökeskuksen 25.11.2001 päivätty Siuntionjoen ve- sistön yhteistarkkailuohjelman hyväksymiskirje (0196Y0067-103). Oh- jelmaa on päivitetty 10.8.2009.
Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan 21.12.2005 antama maa- aineslain mukainen lupapäätös § 297.
TARKKAILUOHJELMA Pintavesi
Pintavesien laatua tarkkaillaan pisteistä O5 ja O6. Vesinäytteet otetaan neljästi vuodessa.
Piste O5 sijaitsee jäteaseman lounaisreunalla. Pisteen kautta purkautuvat kenttäalueiden ja pintavesialtaan vedet lännen suuntaan.
Piste O6 sijaitsee jäteaseman kaakkoiskulmalla. Piste kuvaa likaisten ve- sien tasausaltaan purkuputken veden laatua. Vedet puretaan jätekeskuk- sen kaakkoiskulmalta etelään virtaavaan avo-ojaan.
Lisäksi tarkkailuun kuuluvat osana Siuntionjoen yhteistarkkailua pisteet Ki7, Ki8 ja Ki9. Vesinäytteenotto tehdään kahdeksan kertaa vuodessa.
Pisteissä Ki7 ja Ki9 on toteutettu pohjaeläintutkimuksia kolmen vuoden välein vuodesta 2000 alkaen.
Piste Ki8 kuvaa jätekeskuksen jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen kaatopaikkavesien, jätekeskuksen eteläpuolisten pelto- ja metsäalueiden hulevesien ja jätekeskuksen itäpuolisten alueiden pintavesien laatua, jot- ka puretaan etelä-kaakkoon laskevaan ojaan.
Vesinäytteistä tutkitaan jokaisella näytteenottokerralla:
- yleinen ulkonäkö - haju
- lämpötila - pH - happi - kiintoaine - johtokyky - väri - sameus - alkaliteetti - CODMn
- BOD7
- kok-N - NH4
- NO3 + NO2
- kok-P - PO4 - kloridi
- koliformiset bakteerit.
Pisteen O5 ja O6 vesinäytteistä analysoidaan lisäksi kahdesti vuodessa TOC ja liuottimet. Hiilivetyindeksi tutkitaan pisteen O6 vesinäytteistä kahdesti vuodessa. Lisäksi pisteen O5 vesinäytteistä analysoidaan arsee- nin, kromin, nikkelin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Metalleista tutkitaan kokonaismetallien ja liukoisten metallien pitoisuudet.
Pisteen O6 vesinäytteistä tutkitaan myös fekaaliset enterokokit neljästi vuodessa. Pisteen O5 vesinäytteistä enterokokit selvitetään kahdesti vuodessa.
Suodatettu PO4 tutkitaan pisteiden Ki7, Ki8 ja Ki9 vesinäytteistä kah- deksan kertaa vuodessa.
Jokaisella näytteenottokerralla mitataan virtaama. Lisäksi arvioidaan pis- teiden kunto ja mitataan havaintosyvyys.
Vesien pitoisuus- ja määrätietojen perusteella lasketaan pisteiden O5 ja O6 pintavesikuormitus. Kuormitustiedot lasketaan fosforista, typestä ja biologisen hapenkulutuksesta. Tiedot raportoidaan kg/d ja kg/a.
Talousvesi
Tarkkailussa ovat rengaskaivo KV12 sekä porakaivot PKV16 ja PKV21.
Vesinäytteenotto tehdään kahdesti vuodessa. Rengaskaivosta vesinäyt- teet otetaan suoraan kaivosta ja porakaivoista vesijohdosta.
Vesinäytteistä tutkitaan:
- yleinen ulkonäkö - lämpötila
- pH
- johtokyky - kloridi - sulfaatti - sameus - CODMn
- NH4
- NO3 - NO2
- E. coli - Fe.
Rengaskaivosta KV12 mitataan myös pinnankorkeus ja lämpötila.
Pohjavesi
Kaatopaikan kaakkoispuolelle asennetaan uusi pohjavesiputki.
Pohjavedenpinnantaso mitataan putkista PV1K, PV3K, PV4K, PV7, PV8, PV9, PK1, PK2 ja PK5. Mittaukset tehdään neljä kertaa vuodessa.
Vesinäytteet otetaan putkista PV3K, PV4K ja PV8 kahdesti vuodessa.
Vesinäytteistä tutkitaan:
- yleinen ulkonäkö - haju
- lämpötila - happi - väri - sameus - pH
- alkaliteetti - johtokyky - CODMn - kok-N - NH4
- NO3
- NO2
- kloridi - sulfaatti
- koliformiset bakteerit - fekaaliset enterokokit - rauta
- TOC.
Laaja tarkkailu tehdään viiden vuoden välein putkista PV1K, PV3K, PV4K, PV8, PK1 ja PK5. Putkesta PK4 otetaan vesinäytteet kahdesti vuodessa kahtena ensimmäisenä tarkkailuvuotena ja sen jälkeen viiden vuoden välein.
Laajassa vesitarkkailussa tutkitaan suppean analyysivalikoiman lisäksi:
- Ni, Cr, Zn, Pb, As, Cu, Ba, Cd, Mo ja V - syanidi
- VOC
- hiilivetyindeksi.
Näytteenottokerroilla selvitetään myös putkien kunto.
Kaatopaikan sisäinen vesi
Jätetäyttöalueella I on kaksi ja jätetäyttöalueella II kolme tarkkailuput- kea.
Jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa seurataan nel- jännesvuosittain. Jätetäyttöalueilta I ja II otetaan vesinäytteet kahdesta putkesta kerran vuodessa.
Käytössä olevalle jätetäyttöalueelle III ei asenneta tarkkailuputkia jäte- täytön käytön aikana. Täyttöalueen III pumppaamokaivosta P3 tarkkail- laan kaatopaikkaveden lämpötilaa neljännesvuosittain. Vesinäyte otetaan kerran vuodessa.
Vesinäytteistä analysoidaan:
- pH - CODCr
- BOD7
- sulfaatti - rauta - sinkki.
Kaatopaikkavesi Purkuputki
Jätevedenpuhdistamon lauhdeputken purkupisteestä H otetaan vesinäyt- teet neljännesvuosittain. Vesinäytteistä tutkitaan:
- veden ulkonäkö - haju
- lämpötila - happi - kiintoaine - johtokyky - CODMn - kok-N - sulfaatti
- hiilivetyindeksi - väri
- TOC
- kromi, nikkeli, rauta ja sinkki.
Kaatopaikkavesialtaat
Uudelta kaatopaikkavesialtaalta (A2) Lohjan vesihuoltolaitoksen viemä- riin tai jätevedenpuhdistamolle lähtevän kaatopaikkaveden johtokyky ja virtaama mitataan kerran viikossa ja ylivirtaamakausina aukiolopäivit- täin. Vesinäytteenotto toteutetaan kahdesti vuodessa. Näytteestä analy- soidaan kerran vuodessa:
- veden ulkonäkö - haju
- lämpötila - happi - kiintoaine - kok-N - sulfaatti - väri.
Vanhalta kaatopaikkavesialtaalta (A1) avo-ojaan lähtevän veden johto- kyky ja virtaama mitataan alivirtaamakautena kerran viikossa ja ylivir- taamakausina päivittäin, kun virtaamaa on havaittavissa.
Lohjan Veden jätevesiviemäriin johdettava kaatopaikkavesi
Viemäriin johdettavan kaatopaikkaveden (TSK1) laatua tarkkaillaan nel- jästi vuodessa. Vesinäytteistä tutkitaan pH, kokonaistyppi, kokonaisfos- fori ja BOD7 sekä kromi-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet. Vesimäärä mita- taan kuukausittain.
Jätevedenpuhdistamo
Jätevedenpuhdistamolle tulevasta (Hin) ja lähtevästä vedestä (Hout) ote- taan vesinäytteet kuukausittain. Vesinäytteistä analysoidaan:
- pH - lämpötila - johtokyky - CODCr
- BOD7
- NH4-N - kok-P
- AOX
- kok-N
- kromi, nikkeli ja sinkki.
Kuormitustiedot
Fosforin, typen, CODCr:n ja BOD7:n kuormitustiedot ilmoitetaan Lohjan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin ja jätevedenpuhdistamolta avo- ojaan johdettavasta puhdistetusta kaatopaikkavedestä. Kuormitus laske- taan kg/d ja kg/a. Tulokset raportoidaan osana jätekeskuksen vuosira- porttia.
Muut vesinäytteet
Altaan A2 salaojavesien laatua tarkkaillaan kaivosta SA4 kerran vuodes- sa otettavilla näytteillä. Näytteistä tutkitaan:
- pH
- johtokyky - CODCr
- NH4-N - kloridi.
Kaivon SA4 pinnatasoa seurataan kerran viikossa.
Täyttöalueen III kaatopaikan pohjarakenteen tiiviskerroksen alapuolisen veden laatua tarkkaillaan pumppaamokaivosta P6. Vesinäytteistä mita- taan johtokyky ja lämpötila kaksi kertaa kuukaudessa. Jos johtokyky osoittaa viitteitä likaantumisesta, otetaan kaivosta vesinäytteet neljän- nesvuosittain. Näytteistä analysoidaan:
- pH - lämpötila - johtokyky - CODCr
- BOD7 - NH4-N
Ekobetonikentän salaojavesien tarkkailukaivosta TE1 mitataan veden pinnan taso ja johtokyky kerran kuukaudessa. Vesinäytteet otetaan kah- desti vuodessa. Näytteistä analysoidaan As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn.
Raportointi
Tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uuden- maan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivovesien tulokset toimitetaan kul- lekin kaivon omistajalle.
ASIAN KÄSITTELY
Ohjelmasta tiedottaminen
Tarkkailuohjelman vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla 4.8. – 29.9.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja 4.8. - 26.9.2008 Lohjan kaupungin ilmoitustauluilla sekä Siuntion kunnan ilmoitustaululla. Asian vireilläolosta ja kuulutusajasta on ilmoitettu Länsi-Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tie- dossa oleville asianosaisille ja yhteisöille.
Tarkastukset ja neuvottelut
Ohjelmasta neuvoteltiin 1.4.2009. Neuvottelusta on kirjoitettu Uuden- maan ympäristökeskuksen muistio No YS 454/20.4.2009.
Lausunnot
Ohjelmasta pyydettiin lausunnot Lohjan kaupunginhallitukselta ja Loh- jan kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Siuntion kunnanhallitukselta ja Siuntion kunnan ympäristölautakunnalta.
Lohjan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 6.11.2008 päivätyssä lau- sunnossaan muun muassa, että ohjelmassa on esitetty tarkkailupisteitä varsin kattavasti, mutta analyysivalikoimaa on syytä tarkistaa ja seurat- tavien parametrien valinnat tulee perustella nykyistä paremmin. Tarkkai- luohjelmassa tulee esittää ainakin yleispiirteisesti mittaustulosten tulkin- ta, esimerkiksi verrataanko niitä joihinkin tiettyihin ohjearvoihin.
Lautakunta korostaa, että Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle johdetta- vasta vedestä tulee tarkkailuohjelmassa esitetyn lisäksi seurata erityisiä haitta-aineita, kuten raskasmetalleja, liuottimia ja öljyjä. Ohjelman laa- jentaminen mahdollistaa jäteveden mahdollisten vaikutusten arvioimisen Pitkäniemen jätevedenpuhdistamon toimintaan, puhdistamolietteen koostumukseen ja Aurlahteen. Vesinäytteet tulisi ottaa niinä kuukausina, kun jäteasemalta johdetaan vesiä viemäriin.
Lautakunta edellyttää, että talousvesikaivoista on tehtävä yhtä laajat tut- kimukset kuin pohjavesiputkien vesinäytteille. Kaivoista ei ole esitetty tutkittavaksi esimerkiksi liuottimia, raskasmetalleja eikä öljyjä. Talous- vesikaivojen mahdolliset haitta-aineiden tutkimustulokset tulee toimittaa välittömästi ympäristönsuojeluviranomaisten lisäksi terveydensuojeluvi- ranomaiselle.
Lautakunta esittää, että jäteasemalle perustetaan sääasema. Tuulitietojen perusteella voitaisiin arvioida hajujen leviämistä ja sademäärätietojen avulla vesitarkkailun luotettavuutta.
Muistutukset ja mielipiteet
Tarkkailuohjelmasta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 1698/4.12.2008 Rosk'n Roll Oy Ab:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetusta lausunnosta ja muusta asian käsittelyssä kertyneestä aineistos- ta.
Rosk'n Roll Oy Ab toteaa 15.12.2008 päivätyssä vastineessaan muun muassa, että jätevesitarkkailua on hyvä selkeyttää. Vesinäyte on selkein- tä ottaa kuukausittain omaan puhdistamoon johdettavasta vedestä (Hin) tai kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettavasta vedestä (TSK1).
Puhdistukseen johdettavasta vedestä voidaan analysoida vuosittain myös SO4 ja hiilivetyindeksi. Altaasta A2 otettavasta vesinäytteestä voidaan luopua.
Yhtiö toteaa, että jätetäyttöjen sisäisiä muutoksia on perusteltua seurata vuosittain. Seurattavien parametrien valikoimaa ei ole syytä kohtuutto- masti kasvattaa ilman muutokseen viittaavia havaintoja. Kaatopaikan anaerobisissa olosuhteissa metallien pitoisuudet kaatopaikalta poistuvas- sa vedessä ovat suhteellisien pieniä. Kun jätetäyttö vanhenee ja saavuttaa humusvaiheen, voi kaatopaikan sisäisten olosuhteiden muutos johtaa metallien vapautumiseen. Tällöin on perusteltua tarkastella uudelleen puhdistamoille johdettavasta suotovedestä analysoitavia parametrejä.
Yhtiö tuo esille, että puhdistettavia jätevesiä analysoitiin laajemmin vuonna 2004. Vedestä tutkittiin muun muassa joukko raskasmetalleja, kloorifenolit ja eräitä liuottimia. Vedet todettiin viemäröintikelpoisiksi.
Yhtiö korostaa, että ympäristöluvan mukaisesti jäteaseman likaisista ve- sistä on tehtävä erillinen selvitys vuonna 2010. Tehtävien analyysien va- likoimaa ja mahdollisia lisäyksiä tarkkailuohjelmaan on perusteltua tar- kastella selvityksen jälkeen. Tässä vaiheessa ei ole erityistä tarvetta kas- vattaa tutkittavien parametrien määrää.
Yhtiö korostaa, että talousvesikaivojen vedestä tutkittavat parametrit on valittu siten, että kaatopaikan mahdolliset vaikutukset voidaan havaita.
Jos veden laadussa todetaan kaatopaikan vaikutuksesta johtuva muutos, on perusteltua ryhtyä selvittämään muutoksen syy ja arvioida lisäseuran- nan tarve.
Yhtiö toteaa, että jäteasemalla on tuulitietojen keräämiseen käytettävä sääasema. Tuulitiedoista on merkitystä hajutilanteiden lisäksi mahdolli- sissa onnettomuustilanteissa. Sademäärätiedot on saatavissa Ilmatieteen laitokselta, esimerkiksi Lohjan Porlan sääasemalta.
PÄÄTÖS
Ratkaisu
Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Munkkaan jätekeskuksen vesientarkkailuohjelman (päivätty 19.12.2007) ja hyväksyy suunnitel- man seuraavin määräyksin:
Vastaus lausuntoihin
Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat ovat pääasiassa huomioitu tarkkailuohjelman hyväksymispäätöksessä. Uu- denmaan ympäristökeskus ei ole käytössä olevien tutkimus- ja muiden tietojen perusteella arvioinut helposti haihtuvien hiilivetyjen ja raskas- metallien tutkimisen olevan tarpeellista kaikista talousvesikaivoista.
Ympäristökeskuksen mukaan helposti haihtuvat hiilivedyt tulee tutkia kallioporakaivoista viipymättä, jos jätekeskusalueen kalliopohjavedessä todetaan liuottimia. Raskasmetallit tulee tutkia, jos kaivojen veden pH tai muut metallien liukoisuuteen vaikuttavat tekijät muuttuvat.
Sääaseman perustaminen jätekeskuksen alueelle ei kuulu vesientarkkai- luohjelmassa ratkaistaviin asioihin eikä Uudenmaan ympäristökeskus ota asiaan kantaa.
Määräykset
Näytteenotto(YSL 46 §, 108 §, JL 51 §)
1. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettä- vä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.
2. Ensimmäinen laaja tarkkailu on tehtävä vuonna 2010.
Tarkkailumääräykset(YSL 46 §, 108 §) Kaatopaikkavesi
3. Kaatopaikkaveden määrää ja sähkönjohtavuutta on seurattava vä- hintään viikoittaisin mittauksin. Mittaukset on tehtävä jäteveden- puhdistamolle tulevasta kaatopaikkavedestä (Hin) ja avo-ojaan joh- dettavasta puhdistetusta kaatopaikkavedestä (Hout) sekä Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin johdettavasta ve- destä (TSK1).
4. Kaatopaikkaveden laatua on seurattava vähintään neljästi vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Näytteet on otettava jätevedenpuhdistamol- le tulevasta kaatopaikkavedestä (Hin) ja avo-ojaan johdettavasta puhdistetusta kaatopaikkavedestä (Hout) sekä Lohjan kaupungin ve- sihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä (TSK1).
5. Jokaisella näytteenottokerralla vesinäytteistä on tutkittava vähin- tään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, pH, happi, kiintoaine, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kloridi, CODCr, BOD7, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori.
Ainakin kerran vuodessa vesinäytteistä on analysoitava edellä esite- tyn lisäksi vähintään antimoni, arseeni, barium, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, rauta, sinkki, va- nadiini, mineraaliöljy, fenolit ja TOC sekä fekaaliset koliformiset bakteerit. Tarkkailutiheyttä on arvioitava kolmen vuoden tarkkai- lun jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä.
Yhdellä näytteenottokerralla vuosina 2010 ja 2011 vesinäytteistä on analysoitava myös PAH-yhdisteet ja VOC-yhdisteet. Jatkotarkkailu- tarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä.
6. Kaatopaikkavedestä (Hin ja Hout) otettavista vesinäytteistä on tutkit- tava myös puhdistamoprosessin käytön ja ohjaamisen kannalta tar- peelliset ominaisuudet vähintään kuukausittain. Ominaisuudet on esitettävä määräyksen 22. tarkkailuohjelmassa.
7. Pintavesitarkkailupiste O6 on liitettävä osaksi kaatopaikkavesitark- kailua siihen saakka, kunnes vanha kaatopaikkavesiallas (A1) on kunnostettu ja poistettu kaatopaikkaveden varastokäytöstä. Vesi- näytteet on otettava silloin, kun altaasta puretaan vettä avo-ojaan.
Vesinäytteet on tutkittava määräysten 5. ja 6. mukaisesti. PAH- ja VOC –yhdisteet on analysoitava yhdellä näytteenottokerralla.
Kaatopaikan sisäinen vesi
8. Jätetäyttöalueilla I ja II on oltava vähintään kaksi jätetäytön sisäi- sen veden tarkkailuputkea kummallakin alueella.
Jätetäyttöalueelle III on asennettava jätetäytön sisäisen veden tark- kailuputkia jätteen läjityksen edetessä. Putket on asennettava vii- pymättä, kun olosuhteet jätetäyttöalueella sallivat putkien asentami- sen.
9. Kaikkien kaatopaikan sisäisen veden tarkkailuputkien veden pinnan tasot ja lämpötila on mitattava vähintään puolivuosittain.
Vesinäytteet on otettava jätetäyttöalueilta I, II ja III vähintään yh- destä tarkkailuputkesta. Näytteenotto on tehtävä vähintään kerran vuodessa.
Näytteistä on tutkittava sivulla 4 esitetyn lisäksi ainakin yleinen ul- konäkö, haju, väri ja sähkönjohtavuus.
Pintavesi
10. Jätekeskuksen alueelta purettavan huleveden laatua ja määrää on tarkkailtava pisteestä O5 ja perustettavista uusista pisteistä O7 ja O8.
Tarkkailupiste O7 on perustettava jätetäyttöalueen II eteläpuolelle.
Tarkkailupiste O8 on sijoitettava vanhan kaatopaikkavesialtaan itä- koillispuoliseen ojaan siten, että pisteen veden laatu ilmentää edus- tavasti jätetäyttöalueilta I ja III purkautuvia hulevesiä.
Pintavesien laatu on tarkkailtava jätekeskuksen kaakkoiskulmalla sijaitsevan jätekeskuksen yläpuolisen pisteen Ki7 ja jätekeskuksen alapuolisten pisteiden Ki8 ja Ki9 vesinäytteistä.
11. Vesinäytteet on otettava vähintään neljännesvuosittain. Näytteenot- tojen yhteydessä on mitattava veden virtaama.
Jokaisella näytteenottokerralla vesinäytteistä on tutkittava sivuilla 2 ja 3 esitetyt ominaisuudet ja sulfaatti.
Ainakin kerran vuodessa pisteiden O5, O7 ja O8 vesinäytteistä on tutkittava edellä esitetyn lisäksi vähintään antimoni, arseeni, eloho- pea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, rauta, sinkki, vanadiini, mineraaliöljy ja TOC sekä VOC-yhdisteet.
Pisteen O7 veden laadun tarkkailutiheyttä on arvioitava kolmen tarkkailukerran jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä.
Ainakin viiden vuoden välein pisteiden Ki7, Ki8 ja Ki9 vesinäytteis- tä on tutkittava edellä esitetyn lisäksi vähintään antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nik- keli, rauta, sinkki, vanadiini, mineraaliöljy ja TOC.
Pohjavesi
12. Pohjaveden virtausolosuhteet ja pohjaveden laadun tarkkailutarve jätetäyttöalueen II pohjoispuolisella alueella on selvitettävä riippu- mattomalla asiantuntijalla. Selvityksen toteutuksesta on tehtävä tutkimusohjelma. Ohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uuden- maan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäris- tön- ja terveydensuojeluviranomaisille 31.3.2010 mennessä.
Selvitys ja sen perusteella tarvittaessa täydennetty Munkkaan jäte- keskuksen pohjavesitarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttä- väksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupun- gin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille 31.8.2010 men- nessä.
13. Jätekeskuksen alueelle ja ympäristöön on asennettava pohjavesi- putkia seuraavasti:
- pohjavesiputki (PV10/10) jätetäyttöalueen I eteläpuolelle
- pohjavesiputkia (PV11/10 jne.) pohjaveden virtaussuunnassa pohjavesiputken PV3K alapuolelle siten, että puhtaan ja pilaan- tuneen pohjavesialueen rajaus tulee varmuudella selvitetyksi.
Putkien sijoittamisesta ja rakentamisesta on tehtävä suunnitelma.
Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.3.2010 mennessä.
Putket on asennettava 30.6.2010 mennessä.
14. Pohjavedenpinnatasot on mitattava puolivuosittain vähintään put- kista PV1K, PV3K, PV4K, PV7, PV8, PV9, PK1, PK2, PK4 ja PK5 sekä määräyksen 13. uusista pohjavesiputkista.
15. Puolivuosittain on seurattava pohjaveden laatua vähintään pohja- vesiputkista PV1K, PV3K, PV4K, PK4 ja PV8 sekä määräyksen 13.
uusista pohjavesiputkista. Putken PK4 ja määräyksen 13. putkien veden laadun tarkkailutiheyttä on arvioitava kahden vuoden tark- kailun jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä viimeisim- män tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä.
Viiden vuoden välein otettavilla näytteillä on seurattava pohjaveden laatua vähintään pohjavesiputkista PK1 ja PK5. Tarkkailuvuosina vesinäytteet on otettava puolivuosittain.
16. Jokaisella näytteenottokerralla vesinäytteistä on tutkittava sivulla 4 esitetyt ominaisuudet.
Sivulla 4 esitettyä laajan tarkkailun ominaisuuksia ja tutkimustihe- yttä on muutettu tai täydennetty seuraavasti:
- tutkittaviin ominaisuuksiin on lisättävä alumiini, antimoni ja rauta
- hiilivetyindeksin tutkiminen on korvattava mineraaliöljypitoi- suuden analysoinnilla. Mineraaliöljypitoisuus on analysoitava vähintään putkien PV1K, PV3K, PV4K, PV8, PK1, PK5 ja PV10/10 vesinäytteistä
- vähintään kerran vuodessa laaja tarkkailu on tehtävä ainakin putkien PV1K, PV3K, PK4 ja määräyksen 13. uusien pohja- vesiputkien vesinäytteistä. Putken PK4 ja määräyksen 13. putki- en veden laadun tarkkailutiheyttä on arvioitava kahden vuoden tarkkailun jälkeen. Esitys tarkkailutiheydeksi on esitettävä vii- meisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä - vähintään viiden vuoden välein laaja tarkkailu on tehtävä aina-
kin putkien PV4K, PV8, PK1 ja PK5 vesinäytteistä.
Syanidi on tutkittava vähintään putkien PV3K, PV4K, PK1 ja PV10/10 vesinäytteistä vuosina 2010 ja 2015. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettä- vässä erillisessä selvityksessä.
Torjunta-aineet ja PAH-yhdisteet on tutkittava putkien PV3K ja PV10/10 vesinäytteistä vuosina 2010 ja 2011. Jatkotarkkailutarve on
arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettä- vässä erillisessä selvityksessä.
Talousvesi
17. Talousvesikaivojen veden laatua on tarkkailtava puolivuosittain kaivoista PKV16, PKV21 ja KV12.
Näytteistä on tutkittava sivulla 3 esitetyt ominaisuudet.
Lisäksi kaivon KV12 vesinäytteistä on analysoitava vuosina 2010 ja 2011 vähintään antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, rauta, sinkki, vanadiini, mineraaliöljy ja TOC sekä VOC –yhdisteet. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin liitettä- vässä erillisessä selvityksessä.
18. Jätekeskuksen kaakkoispuolelta on tehtävä asiantuntijaselvitys pi- laantuneen pohjaveden alueella ja sen välittömässä läheisyydessä si- jaitsevista talousvesikaivoista. Selvitykset on esitettävä muun muas- sa kaivojen sijaintitiedot, kaivojen rakenne ja vedenkäsittelylaitteet, kaivojen kunto ja kaivoveden käytön erityispiirteet, kuten maatalo- us- ja muu tuotantotoiminta.
Selvitys ja tarvittaessa esitys talousvesitarkkailuun otettavista kai- voista ja kaivojen veden laadun tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään 31.8.2010 mennessä.
Ekobetonikenttä
19. Kentän salaojavesien laadun tarkkailu on tehtävä kaivosta TE1.
Kaivon veden pinnan taso ja veden sähkönjohtavuus on mitattava vähintään puolivuosittain.
Vesinäytteet on otettava vähintään puolivuosittain. Näytteistä on tutkittava sivulla 6 esitetyt ominaisuudet täydennettynä pH –arvolla.
Muu vesitarkkailu
20. Altaan A2 salaojavesien laadun tarkkailu on toteutettava kaivosta SA4.
Kaivon veden pinnan taso on mitattava esitetyn mukaisesti viikoit- tain.
Vesinäytteet on otettava vähintään kerran vuodessa. Näytteistä on tutkittava vähintään sivulla 6 esitetyt ominaisuudet täydennettynä BOD7:lla ja sulfaatilla.
21. Jätetäyttöalueen III tiivistysrakenteen alapuolisen salaojaveden laa- tua on seurattava kaivosta P6.
Salaojaveden sähkönjohtokyky ja lämpötila on mitattava vähintään kahden viikon välein. Vesinäytteet on otettava, jos sähkönjohtoky- vyn arvot ilmentävät viitteitä veden laadun muutoksesta. Havaitun laatumuutoksen jälkeen veden laatua on seurattava vähintään neljä kertaa vuodessa siihen saakka, kunnes veden laatutiedot osoittavat kahdella peräkkäisellä näytteenotolla veden laadun olevan ennen laatumuutosta olevalla tasolla.
Vesinäytteistä on tutkittava vähintään sivulla 6 esitetyn mukaiset ominaisuudet täydennettynä kloridilla ja sulfaatilla.
Tarkkailuohjelma(YSL 46 §, 108 §)
22. Tarkkailuohjelma on päivitettävä tämän päätöksen mukaisesti. Oh- jelmaan on liitettävä pohjavesiputkien putkikortit ja asennustiedot sekä pintavesipisteiden tarkat sijainnit ja koordinaatit. Päivitetty ohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loh- jan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja 30.6.2010 mennessä.
Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella.
23. Vesinäytteiden näytteenottovalikoimaa on tarvittaessa täydennettä- vä ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 määräyksessä 58.
edellytetyn selvityksen perusteella. Tarvittavat täydennykset on vii- pymättä liitettävä osaksi jätekeskuksen tarkkailuohjelmaa.
Raportointi(YSL 46 §, 108 §, JL 51 §)
24. Kaatopaikan vesientarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportis- sa on esitettävä muun muassa sadantatiedot, kaatopaikan sisäisen veden ja pohjaveden pintatiedot + -tasoina ja graafisesti esitettyinä, yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista ja selvi- tys kaatopaikan ympäristökuormituksesta.
Ympäristökuormituksesta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot:
- pinta- ja pohjaveden sekä talousveden laatutiedot sekä kuvaus kaatopaikan vaikutuksesta veden laatuun
- kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua koskevat tiedot ja selvitys jätetäytön sisäisten prosessien etenemisestä ja jätteen hajoamisti- lasta
- muun vesitarkkailun laatutiedot ja selvitys veden laadusta.
Kaatopaikkavesien osalta on esitettävä analyysitulosten lisäksi vä- hintään:
- Lohjan vesihuoltolaitoksen viemäriin, jätevedenpuhdistamolle ja -puhdistamolta avo-ojaan johdetut jätevesimäärät (m3/d, m3/a) - jätevedenpuhdistamon puhdistustulos ja –teho
- kaatopaikan aiheuttama kuormitus jätevesiviemäriin ja avo- ojaan (kg/a), vähintään BOD7, CODCr, kok.N, kok.P, kiintoaine ja sinkki.
Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmi- kuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loh- jan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristön- ja terveydensuoje- luviranomaisille.
25. Vesinäytteenottotulokset on lähetettävä tiedoksi Uudenmaan ympä- ristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristön- ja terveydensuo- jeluviranomaisille. Kaivokiinteistöjen omistajille on toimitettava kaivokohtaiset tutkimustulokset. Tulokset on toimitettava kuukau- den kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta.
Veden laadussa tapahtuneista muutoksista on tehtävä selvitys vähin- tään kolmen vuoden välein. Selvitys on esitettävä vuosiraportin eril- lisenä liitteenä.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoit- tamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen ta- sosta. (Määräys 1.)
Ensimmäinen laaja näytteenotto vuonna 2010 on perusteltua, sillä jäte- keskuksella on kuluvana vuonna otettu käyttöön jätetäyttöalueen III laa- jennus, ja koska jätetäyttöalueen II pintarakenteet valmistunevat vuoden 2010 aikana. Ratkaisussa on myös huomioitu, että jätekeskuksen kaak- koispuolella sijaitsevassa pohjavedessä on todettu kaatopaikkavaikutusta ja haitta-aineista muun muassa bentseeniä. (Määräys 2.)
Uudenmaan ympäristökeskus ei pidä tarpeellisena ottaa vesinäytteitä uudesta tasausaltaasta (A2) eikä jätevedenpuhdistamolaitoksella puhdis- tetun veden purkuputken päästä (H). Jätetäyttöalueilta tulevan kaato- paikkaveden laatu tulee selvitetyksi jätevedenpuhdistamolle tulevasta vedestä (Hin) ja Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä (TSK1) otettavilla näytteillä. Purkuputken päästä otettava vesinäyte (H) on samaa vettä kuin jätevedenpuhdistamolta läh- tevä käsitelty vesi (Hout) eikä kaksinkertaisella näytteenotolle ole ympä- ristönsuojelullisia perusteita. (Määräykset 3. ja 4.)
Kaatopaikkaveden määrän ja sähkönjohtavuuden tarkkailu on velvoitettu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista N:o 861/1997 liitteessä 3.
(Määräys 3.)
Kaatopaikkaveden laadun tarkkailu on muutettu kokonaisuudessaan esi- tetystä. Jokaisella näytteenottokerralla tutkittavat ominaisuudet ovat tyy- pillisiä kaatopaikkavesien laatua kuvaavia ominaisuuksia. Kaatopaikka- vesien metallipitoisuuksissa ei pääsääntöisesti ole suuria laatuvaihteluis- ta eri näytteenottokertojen välillä. Munkkaan jätekeskuksessa metallipi- toisuudet on velvoitettu aluksi tutkimaan tarkemmin, jotta kaatopaikka- vesien laadusta saadaan vertailuaineistoa tulevaa veden laadun seurantaa varten. (Määräykset 4. ja 5.)
Metallien, PAH-yhdisteiden ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksien tut- kimisella selvitetään kaatopaikkaveden mahdollinen kuormituspotentiaa- li avo-ojaan. Lisäksi voidaan arvioida Lohjan vesihuoltolaitoksen jäteve- siviemäriin purettavan kaatopaikkaveden sisältämää haitta-aine- kuormitusta. (Määräys 5.)
Päätöksessä VOC –yhdisteillä tarkoitetaan tarkkailuohjelman täyden- nyksen (päivätty 29.9.2009) liitteessä 1. esitettyjä VOC-yhdisteitä.
(Määräykset 5., 11., 17. ja 18.)
Jätevedenpuhdistamoprosessin ohjaamisen kannalta tehtävät tutkimukset on hyväksytty esitetyn mukaisesti. (Määräys 6.)
Pintavesitarkkailupiste O6 on poistettu pintavesitarkkailusta, sillä pis- teen kautta on johdettu aikanaan kaatopaikkavettä vanhasta kaatopaik- kavesialtaasta. Piste on siten siirretty osaksi kaatopaikkavesitarkkailua.
Pisteestä on otettava vesinäytteet, kun altaasta puretaan vettä avo-ojaan.
(Määräys 7.)
Jätetäyttöalueiden I ja II kaatopaikan sisäisen veden tarkkailu on hyväk- sytty pääsääntöisesti esitetyn mukaisesti. Tarkkailupisteiden ja –kertojen vähimmäismäärä on hyväksytty esitettyä harvempana. Uudenmaan ym- päristökeskus on arvioinut, että kaatopaikan sisäisten prosessien etene- minen saadaan selvitettyä riittävän luotettavasti kerran vuodessa otetta- villa vesinäytteillä. Jos tuloksissa havaitaan merkittäviä laatupoik- keamia, kuten pH:n laskemista tai kohoamista tai haitta-aine- tai ravin- nepitoisuuksien kohoamista, voidaan tällöin täydentävillä analyyseillä selvittää tarkemmin muutosten vaikutus muun muassa metallien liuke- nemiseen ja muihin veden laatuominaisuuksiin. (Määräykset 8. ja 9.) Jätetäytön sisäisten ominaisuuksien, kuten vesipinnan korkeuden ja läm- pötilan, tarkkailu on velvoitettu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikois- ta N:o 861/1997 liitteessä 3. Edellä esitetyn perusteella jätetäytön sisäi- sen veden tarkkailu on edellytetty toteutettavaksi myös jätetäyttöalueella III. (Määräykset 8. ja 9.)
Kaatopaikan sisäisen veden laadun tarkkailuohjelmaan on lisätty jäte- täytön sisäisten prosessien seuraamisen kannalta oleellisia ominaisuuk- sia. (Määräys 9.)
"Ohjelmaa päivitettäessä tulisi ottaa huomioon, että vanhan kaatopaikka- alueen suljettujen penkkojen sekä vastaanottoalueen kenttien pintavesiä kuvaavan, Siuntionjoen latvoille päätyvän pintaveden (piste O5) veden- laatu- ja ainevirtaamatutkimus perustuu ainoastaan kahteen mittausker- taan vuodessa. Vedenlaatu- ja virtaamamittaus useamman kerran vuo- dessa antaisi luotettavamman kuvan purkuvesistöön eri virtaamaolosuh- teissa päätyvästä vedestä." (Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaato- paikan pinta- ja pohjavesitarkkailuista vuonna 2007. Rosk'n Roll Oy Ab.
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Tutkimusraportti 129/2008.)
"Puhdasta pintavesipisteen O5 vesi ei kuitenkaan ole, vaan siinä havai- taan vuosittain likaantuneisuutta. Vuoden 2008 tuloksissa lika- ainevaikutuksia havaittiin jonkin verran veden sähkönjohtavuudessa, puskurikykyä kuvaavassa alkaliteetissä ja kloridipitoisuudessa. Kevään
näytteessä myös biologinen hapenkulutus oli koholla ja suuri ammoni- umtyppipitoisuus ilmensi kuormitusta. Syksyn 2008 näytteessä todettiin myös juuri ja juuri havaitut määrät haihtuviin hiilivetyihin eli liuottimiin kuuluvia metyyli-tert-butyylieetteriä (MTBE) ja tert-amyyli- metyylieetteriä (TAME). (Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaato- paikan pinta- ja pohjavesitarkkailuista vuonna 2008. Rosk'n Roll Oy Ab.
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Tutkimusraportti 151/2009.) Jätekeskuksen ongelmajätteiden vastaanotto- ja varastoalueen kentällä ei ole öljynerotinjärjestelmää. Kentän hulevedet johdetaan tasausaltaaseen ja puretaan pisteen O5 kautta pintavesiojaan. Edellä esitetyn ja Länsi- Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n raporttien perusteella Uudenmaan ympäristökeskus on edellyttänyt esitettyä laajempaa vesien laadun seu- rantaa pisteestä O5. (Määräykset 10. ja 11.)
Vuositarkastuksella 14.10.2009 tehtyjen havaintojen perusteella jätekes- kusalueella on kaksi hulevesien purkupistettä pintavesiin, joiden veden laatua ei ole tarkkailtu. Kyseiset pisteet on välttämätöntä saada pinta- vesien laadun seurantaan, jotta jätekeskuksen mahdollinen pintavesi- kuormitus saadaan selvitetyksi, ja jotta jätekeskuksella voidaan tarvitta- essa ryhtyä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. (Määräys 10.) Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista N:o 861/1997 liitteen 3. mu- kaan pintaveden laatua on tarkkailtava pintavesien virtaussuunnassa kaa- topaikan yläpuolelta ja toisesta pisteestä, joka ilmentää kaatopaikan vai- kutuksia pintavesiin. Munkkaan jätekeskukselta hulevesiä johdetaan kaakkois- ja länsisuuntiin purkaviin pintavesiojiin. Kaatopaikan yläpuo- lisen pintaveden laadun tarkkailupisteeksi on hyväksytty piste Ki7.
Tarkkailun perusteella jätekeskuksen hulevesien laatu- ja kuormitustieto- ja voidaan luotettavasti verrata alueen pintavesistön yleiseen tilaan. Li- säksi tulosten perusteella voidaan arvioida jätekeskuksen mahdollisia pintavesivaikutuksia. (Määräykset 10. ja 11.)
Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista N:o 861/1997 liitteessä 3. tar- koitettuja kaatopaikan vaikutuksia ilmentäviä pisteitä ovat Siuntiojoen yhteistarkkailupisteet Ki8 ja Ki9. Pisteet sijoittuvat jätekeskuksen kaak- koiskulmalta lähtevään pintavesiojaan. Jätekeskuksen alueelta kyseiseen ojaan puretaan käsitelty kaatopaikkavesi (Hout) ja jätekeskuksen jätetäyt- töalueen II eteläosaan kertyvät hulevedet (O7) sekä hulevedet jätetäyttö- alueilta I ja III (O8). Lisäksi ojaan purkautuu pelto- ja metsäalueiden pintavesiä. Vertaamalla jätekeskuksen tarkkailupisteiden Hout, O7 ja O8 veden laatu- ja kuormitustietoja pisteiden Ki8 ja Ki9 vedenlaatutietoihin, saadaan selvitetyksi jätekeskuksen mahdollinen pintavesikuormitus.
Tarkkailutulosten perusteella voidaan tarvittaessa ryhtyä käsittelemään jätekeskusalueen hulevesiä esimerkiksi laskeuttamalla tai muulla asian- mukaisella menetelmällä kuormituksen rajoittamiseksi. (Määräykset 10.
ja 11.)
Pintavesien vesinäytteistä tutkittavien metallien määrää on lisätty, sillä ongelmajätteiden vastaanotto- ja varastoalueen hulevedet johdetaan pin- tavesiojaan (O5). (Määräys 11.)
Metallien tutkiminen on tarpeen pisteestä O8, sillä jätetäyttöalueen I pin- tarakenteen toteutus on kesken ja koska jätetäyttöalueella III jätteen läji-
tystoiminta jatkuu toistaiseksi. Lisäksi ratkaisussa on huomioitu, ettei jä- tekeskuksen itä-koillispuoleisesta pintavesiojan laadusta ole aiempaa tutkimustietoa. Tulosten perusteella voidaan arvioida jätekeskuksen itä- puolisen alueen hulevesistä mahdollisesti aiheutuvaa kuormitusta kaak- kois-eteläpuoliseen pintavesiojaan. (Määräys 11.)
Jätetäyttöalueen II pintaveden (O7) metallien ja haihtuvien hiilivetyjen tutkiminen määräaikaisesti ovat tarpeen, sillä alueelta ei ole käytettävis- sä aiempaa tutkimustietoa pintaveden laadusta. Tarkkailutuloksilla voi- daan seurata jätetäyttöalueen II sulkemistöiden vaikutuksia veden laa- tuun, ja saada vertailutietoa jälkitarkkailua varten. (Määräys 11.)
Muutoin pintavesitarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti esitetyn mu- kaisena. (Määräykset 10. ja 11.)
Jätetäyttöalueen II luoteis- ja koillispuolisilla alueilla on tehty kallion- louhintaa. Täyttöalueen II koillispuolella sijaitsee kaatopaikkaveden ta- sausallas. Täyttöalueella II ei ole kaatopaikan pohjarakenteita. Edellä esitetyn perusteella jätetäyttöalueen II pohjoisreunan pohjavesiolosuh- teet on syytä selvittää seikkaperäisesti. Selvityksen tarkoituksena on saada tietoa alueen pohjaveden virtaussuunasta, mahdollista päästöläh- teistä ja pohjaveden laadun tarkkailutarpeesta. (Määräys 12.)
Jätekeskuksen kaakkoiskulmalla sijaitsevan pohjavesiputken PV3K ve- sinäytteissä on todettu bentseeniä, isopropyylibentseeniä, tert- butyylibentseeniä, sek-butyylibentseeniä. Putken PV3K vesinäytteissä esiintyi myös kohonneet arseeni-, kromi- ja nikkelipitoisuudet. (Munk- kaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailu vuonna 2008. Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry.
26.5.2005.)
"Enimmäkseen pohjavedessä todetut lika-ainevaikutukset näyttivät koh- distuvan edellisvuosien tapaan ensimmäisen täyttöalueen kaakkoispuo- lella olevalle putkelle. Selvimpiä vaikutukset olivat veden sähkönjohta- vuudessa, kloridipitoisuudessa, typpipitoisuudessa ja orgaanisen koko- naishiilen pitoisuudessa. Kohonneet pitoisuudet ovat todennäköisesti pe- räisin kaatopaikan vanhimmalta täyttöalueelta." (Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailuista vuonna 2007.
Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Tutkimus- raportti 129/2008. )
Edellä esitettyjen raporttien perusteella, ja koska jätekeskuksen kaak- koisreunalla sijaitsevat vanha kaatopaikkaveden tasausallas ja jätetäyttö- alue I ovat epäiltäviä pohjaveden pilaantumisen päästölähteitä, on jäte- täyttöalueen I eteläpuolelle edellytetty asennettavaksi pohjavesiputki.
Putkesta voidaan tarvittaessa tehdä esimerkiksi pumppauskokeita ja ar- vioida likaantuneen pohjaveden suojapumppauksen toteutusmahdolli- suutta. (Määräys 13.)
Ympäristönsuojelulain 8 §:ään on kirjattu pohjaveden pilaamiskielto ja kielto vaarantaa vedenhankintaa tai muuta käyttömahdollisuutta. Pilaan- tuneen pohjaveden leviämisalueen rajaus on siten saatava tarkasti selvi- tetyksi. Selvityksen perusteella voidaan mitoittaa veden laadun tarkkailu
olosuhteiden mukaiseksi ja ryhtyä tarvittaessa muihin toimenpiteisiin pohjaveden pilaantumisen rajoittamiseksi. (Määräys 13.)
Pohjavesiputken PV1K vesinäytteissä on todettu kohonneet MTBE:n, kromin ja nikkelin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuuden arvo sekä viittei- tä bentseenistä ja öljystä (Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailu vuonna 2008. Rosk'n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. 26.5.2005.). Jätekeskuksen ongelmajätteiden vas- taanotto- ja varastoalueen kentällä ei ole öljynerotinjärjestelmää ja ken- tän hulevedet johdetaan putken PV1K suuntaan virtaavaan avo-ojaan.
Edellä esitetyn perusteella putken PV1K vesinäytteenotto ja näytteiden laajat analyysit on edellytetty tehtäväksi ohjelmassa esitettyä tiheämmin.
(Määräykset 15. ja 16.)
Asennettavien uusien pohjavesiputkien tiheä määräaikainen näytteenotto on tarpeen, jotta pohjaveden laatu putkien sijaintialueilla saadaan luotet- tavasti selvitetyksi. (Määräykset 15. ja 16.)
Putken PV3K vesinäytteistä on edellytetty tehtäväksi laaja näytteenotto esitettyä tiheämmin, sillä putken pohjavesi on todettu pilaantuneeksi.
(Määräys 16.)
Mineraaliöljypitoisuuden tutkimisella saadaan selvitettyä pohjavedessä mahdollisesti todettavat öljyhiilivedyt aiempaa yksilöidymmin. Ana- lyysitulosteen nro 2005-5330 mukaan hiilivetyindeksi kuvaa poolittomi- en hiilivetyjen C10H22 – C40H82 summaa. (Määräys 16.)
Asennettavaksi edellytetty putki PV10/10 sijoittuu Munkkaan jätekes- kuksen vanhimman jätetäyttöalueen läheisyyteen ja putki PV3K arvioi- tuun pohjaveden virtaussuuntaan. Putket PV10/10 ja PV3K ovat alueel- la, jossa pohjaveden virtaussuunnassa sijaitsee talousvesikaivoja. Tor- junta-aineet on edellytetty tutkittavaksi vesinäytteistä kertaluonteisesti, sillä niitä voi esiintyä vanhojen jätetäyttöalueiden sisäisessä vedessä ja pohjavedessä. PAH-yhdisteet ovat tyypillisiä vanhojen kaatopaikkojen vesinäytteissä todettuja haitta-aineita. Torjunta-aineiden pitoisuusrajat talousveden käytettävyydelle ovat hyvin alhaiset, ja siten niiden tutkimi- nen on perusteltua. Osa PAH-yhdisteistä on karsinogeenisia, ja siten ne ovat keskeisiä kaatopaikkatoiminnasta pilaantuneen pohjavesialueen ve- sinäytteistä tutkittavia haitta-aineita. (Määräys 16.)
Pohjavedensuojelun kannalta merkittäviä torjunta-aineita ovat esimer- kiksi atratsiini, BAM, bentatsoni, bromasiili, DEA, DEDIA, desetyyli- terbutylatsiini, DIA, dikloproppi, heksatsinoni, mekoproppi, simatsiini ja terbutylatsiini. Yhtiö esittää perustellusti määräyksen 22. tarkkailuoh- jelmassa kyseisessä kohteessa tutkittavat torjunta-aineet. (Määräys 16.) Muutoin pohjavesitarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti esitetyn mu- kaisesti. (Määräykset 14., 15. ja 16.)
Talousvesikaivo KV12 sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa pohja- vesiputken PV3K alapuolella. Edellä esitetyn perusteella talousvesi- kaivosta on edellytetty tutkittavaksi laaja-alaisesti metallit, mineraaliöljy ja VOC-yhdisteet. (Määräys 17.)
Pohjavesiputken PV3K vesinäytteiden tulokset ilmentävät pohjaveden pilaantuneen jätekeskuksen kaakkoisreunan ulkopuolisella alueella kaa- topaikan toiminnasta. Pohjaveden talousvesikäyttö pilaantuneen pohja- veden leviämisalueella on välttämätöntä selvittää perusteellisesti, jotta kaikki alueella sijaitsevat talousvesikäytössä olevat kaivot saadaan liitet- tyä vesien laadun tarkkailuohjelmaan. (Määräys 18.)
Ekobetonikentän laadun tarkkailu on hyväksytty pääosin esitetyn mukai- sena. pH –arvon tutkiminen on välttämätöntä, sillä sen muutokset vai- kuttavat metallien liukoisuuteen. (Määräys 19.)
Altaan A2 salaojavesien ja jätetäyttöalueen III tiivistysrakenteen alapuo- lisen salaojaveden laadun tarkkailut on hyväksytty pääosin esitetyn mu- kaisina. Pisteiden näytteenotto-ohjelma on yhtenäistetty ja täydennetty ominaisuuksilla, jotka ilmentävät tyypillisesti kaatopaikan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. (Määräykset 20. ja 21.)
Tämän päätöksen mukaisesti täydennetty tarkkailuohjelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 22.)
Ympäristölupapäätöksen No YS 794/15.6.2007 lupamääräyksessä 58. on velvoitettu tekemään erillisselvitys Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista liitteessä 1 mainittujen aineiden esiintymisestä jätekeskuksen likaisissa vesissä.
Selvitys on toimitettava 31.12.2010 mennessä Uudenmaan ympäristö- keskukselle sekä Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ympäristönsuoje- luviranomaisille. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa on täydennettävä selvi- tyksen perusteella. (Määräys 23.)
Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailutiedot ja muut valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvitta- vat tarpeelliset tiedot. Tarkkailutulosten perusteella viranomainen valvoo kaatopaikan ympäristövaikutuksia. (Määräykset 24. ja 25.)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 46, 53, 54, 56, 96, 108 § Jätelaki (1072/1993)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1387/2006)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 440 euroa.
Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tarkkailusuunnitelman hyväk- symispäätös maksaa 440 euroa.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Rosk'n Roll Oy Ab Munkkaanmäki 51 08500 Lohja as Jäljennös päätöksestä
Lohjan kaupunginhallitus
Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Siuntion kunnan ympäristölautakunta Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Lohjan vesi- ja viemärilaitos
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä
Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja ta- hoille.
Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä
Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan ilmoitustauluilla. (YSL 54 §)
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes- tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)
Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)
Valitusosoitus on liitteenä 2.
Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen
Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen
Liitteet Liite 1. Ilmoitus päätöksestä Liite 2. Valitusosoitus
