PÄÄTÖS
Nro 127/07/1 Dnro ISY-2006-Y-259 Annettu julkipanon jälkeen
3.12.2007
ASIA Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon ja kompostin toiminnan ympäristölupa, Keuruu.
HAKIJA
Keuruun kaupunki
PL 95
42701 KEURUU
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Jätevedenpuhdistamolle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momen- tin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 13 a) ja kompostointilaitok- selle ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohdan 4) mukaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen puhdistamoa koskevassa asi- assa ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 8 nojalla ja kompostointia koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin nojalla.
AIKAISEMMAT LUVAT
Jätevedenpuhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 20.11.2000 myöntämä lupa nro 64/2000/2 jätevesien johtamiseen Keurusselkään. Luvan mukaan luvan saajan oli jätettävä vuoden 2006 loppuun mennessä (toimivaltaiselle) ympäristölupaviranomai- selle hakemus ympäristöluvan saamiseksi ja liitettävä hakemukseensa ympäristönsuoje- luasetuksen 9 – 11 §:issä määrätyn lisäksi yhteenvedot tarkkailutuloksista ja selvitys il- mastuksen tarpeellisuudesta.
Kompostointitoiminnalle on Keuruun kaupungin ympäristölautakunnan 5.8.1993 antama ympäristölupa.
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille 29.12.2006. Hakemusta on täydennetty 8.11.2007.
LAITOKSEN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Keuruun kaupungin Suolahden kylässä kaupungin omis- tamalla tilalla RN:o 6:96, osoitteessa Hirvenlahdentie 116, 42700 KEURUU. Kompos- tointi tapahtuu kaupungin omistamalla tilalla Jaakonkangas RN:o 6:196.
Alueella ei ole kaavaa. Lähin kaava-alue on puhdistamon pohjoispuolella sijaitseva Nys- sänniemen asemakaava-alue.
Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta ja noin 400 metrin etäisyydellä kompostialueesta.
Alue ei sijaitse pohjavesialueella.
PUHDISTAMO JA SEN TOIMINTA
Käsiteltävät jätevedet ja viemäröinti
Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Keuruun kaupungin keskustaajaman ja Haapamäen alueen sekä Multian kunnan jätevedet. Puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi myös Rii- honkylässä sijaitsevan elintarvikkeita valmistavan yrityksen (Vaissi Oy) teollisuusjäteve- siä. Puhdistamolla käsitellään edellisten lisäksi saostussäiliölietteitä noin 1 700 m3/a ja umpisäiliölietteitä noin 3 400 m3/a.
Puhdistamon mitoituksellinen asukasvastineluku AVL on 7 900. Viemäriverkon piirissä on nykyään noin 8 650 asukasta, määrän arvioidaan kasvavan noin 400 asukkaan jäteve- sillä vuoteen 2015 mennessä.
Puhdistamokiinteistöllä on esikäsittelyrakennus, kattamattomat esiselkeyttämö, rengas- kanava ja jälkiselkeyttämö. Lietteenkuivaus ja sakokaivolietteiden vastaanotto ovat kate- tussa rakennuksessa, jonka kupeessa on kaksi avotiivistämöä lietteen sakeuttamiseksi.
Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Keurusselän Vennänlahteen.
Jäteveden käsittely ja purkuvesistö
Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 rakennettu ja vuonna 1998 selkeyttämöllä (450 m2) laajennettu biologiskemiallinen rengaskanavapuhdistamo. Puhdistamoon kuu- luu lisäksi esiselkeytys (190 m2) ja linkokuivain.
Jätevedenpuhdistamon mitoituskuormitus on hakemuksen mukaan seuraava:
Qkesk 3 840 m3/d
qmit 290 m3/h
BHK7 550 kg/d
Puhdistamolle tuleva jätevesi johdetaan erillisen välppäyksen kautta prosessiosaan. Vas- taanotettavat sako- ja umpikaivolietteet johdetaan sakeuttamon kautta jätevedenkäsitte-
lyyn. Tämän jälkeen jätevesi johdetaan rengaskanavailmastukseen ja jälkiselkeytykseen.
Saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia, kolmannes alkupäähän ja loput jälkiselkey- tykseen menevään veteen. Kalkitusta käytetään tarvittaessa. Ravinteiden poiston tehos- tamiseksi selkeytykseen syötetään polymeeria.
Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputken kautta Keurusselkään. Jätevesien kerrostu- mista purkuvesistössä on estetty hapetuskierrätyksellä. Purkusyvänteeseen asennettu Mi- xox-hapetin johtaa hapellista päällysvettä pohjalle ja laimentaa samalla jätevettä. Hapet- timen vaikutuksesta jätevesi leviää välivedessä alavirtaan kahta eri reittiä, Kaunissaaren itä- ja länsipuolitse. Ilman sekoitusta jätevesi valuisi syvännejonoa pitkin Kaunissaaren itäpuolitse Ykspuisen syvännettä kohti. Hakija esittää, että hapetuskierrätystä jatketaan.
Haapamäen suunnan mahdollisille ohitusvesille on käytettävissä Ristakosken vanha te- hostettu lammikkopuhdistamo. Ohijuoksutuksia on hakemuksen mukaan ollut viimeksi vuoden 2005 maaliskuussa, jolloin neljän erillisen ohijuoksutuksen aikana Pappilannie- men pumppaamolta ohijuoksutettiin yhteensä 2 400 m3 jätevesiä.
Keurusselkä kuuluu Kokemäenjoen vesistön pääalueeseen, Keuruun reitin ala-alueeseen ja Keurusselän osa-alueeseen. Vesistön pinta-ala on Tarhianjärven luusuassa 630 km2. Purkupiste (Vennänlahti) sijaitsee Keurusselän pohjoispäässä. Jätevedet kulkeutuvat pur- kualueelta kohti Keurusselkää, joka ulottuu Mänttään saakka. Reitin alaosalle tulee lisä- vesiä lännestä Ukonselän suunnasta. Keurusselän vedet laskevat Mäntänkosken kautta Kuoreveteen. Vesistöalueen pinta-ala on Mäntänkoskessa 1 600 km2.
Purkualueella on vettä noin 13 metriä. Keurusselän maksimisyvyys on 40 metriä ja kes- kisyvyys 6,3 metriä. Keurusselän kokonaispinta-ala on noin 100 km2. Keuruun reitin pohjoisosan vedet ovat voimakkaasti humussävytteisiä. Keurusselällä veden laatu para- nee sedimentaation ja itsepuhdistumisen myötä. Humusleima vähenee ja ravinnepitoi- suudet laskevat tuntuvasti Mänttää kohden siirryttäessä.
Lietteen kompostointi
Kompostointikentällä käsitellään jätevedenpuhdistamolta tuleva kuivattu liete. Puhdista- molta kompostoitavaksi poistettavan lietteen määrä on noin 2000 m3/a.
Lietteen kompostoinnissa käytetään täyteaineena havupuun kuorta. Kompostointi tapah- tuu aumoissa, jakautuen aktiiviseen kompostointiin (6 – 8 kk) ja jälkikypsytykseen (1,5 – 2 vuotta). Aumojen sekoitus ja seosaineen lisäys tehdään kesäaikaan noin kuuden viikon välein 3 kertaa aumasta toiseen siirtäen. Kompostointikentän ja seosainevaraston pinta- ala on noin 8 000 m2 ja kompostoitava määrä enimmillään 5 000 m3. Myöhemmässä vai- heessa kompostointi mahdollisesti suoritettaisiin laitosmaisesti.
Jälkikypsytyskentän koko on noin 5 000 m2, sade- ja suotovedet johtuvat kentältä hakijan tilan lammikoihin ja sieltä mittauksen kautta Keurusselkään. Jälkikypsytetty liete ohja- taan hyötykäyttöön, esimerkiksi viherrakentamiseen.
Kompostointikenttä on asfaltoitu. Kentällä muodostuvat pinta- ja suotovedet ohjataan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Kentällä on kallistukset ja viemäröinti siten ra- kennettu, ettei kentältä pääse suoto- ja muita vesiä ympäristöön. Seosaineen varastointi- alue on päällystämätön.
PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Puhdistamon toiminta sekä jätevedet ja päästöt vesistöön
Näytteenoton ja käyttötarkkailun perusteella puhdistamon tulokuorman kehitys on vuosi- na 2001 – 2005 ollut seuraava:
2001 2002 2003 2004 2005
Virtaama m3/d 2810 2359 2283 2990 3150
BHK7 (kg/d) 460 460 540 580 670
Fosfori (kg/d) 20,0 18,0 19,0 21,0 23,0
Typpi (kg/d) 110 110 110 120 140
Kiintoaine kg/d) 550 570 580 670 840
Ennusteen mukaan tulokuormitus kasvaa 400 asukkaan jätevesillä ja on vuonna 2015 seuraava:
Qkesk 3 400 m3/d
BHK7 750 kg/d
Fosforikuorma 28 kg/d
Typpikuorma 155 kg/d
Hakemuksen mukaan nykyiset lupaehdot on saavutettu. Vesistökuormitus on vuosina 2000 – 2005 ollut seuraava:
- BHK7 (ATU) 10 – 18 kg/d (reduktio 97 – 98 %) - fosfori 0,86 – 2,2 kg/d (reduktio 95 – 95 %) - typpi 70 – 80 kg/d (reduktio 29 – 35 %).
Hakemuksen mukaan vuonna 2015 BHK7-kuormitus olisi 25 kg/d (reduktio 97 %), fosfo- rikuormitus 1,4 kg/d (reduktio 92 %), typpikuormitus 100 kg/d ja kiintoainekuormitus 34 kg/d. Hakija arvioi jätevesien vaikuttaneen purkualueen vedenlaatuun siten, että yleis- laatuluokka on laskenut tyydyttäväksi ja tilanteen arvioidaan säilyvän tulevaisuudessa samanlaisena.
Päästöt ilmaan
Jätevedenpuhdistamon ja kompostointikentän toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheu- du merkittäviä ilmapäästöjä. Laajemmalle ulottuvat hajut ovat peräisin aumoista niitä en- simmäisiä kertoja käännettäessä. Kompostin kääntämistä on pyritty välttämään etelätuu- lilla, jolloin haju suuntautuu läheiselle asuntoalueelle. Myös lomakausina kääntöä on py- ritty rajoittamaan.
Melu
Jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa melua ei ole hakemuksessa arvioitu muutoin kuin to- teamalla, että laitoksen melu on tavanomaista vaimeampaa potkuri-ilmastuksen ansiosta.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Jätevedenpuhdistamolla syntyy pestyä välppäjätettä yhteensä noin 20 m3 vuodessa, joka kuljetetaan Keuruun kaupungin kaatopaikalle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Häiriötilanteissa (sähkökatkojen aikana yms.) ajaudutaan ohijuoksutuksiin, joista aiheu- tuu hetkellistä veden laadun heikkenemistä purkualueella. Sähkönsaanti on varmennettu kahta kautta tapahtuvalla sähkönsyötöllä. Hälytykset sekä puhdistamolta että pumppaa- moilta ohjautuvat keskusvalvomoon, päiväaikaan vastuuhenkilölle ja muina aikoina päi- vystäjälle.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Jätevedenpuhdistamon toimintaa seurataan käyttötarkkailun avulla. Kuormitustarkkailun suorittaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry., jonka laboratorio on mitta- tekniikan keskuksen hyväksymä testilaboratorio.
Hakijan suorittama käyttötarkkailu on kattavaa automaation tuoman informaation hyö- dyntämistä (virtaamat, hapen säädöt, saostuskemikaaliannostukset, pH-mittaukset, yli- jäämälietteet ja lieteikämääritykset). Käyttötarkkailuanalyysein varmistetaan kemika- loinnin riittävyys sekä ohjataan nitrifikaatiota.
Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kun- non ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan ja saavutetta- vaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen tai jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön tai hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailujen tulok- set merkitään käyttöpäiväkirjaan.
Kuormitustarkkailuohjelman mukaan jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jä- tevedestä otetaan 12 kertaa vuoden aikana 24 tunnin kokoomanäytteet. Kokoomanäyt-
teistä analysoidaan seuraavat parametrit: pH, sähkönjohtavuus, BHK7ATU, CODCr, koko- naisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja ammoniumtyppi. Lähtevän jäteveden kokooma- näytteestä analysoidaan lisäksi liukoinen fosfori, alkaliteetti, nitraatti- ja nitriittitypen summa ja liuennut rauta. Lisäksi aktiivi- ja palautuslietteestä määritetään kiintoaine (MLSS).
Tarkkailutulokset toimitetaan puhdistamonhoitajalle ja Keski-Suomen ympäristökeskuk- selle. Tarkkailutulosten perusteella laadittu vuosiyhteenveto toimitetaan Keuruun vesi- huoltolaitokselle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keuruun kaupungin ympäristö- lautakunnalle.
Kompostointitoiminnalle ei hakemuksen mukaan ole tarkkailuohjelmaa.
Vesistö- ja kalataloustarkkailu
Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailua suorittaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Keski-Suomen ympäristökeskuksen 7.4.1994 hyväksymän ve- sistötarkkailuohjelman mukaisesti. Havaintopaikkoja on kolme: Lapinlahti, Kaunissaari ja Ykspuinen. Kolmen vuoden välein tehdään rehevyystarkkailua, jossa seurataan kloro- fyllipitoisuuksia ja ravinnetasoa tihennetysti.
Kalataloustarkkailua suorittaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Keski- Suomen TE-keskuksen 19.6.2001 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailumenetel- minä ovat vuosittainen kalastuskirjanpito, joka kolmas vuosi tehtävä kalastustiedustelu, joka kolmas vuosi tehtävät havasten limoittumiskokeet ja kertaluonteisesti tehtävä kalo- jen makuanalyysi.
HAKIJAN ESITYS EDUNMENETYSTEN HYVITTÄMISEKSI
Hakemuksen mukaan yksilöitävissä olevaa korvattavaa vahinkoa tai haittaa ei nykyisellä jätevesikuormitustasolla aiheudu. Rantavahinkokorvauksia tai virkistyskäytön vaikeutu- misesta johtuvia korvauksia ei tule määrätä.
Kalastukselle tai kalastolle mahdollisesti aiheutuvat vähäiset yksilöimättömät haitat esite- tään korvattavaksi lupaviranomaisen määrittelemällä kalatalousmaksulla.
HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOISTA
Hakija ehdottaa nykyisten lupaehtojen säilyttämistä vesistöön johdettavan jäteveden pi- toisuuksien ja puhdistustehon osalta ennallaan.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Keuruun kaupungissa 15.1. – 14.2.2007. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Suur-Keuruu-nimisessä lehdessä 15.1.2007.
Lausunnot
1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt, että Keuruun kaupungil- le olisi annettu kompostikentän toimintaa Jaakonkankaan tilalla 6:196 koskeva ympäris- tölupamenettelylain mukainen, toistaiseksi voimassa oleva lupa.
Jaakonsuon puhdistamon ympäristölupaan on mahdollista puhdistamon laiteteknisten valmiuksien ja toiminnasta vastaavan henkilöstön taitojen perusteella asettaa 31.12.2011 saakka seuraavat päästöjä ja puhdistustehoa koskevat määräykset:
- BOD7ATU-arvo enintään 12 mg O2/l vähintään 92 % - Fosforipitoisuus enintään 0,6 mg/l vähintään 95 % - Kiintoaine enintään 15 mg/l vähintään 90 % - Ammoniumtyppi enintään 8 mg/l vähintään 75 % - CODCr-arvo enintään 90 mg O2/l vähintään 80 %.
Edellä esitetyt arvot tulee laskea neljännesvuosikeskiarvoina, mahdolliset puhdistamon ohijuoksutukset, jätevedenpumppaamoilla tapahtuneet ylivuodot ja muut laskentajaksolla tapahtuneet poikkeustilanteet mukaan lukien. Ammoniumtypen poistotehon laskennan tulee perustua todelliseen tulokuormitukseen.
Ympäristökeskuksen mukaan 1.1.2012 alkaen raja-arvot tulisi määrätä seuraaviksi:
- BOD7ATU-arvo enintään 8 mg O2/l vähintään 95 % - Fosforipitoisuus enintään 0,4 mg/l vähintään 95 % - Kiintoaine enintään 10 mg/l vähintään 95 % - Ammoniumtyppi enintään 2 mg/l vähintään 90 % - CODCr-arvo enintään 80 mg O2/l vähintään 90 %.
Edellä esitetyt arvot tulee laskea neljännesvuosikeskiarvoina, mahdolliset puhdistamon ohijuoksutukset, jätevedenpumppaamoilla tapahtuneet ylivuodot ja muut laskentajaksolla tapahtuneet poikkeustilanteet mukaan lukien.
Myös Keuruun kunnan alueella toimivien muiden vesihuoltolaitosten ja Keuruun tai Multian kuntien alueen ulkopuolelta Jaakonsuon puhdistamolle jätevettä johtavien vesi- huoltolaitosten sekä Multian kunnan vesilaitoksen ja Multian kunnan alueella toimivien muiden vesihuoltolaitosten mahdolliset ylivuodot ja muut poikkeustilanteet tulee sisällyt- tää Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon päästölaskelmiin.
Ympäristökeskus vaatii, että lupapäätöksessä luvan saaja velvoitetaan 30.9.2009 mennes- sä esittämään ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon toiminnan kehittämistä ja puhdistamon laajentamista koskevat suunnitelmat sekä tarvit- tavat mitoitus- ja muut tiedot ja selvitys kokonaistypen poistosta. Seuraavassa lupamää- räysten tarkistamisen yhteydessä Jaakonsuon jätevedenpuhdistamolla tulee olla valmius teknisten ratkaisujen osalta jäteveden kokonaistypen poistoon.
Hakemuksessa esitetty käyttötarkkailusuunnitelma on riittävä. Luvan saajan tulee seurata alalla tapahtuvaa kehitystä ja hankkia tarvittaessa riittävän luotettavia käyttötarkkailuun liittyviä uusia laitteita ja mittavälineitä sekä päivittää prosessiautomaatiota tarvittaessa.
Päästötarkkailuohjelmaan tulee ympäristökeskuksen lausunnon mukaan sisältyä vuoden aikana vähintään 12 kappaletta automaattisella näytteenottimella otettua virtaamapainot- teista kokoomanäytettä.
Sekä tulevan että lähtevän veden kokoomanäytteistä tulee määrittää ainakin seuraavat ai- neet: kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pH, CODCr, kokonaistyppi, ammonium- typpi, NO2+3-N, kokonaisfosfori ja BOD7ATU. Lähtevästä vedestä on lisäksi määritettävä liukoinen fosfori, liuennut rauta ja rauta. Näytteenottimella otetut osanäytteet tulee ohjata ottimesta suoraan kylmään säilytystilaan. Lisäksi rengaskanavasta tulee ottaa kertanäyte, josta määritetään kiintoaine ja hehkutushäviö.
Vesistötarkkailun osalta tulee toiminnanharjoittajan esittää uusi tarkkailuohjelma ympä- ristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.5.2008 mennessä.
Ympäristökeskuksen mielestä vanhan Ristakosken lammikkopuhdistamon käyttöä Haa- pamäen suunnan ohitusvesien käsittelyyn ei tule tämän luvan yhteydessä sallia. Kyseisen lammikkopuhdistamon vesilain mukainen jätevesien johtamislupa on päättynyt, eikä sille ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa.
Ympäristökeskus esittää lupamääräysten seuraavaksi tarkistamisajankohdaksi 31.12.2015.
2. Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoil- la:
Hakijan tulee tarkkailla jätevesien vaikutusta vesistön kalastoon ja kalastukseen Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimit- taa TE-keskuksen kalatalousyksikköön kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimai- seksi tulosta.
Hakijan tulee maksaa vuosittain tammikuussa 1 500 euron suuruinen kalatalousmaksu Keski-Suomen TE-keskukselle.
Vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman alhainen.
Hakijan tulee jatkaa jätevesien alkulaimennuksen tehostamista hapetuskierrätyksellä.
3. Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (Keurusselän ympäristölau- takunta) on todennut, että kompostoinnille on Keuruun kaupungin ympäristölautakunnan vuonna 1993 myöntämä ympäristölupa.
Jätevedenpuhdistamon ja kompostointikentän sijainti lähellä asutusta ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Keurusselkään, jonka mahdollisimman hyvä tila on alueelle tärke- ää, korostavat puhdistamon hyvän ja häiriöttömän toiminnan merkitystä. Jätevedenpuh- distamo on merkittävä pistekuormittaja.
Kokonaisuutena puhdistamo on toiminut hyvin. Yksittäiset lupaehtojen ylitykset olisivat olleet ehkäistävissä tehokkaalla käyttötarkkailulla. Jatkuvaan käyttötarkkailuun ja mah- dollisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumiseen tuleekin kiinnittää erityistä huo- miota. Näistä tilanteista on ilmoitettava Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelu- toimistolle. Hapetuskierrätyksen jatkamista lautakunta pitää perusteltuna.
Liittyjämäärien edelleen kasvaessa pitää lautakunta tärkeänä riittävän käsittelykapasitee- tin varmistamista. Myös haja-asutusalueiden saostus- ja umpisäiliölietteiden asianmukai- seen vastaanottoon ja käsittelyyn on oltava riittävästi kapasiteettia. Lupaehtojen tiuken- tamista tulisi harkita, ettei tulokuorman kasvaessa kuormitus vesistöön kasva. Tulokset tulee edelleen laskea neljännesvuosikeskiarvoina. Myös kiintoaineen tehokkaaseen ym- pärivuotiseen poistoon tulee kiinnittää huomiota.
Toiminnan hajuhaitoista, lähinnä kompostiaumojen kääntämiseen liittyen, on tullut lau- takunnalle joitakin valituksia. Toimintatapojen valinnalla tulee edelleen pyrkiä ehkäise- mään hajuhaittoja. Lisäksi tulisi selvittää vaihtoehtoisia toimintatapoja, kuten komposti- aumojen kattamista. Kaikkien lietteen, kompostin ja seosaineiden käsittely- ja varastoin- tialueiden tulee olla päällystettyjä ja salaojitettuja siten, että suoto- ja valumavedet johde- taan puhdistamolle. Kompostin käytöstä, myös omassa toiminnassa, tulee ilmoittaa Elin- tarviketurvallisuusvirastolle.
Muistutukset
1. Pohjoislahden osakaskunta on huolissaan Keurusselän vedenlaadusta ja jätevesien vaikutuksesta kalastoon. Osakaskunta edellyttää jäteveden käsittelyn olevan niin tehokas- ta, että vedenlaatu Keurusselässä ei heikkene nykyisestä ja vähäistäkään vaikutusta kalas- toon ei ilmene.
2. Keuruun kalastusalue katsoo, että jätevesien vaikutukset ulottuvat Keurusselän ete- läosiin saakka. Keurusselällä kalastaneet ovat havainneet verkkojen limoittumista purku- alueen syvänteissä. Kalastusalue edellyttää, että Jaakonsuon puhdistamon on noudatetta- va vuonna 2004 voimaantullutta vesienhoitolakia (joka toimeenpanee EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä) sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä (19.3.1998) vesiensuojelun tavoit- teista.
Kalastusalue vaatii, että Keuruun kaupungin tulee maksaa aiheuttamistaan Keurusselän kalastollisista ja kalastuksellisista vahingoista takautuvaa kalatalousmaksua. Kalatalous- maksua tulee maksaa niin kauan, kunnes voidaan tutkimuksin todeta, että Keurusselän syvänteet ovat puhdistuneet kalastolle siedettävään kuntoon eikä happikatoa enää esiin- ny.
Kalastusalue vaatii lisäksi, että Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tulee jatkaa Keurusselän velvoitetarkkailua ja kalasto- ja kalastusvaikutuksia tulee vuosittain tarkkailla Keski-Suomen TE-keskuksen ja Keuruun kalastusalueen yhdessä hyväksymän erillisen ohjelman mukaisesti.
3. AA esittää muistutuksessaan, että lupaa aumakompostoinnille Jaakonsuon komposti- kentällä ei tule myöntää, sillä asuinalue on 500 metrin päässä ja hajuhaitat ovat etenkin kesäisin tuntuvia eikä aumakompostointi ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puhdis- tamon ympäristössä ei aiemmin ole ollut asutusta, mutta nyttemmin (2 – 3 vuoden aika- na) sinne on rakennettu yli 30 omakotitaloa. Toisena vaihtoehtona muistuttaja esittää, et- tä hakija velvoitettaisiin käyttämään uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa, esim. ra- kentamaan mädätyslaitos.
4. Asunto Oy Keuruun Lapiniemi pyytää ottamaan huomioon Jaakonsuon puhdistamon aiheuttamat hajuhaitat lupahakemuksen käsittelyssä.
5. Keuruun Suolahden osakaskunta esittää muistutuksenaan seuraavaa:
Jätevesimäärien kasvaessa tulee puhdistustehoa nostaa, ettei vesistön veden laatu heiken- ny nykyisestään. Keuruun kaupungin tulee maksaa aiheuttamistaan Keurusselän kalastol- lisista ja kalastuksellisista vahingoista korvausta kaikille vahingonkärsijöille ja jäteveden purkualueeseen kohdistuvasta vahingosta osakaskunnalle erilliskorvaus. Lähialueen ran- tojen käytön heikentymisestä tulee maksaa korvaus rantojen omistajille.
6. BB ja 89 allekirjoittanutta vaativat, että lietteen tiivistäminen, mädättäminen ja kui- vaaminen ei saa jatkossa aiheuttaa lähialueiden asukkaille aiemman kaltaista tai pahene- vaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa aiheuttavat kaasut on eliminoitava käytettävissä olevin kei- noin, esim. suodattamalla ja mahdollisesti hyötykäytettävä. Lisäksi muistuttajat esittävät jäteveden purkualueen veden laadun tutkimista ja tutkimustuloksista tiedottamista vuosit- tain kahdesti kesäkuukausien (touko-syyskuu) aikana.
7. Liukon osakaskunta yhtyy Keuruun kalastusalueen muistutukseen kaikilta osin.
8. Valkeeniemen ja Valkealahden kalastuskunnat vaativat, että kun tulokuormitusta Jaakonsuon jätevedenpuhdistamolla lisätään, tulee puhdistustehoa vastaavasti lisätä. Li- säkuorma ei saa johtaa Keurusselän veden laadun heikkenemiseen. Mikäli haittoja esiin- tyy, tulee olla sovitut keinot haittojen mittaamiseen ja niiden korvaamiseen.
Selitys
Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija toteaa, että lupaehdot tulisi säilyttää nykyisellään ja huomioimalla valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset kiintoaineen ja CODCr:n osalta. Mikäli numeerinen nitrifiointivaade asetetaan, tulisi se laskea "maan tapaa" noudattaen nitrifiointiasteena (eli tulevan veden arvona käytettäisiin kokonaistyppeä) ja tulokset tältä osin tulisi laskea vuosikeskiarvona, jolloin kylmän kau- den vaikutus tulisi huomioiduksi. Lisäksi fosforipitoisuusraja tulisi olla 0,8 mg/l ja fosfo- rireduktio 90 %.
Ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt kiristyvät lupaehdot edellyttäisivät puhdista- mon laajennusta mm. jälkikäsittelyn osalta. Hakija esittää tulevankin lupakauden nitrifi- ointiasteeksi 75 % ja 8 mg NH4-N/l jäännöspitoisuutta vuosikeskiarvona samoin lasket- tuna kuin edellä.
Hakijan mielestä hakemuksen mukaiset tulokuormat voidaan käsitellä nykyisellä puhdis- tamolla. Tulokuorma jää pieneksi, kun huomioidaan esisaostuksen orgaanista kuormaa puolittava vaikutus. Ilmastustilavuutta on lisätty alkuperäisestä 50 % ja BOD:n jäännös- pitoisuudet sekä nitrifiointi osoittavat, että nykytilavuus riittää.
Hakijan mielestä Ristakosken lammikkopuhdistamoa tulisi voida käyttää ohitusvesien käsittelyyn, sillä viemäriverkoston tehostetusta saneerauksesta huolimatta viemäriverkos- ton kapasiteetti (varsinkaan keväisin) ei riitä johtamaan kaikkia vesiä puhdistamolle.
Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa.
Keurusselän ympäristölautakunnan lausunnon ja Liukon osakaskunnan muistutuksen johdosta hakijalla ei ole huomautettavaa. Hakija kuitenkin toteaa, ettei vesistökuormituk- sessa 2000-luvulla uuden puhdistamon käyttöönoton myötä ole tapahtunut kasvua.
Keuruun kalastusalueen muistutuksen johdosta hakija toteaa, että kalatalousmaksua ei voi määrätä takautuvasti.
Pohjoislahden osakaskunnan sekä Valkeeniemen ja Valkealahden kalastuskuntien muis- tutuksiin ei hakijalla ole huomautettavaa.
Suolahden osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija toteaa olevansa valmis maksa- maan kohtuullisen kalatalousmaksun, eikä muihin korvauksiin ole aihetta.
AA:n, As Oy Keuruun Lapinniemen ja BB:n ynnä muiden muistutuksen johdosta hakija ilmoittaa ryhtyvänsä seuraaviin toimiin:
- kompostiaumat kasataan välittömästi, kun liete on toimitettu kompostialueelle ja tarvit- taessa käytetään hajunmuodostuksen vähentämiseksi kalkkipohjaista Veloxia.
- kompostin käännöissä huomioidaan tuulen nopeus ja suunta.
- käännöistä pidättäydytään kesä-heinäkuussa.
Lisälausunto
Ympäristölupavirasto on varannut Keski-Suomen ympäristökeskukselle tilaisuuden lau- sua hakijan selityksen johdosta.
Ympäristökeskus vaatii 9.7.2007 saapuneessa lausunnossaan edelleen, että Ristakosken lammikkopuhdistamon käyttöä Haapamäen taajaman jätevesien ohitusten osalta ei tule sallia. Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun vuosiraportin (2006) mukaan Ristakosken lammikkopuhdistamon kautta Ristajokeen on johdettu ohitusvesiä vuoden 2006 aikana 19 233 m3. Ohituksia on tapahtunut vuoden jokaisen kuukauden aikana, pa- himman kuukauden (huhtikuun) ohitusjätevesien määrä oli 8 359 m3 eli keskimäärin 279 m3/vrk. Hakijan selitystä siirtoviemärilinjan mitoitukseen liittyvistä ongelmista, kun ohi- tuksia on tapahtunut ympäri vuoden, ympäristökeskus ei pidä riittävänä. Ympäristökes- kus pitää Ristakosken lammikkopuhdistamolta tapahtunutta ohitustoimintaa luvattomana jätevesien johtamisena Ristajokeen.
Puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on kasvanut Multian kunnan ja Haapamäen Ristakosken lopetettujen jätevedenpuhdistamojen seurauksena. Lisäksi vesihuoltolaitos- ten viemäriverkostojen liittyjämäärät ovat kasvaneet niiden laajentumisen seurauksena.
On myös otettava kuormitusta tarkastellessa huomioon Ristakoskella ohitukseen johdetut jätevedet, joilla on merkitystä erityisesti kevään sulamisvesien aikana. Koska puhdista- mon AVL jo nyt ylittää 10 000, on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tarpeen tehdä jätevedenpuhdistamon osalta yksikköprosessien mitoitustarkastelu, missä erityisesti ote- taan huomioon typen kokonaismäärän mahdollinen vähentämistarve tulevaisuudessa.
Jaakonsuon jätevedenpuhdistamoa on onnistuneesti ajettu tavanomaisesta orgaanisen ai- neen hajottamiseen käytetystä ajotavasta poiketen huomattavasti pidempää lieteikää hyö- dyntäen. Puhdistamon osalta nitrifiointikysymystä on perusteltua tarkastella myös muilla lähestymistavoilla esim. ilmastusallastilavuutta suurentamalla tai vaihtoehtoisilla proses- siratkaisuilla. Samaan tarkasteluun on perusteltua yhdistää myös typen pelkistämiseen käsiteltävästä jätevedestä liittyvät kysymykset eli denitrifikaatiovaiheen toteutus.
Selityksessään hakija esittää, että esisaostuksen avulla voidaan leikata rengaskanavaan johdettavaa orgaanisen aineen kuormaa 50 % tulevasta jätevedestä. Tämä on ympäristö- keskuksen mielestä toki mahdollista jäteveden normaalissa virtaustilanteessa. Kun esi- selkeytysallas on mitoituksensa osalta käymässä riittämättömäksi, ei siihen voimakkai- den hydraulisten kuormitusten aikana ole mahdollista saada laskeutumaan kemiallisen saostuksen seurauksena muodostunutta lietettä. Lisäksi on otettava huomioon, että voi- makkaiden tulovirtaamien aikana jäteveden lika-ainepitoisuudet ovat pieniä, jolloin nii- den saostaminen ei ole kovin helppoa tai taloudellista.
TARKASTUS
Jätevedenpuhdistamolla ja kompostointialueella suoritettiin tarkastus 25.10.2007. Tar- kastuksessa todettiin seuraavaa:
- Keuruun vesilaitos on 1997 perustettu kunnallinen liikelaitos.
- Siirtoviemärilinja Haapamäen taajamasta Keuruulle on otettu käyttöön 2003.
- Jätevedet Multian kunnan keskustaajamasta (noin 250 m3/vrk) on johdettu Keuruulla käsiteltäväksi vuodesta 2006. Sako- ja umpikaivolietteitä Multian kunnan alueelta ei tuo- da käsiteltäväksi Jaakonsuolle.
- Jaakonsuolla käsitellään jätevesiä noin 2700 – 2800 m3/vrk.
- Elintarviketehtaan (Vaissi Oy) jätevedet on rasvanerotuskäsittelyn jälkeen johdettu lin- jaan vuodesta 2003. BOD-kuorma tehtaalta tulevassa jätevedessä on luokkaa 4000 mg/l.
- Sakokaivo- ja umpikaivovedet Keuruun kaupungin alueelta ovat mukana Jaakonsuon puhdistamolle tulevassa jätevesimäärässä, Ristakosken lammikkopuhdistamolta Ristajo- keen johdettava kuormitus ei.
- Lammikkopuhdistamolla käytetään saostuskemikaalina polyalumiinikloridia (kauppa- nimi PAX), jota syötetään automaattilaitteiston avulla tulevaan jäteveteen.
- Lammikkopuhdistamon allas/altaat tyhjennetään sinne laskeutuneesta lietteestä 2 – 3 vuoden välein.
- Hakija ilmoitti, että Ristakosken lammikkopuhdistamoon jätevetensä johtavat 4 kiin- teistöä liitetään viemäriverkoston piiriin 30.6.2008 mennessä, jonka jälkeen siellä käsitel- täisiin vain ohitus- ja häiriötilannevesiä.
- TE-keskuksen edustaja kertoi, että kalatalousmaksuvaatimus on määritelty hakemuksen mukaisen (nykyisen) kuormituksen perusteella ja on tarpeellinen. Mikäli luparajat tiuk- kenevat huomattavasti, maksun suuruutta voi suhteessa pienentää.
- Aktiivinen kompostointivaihe kestää noin 6 – 8 kk, jona aikana komposti käännetään kolme kertaa. Kääntö tehdään kun lämpötila saavuttaa 55 oC. Lämpötilaa seurataan ma- nuaalisesti, mutta käytössä on myös rekisteröivä lämpömittari.
- Aumakompostointi- ja seosainevarastoalue on kooltaan noin 8000 m2, kompostoitavaa liete/kuoriseosta alueella on enintään 5000 m3 kerrallaan.
- Jälkikypsytyskentän koko on noin 5000 m2, sade- ja suotovedet johtuvat kentältä lam- mikoihin ja sieltä mittauksen kautta Keurusselkään. Kompostia kentällä on 5000 – 10000 m3, sitä säilytetään noin 1,5 – 2 vuotta (menekistä riippuen), aina kuitenkin alle 3 vuotta.
- Ympäristönsuojelusihteeri ilmoitti, että vuonna 2007 ei ole tullut hajuhaittavalituksia ympäristötoimistoon.
Lisäksi hakija ilmoitti tarkastuksessa täydentävänsä hakemusasiakirjoja 9.11.2007 men- nessä:
1) Ristakosken lammikkopuhdistamon toiminnan kuvauksella, asemapiirroksella ja mi- toitustiedoilla,
2) koko vesilaitoksen toimialueen viemärikartalla,
3) Jaakonsuon puhdistamon asemapiirroksella, josta näkyy myös purkupiste Vennänlah- teen ja purkuputken tekniset tiedot sekä purkupaikalla olevan ilmastuslaitteen sijainti, 4) ilmastuslaitteiston nimen oikea kirjoitustapa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Keuruun kaupungille Jaakonsuon jätevedenpuhdistamon ja kompostointitoiminnan ympäristöluvan.
Toiminnasta aiheutuvien kalatalousvahinkojen kompensoimiseksi määrätään kalatalous- maksu.
Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Päästöt vesiin ja viemäriin
1. Jätevedet on johdettava puhdistamolta nykyisellä purkuputkella Keurusselkään. Pur- kupaikalla tapahtuvaa Mixox-hapetusta on jatkettava ja hapetuslaitteiston jatkuvasta toi- mintakunnosta on huolehdittava.
2. Ristakosken lammikkopuhdistamoa ei saa käyttää jätevesien käsittelyyn 1.7.2008 jäl- keen. Lammikkoa voidaan käyttää ainoastaan varoaltaana sekä ohitus- ja häiriötilanne- vesien käsittelyyn 31.12.2014 saakka. Lammikosta määrävälein poistettava liete on toi- mitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
3. Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan luki- en neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
Parametri pitoisuusarvo enintään käsittelyteho vähintään BOD7ATU-arvo 12 mg O2/l 92 %
Fosforipitoisuus 0,6 mg/l 95 %
Kiintoaine 15 mg/l 90 %
Ammoniumtyppi 8 mg/l 75 %
CODCr-arvo 90 mg O2/l 80 %.
Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla 1.1.2012 alkaen niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilan- teet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset:
Parametri pitoisuusarvo enintään käsittelyteho vähintään
BOD7ATU-arvo 8 mg O2/l 95 %
Fosforipitoisuus 0,4 mg/l 95 %
Kiintoaine 10 mg/l 95 %
Ammoniumtyppi 2 mg/l 90 %
CODCr-arvo 80 mg O2/l 90 %.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistamon puhdistustehon on täy- tettävä myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset pää- töksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Puhdistamoa on, jos se on mahdollista edellä mai- nittua puhdistustulosta vaarantamatta, ajettava niin, että se nitrifioi.
Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa.
Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olo- suhteissa riittävä. Lietteen käsittelyä on tehostettava jatkamalla nykyistä tehokkaampien kuivatusmenetelmien käyttömahdollisuuksien selvittämistä ja käyttöönottoa.
4. Viemäriverkkoon joutuvien hule- ja vuotovesien määrä tulee rajoittaa suunnitelmalli- sesti mahdollisimman vähäiseksi.
Luvan saajan on toimitettava vuosittain Keski-Suomen ympäristökeskukselle käyttö- ja kuormitustarkkailun vuosiraporttien yhteydessä tai muulla ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla selvitys viemäriin joutuvien hule- ja vuotovesien vähentämiseksi tehdyis- tä toimenpiteistä.
5. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teolli- suus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi, jotta ne eivät haittaa puhdistamon toimintaa, aiheuta haittaa viemäriverkossa, vaikeuta lietteen hyöty- käyttöä tai aiheuta haittaa purkuvesistössä.
Teollisuuslaitosten jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tulee olla liittymissopimukset. Sopimukset on lähetettävä tiedoksi Keski-Suomen ympäristö- keskukselle ja niitä on valvontaviranomaisen kehotuksesta tarvittaessa tarkistettava.
Melu
6. Melutaso lähimpien altistuvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää melun A- painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä klo 7 – 22 välisenä aikana eikä 50 dB yöllä klo 22 – 7 välisenä aikana.
Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
7. Puhdistamon kompostointialueella ja jälkikypsytyskentällä saadaan kompostoida puh- distamolietettä (jätenimike 190805), yhteensä enintään 5 000 m3/a. Kompostointialueella muodostuvia suoto- ja muita vesiä ei saa päästä ympäristöön. Seosaineen varastointialu- eet on asfaltoitava 31.10.2008 mennessä.
8. Kompostoinnissa on käytettävä riittävästi täyteainetta, jotta kompostointialueen suoto- ja valumavedet pystytään hallitsemaan ja johtamaan puhdistamolle ja kompostiaumat voidaan pitää hapellisina. Kompostointiprosessin toimivuus on varmistettava lämpötilan mittauksin ja kääntämällä aumat riittävän monta kertaa. Aumojen kääntämistä ei saa suo- rittaa silloin, kun tuulen suunta on asutukseen päin eikä kesä-heinäkuussa. Tarvittaessa on käytettävä hajunmuodostuksen vähentämiseksi kalkkia/kalkkipohjaista lisäainetta tai aumat on katettava.
Jälkikypsytettävä komposti on läjitettävä riittävän suuriin aumoihin. Kompostia saa va- rastoida jälkikypsytyskentällä korkeintaan kolme vuotta. Jälkikypsytetty liete on toimitet- tava hyötykäyttöön.
9. Välppäjäte on toimitettava kaatopaikalle. Muut puhdistamolla syntyvät jätteet on laji- teltava ja toimitettava asianmukaisesti jatkokäsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai on- gelmajätteen käsittelypaikkoihin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
10. Jos puhdistamolta tai viemäriverkosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maa- perään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman
toistumisen estämiseksi. Tapahtumasta on heti ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökes- kukselle sekä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
11. Luvan saajan on ylläpidettävä toimintavalmiutta ja ajan tasalla olevaa suunnitelmaa, joka koskee toimintaa puhdistamolla, kompostialueella ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana.
Tarkkailu ja raportointi
12. Puhdistamon toimintaa ja kompostointitoimintaa (käyttötarkkailu) ja jätevesien mää- rää, laatua, käsittelyn tehoa ja muodostuvan lietteen määrää ja laatua (kuormitustarkkai- lu) sekä vaikutuksia vesistössä (vaikutustarkkailu) on tarkkailtava seuraavalla tavalla:
Kompostin hoidosta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee ainakin kääntöjen mää- rät, käytetyt liete- ja seosainemäärät, lämpötilamittausten tulokset, hyötykäyttöön luovu- tetun kompostin raskasmetallipitoisuudet (Pb, Cd, Cr, Hg) ja mahdolliset häiriötilanteet.
Kuormitustarkkailuohjelman tulee sisältää vuoden aikana vähintään 12 kappaletta puh- distamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän jäteveden näytteitä. Näytteet tulee ottaa au- tomaattisella näytteenottimella jäteveden virtaamamittauksen ohjaamina virtaamapainot- teisina kokoomanäytteinä. Osanäytteet tulee ohjata suoraan kylmään säilytystilaan.
Kokoomanäytteistä tulee määrittää ainakin seuraavat aineet:
Lähtevästä jätevedestä kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pH, CODCr, kokonais- typpi, ammoniumtyppi, NO2+3-typpi, kokonaisfosfori, suodatettu liukoinen fosfori, BOD7 (ATU), liuennut rauta ja rauta.
Tulevasta jätevedestä kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pH, CODCr, kokonaistyp- pi, ammoniumtyppi, NO2+3-typpi, kokonaisfosfori ja BOD7 (ATU).
Lisäksi ilmastusaltaista on otettava jokaisen näytteenottokerran yhteydessä kertanäyte, josta määritetään kiintoaine ja hehkutushäviö.
Luvan saajan on toimitettava käyttötarkkailu- ja kuormitustarkkailuohjelma ympäristö- keskuksen tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ohjelman on sisällettävä tiedot myös kompostointitoiminnan ja Ristakosken lammikkopuhdistamon aiheuttaman kuormituksen tarkkailusta. Ympäristökeskus voi tehdä ohjelmiin myöhemmin tarpeellisiksi katsomansa muutokset.
Vaikutustarkkailua voidaan suorittaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen 7.4.1994 hy- väksymän vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailun osalta tulee toimin- nanharjoittajan esittää uusi tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.5.2008 mennessä.
13. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailua koskevissa päätöksissä mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle sekä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisil- le sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saatta- vat vaikuttaa.
14. Puhdistamolla on oltava riittävän koulutuksen saanut ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keuruun kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle.
Kalatalousmääräykset
15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuussa 1 000 euron suuruinen kalatalo- usmaksu Keski-Suomen TE-keskukselle käytettäväksi kalakantojen hoitoa tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Keuruun kalastusaluetta.
16. Jätevesien vaikutusta kalastukseen ja kalastoon on tarkkailtava Keski-Suomen TE- keskuksen 19.6.2001 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Luvan saajan on toimitettava uusi tarkkailuohjelma TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. TE-keskus voi tehdä ohjelmaan myöhemmin tarpeellisiksi katsomansa muutokset.
ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
LUVAN VOIMASSAOLO
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesti haettava lupa.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2015 mennessä
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympä- ristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Toimittaessa tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terve- yshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh- javeden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta ra- situsta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimukset.
Jäteveden johtamisesta ehkä aiheutuvien ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta on annettu lupamääräys.
Määräysten perustelut
Jätevesien johtamista, melun torjuntaa, kompostointia ja jätehuoltoa sekä häiriö- ja poik- keustilanteita koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 45 §:n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:n säännöksiin. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuo- jelulain 3 §:ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi.
Ristakosken lammikkopuhdistamolla on toistaiseksi käsitelty neljän kiinteistön jätevedet.
Luvan saaja on tarkastuksen yhteydessä ilmoittanut, että em. kiinteistöt tulevat olemaan liitettynä viemäriverkostoon 30.6.2008 mennessä. Luvan saajan esitys on katsottu perus- telluksi ja Ristakosken lammikkopuhdistamon käyttö jätevesien käsittelyssä on näin ollen kielletty 1.7.2008 alkaen.
Jatkossa Ristakosken lammikkopuhdistamoa käytettäisiin vain poikkeusoloissa – kevät- valumien aikana – ja Haapamäki-Keuruu siirtolinjan häiriötilanteissa ylivuotovesien kä- sittelyyn. Käsittelymenetelmänä olisi kemiallinen saostus (esisaostusaltaissa) ja jätevesi- en johtaminen jälkilammikon kautta Ristajokeen. Tämä luvan saajan esittämä toimintata- pa on väliaikaisratkaisuna hyväksytty 31.12.2014 saakka.
Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen, lausunnoista ja muistutuksista annetussa selityksessä esitetyllä tavalla sekä nyt annettujen lupamääräysten edellyttämäl- lä tavalla suoritettu aumakompostointi on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa näissä olosuhteissa. Kompostitoiminnan asutukselle aiheuttamat hajuhaitat ovat vältettävissä kompostin huolellisella hoidolla ja kompostointiprosessin hallinnalla (muun muassa au- mojen peittäminen, lämpötilaseuranta, tuulen suuntien mukaan oikein ajoitetut käännöt ja riittävän suuret jälkikompostointiaumat). Valmiin kompostin varastointi alueella ennen
sen toimittamista hyötykäyttöön, jatkuessaan korkeintaan kolme vuotta, ei valtioneuvos- ton kaatopaikkapäätöksen (861/97) 2 §:n 3 momentin mukaan ole kaatopaikkatoimintaa, eikä erityisiä määräyksiä varastoalueen pohjarakenteille tarvita. Tämä päätös korvaa Keuruun kaupungin ympäristölautakunnan 5.8.1993 kompostointitoiminnalle antaman ympäristöluvan.
Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 §:n, ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 §:n ja jätelain 51 §:n säännöksiin. Tarkkailusuunni- telman periaatteet on asetettu lupamääräyksissä. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitet- tava ympäristönsuojelun yleistä etua valvovan viranomaisen (Keski-Suomen ympäristö- keskus) tarkastettavaksi. Kompostointitoiminnan ja Ristakosken lammikon osaltakin tarkkailu on tarpeellista ja se tulee suorittaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Kalatalousmääräykset perustuvat toiminnasta aiheutuviin ilmeisiin haittoihin sekä kalata- lousviranomaisen ja alueen osakaskuntien vaatimuksiin jätevesien johtamisesta aiheutu- vien haittojen kompensoinnista. Maksun määrässä on otettu huomioon annetut vesistö- kuormitusta vähentävät määräykset.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
Keski-Suomen TE-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon kalatalousmaksua ja tark- kailua koskevista määräyksistä ilmenevällä tavalla.
Keuruun kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamäärä- yksistä ilmenevällä tavalla.
As Oy Keuruun Lapinniemen ja BB:n ynnä muiden muistutukset on otettu huomioon asettamalla kompostointitoiminnalle lupamääräykset, joiden mukaisesti toimittaessa ha- juhaittoja ei esiinny.
AA:n vaatimukset siitä, että kompostoinnille ei saa myöntää lupaa ja siitä, että hakija on toissijaisesti velvoitettava rakentamaan mädätyslaitos, on hylätty. Ympäristölupavirasto katsoo, että kompostointitoiminnalle nyt asetetut lupamääräykset ovat riittäviä sen var- mistamiseksi, että naapuruussuhdelain mukaisia hajuhaittoja asutusalueilla ei merkittä- vässä määrin esiinny. Käytössä olevan kompostointitekniikan osalta ympäristölupaviras- to viittaa ratkaisun perustelujen "Määräykset" -kohdassa lausumaansa.
Keuruun kalastusalueen, Liukon osakaskunnan, Pohjoislahden osakaskunnan, Valkee- niemen ja Valkealahden kalastuskuntien ja Suolahden osakaskunnan muistutukset on otettu huomioon. Luvan saajalle on asetettu velvoite tehostaa puhdistamon toimintaa ja pienentää jätevesipäästöjä Keurusselkään lupamääräysten mukaisessa aikataulussa. Kala- taloudellisten haittojen johdosta luvan saajalle on määrätty kalatalousmaksu jätevesien vaikutusalueella tapahtuvien kompensaatiotoimien toteuttamiseksi. Keuruun kalastusalu- een ja Liukon osakaskunnan vaatimaa takautuvaa kalatalousmaksua koskeva vaatimus on hylätty, koska kalastalousmaksua ei voi määrätä takautuvasti.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 47, 55, 56 ja 72 §.
Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30, 36 ja 37 §.
Jätelain 6, 51 ja 52 §.
Jäteasetuksen 8 ja 10 §.
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 345 euroa.
Ratkaisu käsittää toimintakokonaisuuden, johon kuuluu jätevedenpuhdistamo ja kompos- tointitoiminta. Jätevedenpuhdistamoa koskevalta osalta käsittelymaksu on 1 960 euroa.
Kompostointitoiminnan osalta maksu on asian käsittelyn vaatiman työajan mukaan 385 euroa (10 h à 38,50 €).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE- keskukselle, Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja Suomen ympäristö- keskukselle.
Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
Tieto päätöksestä julkaistaan Keuruun kaupungissa ja Suur-Keuruu-nimisessä lehdessä.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Seppo Kemppainen
Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Ilpo Hiltunen (asian esittelijä).
IH/LN
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8070, 020 490 4958
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamis- päivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itse- näisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arki- päivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon vii- meistään 2.1.2008 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Va- lituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä en- nen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpos- tiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimi- tettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamie- hen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeu- denkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauk- sissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.
