• Ei tuloksia

Strateginen johtaminen ja tietopalveluorganisaatiot näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Strateginen johtaminen ja tietopalveluorganisaatiot näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Strateginen johtaminen ja tietopalveluorganisaatiot

Informaation muuttuminen yhä tärkeämmäksi tuotannontekijäksi on muuttanut myös informaa- tiopalvelulaitosten toimintaympäristön. Ennen monopoliasemassa olevat yksiköt ovat joutuneet kilpailutilanteeseen muiden toimijoiden ja erityyppisen informaation kanssa. Informaatiosta on tullut kauppatavaraa, johon asetetaan vastaavanlaisia tuottavuusodotuksia kuin mihin muuhun tuotteeseen tahansa. Ja informaation määrä on kasvanut niin runsaaksi ja käyttäjät vaativammiksi, että perinteinen välittäjän rooli on muuttumassa entistä enemmän tiedon tuottajan, suodattajan ja markkinoijan rooliksi.

Kilpailutilanne vaikuttaa siihen, että johtaminen ja erityisesti strateginen johtaminen, nousee tieto- palveluorganisaatioissa entistä merkittävämpään asemaan. Suomessakin julkishallinnon laitokset joutuvat uudenlaiseen asemaan, kun kasvavat kustannuspaineet aiheuttavat palvelujen toteut- tamisen priorisoinnin eri asiakasryhmille.

Vastaava ilmiö on jo tuttua yksityisellä puolella toimivien yksikköjen keskuudessa. Erityisesti meillä väite siitä, että viihteestä ollaan valmiita maksamaan, mutta tiedosta ei, tuntuu edelleenkin toimivan. Informaatiota ei useinkaan nähdä aidosti tuotannontekijänä, josta kannattaa maksaa.

Toinen merkittävä strategisen valinnan paikka on informaatiopalveluiden rooli kansallisessa informaatiokentässä. Näyttää siltä, että Suomi ja suomalaiset aineistot ovat jäämässä jalkoi- hin suurten kielialueiden tuotannon kanssa.

Massakäyttöön perustuva markkina-ajattelu ja toisaalta laajan levikin vaatima kielipohja tulevat todennäköisesti syömään perustaa entistä enemmän suomalaiselta informaatiotuotannolta tai ainakin muuttamaan sitä merkittävästi. On mielenkiintoista nähdä, millaisen informaation käyttöön nykyiset sukupolvet sosiaalistuvat, ja onko kansallisella ajattelulla enää mitään merkitystä tulevaisuudessa?

Jatkossa entistä tärkeämmäksi tuleekin tietopalvelutoimijoiden ja koko julkaisukentän strateginen kumppanuus. Aika ajoin kustantajat

näkevät esimerkiksi kirjastot kilpailijoikseen jakelukentässä, vaikka käytännössä kirjastot ovat erityisesti Suomessa merkittävä asiakaskunnan kouluttaja sekä markkinointi- ja jakeluketju kaikille informaation tuottajille. Uusien teknii- koiden myötä kirjastoille ovat auenneet myös entistä paremmat mahdollisuudet tulla mukaan varsinaiseen kustantamiseen, muun muassa niin kutsutun harmaan aineiston alueella. Meillä tämä on merkittävä toimintakenttä, koska ostavat markkinat ovat kuitenkin suhteellisen pienet marginaalisten aineistojen osalta.

Strateginen kumppanuus on merkittävää myös tietopalvelutoimijoiden kesken. Tässä on hyviä esimerkkejä toimivasta työnjaosta ja logistiikan hallinnasta. Kansallisen tietohuollon turvaamiseksi tarvitaan selvästi tällä hetkellä kehittyneitä, moderniin logistiikkaan ja digitaaliseen toiminta- ympäristöön luotuja sovelluksia. Näin voidaan taata kansalaisten tasa-arvo tietopalvelujen saatavuudessa. Logistinen ympäristö on muuttunut digitaalisen jakelun myötä kansainväliseksi ja tietotuotteiden omistussuhteet toisenlaiseksi kuin perinteisen aineiston kohdalla. Tämän vuoksi perinteiset tavat ajatella ja toimia eivät aina päde nyky-ympäristössä: tarvitaan radikaalia uudelleenajattelua ja johtamista.

Johtaminen on kuten muutkin taidot.

Siinä voi kehittyä, ja sitä voi oppia. Tämän vuoksi informaatiotutkimuksen laitoksilla on velvollisuus edelleen kehittää tietopalveluorga- nisaatioiden johtamiseen liittyä koulutusohjelmia.

Ammattijohtamisesta on tullut entistä tärkeämpää, kun tieto on tullut yhteiskunnassa merkittäväksi resurssiksi ja kun siihen on liittynyt sekä taloudellisia että strategisia arvoja. Tässä hyvän mahdollisuuden antavat esimerkiksi alamme maisteri- ja jatkokoulutusohjelmat.

Asiantuntijoiden johtaminen on haasteellista ja sen vuoksi on tärkeää, että heidän johtajillaan on myös alan asiantuntijan kompetenssi.

Osaamisen ja tietoresurssien ja niiden hyödyn- tämisen johtamisesta ja hallinnasta on tullut tärkeä

Infolehti32004.indb 57 12.9.2004, 15:19:18

(2)

tehtäväkenttä kaikille inhimillisen toiminnan alueille. Tämä kenttä antaa kiinnostavan ja myös tieteiden välisen tutkimuskohteen, jossa riittää haasteita ja kehitettävää.

Kuopiossa 5.9.2004 Jarmo Saarti

Infolehti32004.indb 58 12.9.2004, 15:19:36

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Yliopiston strategisen johtamisen lähtökohtana on ajatus siitä, että tiede ja yliopisto muotoutu- vat alhaalta ylöspäin suuntautuvasti... ohjaa yliopistoyhteisön osallisuus

Shapiro pitää yhtenä keskeisim- pänä havaintonaan Hamasista sitä, miten terroristiorganisaation sisäi- nen dynamiikka, erityisesti johdon kyky kontrolloida tekijöitä ja

Yliopiston lakisääteiset toimielimet (yliopis- ton hallitus, rehtori, yliopistokollegio) ja muut yliopiston (hallinto)johtosäännössä määritellyt hallintoelimet (esimerkiksi

Sosiaali- ja terveysalan julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa osaamisen strateginen johtaminen etsii omaa linjaansa - johtamisen osaamista tukee

mintatapa on siinä mielessä oikeansuuntainen, että valtioneuvostotasolla strategisten asioiden tunnistaminen pitäisi tapahtua kokonaisuuden tasolla, ei siten, että

Käsittelen tutkielmassani asioita, jotka vaikuttavat palvelun kokemukseen, koska jotta voidaan ymmärtää kehitettäviä asioita strategisella tasolla, niin pitää

(arkkitehtuurin hyödyntäminen) Muutosten hallinta Muutosten hallinta Toiminnan johtaminen ja strateginen kehittäminen Toiminnan johtaminen ja strateginen

Naimin ja Lenkan viitekehyksen neljä tutkitta- vaa osa-aluetta ovat strateginen johtaminen, mentorointi, sosiaalinen media ja tiedon jakaminen, jotka katsauksen mukaan