Pienvesien huomioiminen metsänhoidossa

Pienvesien huomioiminen metsänhoidossa

Jyri Pääkkönen 28.09.2020

Pintavesien ekologinen tila, entä pienvedet ja elinympäristöt?

2

Vesistö vs. pienvesi

▪

Vuoden 2011 vesilain mukaan vesistö on järvi, lampi, joki, puro ja muu luonnollinen vesialue sekä tekojärvi, kanava ja muu vastaava keinotekoinen vesialue.

▪

Noro < puro10 -100 km2 < joki

▪

Myös valuma-alueeltaan pienemmät virtavedet

luokitellaan puroksi, jos uomassa virtaa vettä ympäri vuoden ja kalojen kulku on mahdollista.

▪

Pienvesiä ovat purot, norot, lammet, lähteet sekä

maankohoamisen seurauksena syntyneet kluuvijärvet ja fladat.

3

Kriittisten alueiden tunnistaminen

4

Ranta10 aineisto syke

• Uoma10 uomaverkoston uomat viivoina

• Jarvi10 järvet polygoneina

• JokiAlue10 aluemaiset joet polygoneina

• Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2

yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti

merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia.

• Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain

vesistömääritelmän mukaista vesistöä.

Virtavesiviivat MML

36311, 36312

Ranta10 aineisto syke, virtavesiviivat mml

10 § (20.12.2013/1085)

Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt

▪

Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät

elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita (luontainen elpymiskehitys?), jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi,

pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä.

▪

1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja

pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto.

▪

Ympäristötuki (Kemera)

7

Erilaisten hakkuutapojen vaikutukset metsälakipuronvarsien lajistoon ja

pienilmasto-olosuhteisiin

Panu Halmeen ja työryhmän ajatuksia metsälaintulkintaan:

•Metsälain edellytyksiä eivät täytä 15 m suojavyöhykkeet 30 m poimintahakatut suojavyöhykkeet

•30 m suojavyöhyke ilman poimintaa täyttää metsälain vaatimukset pääosin.

•Jos vyöhykkeitä levennetään

Kustannukset kasvavat, 2 hehtaarin pienialaisuustulkintaa pitäisi kasvattaa

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71103/1/article10382.pdf

Oldén, A., Mäenpää, H., Peura, M., Kotiaho, J. S., Mönkkönen, M., & Halme, P. (2020). Puronvarsimetsien suojavyöhykkeiden vaikutus kasvi-ja kääpälajistoon, pienilmastoon ja tuulenkaatoihin. Metsätieteen aikakauskirja, 2020.

8

Suojavyöhykkeen mitoitus

vesi- ja metsäekosysteemin vuorovaikutus = kokonaisuus!

9

• PEFC

› Suojakaistan leveys 5–10 metriä.

› Puuston poiminta sallittua

› Ei maanmuokkausta, lannoitusta, kantojen korjuuta,

pensaskerroksen kasvillisuuden raivausta.

• FSC

› Suojakaistan leveys lammet ja järvet vähintään 10 metriä, purot, joet ja merenrannat vähintään 15 metriä ja luonnontilaiset tai

luonnontilaisen kaltaiset joet ja purot vähintään 20 metriä.

› Puuston käsittely,

maanmuokkaus, ojitus ja kantojen korjuu ei ole sallittua suojavyöhykkeellä.

Pienvesien tunnistaminen on avain onneen

▪

Pienvesiopas

▪

Paikkatietoanalyysi

▪ Pienvesille oma aineisto vrt. SYKE ranta10, MML virtavesiviivat ym.

▪ Vesistöjen ja pienvesien suojavyöhykesuositukset aineisto

▪

^Miten?

▪ DTW-kosteusindeksi

▪ Virtausverkko/uomaverkko

▪ Zonation pienipiirteisempänä

▪ ^Rusle

▪ Mietitään lisää sopivia aineistoja

10

DTW-kosteusindeksi

▪

DTW (Depth to water

kosteusindeksi Kuvaa

maanpinnan korkeutta

suhteessa märän paikan

maanpinnan korkeuteen

(Salmivaara Aura 2019, Luke)

11

12

Suojavyöhyke DTW 0,25 rusle 200

Luonnonmukaiset menetelmät

▪

Vedenpidätyskyvyn kasvattaminen

▪

Peitteellisyys

▪

Puu ja karike vesistöissä ja pienvesissä

▪

Ennallistaminen

▪

Aika, luontainen elpymiskehitys

▪

Luonnontilaisesta ympäristöstä löytyy toimiva malli ja menetelmät, jos tarkastelijalla on vaan kyky nähdä ne.

▪

Evoluutio ja luonnonprosessit ovat muotoutuneet hyvin pitkällä aikavälillä ja epäilemättä tämä

tuotekehitysprosessi päihittää ihmisen usein hyvin voimalliset lyhyen aikajänteen menetelmät.

13

▪

Herlinin mukaan

metsien hiilinielussa on iso harha. Kun tämä tunnustetaan, suomalainen

metsänhoito menee täysremonttiin.

”Siihen pitäisi varautua jo nyt”, Herlin toteaa.

14 Kauppalehti 31.8.2020

”Taloudellisesti järjetöntä touhua” – suurmetsänomistajaksi kivunnut Ilkka Herlin kummastelee avohakkuita ja

muuttaa metsiään jatkuvan kasvatuksen malliin

15

16

Kiitos!

17

Kuvia

▪

https://photos.app.goo.gl/TjH2kJNRD2wHFqWS6

18