28
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 8 . v s k . – 1 / 2 0 2 2
Vastaus Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin esitettyihin kommentteihin
Jouko Vilmunen
keskittymään neuvoston ajattelun yleislinjoi- hin. Neuvosto nostaa raportissaan ensinnäkin tarpeen huolehtia riittävästä finanssipoliitti- sesta liikkumavarasta. Voidaan perustellusti kysyä, turvataanko tämä menokehykset toistu- vasti rikkomalla, ja tässä kohtaa neuvosto on kriittinen. Kehykset rikotaan silloin kun hätä on käsillä. Epäsymmetrisyyden riski on iso sii- nä mielessä, että kehyksiin ei palata, kun talou- den tila on normalisoitunut ja kasvu reippaam- paa. Yhtä kaikki neuvoston näkemys on, että tarvittaisiin menojen selvästi ripeämpää so- peuttamista kohti hallituskauden alussa esitet- tyä tasoa. Neuvoston ajattelu perustuu tässä siihen, että pandemia ei rasita taloutta enää vuonna 2023, minkä lisäksi myös tuotantokui- lun arvioidaan sulkeutuvan tuona vuonna.
Kevyelle finanssipolitiikalle on siis vähemmän tarvetta.
Toinen iso asia, josta neuvosto keskusteli ko- kouksissaan ja josta se tilasi taustaraportin, liit- tyy huoleen hitaasta talouskasvusta Suomessa.
Tuoreimmat pidemmän aikavälin kasvuen- nusteet vievät Suoman talouden hieman yli pro-
VTT Jouko Vilmunen (jouko.vilmunen@utu.fi) on Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja ja Turun yliopiston professori.
A
rviointineuvosto arvostaa suuresti niitä kom- menttipuheenvuoroja, joita on esitetty neuvos- ton uusimman, 26.1.2022 julkaistun raportin jälkeen.1 Raporttia ovat kommentoineet eri laa- juudessa valtiovarainministeri Annika Saarik- ko, EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen, Peller- von taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen sekä VM:n kansantalousosaston yli- johtaja Mikko Spolander.2Se, että neuvoston vuotuista raporttia kom- mentoidaan laajasti, osoittaa yhtäältä arvioin- tineuvoston tärkeyden riippumattomana insti- tuutiona sekä toisaalta raportin aseman talous- poliittisen keskustelun herättäjänä. Yleisesti ottaen kommentoijat ovat yhtä mieltä neuvos- ton keskeisten johtopäätösten kanssa. En tässä vastauksessani pureudu kaikkiin kommen- teissa esitettyihin yksityiskohtiin, vaan pyrin
1 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2021, https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wor- dpress/wp-content/uploads/2022/01/Raportti_2021.pdf.
2 Mainitut kommenttipuheenvuorot on julkaistu tässä Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa.
29 J o u k o Vi l m u n e n
sentin vuotuiselle kasvu-uralle. Tuotta vuus- kehitys on heikkoa ja investointiasteet matalia.
Hidas talouskasvu tarkoittaa erityisesti sitä, että veropohja kasvaa hitaasti, mistä aiheutuu uhkaa hyvinvointivaltion rahoitukselle ja julkisen ta- louden kestävyydelle. Sanomattakin on selvää, että työllisyyttä on parannettava ja työttömyyttä alennettava. Työvoiman kasvattaminen mm. ul- komaisen työvoiman kasvattamisen kautta on mahdollista, mutta saattaa edellyttää erityisten verokannusteiden käyttöä. Neuvosto on erityi- sen huolissaan arvioidusta korkeasta rakenne- työttömyydestä ja sitkeästä pitkäaikaistyöttö- myydestä. Neuvosto katsoo, että toimenpiteet, joilla edesautetaan resurssien siirtymistä tuotta- ville toimialoille ovat tervetulleita. Niin tärkeää kuin työllisyyden kasvattaminen onkin, neuvos- to katsoo, että hallituksella on parannettavaa työllisyystoimien vaikutusarvioiden laskentata- pojen läpinäkyvyydessä sekä ”yhteisen sävelen löytämisessä.” Nyt eri ministeriöt esittelevät omia laskelmiaan, ja epäselväksi jää näiden vai- kutuslaskelmien vertailtavuus.
Neuvosto on jo aikaisemmissa raporteis- saan peräänkuuluttanut hallitukselta suunni- telmaa julkitalouden vakauttamiseksi ja kestä- vyysongelman ratkaisemiseksi. Niin nytkin, ja tähän liittyy neuvoston ehdotus asian hoitami- seksi parlamentaaristen neuvottelujen avulla useamman hallituskauden aikana. Idea tässä on finanssipoliittisten odotusten ankkurointi sekä korkoriskin minimointi. Yksi edellä mai- nitsemistani kommenteista ei pidä tätä toimin- tamallia toimivana. Vaarana olisi poikkeuksien ja poikkeuksien poikkeuksien viidakko. Ehkä parempi vaihtoehto olisi perinteinen informaa- tio-ohjaus, jossa VM ja tutkijayhteisö tuovat esille velkaantumiseen liittyviä riskejä ja kei- noja hallita niitä? Niin paljon kuin pidänkin tuosta ajatuksesta, olen myös sitä mieltä, että mainitut poikkeukset ja poikkeuksien poik- keukset ovat mahdollisia senkin toimintamal- lin tapauksessa. □
