T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 2 / 2 0 1 4 71 Monet biologian käsitteet ja peri-
aatteet – esimerkiksi taksonomia, ekspansio, differentiaatio, adaptaa- tio, sukupuut – toimivat myös kiel- ten maailmassa. Eksakteissakin tie- teissä joudutaan aika ajoin tarkis- tamaan vakiintuneita totuuksia, mutta kun erimielisyydet koskevat eksakteja kysymyksiä, niihin on ai- na olemassa myös eksaktit ratkai- sut. Nähtäväksi jää, kuinka nopeas- ti Pyysalon ratkaisut voittavat alaa koulukuntien välisessä kilpailussa.
Kirjoittaja on kielentutkija, joka toimi tiedekunnan edustajana Jouna Pyysa- lon väitöksessä.
Virtaavan veden värikkäät korennot
Mattias Tolvanen Sami Karjalainen ja Matti Hämäläinen: Neidonkorennot, Solisevien vetten lentävät jalokivet / Demoiselle Damselflies, Winged Jewels of Silvery Streams.
Caloptera Publishing 2013.
Sami Karjalaisen ja Matti Hämä- läisen Neidonkorennot on tieteelli- sen tarkka kuvaus neidonkorento- jen heimon biologiasta. Teos esitte- lee Euroopan neidonkorentolajit ja kaikki maapallon neidonkorento- suvut olematta kuitenkaan tunnis- tusopas. Lisäksi kirja kertoo perus- teellisesti neidonkorentojen yksi- lönkehityksestä munasta aikuisek- si, käyttäytymisestä ja ekologiasta, ja kirjan lopussa on vielä mielen- kiintoinen yhteenveto neidon- korennoista kulttuurihistoriassa.
Varhaisimpia kuvia neidonkoren- noista on löydetty keskiaikaisten
käsikirjoitusten kuvituksista, jopa joidenkin lajien määrittäminen on ollut mahdollista tarkkojen piirros- kuvien perusteella.
Vedenvirran äärellä auringossa kimaltelevin tummansinisin siivin keveästi lentelevät neidonkorennot ovat hyvin kesäinen näky. Suden- korentoihin kuuluvia neidonko- rentoja tavataan kaikilla mantereil- la paitsi Australiassa ja Eteläman- tereella. Lajiston runsaus painot- tuu Aasian etelä- ja kaakkoisosiin, ja esimerkiksi Intian ja Kiinan väli- sellä alueella niitä tavataan yhteen- sä 53 lajia. Neidonkorennot ovat muinaisia eliömuotoja, joiden ar- vellaan kehittyneen jo 150 miljoo- naa vuotta sitten jurakauden lopul- la dinosaurusten aikaan.
Käyttäytymisekologian mallihyönteisiä
Hennon olemuksen, viehkeän len- totavan ja säkenöivän värityksen- sä takia neidonkorentoja on pidet- ty aina hyvin feminiineinä hyön- teisinä, mikä näkyy myös niiden erikielisissä nimissä. Esimerkiksi Ranskassa neidonkorennot tunne- taan nimellä la demoiselle. Kuiten- kin neidonkorennoista ja monista muistakin hyönteisistä koristeelli- simpia ovat nimenomaan koiraat, jotka voittavat kauneudessaan hie- man vaatimattomammat naaraat.
Suomen sudenkorentolajistos- sa on vain kaksi neidonkorentola- jia, neidonkorento (Calopterys vir- go) ja immenkorento (Calopterys splendens), joita tavataan lähes ko- ko Euroopassa. Neidonkorennon levinneisyys ulottuu Pohjoismais- sa napaniirin pohjoispuolelle ja erillisinä populaatioina vielä pal- jon pohjoisemmaksikin. Immen- korennon levinneisyysalue on ete- läisempi ja lajia esiintyy Suomes-
sa maan keskiosia myöten. Euroo- passa ja Pohjois-Afrikassa tavataan noin viisi lajia, joista yhden asema omana lajinaan on edelleen epä- selvä. Yhteensä neidonkorentojen heimosta (Calopterygidae) tunne- taan noin 110 lajia, jotka ryhmitel- lään 17 sukuun.
Neidonkorennot lentelevät kir- kasvetisinä virtaavien purojen ää- rellä, ja suurin osa niiden kehityk- sestä munasta toukkavaiheiden kautta aikuiseksi tapahtuu vedes- sä. Niillä on kolme kehitysvaihetta, kuten muillakin sudenkorennoilla.
Vesikasveille munitut munat kuo- riutuvat yleensä muutamassa vii- kossa ensimmäiseksi toukka-as- teeksi. Neidonkorentojen toukka- vaihe kestää vuoden tai jopa kaksi vuotta, siinä on 11–13 toukka-as- tetta ja niiden välillä kasvava touk- ka luo aina nahkansa. Toukat elä- vät vain hapekkaassa virtaavassa vedessä. Ne lymyilevät kasvien jou- kossa liikkumattomina ja nappaa- vat ruoakseen pieniä vesieläimiä, kuten kaksisiipisten toukkia ja ve- sikirppuja. Lopulta täysikasvuinen toukka nousee vedestä ja kuoriutuu aikuiseksi neidonkorennoksi aivan vedenrajassa.
Aikuistuttuaan neidonkoren- to saavuttaa sukukypsyyden muu- tamassa päivässä ja elää yleensä enintään kuukauden tai kaksi kuu- kautta, mutta tavallisesti paljon ly- hyemmän ajan. Aikuiset korennot pystyvät liikuttamaan jokaista nel- jää siipeään erikseen ja tekemään lentäessään taiturimaisia liikkei- tä. Ne ovat pieniä hyönteisiä saa- listavia petoja. Pohjois-Euroopas- sa neidonkorentojen tärkein saa- listaja lienee rantakivillä pyrstöään keikutellen hyppelevä ja lentäviä hyönteisiä pyydystävä västäräkki.
Hyönteistutkijoita on kiinnos-
72 T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 2 / 2 0 1 4
tanut erityisesti neidonkorentojen reviiri- ja kosintakäyttäytyminen, sillä niissä on monia hämmästyt- täviä piirteitä. Purojen yllä lentele- vät neidonkorennot ovat jatkuvas- ti vuorovaikutuksessa keskenään.
Koiraat varaavat veden ääreltä omat reviirinsä, joita ne puolus- tavat muilta koirailta. Ne esittä- vät naaraille kosiotanssiaan ja pa- rittelevat aina, jos naaras hyväksyy kosinnan. Joidenkin lajien paritte- lu kestää vain muutamia sekunteja tai minuutteja, ja naaras saattaa pa- ritella useiden koiraiden kanssa ly- hyessä ajassa.
Neidonkorentojen pariutu- miseen liittyy erikoisena piirtee- nä spermakilpailua. Kosintalen- to päättyy paritteluun, ja on hyvin mielenkiintoista, että ainakin eräi- den sukujen koiraat pystyvät ennen parittelua poistamaan jo aiemmin paritelleen koiraan spermaa naa- raan sukuelimestä. Lisäksi naaras saattaa vielä parittelujen jälkeen- kin valikoida, minkä koiraan siit- tiöt lopulta pääsevät hedelmöittä- mään sen munimat munat.
Naaras suosii pariutumisessa reviiriään hallitsevaa koirasta, jon- ka elinpiiriin se käy myös muni- massa, ja tavallisesti koiras myös johdattaa naaraan sopivalle mu- nintapaikalle. Munivat naaraat las- keutuvat tavallisesti vedenpinnan alle ja asettelevat munat yksitel- len vesikasvien versoille. Neidon- korennon elämänkierto alkaa taas uudelleen munasta kuoriutuvasta toukasta.
Uutta innostusta sudenkorentoihin Neidonkorennot-teoksen tekijöis- tä Sami Karjalainen on edistänyt kirjoillaan merkittävästi sudenko- rentojen ja muidenkin hyönteis- ten harrastamista Suomessa. Kou-
lutukseltaan hän on tekniikan toh- tori. Aiemmin hän on julkaissut muun muassa Suomen sudenko- rennot (Tammi 2002), josta ilmes- tyi täysin uudistettu laitos vuon- na 2010. Uuden sudenkorentokir- jan innostamana on löydetty usei- ta Suomelle uusia lajeja, ja kesällä 2006 perustettiin Suomen suden- korentoseura. Nykyisin Suomesta tunnetaan kaikkiaan 60 sudenko- rentolajia, joista neidonkorentoja on kaksi.
Matti Hämäläinen on biologi ja eläintieteilijä, Helsingin yliopis- ton dosentti ja hollantilaisen Natu- ralis Biodiversity Centren vieraile- va hyönteistutkija. Tähän teokseen hän on kirjoittanut kaikki lajien ja sukujen kuvaukset. Hämäläinen on tutkinut Kaakkois- ja Itä-Aasi- an sudenkorentoja, erityisesti nei- donkorentoja, joista hän on kuvan- nut 13 tieteelle uusina lajeina.
Karjalainen kirjoittaa neidon- korentojen käyttäytymisestä ja ekologiasta. Hänen selkeästi ajatel- tu tekstinsä kuvaa hienosti moni- mutkaisia käyttäytymistapoja. Li- säksi havainnolliset valokuvat ker- tovat paljon tämän käyttäytymis- ekologian tutkimuksessa tärkeän hyönteisryhmän olemuksesta, ja kirjaa voi välillä selailla myös tai- teellisena valokuvateoksena, joka tuo näiden hyönteisten elämän lä- helle. Neidonkorennot on kuvitettu pääosin luontokuvaajanakin tun- netun Karjalaisen eri puolilla maa- ilmaa valokuvaamilla kuvilla. Hä- nen kuvasarjansa neidonkoren- noista valittiin myös Fotofinlandi- an loppukilpailuun vuonna 2011.
Kaksikielisenä julkaistavan teoksen tekstit on kirjoitettu alun perin englanniksi. Suomenkielinen käännös on taitossa vasemmalla palstalla, ja lukija saa totutella teks-
tiin, joka jatkuu aina sivun oikealla palstalla tyyliään vaihtamatta eng- lanniksi. Monitaiturina Karjalai- nen on suunnitellut myös teoksen ulkoasun. Huolitellulla ulkoasulla varsinaisen asiankin voi saada hy- vin kaupaksi.
Kirjoittaja on biologi ja tietokirjailija.
