Nunna Julianija (Denisova) ortodoksisen liturgisen musiikin säveltäjänä ja harmonisoijana

(1)

NUNNA JULIANIJA (DENISOVA) ORTODOKSISEN LITURGISEN MUSIIKIN SÄVELTÄJÄNÄ JA HARMONISOIJANA

Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Teologian osasto Kirkkomusiikki Pro gradu –tutkielma Joulukuu 2020 Päivi Romppanen

(2)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty

Filosofinen tiedekunta Osasto – School

Teologian osasto Tekijät – Author

Päivi Romppanen Työn nimi – Title

Nunna Julianija (Denisova) ortodoksisen liturgisen musiikin säveltäjänä ja harmonisoijana

Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages Ortodoksinen teologia/kirkkomusiikki Pro gradu -tutkielma x 6.12.2020 75 + 59

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee valkovenäläisen nunna Julianijan (Denisova, 1957–) ortodoksiseen jumalanpalveluskäyttöön sä- veltämää ja sovittamaa musiikkia. Denisova on Minskin Pyhän Elisabetin luostarin nunna, jonka kuuliaisuustehtävänä on vastata tietyistä osista luostarin musiikkielämää: hän johtaa ja harjoituttaa juhlapalveluksissa ja konserteissa laulavaa juhlakuo- roa. Hänelle kuuluu myös muita musiikkiin liittyviä palvelutehtäviä.

Ennen luostariin menemistään Irina Denisova toimi musiikin harmonian ja säveltapailun opettajana Minskissä. Denisova koki hengellisen heräämisen vuonna 1992, minkä jälkeen hän alkoi laulaa kirkkokuorossa. Vuosina 1997–2007 hän johti Minskin pyhän Pietarin ja Paavalin katedraalin ensimmäistä kuoroa. Tällöin hän alkoi ensimmäisen kerran säveltää kirkkomusiikkia kuoron käyttöön. Irina Denisova hakeutui luostariin 2007. Hänet vihittiin nunnaksi vuonna 2011, jolloin hän sai nimekseen Julianija.

Denisova on säveltänyt ja harmonisoinut runsaasti sekä liturgisia, jumalanpalveluskäyttöön tarkoitettuja veisuja, että hengelli- siä lauluja, joita lauletaan muulloin kuin jumalanpalveluksissa. Denisovan varhaisempi tuotanto ennen luostariin menoa oli pääasiassa hänen itsensä säveltämiä kirkkoveisuja. Luostarissa palvellessaan hän on pääasiassa harmonisoinut moniäänisiksi ortodoksisen sävelmäperinteen yksiäänisiä vanhoja veisuja, rospeveita.

Tutkielman tavoitteena on tarkastella nunna Julianijan (Irina Denisovan) sävellystyyliä hänen liturgisessa tuotannossaan. Tut- kimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä: 1. Mitkä ovat ne sävellystekniset keinot, jotka antavat Denisovan musiikille omaleimaisen sävyn? 2. Käyttääkö Denisova erilaisia musiikillisia keinoja säveltämiinsä ja harmonisoimiinsa veisuihin? Sävellystek- nisillä keinoilla tarkoitetaan melodian käsittelyä, tempoa, harmonisointia, veisujen rakennetta ja kuoroteknisiä keinoja.

Tutkielmassa hyödynnetään menetelminä teemahaastattelua ja perinteistä musiikkianalyysia. Tutkielman primäärilähteinä ovat helmikuussa 2020 säveltäjästä kirjoittajan tekemä haastattelu sekä Denisovan liturgisesta tuotannosta julkaistut nuottivihkot. Tutkielmassa analysoidaan 9 veisuparia, joista jokaisesta on Denisovan sekä säveltämä että harmonisoima versio.

Tutkielmassa havaittiin, että Denisovan sävellykset ja harmonisoinnit eroavat toisistaan varsin selvästi. Sävellykset ovat usein tahtilajillisia, vaikka tahtilajia ei olekaan merkitty. Sävellyksissä käytetään varsin klassista harmonisointia, jossa painottuu sä- vellajin toonika (I aste) ja dominantti (V aste). Modulaatioita käytetään runsaasti. Useissa sävellyksissä painottuu harmoninen ajattelu, eikä melodia nouse pääosaan.

Harmonisoinneissa melodia nousee tärkeimpään osaan ja harmonisoinnin tarkoitus on tukea melodiaa ja muodostaa veisun rakenne. Harmonisoinneissa käytetään runsaasti samalla sävelellä pysyvää säestysääntä, isonia, jota laajennetaan usein soinnun muilla sävelillä, terssillä ja/tai kvintillä. Kadenssina suositaan VII-I kulkua. Tahdit ovat usein fraasikohtaisia.

Avainsanat – Keywords

ortodoksinen kirkkomusiikki, säveltäminen, harmonisoiminen, musiikkianalyysi, rospev

(3)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty

Faculty of Philosophy Osasto – School

School of Theology Tekijät – Author

Päivi Romppanen Työn nimi – Title

Nun Julianija (Denisova) as a Composer and Harmonizer of Orthodox Liturgical Music

Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages Orthodox theology/ Church music Pro gradu -tutkielma x 6.12.2020 75 + 59

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract

This thesis focuses on Orthodox liturgical music composed and harmonized by nun Julianija (Denisova, 1957–). Denisova is a nun in Saint Elisabeth’s monastery, Minsk. She is responsible for certain areas of the music life of the monastery: she conducts and practices the Festal Choir, which sings in festal services and at concerts. She also has other music-related ser- vice duties.

Irina Denisova worked as a teacher of music harmony and solfeggio in Minsk before going to monastery. Denisova experi- enced a spiritual awakening in 1992, after which she started to sing in a church choir. In the years 1997–2007 she conducted the First Choir of the Cathedral of Saints Peter and Paul in Minsk. During this period, she composed church music for the first time for this choir. Irina Denisova went to monastery in 2007. She was initiated as a nun 2011, and she was named Julianija.

Denisova has composed and harmonized a number of liturgical chants, that are meant for the divine services, and also paraliturgical songs, that are sung outside services. Before going to monastery, Denisova’s earlier production was mainly comprised her own compositions. At the monastery she has predominantly harmonized old monophonic chants of Ortho- dox tradition.

The purpose of this dissertation is to examine nun Julianija’s (Irina Denisova’s) compositional style in her liturgical chants.

The dissertation answers two main questions: 1. What are the compositional techniques, that give Denisova’s music a dis- tinctive character? 2. Does Denisova use different musical means for her compositions and for her harmonizations? In this thesis, compositional techniques refer to ways how melody, tempo, harmonization, structure of chants and choir techniques are used.

The thesis utilizes a thematic interview and a traditional music analysis as research methods. The primary sources of the thesis consist of an interview with Denisova, conducted by the author in February 2020, and of musical scores of her liturgical chants. In the analysis, 9 pairs of chants are analyzed. Each pair features a chant both composed and harmonized by Den- isova.

As a result of the analysis, it was noticed that the compositions and harmonizations of Denisova quite clearly differ from each other. The compositions often have a clear tempo, although it has not been marked. The compositions use mostly classical harmonization, which emphasizes tonic (I grade) and dominant (V grade) of the key. Modulations are used gener- ously. In many compositions harmonic thinking is emphasized and melody is not in the lead.

In harmonizations, the melody plays the main role, and the meaning of harmonization is to support the melody and the structure the chant. Harmonizations also often use an accompanying tone, ison (Greek), which stays at the same note. Ison is often strengthened by other tones of the chord, the third or/and the fifth. VII-I is preferred as a cadential solution. The bars are often as long as the phrases.

Avainsanat – Keywords

orthodox church music, composing, harmonizing, music analysis, chant

(4)

Sisällys

1 JOHDANTO ... 1

1.1 Nunna Julianija (Denisova) ortodoksisen musiikin nykysäveltäjänä ... 1

1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaukset ... 2

1.3 Aiempi tutkimus ja kirjallisuus ... 5

1.4 Menetelmät ... 7

1.5 Lähteet ... 10

1.6 Tutkimuksen kulku ... 12

2 DENISOVA KIRKKOMUSIIKIN SÄVELTÄJÄNÄ... 13

2.1 Denisovan tie kirkkomusiikin säveltäjäksi ... 13

2.2 Denisova kirkkomusiikin säveltäjänä ja harmonisoijana ... 17

3 DENISOVAN SÄVELLYSTYYLIN ANALYYSI ... 27

3.1 Analysoitavien veisujen esittely ... 27

3.2 Melodian käsittely ... 48

3.3 Tahtilaji ja tempo... 55

3.4 Harmonia ... 60

3.5 Veisujen rakenne ja muoto, kuorotekniset keinot ja nyanssit ... 68

3.6 Musiikkianalyysin yhteenveto ... 72

4 POHDINTA ... 74

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS ... 76

LIITTEET... 82

LIITE 1 Haastattelukysymykset nunna Julianija (Denisova) ... 82

LIITE 2 Tutkielmassa käytetyt nuotit ... 84

LIITE 3 Diskografia ... 132

(5)

1 1 JOHDANTO

1.1 Nunna Julianija (Denisova) ortodoksisen musiikin nykysäveltäjänä

Tämä tutkielma tarkastelee valkovenäläisen nunna Julianijan (Denisova, 1957–) ortodoksiseen juma- lanpalveluskäyttöön säveltämää ja sovittamaa musiikkia. Tutustuin Denisovan musiikkiin ensimmäi- sen kerran opintojeni alkuvaiheessa. Ihastuin hänen musiikkiinsa ja tiesin lähes heti, että haluan tehdä hänen musiikistaan pro gradu -tutkielmani. Siinä minua kiehtoi yksinkertaisuus, rukouksellisuus ja valoisuus.

Denisova on Minskin Pyhän Elisabetin luostarin nunna, jonka kuuliaisuustehtävänä on vastata luostarin musiikkielämästä: hän johtaa ja harjoituttaa juhlapalveluksissa ja konserteissa laulavaa juhla- kuoroa (Праздничный хор минского Свято-Елисаветинского монастыря) sekä tarvittaessa luostarin palveluksissa laulavaa nunnakuoroa (Хор сестер минского Свято-Елисаветинского монастыря). Luostarissa on useita kirkkoja ja monia palveluksia joka päivä, joten luostarissa toimii myös useita muita kanttoreita ja kuorokokoonpanoja tai ryhmiä, jotka laulavat palveluksissa.¹ Hänelle kuuluu myös muita musiikkiin liittyviä palvelutehtäviä, kuten luostarin sosiaalisten avustusryhmien musiikkikerhojen pitäminen.² Denisova toimii taiteellisena johtajana luostarin vuosittaisilla kirkko- musiikkipäivillä “Deržavnyj glas”³ (Державный глас).⁴

Ennen luostariin vihkiytymistään Irina Denisova toimi musiikin harmonian ja säveltapailun opettajana Minskissä. Denisova koki hengellisen heräämisen vuonna 1992, kun hänen poikansa parani ih- meenomaisesti syövästä äidin ja pojan rukoiltua erään ihmeitä tekevän ikonin edessä. Denisova alkoi laulaa kirkkokuorossa, ja vuosina 1997–2007 hän johti Minskin pyhän Pietarin ja Paavalin katedraalin ensimmäistä kuoroa. Tällöin hän alkoi säveltää kirkkomusiikkia kuoron käyttöön. Irina Denisova hakeutui luostariin 2007 lasten tultua täysi-ikäiseksi. Hänet vihittiin nunnaksi vuonna 2011, jolloin hän sai nimekseen Julianija.⁵

Denisova on säveltänyt ja harmonisoinut runsaasti sekä liturgisia, jumalanpalveluskäyttöön tarkoitettuja veisuja, että hengellisiä lauluja, joita lauletaan muulloin kuin jumalanpalveluksissa. Denisovan liturgisia veisuja on julkaistuissa nuottikirjoissa yhteensä noin 130 veisua. Hengellisistä lauluista ei

1 Denisovan mukaan luostarissa oli alkuaan vain kaksi kuoroa, luostarikuoro ja veljestön kuoro, kun taas tänään luostarissa laulaa juhlakuoro, kaksi sisariston kuoroa, lastenkuoro, ja ulkosuhteiden osaston kuoro. Denisova 2018.

2 Haastattelu 24.2.2020.

3 Venäjän kielestä translitteroidessa käytetään SFS 4900 -standardia.

4 Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря 2017. Kirjassa ei ole sivunumerointia. Vuonna 2020 festi-

vaali järjestettiin 20. kerran 17.10.2020. Festivaalin nimi viittaa Pyhän Elisabetin luostarin kirkon ikoniin «Державная»

eli Jumalanäiti valtaistuimella. 17 октября на Юбилейном фестивале «Державный глас».

5 Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря 2017 sekä Monahija Julianija (Denisova).

(6)

2 ole vielä julkaistu nuottivihkoja.⁶ Pyhän Elisabetin luostari on tuottanut useita äänitteitä Denisovan sävellyksistä.⁷

Pyhän Elisabetin luostari hyödyntää erittäin laajasti sosiaalista mediaa ja tuottaa runsaasti materiaalia sekä omille internet-sivuilleen että muille kanaville, kuten YouTubeen.⁸ Denisovan säveltämää ja harmonisoimaa musiikkia löytyy runsaasti venäläiseltä sosiaalisen median VK-sivustolta sekä nuot- teina⁹ että äänitiedostoina.¹⁰ Denisovan laaja sävellystyö on Suomessa varsin vähän tunnettu. Hänen joitain sävellyksiään käytetään palveluksissa sekä slaavinkielisinä että suomeksi sovitettuna.¹¹ Denisovan varhaisempi tuotanto ennen luostariin menoa oli pääasiassa hänen itsensä säveltämiä kirkkoveisuja. Luostarissa palvellessaan hän on lähinnä harmonisoinut moniäänisiksi ortodoksisen sävel- mäperinteen yksiäänisiä vanhoja veisuja, rospeveita¹². Tällaisia perinteitä ovat esimerkiksi bulgarialainen perinne, bysanttilainen perinne ja valamolainen perinne.

Denisova tekee omaleimaista, selvästi tunnistettavaa ortodoksista musiikkia. Tällä tutkielmallani haluan tarkastella säveltäjän tyyliä yksityiskohtaisemmin ja myös tehdä hänen musiikkiaan tunnetum- maksi suomalaisessa kontekstissa.

1.2 Tutkimuksen tavoite ja rajaukset

Tutkielman tavoitteena on tarkastella nunna Julianijan (Irina Denisovan) sävellystyyliä hänen liturgisessa tuotannossaan. Denisovan sävellystuotanto jakaantuu kahteen kauteen, aikaan ennen luostaria

6 Lauluvihkosarjassa Собрание песнопений, jossa julkaistaan Denisovan sovituksia ja sävellyksiä, on mainittu kaksi hengellisiä lauluja sisältävää vihkoa, mutta niitä ei vielä ole julkaistu painettuina. Ainakin Всего-то навсего -levy sisäl- tää digitaalisessa muodossa nuotit teksteineen ja nuotteja on saatavilla myös Denisovan VK-sivuilla.

7 Liite 3 Diskografia.

8 Luostarilla on hyvin laajat internet-sivut, joista monipuolisimmat ovat venäjänkieliset, mutta sivuista on myös suppe- ammat versiot viidellä eri kielellä. Luostarilla on monipuolinen kirkollisten tavaroiden kauppa, joka toimii myös verkon kautta. Luostari on aktiivisesti esillä omilla kanavillaan myös YouTubessa sekä VK:ssa, venäläisessä Facebookin vasti- neessa.

9 Näissä VK:ssa julkaistuissa nuoteissa on joitain pieniä eroja nuottivihkoissa painettuihin nuotteihin. Esimerkiksi esi- tysohjeen “ilman tekstiä” sijaan voi olla ”Mmmm”, tai nuottiin on laitettu varsinainen tahtiviiva puoliviivallisen sijasta.

Huomaamani erot ovat mielestäni varsin pieniä, lähinnä kyse on kosmeettisesta viilauksesta. Nuottien kestoissa, harmonisoinneissa tai vastaavissa en huomannut eroavaisuuksia.

10мон. Иулиания (Денисова) и Праздничный хор СЕМ. Tämä on nunna Julianijan ja juhlakuoron yhteinen sivusto.

Denisovalla on ollut aiemmin oma VK-sivusto, jonka aktiivinen päivittäminen näyttää päättyneen vuonna 2017. Sivus- tolta löytyy runsaasti äänitiedostoja ja videolinkkejä. м. Иулиания (Денисова).

11 Tein Ortodoksisten kanttorien liiton suljetussa Facebook-ryhmässä kyselyn, jolla kartoitin useammalla kysymyksellä, tunnetaanko ja käytetäänkö Denisovan musiikkia jumalanpalveluksissa. Vastaajista kuusi tunsi joitain Denisovan sävel- lyksiä, ja muutama oli käyttänyt Denisovan sävellyksiä palveluksissa. Pari vastaajaa ei ollut koskaan kuullutkaan Deni- sovasta. Kysely oli suuntaa antava. Pyhiinvaeltajan lauluja -laulukirjassa on mukana kaksi nunna Julianijan harmonisointia ja yksi sävellys. Kirja sisältää ortodoksisia hengellisiä lauluja suomeksi sovitettuna. Pyhiinvaeltajan lauluja 2014, 179–182.

12 Tarkemmin seuraavassa alaluvussa.

(7)

3 ja aikaan luostarissa. Varhaisempi kausi koostui hänen itsensä säveltämistä veisuista ja myöhäisempi vanhojen kirkkosävelmien harmonisoinneista.¹³ Tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä:

1. Mitkä ovat ne sävellystekniset keinot, jotka antavat Denisovan musiikille omaleimaisen sävyn?

2. Käyttääkö Denisova erilaisia musiikillisia keinoja säveltämiinsä ja harmonisoimiinsa veisuihin?

Sävellysteknisillä keinoilla tarkoitetaan melodian käsittelyä, tempoa, harmonisointia, veisujen rakennetta ja kuoroteknisiä keinoja. Tutkielmassa aineisto on jaettu Denisovan säveltämiin (melodia on Denisovan oma) ja harmonisoimiin veisuihin.

Tutkielman aineisto on rajattu vain jumalanpalveluksissa käytettäviin veisuihin. Denisova on sävel- tänyt runsaasti myös hengellisiä lauluja eli lauluja, jotka ovat aiheeltaan kristillisiä, mutta joita ei käytetä jumalanpalveluksissa vaan muissa tilaisuuksissa. Niitä ei kuitenkaan käsitellä tässä tutkielmassa.

Tutkielman aineistoksi on valittu yhdeksän liturgista veisua, joista jokaisesta on olemassa Denisovan säveltämä sekä harmonisoima versio. Yhteensä aineisto koostuu siis 18 veisusta. Valintaperuste rajasi aineiston määrän, eli mukaan valikoituivat kaikki ne veisut, joista löytyi sekä sävelletty että harmo- nisoitu versio. Mikäli samasta veisusta oli useampia sävellettyjä tai harmonisoituja versioita, valitsin niistä itseäni eniten miellyttävimmän, esimerkiksi Suuren ektenian kohdalla. Joissain yksittäisissä tapauksissa, esimerkiksi eräässä Pyhä Jumala -veisun versiossa, melodiana on käytetty erästä vakiintunutta melodiaa, vaikkei sitä ole merkitty veisun yhteyteen.¹⁴ Tällaisia veisuja en ole valinnut mukaan aineistoon.

Veisujen sävellysaika ei ole ollut valintaperuste. Valituista veisuista kuudessa on mukana päiväys, kun taas muissa ei ole mainintaa ajankohdasta. Aineiston voi kuitenkin ajoittaa vuosille 1997–2017, sillä Denisova on säveltänyt vuodesta 1997 lähtien ja viimeinen tutkielmaan valittu kokoelma on julkaistu vuonna 2017.¹⁵

Tässä tutkielmassa käytän nimitystä “sävellys” viittaamaan veisuun, jonka melodian Denisova on itse säveltänyt. Termiä “harmonisointi” käytän viittaamaan veisuun, jonka Denisova on harmonisoinut eli soinnuttanut jo aiemmin olemassa olevan melodian. Säveltämisen ja harmonisoinnin välinen raja on häilyvä. Harmisoitu veisu olla hyvinkin erilainen verrattaessa alkuperäiseen yksiääniseen melodiaan,

13 Denisova 24.2.2020. Jako ei ole täysin kategorinen, vaan Denisova teki jo ennen luostariin menemistään jonkin verran kirkkosävelmien harmonisointeja. Luostarissa ollessaan kertoo tehneensä vain muutaman oman sävellyksen.

14 Pyhä Jumala nro 4:n melodia perustuu kiovalaiseen sävelmään. Собрание песнопений. I Литургия 2015, 32–33.

15 Haastattelu 24.2.2020, Собрание песнопений. IV Покаянные песнопения 2017.

(8)

4 jolloin voisi puhua myös säveltämisestä. Tässä tutkimuksessa melodioiden alkuperää käytetään jaot- teluperusteena, joten tämän takia käytetään termejä “sävellys” ja “harmonisointi”.¹⁶

Tutkielman harmonisoinnit perustuvat lähes kaikki johonkin rospeviin.¹⁷ Rospeviksi¹⁸ kutsutaan me- lodiakokonaisuutta, jolle on ominaista tietyt esteettiset periaatteet, alkuperä ja tyypilliset tavat käsi- tellä tekstiä.¹⁹ Termiä käytetään etenkin venäläisen ortodoksisen kirkkolaulun yhteydessä.²⁰

Tutkielmassa käsitellyt rospevit ja sävelmät ovat: znamennyj rospev, bulgarialainen rospev, kiovalainen rospev, bysanttilainen sävelmä²¹ ja serbialainen sävelmä²². Znamennyj rospev on vanhin venä- läisen kirkon sävelmistö.²³ Siitä on kirjallisia todisteita 1000-luvulta 1600-luvun puoliväliin, minkä jälkeen se esiintyi muiden sävelmistöjen rinnalla.²⁴ Znamennyj-nimi viittaa neumeihin²⁵ (знамя, monikossa знамена), joilla veisujen melodiat merkittiin tekstin yläpuolelle. Znamennyj rospev jakaantuu tyylillisesti melismaattiseen, jossa yhtä tavua kohden on monta säveltä, neumaattiseen, jossa tavua kohden on muutama sävel ja syllabiseen, jossa tavua kohden on yksi tai toisinaan kaksi tai kolme säveltä.²⁶ Znamennyj rospev seuraa kahdeksansävelmistöä (oktoekhosta) eli jokaiselle lähes

16 Sama koskee myös samojen sanojen eri johdannaisia, kuten säveltämä, harmonisoima. Denisova on merkinnyt lähes kaikkiin vanhoihin melodioihin perustuviin harmonisointeihin säveltäjän kohdalle nuotin oikeaan yläkulmaan ”harmonisointi (гармонизация) nunna Julianijan (Denisovan)”. Tämä vaikutti ”harmonisointi” termin valintaan. Toinen mahdollinen tutkielmassa käytettävä sana olisi ollut ”sovitus”. Morosan ehdottaa yksiäänisen melodian moniäänisen harmonisoinnin termiksi “polyfonisointi“ (polyphonization) tai “moniääninen sovitus“ (polyphonic setting). Morosan 1994 [1984], 224–225.

17 Yhdeksästä harmonisoidusta veisusta kahdeksasta veisun lähteeksi ilmoitetaan jokin rospev. Yhdessä on merkintä

”serbialainen”.

18 Käytän tutkielmassa vakiintunutta suomalaista muotoa rospev. Suomessa käytetään myös sanaa “sävelmistö”, esimerkiksi Harri 2001. Panayotova lainaa Zemtsovskya, jonka mukaan sanaa rospev käytetään tarkoittamaan uskonnollista veisua ja sanaa raspev maallisiin lauluihin. Panayotova 2012, 28. Kuitenkin venäjän kielessä käytetään yleisesti sanaa raspev (распев) viittaamaan kirkkolauluihin. Распев или роспев. Denisovan nuottijulkaisuissa käytetään sanaa raspev (распев). Englannin kielessä käytetään varsin vakiintuneesti sanaa “chant” viittaamaan rospeviin, esim. Makarovskaya 2009, 56, 60 & Gardner, von 1980, 102.

19 Rospevin lisäksi sävelmistöistä on käytetty nimitystä напев (melodia, sävelmä), joka yleensä viittaa jonkin sävelmis- tön paikalliseen variaatioon. Termistö ei ole täysin vakiintunutta, esimerkiksi paikallisista varianteista voidaan käyttää nimitystä rospev, vaikka termin kuuluisi olla silloin напев. Gardner, von 1980, 102–104.

20 Распев или роспев.

21 Denisova käyttää nimitystä bysanttilainen rospev (византийский распев). Suomessa rospevia käytetään viittaamaan venäläiseen traditioon. Bysanttilaisista sävelmistä käytetään sanaa ”sävelmä” tai ”sävelmistö”.

22 Nuotissa lukee ”serbialainen”.

23 Gardner, von 1980, 104.

24 Moody & Poliakova 2013. Makarovskaya esittää, että znamennilaulu oli ainoa kirkkomusiikin traditio Venäjällä 1600-luvun puoliväliin saakka. Makarovskaya 2009, 56, 60. (Englanninkielisessä käännöksessä on ilmeisesti paino- virhe, sillä siinä puhutaan 19. vuosisadasta, kun taas venäjänkielisessä versiossa puhutaan 17. vuosisadasta. Muut läh- teet tukevat venäjänkielistä versiota.) Znamennin rinnalla on myös ollut muita yksiäänisiä laulutapoja, kuten kontakaari- laulu ja demestvennyj-laulu. Znamennilaulu näyttää kirjallisten dokumenttien valossa olleen vallitseva laulumuoto 1300- ja 1400-luvuilla. Gardner, von 2000, 48–63. Moniäänisestä polyfoniasta on kirjallisia todisteita jo 1500-luvun puolivälistä. Morosan 1994 [1984], 24–27.

25 Neumit ovat musiikin notaatiojärjestelmä.

26 Moody & Poliakova 2013 & Gardner, von 1980, 103–105.

(9)

5 veisulle on merkitty, mitä kahdeksansävelmistön sävelmää se edustaa. Znamennyj rospeville on kul- lekin sävelmistölle tyypillisten melodiaformuloiden käyttö, joiden avulla melodia muodostetaan.²⁷ Bulgarialainen rospev on epätäydellinen rospev, se sisältää vain varsin pienen määrän melodioita tietyille palvelusten hymneille. Bulgarialainen rospev kirjoitettiin neliönuoteilla.²⁸ Bulgarialaisesta rospevista on säilynyt kirjallisia dokumentteja 1600-luvulta eteenpäin Venäjällä ja Ukrainassa. To- dennäköisesti tämän rospevin alkuperä on Balkanilla.²⁹

Kiovalaisesta rospevista on ensimmäiset merkinnät 1600-luvun alkupuolella. Sitä käytettiin pääasi- assa kiinteisiin veisuihin,³⁰ joissa ole sävelmäkierron mukaista sävelmistömerkintää.³¹ Tyylillisesti kiovalainen rospev on hyvin monipuolinen syllabisista melismaattisiin veisuihin ja se voi yhdistellä saman veisun sisällä erilaisia tyylillisiä elementtejä. Kiovalaisen rospevin alkuperä ei ole täysin sel- villä. 1600- ja 1700-luvuilla kehittyi monia alueellisia sävelmistöjä, jotka nimettiin maantieteellisten alueiden mukaan, kuten moskovalainen, puolalainen ja serbialainen.³²

1.3 Aiempi tutkimus ja kirjallisuus

Tutkielmassani käsittelen ortodoksista sävellettyä liturgista musiikkia. Taustatietoa tutkielmaani hain kirjallisuudesta, joka käsittelee ortodoksisen kirkkomusiikin säveltämistä ja harmonisoimista. Histo- riallista taustaa Denisovan tyylille hain 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun venäläisestä musiikista.

Tutkimusmenetelmien tueksi tarvitsin musiikkianalyysia käsittelevää kirjallisuutta. Perehdyin myös aiemmin tehtyihin ortodoksisen kirkkomusiikin säveltämistä ja harmonisoimista käsitteleviin pro gradu -tutkielmiin.

Tutkielmaani hain taustatietoa tutkimuksista, jotka käsittelevät ortodoksista jumalanpalvelustekstei- hin sävellettyä musiikkia. Tarja von Creutlein on tutkinut ortodoksista sävellysmusiikkia väitöskir- jassaan Einojuhani Rautavaaran “Vigilia pyhän Johannes Kastajan muistolle” ortodoksisen kirkko- musiikin kontekstissa (2006)³³. Tämä on ainoa Suomessa tehty väitöskirja, joka käsittelee sävellettyä ortodoksista musiikkia.

27 Moody & Poliakova 2013.

28 Gardner, von 1980, 106. Neliönuotit olivat nykyaikaista nuottikirjoitusta edeltänyt nuotinnostapa.

30 Palveluksissa toistuvat veisut, joiden tekstit ovat aina samat.

31 Moody & Poliakova 2013. Gardnerin mukaan kiovalainen rospev on täydellinen sävelmistö, joka on eräs znamennyj rospevin variaatio. Hänen mukaansa kiovalainen rospev perustuu kahdeksansävelmistöön. Gardner, von 1980, 105.

Tässä kohtaa hän on lähes vastakkaisella linjalla kuin Moody & Poliakova 2013. Käytän tässä uudempaa lähdettä.

33 Creutlein, von 2006.

(10)

6 Ortodoksisen kirkkomusiikin säveltämiseen sain näkökulmia Ivan Moodyn Modernism And Ort- hodox Spirituality in Contemporary Music kirjasta.³⁴ Moody käsittelee kirkkomusiikin estetiikkaa ja suhdetta moderniin maailmakuvaan sekä esittelee laajan joukon 1900- ja 2000-lukujen säveltäjiä ja sävellyksiä. Moodyn artikkelia The Seraphim above: Some Perspectives on the Theology of Orthodox Church Music sovelsin kirkkomusiikin teologisen puolen pohdintaan.³⁵ David Lucs käsittelee artik- kelissaan Blessed Are the People Who Know the Festal Shout isä Sergei Glagolevin sävellystuotan- toa.³⁶ Tätä artikkelia hyödynsin Denisovan vertailukohtana suhteessa tekstin käsittelyyn.

Venäläisen kirkollisen sävellystaiteen kontekstissa Denisovan tuotannolle voi hakea taustaa histori- allisista tyylisuuntauksista, joista 1800–1900-lukujen vaihteessa vaikuttanut uusi suuntaus tai sävel- lystaiteen kansallinen tyyli tarjoavat näkökulmia myös uudemman musiikin analysointiin.³⁷ Tyyli- suunnalle on ominaista vanhojen melodioiden harmonisoiminen kuorolle siten, että alkuperäinen melodia säilyy selvästi kuultavana ja tunnistettavana. Uudesta suuntauksesta ovat kirjoittaneet muun muassa Johann von Gardner³⁸, Vladimir Morosan³⁹ ja Jopi Harri⁴⁰. Morosan on pohtinut myös rospeviin harmonisointiin liittyviä kysymyksiä, mitä hyödynsin musiikkianalyysia tehdessäni.⁴¹ Miroslava Panayotova tutkii musiikkitaiteen väitöskirjassaan kysymystä ”venäläisestä” musiikista, onko olemassa ”venäläistä” musiikkia, ja mitä erityispiirteitä siihen kuuluu. Panayotova antoi näkö- kulmaa Denisovan musiikin analysointiin, sillä Denisova mainitsi esikuvikseen säveltäjiä⁴², joita Panayotova esittelee ”venäläisen” musiikin avainhenkilöinä.⁴³

Musiikkianalyysin teossa hyödynsin Nicholas Cookin erilaisia musiikkianalyysin tapoja esittelevää teosta. Kirja esittelee viisi erilaista analysointitapaa tai lähestymiskulmaa musiikkianalyysiin. Kirja

34 Moody 2014.

35 Moody 2015.

36 Lucs 2019.

37 Morosan (1994) käyttää suunnasta nimitystä “New Russian Choral School”, uusi venäläinen kuoromusiikin koulukunta. Morosan käyttää myös termiä National Choral Style, mutta tulkitsen hänen tarkoittavan sillä varhaisempaa 1800- luvulla kehittynyttä suuntausta, joka alkoi käyttää vanhoja sävelmiä harmonisoituna liturgisessa yhteydessä. Morosan 1994 [1984], 75–126 & 205–248. Sen sijaan von Gardner (2000, 86–88) käyttää nimitystä “Moskovalainen koulukunta”. Harri kritisoi Gardnerin käyttämää koulukuntajaottelua, sillä hänen mukaansa eri säveltäjien tyylillinen kirjo on niin suuri sekä alueellisesti että säveltäjän oman tuotannon sisällä, että “koulukunta” käsitteen käyttö on kyseenalaista.

Harri 2001, 108.

38 Gardner, von 2000, 86–88.

39 Morosan 1994 [1984], 129–307.

40 Harri 2001, 107–112.

41 Morosan 1994 [1984], 249–307.

43 Panayotova, 2012. Panayotova tutkii Aleksander Glazunovin Sonaattia nro 1 pianolle esimerkkinä venäläisestä musiikista. Panayotova vertaa Glazunovin musiikkia ”Viiden Suuren” musiikkiin. ”Viisi Suurta” olivat Mily Balakirev, César Cui, Aleksandr Borodin, Modest Musorgsky ja Nikolay Rimsky-Korsakov.

(11)

7 myös sisältää laajasti käytännön esimerkkejä erilaisista musiikkianalyyseista sekä pohdiskelee eri ta- pojen etuja ja haittoja.⁴⁴

Itä-Suomen yliopistossa (aiemmin Joensuun yliopisto) on tehty runsaasti erilaisia säveltäjäkohtaisia pro gradu- tutkielmia⁴⁵. Tutkielmissa on tarkasteltu yhden säveltäjän tuotantoa tai osaa siitä osana ortodoksista perinnettä. Säveltäjän sävellysprosessia haastattelun ja muun lähdeaineston (esimerkiksi alkuperäisten nuottikäsikirjoitusten ja lehtiartikkeleiden kautta) ovat tutkineet Qvintus-Petsalo ja Kinnunen. Näistä pro gradu- tutkielmista sain näkökulmia säveltäjäkohtaisen tutkielman tekemiseen.

Denisovaa on tutkittu lähinnä opinnäytteissä. Hohlova Ja. (Хохлова Я.) on tehnyt Irina Denisovasta diplomityön “Hengellinen kuoromusiikki Irina Denisovan tuotannossa” (Духовная хоровая музыка в творчестве Ирины Денисовой) Minskin musiikkiakatemiaan vuonna 2005. Suppeahko työ käsit- telee Denisovaa venäläisen kirkkomusiikin säveltäjänä ja kuoronjohtajana.⁴⁶ Muuta kokonaista tutkimusta hänestä ei ilmeisesti ole tehty. Maria Bondarenko käsittelee Denisovaa yhtenä naissäveltäjistä kirkkomusiikin pro gradu -tutkielmassaan ”Nainen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä – ’Or- jantappurainen tie’?”⁴⁷

1.4 Menetelmät

Tutkielmani on lähestymistavaltaan laadullista tutkimusta, jossa vertaillaan ja analysoidaan, tutkitaan ilmiön taustoja ja pyritään selittämään ja ymmärtämään jotain rajattua asiaa.⁴⁸ Tutkielmassa hyödyn- nän menetelminä teemahaastattelua ja perinteistä musiikkianalyysia. Lisäksi hyödynnän jonkin verran määrällistä analyysia tarkastellessani musiikkianalyysissa esille tulleiden eri piirteiden yleisyyttä aineistossa.⁴⁹

44 Cook 1987.

45 Säveltäjäkohtaisia pro gradu -tutkielmia ovat Joensuun ja Itä-Suomen yliopistossa tehneet Virolainen (1996), Podschivalow (1998), Suikkanen (2007), Grinevich (2008), Hattunen (2010), Qvintus-Petsalo (2018) ja Kinnunen (2019). Erilaisten rospev-sävelmistöjen käyttöä ovat tutkineet pro gradu -tutkielmissaan Nykänen (2000), Merras-Häy- rynen (2003), Laukkanen (2008) ja Lukkala (2015). Venäläistä uutta suuntausta ovat käsitelleet osana pro gradu -tut- kielmiaan Nikolskaja-Heikkilä (2007) ja Grinevich (2008).

46 Хохлова Я. А. 2005. Työn varsinaisen tekstin laajuus on 17 sivua, joista varsin iso osa keskittyy venäläisen kirkkomusiikin historiallisiin taustoihin. Denisovan tyyliä käsitellään kuuden sivun verran. Sain tämän diplomityön Maria Bondarenkolta.

47 Bondarenko 2014, 2, 6, 56.

48 Hirsijärvi, Remes, Sajavaara 1997, 161.

49 Eskola & Suoranta 1987, 165–173. Hyödynsin taulukointia musiikillisen aineiston käsittelyssä, kuten esimerkiksi kuinka monta ääntä kussakin veisussa on käytössä, onko veisussa unisonoa, mikä sen sävellaji/sävellajit olivat. Tämä helpotti kokonaisuuden hahmottamista. En ole kuitenkaan liittänyt näitä työprosessiin kuuluvia taulukoita mukaan tutkielmaan.

(12)

8 Tutkielmaa varten haastattelin Denisovaa helmikuussa 2020 Pyhän Elisabetin luostarissa Minskissä.

Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu eli haastattelu käytiin haastattelijan edeltä käsin lä- hettämien kysymysten⁵⁰ pohjalta, mutta haastateltava sai itse varsin vapaasti kertoa, mitä aiheesta halusi sanoa. Toinen mahdollinen haastattelutapa olisi ollut syvähaastattelu, jolla yleensä viitataan haastattelutapaan, jossa haastateltavan kanssa käydään useampia teemallisia tai aiheeltaan avoimem- pia keskusteluja. Haastattelutavan valintaan vaikuttivat haastateltavan maantieteellinen sijainti eri maassa sekä yhteisen kielen puuttuminen. Haastatteluun oli sovittu yksi tapaaminen, eikä uusinta- käynteihin ollut mahdollisuuksia.⁵¹ Olen opiskellut jonkin verran venäjää, mutta kielitaitoni ei ole riittävä strukturoimattomaan keskusteluun. Puolistrukturoitu haastattelutapa mahdollisti aiheen varsin laajan käsittelyn, mutta se antoi mahdollisuuden myös Denisovan omalle ilmaisulle.⁵² Haastatte- lussa oli mukana englanninkielinen tulkki, jonka avulla saatoin tarvittaessa esittää lisäkysymyksiä, mikäli en ymmärtänyt, mitä Denisova tarkoitti. Haastattelu käytiin venäjän kielellä ja kesti noin 90 minuuttia. Haastattelu nauhoitettiin ja ystäväni käänsi haastattelun suullisesti venäjästä suomeksi.

Litteroin haastattelutallenteen suullisen suomennoksen pohjalta.⁵³

Musiikkianalyysissa käytän perinteisiä musiikin analysointitapoja. Perinteisiksi sanotaan analysointitapoja, jotka vakiintuivat käyttöön musiikin säveltämisen opetuksessa 1800-luvulla.⁵⁴ Analysointi- tapa perustuu teoksen nuottikuvan eli partituurin teoreettiseen analysointiin. Cookin mukaan perus- oletuksena on, että analyysi kertoo jotain siitä, kuinka koemme analysoitavan musiikkiteoksen. Kui- tenkaan analyysi ei välttämättä vastaa kuulijan kokemusta.⁵⁵ Myös esitystilanteessa muusikot voivat tulkita nuottipartituuria monella eri tavalla, jolloin kokemus musiikista voi vaihdella.⁵⁶

Perinteisessä musiikkianalyysissa on kaksi lähestymistapaa musiikkiteokseen: ensimmäinen kiinnit- tää huomiota musiikkikappaleen muotoon, toisessa käsitellään melodia, harmonia ja/tai rytmistä si- sältöä. Näitä tapoja voi myös yhdistää. Perinteiseen musiikkianalyysiin sisältyy perusoletuksia mu-

50 Liite 1, haastattelukysymykset. Suomenkieliset kysymykset käännettiin venäjäksi ja lähetettiin sähköpostitse Deni- sovalle ennen haastattelua.

51 COVID-19 pandemia rajoitti maasta toiseen liikkumista.

52 Eskola & Suoranta 1998, 86–95.

53 Haastattelu 24.2.2020. Haastattelun tallenne ja suomennos ovat kirjoittajan hallussa.

54 Cook 1987, 9–10.

55 Kuulijan kokemus riippuu paljon siitä, miten perehtynyt hän on kyseiseen tyylilajiin. Cook huomauttaa, että olisi mie- lenkiintoista saada kuvausta musiikin kokemisesta kuulijalta, joka ei ole lainkaan perehtynyt kuhunkin kyseessä olevaan tyylilajiin. Cook 1987, 219–220. Arkikokemukseni perusteella voin todeta, että uusi musiikkityyli, esimerkiksi vaikka tunisialainen kansanmusiikki, voi kuulostaa ensi kuulemalta hyvin kaoottiselta, mutta useamman kuuntelukerran jälkeen siitä alkaa erottaa rytmejä, toistuvia rakenteita ja melodioita.

56 Cook 1987, 224–225. Denisova kertoi, että vain hänen ”oma” kuoronsa (Pyhän Elisabetin luostarin juhlakuoro) laulaa hänen säveltämänsä/harmonisoimansa veisut siten, kuin hän ne itse kuulee sisällään. Haastattelu 24.2.2020.

(13)

9 siikin rakenteesta (esimerkiksi A-B-A rakenne) tai sointuasteiden käytöstä (esimerkiksi yleinen ka- denssikulku I-IV-V-I).⁵⁷ Tämä analysointitapa sopii tähän tutkielmaan, sillä tavoitteena on juuri musiikin eri ominaisuuksien kartoittaminen. Menetelmän avulla tarkastellaan Denisovan käyttämiä musiikillisia valintoja melodian käsittelyn, tempon, harmonisoinnin ja veisujen rakenteen suhteen.

Sävellysten tarkastelun aloitin tekemällä alustavan analyysin jokaisesta veisusta. Analyysissa määri- tin veisujen sävellajit, äänten jakautumisen, melodian ambitus eri äänissä, melodian vaihtelu eri ään- ten välillä, tahtilajin ja tahtien määrän sekä ison⁵⁸ äänen ja soolo-osuuksien käytön. Tämän jälkeen tein koko aineistosta harmonisen analyysin, jossa merkitsin nuottikuvaan sävellajin ja sointuasteita.

Astemerkit merkitsin perussointumuodossa eli niissä ei ole huomioitu soinnun käännöksiä. Astemer- kinnät on merkitty vain merkitseviin sointuihin, eli melodian kuljetuksesta tai koristekuluista syntyviä hajasäveliä ei ole merkitty, kuten ei myöskään kahdeksasosanuoteista syntyviä nopeasti ohimeneviä sointuja. Nämä soinnut kokosin taulukoksi, jossa jaottelin asteet tahdeittain ja fraaseittain, niin että veisuissa käytetyt sointukulut olivat nähtävillä selkeämmin. Erityistä huomiota kiinnitin fraasien ka- densseihin ja koko veisun päättämiseen.

Näiden analyysien pohjalta tarkastelen kappaleita erilaisten musiikillisten osa-alueiden kautta. Näitä osa-alueita ovat melodian käsittely, tahtilaji ja tempo, harmonia, veisujen rakenne ja kuorotekniset keinot. Tutkielman analyysiluvussa käsittelen hänen sävellyksiään ja harmonisointejaan omina ryh- minään tarkastellen niiden eroja ja yhtäläisyyksiä.

57 Cook 1987, 7–26.

58 Ison-ääni (tai isokratema) -nimitys on lähtöisin bysanttilaisen laulun piiristä. Isoniksi kutsutaan pohjaääntä, jolla ur- kupisteen omaisesti säestetään (yksiäänistä) melodiaa. Olkinuora ja Seppälä 2007, 92. Ison-äänen käyttö on levinnyt myös paikoitellen nykyiseen slaavilaiseen käytäntöön rospevien säestämiseen. Denisova mainitsee, että pyhän Elisabe- tin luostarissa seurataan valamolaista (Laatokan Valamon luostarin) käytäntöä, jossa melodiaa säestetään ison-äänellä.

Haastattelu 24.2.2020.

(14)

10 1.5 Lähteet

Tutkielman primäärilähteinä ovat Denisovan liturgisesta tuotannosta julkaistut nuottivihkot⁵⁹ sekä helmikuussa 2020 säveltäjän kanssa tekemäni haastattelu⁶⁰. Pyhän Elisabetin luostarin julkaisemat nuottivihkot ovat Denisovan itsensä toimittamia, joten niistä löytyy luotettavin nuottimateriaali. Se- kundäärisinä lähteinä on käytetty Denisovasta kertovia dokumenttielokuvia⁶¹, verkosta löytyviä De- nisovan haastatteluja⁶² ja Denisovan kirjoittama blogiteksti⁶³.

Pyhän Elisabetin luostari on tuottanut useita äänilevyjä Denisovan säveltämästä ja harmonisoimasta kirkkomusiikista. Äänitteitä ei ole kuitenkaan käytetty lähteenä, sillä vain osasta analysoitavan aineiston veisuja löytyi äänite.⁶⁴

Vaikka Denisova merkitsee lähes aina harmonisoituun veisuun alkuperäisen melodian sävelmistön, hän ei kiinnitä enemmälti huomiota melodian lähteeseen. En siis ole nähnyt olennaiseksi selvittää, mitä mahdollista rospev-lähdettä Denisova on itse käyttänyt.

Tutkimuksen nuottiaineisto olen koonnut alla olevaan taulukkoon. Taulukossa veisut on jaettu kahteen kategoriaan: A) sävelletyt veisut ja B) harmonisoidut veisut. Taulukossa käytetään veisuista suomalaisessa käytössä vakiintuneita nimiä. Harmonisoiduista veisuista on kerrottu melodian rospev tai sävelmä. Sävellysvuotena on kerrottu teoksen sävellysvuosi silloin, kun se on ilmoitettu. Suluissa merkitty vuosi kertoo teoksen ensimmäisen ilmestymisen painettuna. Jatkossa veisuihin viitataan joko numerolla, esimerkiksi 3A, tai numerolla ja nimellä, esimerkiksi 3A Hartauden ektenia.

59 Pyhän Elisabetin luostari on julkaissut Пение всеумиленное, Нотный сборник православных песнопений (2015) [2004] (Hellyyttäviä lauluja. Nuottikokoelma ortodoksisia kirkkolauluja), joka sisältää vigilian ja liturgian veisuja sekä runsaasti ektenioita. Luostari on myös julkaissut Denisovan toimittamaa sarjaa Собрание песнопений (Kokoelma kirk- kolauluja). Sarjaan sisältyy vihkot I Литургия (Liturgia) (2015), jossa on liturgian veisuja, II Всенощное бдение (Vigi- lia) (2016), jossa on vigilian kiinteitä veisuja, III Песнопения из разных служб (Kirkkolauluja eri jumalanpalveluk- sista) (2016), jossa on stikiiroita, tropareita ja kontakkeja tietyille juhlapäiville ja pyhille, ja IV Покаянные песнопения (Katumuksen kirkkolauluja) (2017), jossa on suuren paaston ja suuren viikon veisuja. Sarjaan on nimetty vielä julkaise- mattomat osat V "Всего-то навсего". Православные песни (”Yksi vain tärkein on”. Ortodoksisia hengellisiä lauluja) ja V "Слава Богу за все". Православные песни ”Kunnia Jumalan”. Ortodoksisia hengellisiä lauluja), joiden alaotsikot kertovat niiden sisältävän hengellisiä lauluja. Tutkielmassa on käytetty aineistona Собрание песнопений sarjan nuotteja, sillä ne ovat graafisesti yhtenevät. Nuoteissa ei ole harmonisointien, kestojen, nyanssimerkintöjen tai vastaavien osalta eroja ensimmäiseen nuottijulkaisuun, vaan erot ovat typografisia. Nimien numeroinnissa on myös eroja, joten päädyin senkin takia käyttämään saman sarjan nuottivihkoja.

60 Ks. luku 1.4.

61 Регент 2006, Инокиня 2011 & Единым сердцем 2014.

62 Две стороны одного таланта, Встречи (часть 1) & Встречи (часть 3).

63 Denisova, Juliania, Nun (2018).

64 Levytettynä oli seitsemän veisua.

(15)

11 Taulukko 1. Tutkielmassa käytetyt veisut

A SÄVELLETYT VUOSI⁶⁵ B HARMONISOIDUT VUOSI

1A Suuri ektenia⁶⁶ (2004) 1B Suuri ektenia, bysanttilainen sävelmä, 8. sä-

velmä⁶⁷ (2015)

2A Pyhä Jumala⁶⁸ (2004) 2B Pyhä Jumala, bysanttilainen sävelmä ⁶⁹ 2012 3A Hartauden ektenia⁷⁰ (2004) 3B Hartauden ektenia, serbialainen⁷¹ (2015) 4A Kerubiveisu⁷² 2002 4B Kerubiveisu, znamennyj rospev⁷³ 2000 5A Rauhan laupeutta⁷⁴ 2001 5B Rauhan laupeutta, bulgarialainen rospev⁷⁵ 2002 6A Totisesti on kohtuullista⁷⁶ (2004) 6B Totisesti on kohtuullista,

bulgarialainen rospev⁷⁷ (2015)

7A Herra, nyt Sinä lasket palveli-

jasi⁷⁸ (2004) 7B Herra, nyt Sinä lasket palvelijasi, kiovalai-

nen rospev⁷⁹ (2016)

8A Polyeleopsalmi⁸⁰ (2004) 8B Polyeleopsalmi, bysanttilainen sävelmä⁸¹ 2012 9A Sieluni, Katumuskanonin kon-

takki⁸² (2004) 9B Sieluni, Katumuskanonin kontakki, zna-

mennyj rospev⁸³ (2017)

65 Julkaisuvuodeksi on merkitty nuotissa ilmoitettu vuosi. Suluissa oleva päiväys viittaa ensimmäiseen julkaisuun paine- tussa nuottijulkaisussa.

66Великая ектения Но 1. Собрание песнопений I, Литургия. 2015, 5. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений. 2004, 73. Denisova on säveltänyt runsaasti erilaisia ektenioita, joiden numerointi alkaa kussakin julkaisussa aina alusta. VK-sivustolle ladatuilla nuoteilla voi taas olla eri numerointi. Näin ollen samalla ni- mellä ja numerolla voi löytyä eri yhteydessä täysin eri ektenia. Sama pätee myös muihin veisuihin, joista Denisovalla on useita eri sävellyksiä tai harmonisointeja. Tämän takia en ole käyttänyt tässä tutkielmassa nimien yhteydessä nume- rointia muuten kuin viitteen sisältämissä alkuperäistiedoissa.

67 Великая ектения Но 5, византийский распев, глас 8. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 9.

68 Трисвятое No 2. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 28-29. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений 2004, 49-50.

69 Трисвятое No 3. византийский распев. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 30-31.

70 Сугубая ектения. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 42. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений 2004, 84.

71 Сугубая ектения, сербская. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 41.

72 Херувимская песнь. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 50–52. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений 2004, 61–63.

73 Херувимская песнь, знаменный распев. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 57–61. Nuotti on julkaistu en- simmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений 2004, 51–55.

74 Милость мира. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 66–68. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений 2004, 65–67.

75 Милость мира, болгарский распев. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 63–65. Nuotti on julkaistu ensimmäi- sen kerran kokoelmassa Собрание песнопений 2004, 57–60.

76 Достойно есть No 2. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 70. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений 2004, 70.

77 Достойно есть, болгарский распев. Собрание песнопений I, Литургия 2015, 71–72.

78 Ныне отпущаеши. Собрание песнопений II, Всенощное бдение 2016, 23. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Собрание песнопений. 2004, 34.

79 Ныне отпущаеши, киевский распев. Собрание песнопений II, Всенощное бдение 2016, 24.

80 Полиелей. Собрание песнопений II, Всенощное бдение, 2016, 35-38. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran nuottivihkossa Собрание песнопений. 2004, 37–39.

81 Полиелей. византийский распев. Собрание песнопений II, Всенощное бдение, 38-50.

82 Душе моя, Кондак Великого канона. Собрание песнопений IV, Покаянные песнопения. 2017, 8–9. Nuotti on julkaistu ensimmäisen kerran nuottivihkossa Собрание песнопений, 2004, 18.

83 Душе моя, Кондак Великого канона. знаменный распев. Собрание песнопений IV, Покаянные песнопения.

2017, 9–10.

(16)

12 1.6 Tutkimuksen kulku

Tutkimuksessa on johdantoluvun lisäksi neljä päälukua. Pääluku 2 kokoaa yhteen Denisovaa koske- via biografisia tietoja sekä hänen näkemyksiään kirkkomusiikin säveltäjänä ja harmonisoijana. Pää- luvussa 3 esitellään tutkittavat veisut ja esitetään musiikkianalyysin tulokset. Pääluvussa 4 arvioidaan käytettyä menetelmää, tarkastellaan tutkimuksen tuloksia ja luotettavuutta sekä esitellään mahdollisia jatkotutkimusaiheita.

(17)

13 2 DENISOVA KIRKKOMUSIIKIN SÄVELTÄJÄNÄ

2.1 Denisovan tie kirkkomusiikin säveltäjäksi

Irina Denisova syntyi 6.9.1957 Minskissä. Hänen isänsä Vadim Denisov oli insinööri ja äitinsä Galina Denisova oli maataloustieteiden kandidaatti.⁸⁴ Hänen isänsä vanhemmat toimivat opettajina ja per- heessä arvostettiin koulutusta. Hänen äitinsä oli lukutaidottomien vanhempien tytär, joka valmistautui Leningradin maatalousakatemiasta loistavin arvosanoin. Denisovan mukaan hän kirjoitti ja puhui aina täydellisellä kirjakielellä – hänen lapsuuttaan pienestä maalaiskylästä ei olisi voinut arvata. Hän oli töissä tiedotusosastolla. Denisova kuvaa lapsuuttaan täydelliseksi. Hänen vanhemmillaan oli hyvin sopuisa avioliitto, he eivät koskaan riidelleet lastensa kuullen.⁸⁵

Irina Denisova aloitti musiikkiopintonsa jo lapsena Belgosin konservatoriossa (vuodesta 1992 alkaen Valkovenäläinen musiikkiakatemia), mistä hän valmistui 1975. Denisova jatkoi opintojaan Leningra- din valtiollisessa konservatoriossa musiikin teorian ja säveltämisen laitoksella. Hän valmistui musi- kologiksi 1980.⁸⁶ “Neuvostoliitossa ja Valko-Venäjällä nykyäänkin koulutus perustuu klassisen musiikin harmoniaan perehdyttämiseen sekä klassisen musiikin tietoihin ja taitoihin”, toteaa Denisova koulutuksestaan.⁸⁷

Opintojensa aikana Denisova tutustui tulevaan aviomieheensä Igor Matjuhoviin. Pari avioitui ja muutti opintojen jälkeen Minskiin.⁸⁸ Denisova aloitti työt musiikin harmonian ja säveltapailun opettajana entisessä koulussaan Belgamin konservatoriossa, missä hän työskenteli kaikkiaan 27 vuotta ennen luostariin siirtymistä. Hän sai kolme lasta, Ksenian (1980), Klimentin (1981) ja Ignatin (1988).⁸⁹ Denisovan aviomies jätti perheen kymmenen avioliittovuoden jälkeen ja muutti Pietariin.⁹⁰ Denisovan nuorimmalla lapsella Ignatilla havaittiin neljävuotiaana pitkälle edennyt munuaissyöpä.

Poika sai hoitoja, mutta parantumista pidettiin lähes toivottomana. Keväällä 1992 Ignatin ollessa las- tensairaalassa sinne tuli pappi, joka sanoi Denisovalle: “Tämän poika voi pelastua vain äitinsä ru- kousten kautta.” Denisovan lapsuuden perhe ei ollut lainkaan uskonnollinen, eikä hän aikuisiällä ollut kiinnostunut kristinuskosta. Papin lauseen kuultuaan hän kuitenkin lähti käymään Ignatin kanssa

84 Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря 2017.

85 Встречи (часть 1).

86Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря 2017.

88 Инокиня 2010.

89Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря 2017.

(18)

14 Žyrovicyn luostarissa⁹¹, jossa hän oli kuullut olevan ihmeitä tekevän Jumalanäidin ikonin. Äiti ja poika rukoilivat ikonin edessä. Tapahtui ihme, ja Ignati parani.⁹²

Ignatin paraneminen sai Denisovan tulemaan uskoon, ja hän alkoi laulamaan ystävänsä johtamassa kirkkokuorossa.⁹³ Tälle kuorolle Denisova teki ensimmäiset sävellyksensä vuonna 1994 ollessaan 37-vuotias. Säveltäminen lähti kuoron tarpeesta saada sävellyksiä teksteihin, joihin ei ollut valmiita sävellyksiä. “Kun sävellyslahjani tulivat tarpeeseen, Jumala kutsui minut tehtävään”, Denisova toteaa.⁹⁴ Hän jatkaa:

En ole koulutukseltani säveltäjä, vaikka minulla oli säveltäminen valinnaisena [aineena]. En halunnut tehdä siitä ammattia itselleni. Tiesin, että minulla oli siihen taidot, mutta se oli tarpeetonta. Minulla oli kolme lasta ja heistä piti huolehtia. Piti käydä töissä ja sen sellaista. Keksimiselle ei ollut aikaa. Mutta kun astuin kirkkoon, oltiin näiden taitojeni tarpeessa. Yhtäkkiä, odottamatta, minusta tulikin ortodoksinen säveltäjä, vaikka ei ollut aiko- mus.⁹⁵

Vuonna 1997 Denisova perusti Minskin Pyhän Pietarin ja Paavalin katedraalin ensimmäisen kuoron (Первый хор минского Свято-Петро-Павлого собора), jonka johtajana hän toimi.⁹⁶ Hän pyysi kuoroon mukaan sekä opettajatovereitaan että oppilaitaan konservatoriosta. Kaikki kuorolaiset ovat musiikin ammattilaisia ja Denisovan mukaan “he pystyvät laulamaan mitä vain”. Denisovan mentyä luostariin kuoro sai luostarin hengelliseltä isältä siunauksen siirtyä luostarin kuoroksi. Kuoro jatkoi Pyhän Elisabetin luostarin juhlakuoron (Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря) nimellä. Kuoron kokoonpano on säilynyt varsin samana koko tämän ajan, ja kuorolaiset itse kuvaavat kuoroa “perheekseen” ja erittäin tärkeäksi osaksi elämäänsä.⁹⁷

Denisova sävelsi veisuja vähä vähältä kuoron tarpeisiin aiemman musiikillisen osaamisensa pohjalta eli perinteisen klassisen musiikin tuntemuksensa pohjalta. Ennen luostarivaihetta hän nojasi klassisen musiikin harmoniaan. Denisova korostaa olevansa klassisen musiikin opettaja ja tietävänsä siitä kai- ken. Ennen luostaria Denisovan työt olivat suurimmalta osaltaan hänen itsensä säveltämiä, ja vain muutama valmiiseen melodiaan harmonisoituja.⁹⁸

91 Tämä 1500-luvulla perustettu ortodoksiluostari on erityisen kuuluisa ihmeitä tekevästä Jumalanäidin ikonistaan.

Luostari on toiminut lakkaamatta perustamisestaan lähtien, myös Neuvostoliiton aikana. Luostari sijaitsee Valko-Venä- jän luoteisosassa.

93 Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря 2017 & haastattelu 24.2.2020.

96 Lähteiden perusteella jää epäselväksi, onko tämä kokonaan uusi kuoro, vai sama kuoro, jossa Denisova itse ensin lau- loi. Kuitenkin Denisova on ilmeisesti aktiivisesti hankkinut kuoroon uusia jäseniä.

97 Единым сердцем 2014 & haastattelu 24.2.2020.

(19)

15 Vuonna 2000 sävelletty Kerubiveisu znamennyj rospevin mukaan oli ensimmäinen sovitus, jossa De- nisova käytti itselleen tyypilliseksi muodostuvaa harmonisointityyliä. Tälle tyylille on ominaista melodian yhdistämien ison-pohjaääneen, joka on usein “vahvistettu” eli se voi koostua useammista ää- nistä, jotka voivat olla pohjaääneen terssi- tai kvinttisuhteessa. Miesäänet laulavat isonia naisäänten laulaessa melodiaa. Tämä kokeilu jäi kuitenkin ainoaksi, sillä tyyli ei sopinut katedraalin tyyliin – tai ei ainakaan kirkkoherran tyyliin.⁹⁹

Katedraalikuoron aikana Denisova sävelsi ainoastaan omalle kuorolleen. Sävellyksistä ja harmonisoinneista julkaistiin nuottivihko “Hellyyttäviä lauluja” (Пение всеумиленное 2004). He myös levyt- tivät kolme CD-levyä teemalla “Venäläisiä kirkkolauluja ulkomailta”¹⁰⁰. Sarja sisälsi 1900-luvulla Neuvostoliiton ulkopuolella sävellettyä ortodoksista musiikkia. Nauhoitusprojektin taustalla oli halu saada historiallinen kokonaiskuva ortodoksisesta musiikista. Denisova tuntee hyvin länsimaista ortodoksista uudempaa musiikkia, mutta se ei ole lähellä hänen sydäntään.¹⁰¹

Denisova kertoo, että ennen luostariin tuloaan hänellä oli kaikki ulkonaisesti kunnossa: hän opetti yksityisoppilaita, lapset oli kasvatettu ja he olivat lähteneet jo opiskelemaan, mutta sisäisesti hän voi huonosti. Hänen sisimpänsä huusi: “Minä tuhoudun! Pelastakaa minut!” Denisova toteaakin, että on- nellinen elämä ei johda luostarielämään. Kun sisäinen maailma on sekasortoinen, silloin ei tapahdu inspiraatiota. “Sisällä oli jotakin väärää, jotakin kuonaa, jotakin, mikä ei kelpaa.”¹⁰²

Denisova teki päätöksensä luostariin menosta varsin nopeasti. Hän kertoo, kuinka hän 50-vuotissyn- tymäpäivänään ei ollut harkinnutkaan luostariin menoa. Kolme päivää myöhemmin hän alkoi harkita sitä.¹⁰³ Denisovan rippi-isänä oli vuodesta 1993 lähtien ollut isä Andrei Lemešonka¹⁰⁴, joka oli myös Minskin Pyhän Elisabetin luostarin hengellinen ohjaaja. Hyvin pian Denisova sai siunauksen rippi- isältään mennä Pyhän Elisabetin luostariin ja myös luostarin igumenia Evfrosinija (Laptic) ja sisaristo

100 Denisovan levyluettelossa on kolme levyä, joiden otsikkona tai alaotsikkona on “Venäläisiä kirkkolauluja ulkomailta”. Levyt ovat Песнопения русского зарубежья, № 1 (Venäläisiä kirkkolauluja ulkomailta nro 1) (2002),

“Bсенощное Бдение” Бориса Ледковского из серии “Песнопения русского зарубежья”, № 3 (Boris Ledkovskyn

”Vigilian” lauluja, sarjasta “Venäläisiä kirkkolauluja ulkomailta” nro 3) (2009) ja Песнопения русского зарубежья,

№ 8 (Venäläisiä kirkkolauluja ulkomailta nro 8) (2010). Näistä kaksi ensimmäistä on levytetty Pietarin ja Paavalin katedraalin kuoron nimellä ja kolmas Pyhän Elisabetin luostarin juhlakuoron nimellä. Numeroinnista ei käy ilmi, kuu- luuko sarjaan muiden kuorojen levyttämiä levyjä. CD. Аудиодиски.

104 Denisova kuvaa isä Andreita hyvin karismaattiseksi ihmiseksi, jonka tapaamista hän kuvaa elämänsä tärkeimmäksi.

Isä Andreilla on ollut hyvin suuri merkitys osana Denisovan hengellistä kasvua. Встречи (часть 3).

(20)

16 hyväksyivät hänen noviisiksi ottamisensa.¹⁰⁵ Denisova vihittiin nunnaksi 3.1.2011, jolloin hän sai nimekseen Julianija.¹⁰⁶

Luostarissa Denisovan ensimmäinen kuuliaisuustehtävä oli laulaa luostarin kuorossa, jotta hän oppisi luostarin laulutyylin, joka eroaa muissa kuoroista käytetystä laulutyylistä. Denisovaa kuvailee tyyliä:

Meillä on erilainen sointi. Tämä ei tarkoita, että maalliset kuorot olisivat huonompia, me vain olemme erilaisia.

[---] Sointi ja äänet ovat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja avoimia. Tarpeetonta edes sanoa, meillä on upeita ääniä kaikissa kolmessa kuorossamme [sisariston kuoro, juhlakuoro ja veljestön kuoro]. Kaikilla kolmella kuorolla on yhteinen “luonnollinen” sointi. Toinen yhteinen tekijä on znamennyj (ja valamolainen osana sitä) rospev, joka on luostarin äänimaisemassa määräävässä osassa. ¹⁰⁷

Varsin pian Denisovan luostariin saapumisen jälkeen isä Andrei antoi siunauksensa sille, että hänen

“oma” kuoronsa, Pietarin ja Paavalin katedraalin kuoro, tuli osaksi luostariyhteisöä. Luostari laajeni kovaa vauhtia ja palveluksiin tarvittiin lisää kuoroja. Luostarin laulutyyliin tutustumisen jälkeen De- nisovalle annettiin vastuu myös sisariston kuorosta. Myöhemmin sisariston kuoron harjoituttaminen ja johtaminen on siirretty toiselle nunnalle, Denisovan auttaessa tarvittaessa.¹⁰⁸

Pyhän Elisabetin luostarissa käytetään lähtökohtaisesti valamolaisia sävelmiä ison-äänen säestyk- sellä. Luostarissa on kolme pääkuoroa: Denisovan johtama ja harjoituttama juhlakuoro, nunnakuoro sekä veljestön kuoro. Nunnakuoro ja veljestön kuoro laulavat valamolaisilla sävelmillä kuten (Laa- tokan) Valamossa lauletaan. Juhlakuoro käyttää kaikkia sävelmistöjä (bysanttilaista, valamolaista, znamennyj rospevia, vanhaa bulgarialaista, makedonialaista) harmonisoituna, sekä sävellettyjä veisuja. Edellä mainittujen kuorojen lisäksi luostarissa on myös neljä muuta kuoroa.¹⁰⁹

Tällä hetkellä Denisovan kuuliaisuustehtäviin kuuluu juhlakuoron harjoituttaminen ja johtaminen ja osallistuminen kuoron kanssa erilaisiin kirkkolaulukokoontumisiin.¹¹⁰ Hän opettaa kirkkolaulua erilaisten luentojen, tapaamisten ja avointen laulutilaisuuksien kautta eri kaupungeissa ja maissa. Hän myös osallistuu luostarin kuntouttamistoimintaan musisoimalla yhdessä alkoholisti- ja huumekun- toutujien kanssa.¹¹¹ Denisova on myös taiteellinen johtaja vuosittain Minskissä järjestettävissä ortodoksisen kirkkolaulun kansainvälisessä “Deržavnyi glas”- festivaalissa (фестиваль православных песнопений “Державный глас”) ja paaston ajan festivaalissa “Великопостные концерты”.¹¹²

105 Denisova, Juliania, Nun 2018.

106 Монахиня Иулиания (Денисова).

110 Denisova osallistuu myös Luostarin kuoron johtamiseen toisinaan, mutta päävastuu sen harjoituttamisesta ja johtami- sesta on äiti Anfissalla. Denisova, Juliania, Nun 2018.

111 Праздничный хор Свято-Елисаветинского монастыря 2017.

112 Монахиня Иулиания (Денисова).

(21)

17 2.2 Denisova kirkkomusiikin säveltäjänä ja harmonisoijana

Denisova painottaa, että hän oli aivan eri ihminen ennen menoaan luostariin. Myös hänen säveltä- mällään musiikilla on kaksi eri vaihetta: aika ennen luostaria ja aika luostariin saapumisen jälkeen.

Luostariin saavuttuaan musiikin keskiöön nousi rospev. Luostarin musiikilliset tarpeet olivat erilaiset kuin katedraalissa. “Luostarissa tarvittiin rospevia sekä taitojani harmonisoida sitä. [---] Kaikki aset- tui kohdilleen.” Luostarissa on syntynyt yli 100 rospeviin perustuvaa harmonisointia, ja vain muutama, ehkä viisi, vapaasti sävellettyä sävellystä. Kaikkiaan harmonisointeja/sävellyksiä on tätä nykyä noin 200. Niistä ei ole olemassa mitään luetteloa. “En ole laskenut, ei ole ollut aikaa!”¹¹³

Denisovan mukaan säveltäminen riippuu Jumalasta. “Joko Hän antaa tai sitten Hän ei anna.” Jumala antaa silloin, kun elää “vastaavalla tavalla”. Vuosina 2002–2007, ennen kuin hän tuli luostariin, De- nisova ei säveltänyt ollenkaan.¹¹⁴ Hän toteaa, että olisi voinut, mutta minkä takia? Osoittaakseen am- mattitaitoaan? Hänellä oli monia sävellyksiä, joiden hän antoi hävitä “entiseen elämään”. Hän ei nau- hoittanut niitä, sillä niissä ei ollut “sitä oikeaa”, sillä ne oli tehty ilman Jumalaa. “Kuivaa ammatilli- suutta.”¹¹⁵

Haastattelun aikaan helmikuussa 2020 hän toteaa, että ei ole säveltänyt mitään pitkiin aikoihin, var- maan vuoteen. Hän on auttanut tekemään muutamia laulujen sovituksia lapsikuorolle ja veljeskuo- rolle. Hänen on helppo antaa apuaan, jos sitä tarvitaan. Denisova korostaa, että hänen omat sävellyk- sensä tulevat Jumalalta. “Minä en sävellä. Jumala vain antaa minun kirjoittaa muistiin. Kunnia Juma- lalle!” Hän arvelee, että ei ole ollut sävellysten arvoinen, koska Jumala ei ole antanut niitä, eikä hän ano mitään.¹¹⁶

Denisovan mielestä lahjakkuus ylipäätään – lahjakkuus millä alalla tahansa – on lahja Jumalalta. De- nisova painottaa, että lahjakkuutta tulee käyttää Jumalan kunniaksi. Mikäli taiteilija unohtaa tämän, jää jäljelle pelkkä luuranko, tyhjät kuoret. Lapsena ja nuorena hänelle sanottiin, että hän on lahjakas (musiikin saralla). Hän eli pitkälle aikuisuuteen uskoen, että hän on lahjakas, mutta nykyään hän pitää tätä ajatusta vaarallisena lahjakkaalle ihmiselle. Lahjakkuudesta voi tulla vankila, jos sitä ei käytä toisten ihmisten hyväksi. Ihmisen täytyy olla nöyrä ja luottaa Jumalan tahtoon, ja silloin Jumala voi antaa hänelle siunauksensa. Tällöin ihmisen tekemästä työstä tulee Jumalan palvelemista.¹¹⁷

114 Tämä lienee ollut aikaa, jota Denisova kuvasi toisessa yhteydessä sisäisen sekasorron ajaksi.

116 Haastattelu 24.2.2020. Denisova mainitsee, että metropoliitan Hilarion (Alfeev) oli ammattisäveltäjä, mutta hänellä oli kymmenen vuoden tauko säveltämisessä. Tämän jälkeen hän oli ilmeisesti kehittynyt tarpeeksi munkkina, ja Jumala antoi hänen jälleen aloittaa säveltämisen. Две стороны одного таланта.

117 Две стороны одного таланта.