75
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 1/2007 (5. vsk.)
Nelson Lichtensteinin toi- mittama kauppajätti Wal- Martia käsittelevä artikke- liteos on saanut Suomessa kohtuullisesti huomiota erityisesti sen suomenkie- lisen laitoksen ilmestyttyä.
Suomenkielinen laitos on hieman alkuperäisteosta suppeampi; siinä on pyritty tiivistämiseen. Ratkaisua voidaan pitää perustel- tuna, koska yhtä yritystä käsittelevissä artikkeleissa on väistämättä toistoa, vaikka ne käsittelisivätkin yhtä maailman suurimmis- ta yrityksistä.
Artikkeleissa tarkas-
tellaan Wal-Martia monipuolisesti ja erilaisista näkökulmista. Kirjaa luonnehtivat historiallisten kehitys- kulkujen ja ilmiöiden kontekstien painottaminen, lukuisat yksityis- kohdat ja Wal-Martin työntekijöi- den kokemusten tarinamuotoinen kertominen. Tämä tekee kirjasta monipuolisen ja kerroksellisuu- dessaan kiehtovan. Wal-Martin historiallinen asemointi saattaa korostua kirjassa kuitenkin liikaa amerikkalaisten kauppaketjujen ja piirikuntien yksityiskohtaisten kohtalokuvausten viedessä tilaa perusteellisilta organisaatiotutki- muksellisilta kontribuutioilta.
Kuten kirjan esipuheen kir- joittaja dosentti Tapio Bergholm toteaa, Wal-Martin tarina tarjo- aa mahdollisuuden analysoida maailmantalouden muutoksia.
Sitä kautta voidaan hahmottaa työelämän muutoksia ja jopa en- nakoida tulevaa. Wal-Mart on niin suuri, että sitä voidaan luonnehtia markkinavoimaksi, jonka toimien heijastusvaikutukset ovat globaa- lit, vaikka itse kauppaketju ei ole levinnyt kovin moneen Amerikan mantereen ulkopuoliseen maahan.
Wal-Mart on eräänlainen ajankuva.
Artikkelikokoelman kirjoittajat näkevät siinä tehokkaan tuotan- tomallin kiteytymän, kapitalismin uuden vaiheen symbolin. Mallin
keskeisiä piirteitä ovat tietoteknii- kan systemaattinen käyttö, tiukka keskusjohtoisuus, jakelukanavien hallinta ja työehtojen polkeminen.
Wal-Mart on kyennyt mur- tamaan vakiintuneita brändejä ja ottamaan tuotantolaitokset hallintaansa palauttaen markki- natalouden alkuaikojen tilanteen, jossa kauppahuoneet olivat tava- rantuottajien herroja. Jättiyhtiön valta ulottuu pitkälle valmistuste- ollisuuden toimintatapoihin, kuten pakkauksiin, teknisiin järjestelmiin ja logistisiin ratkaisuihin. Yhtiön pe- rustoimintamalli pohjaa halpoihin hintoihin, alhaisiin kustannuksiin ja suuriin myyntimääriin, minkä vuok- si se kilpailuttaa toimittajiaan ja vaatii näitä alentamaan hintojaan ja kaventamaan voittojaan. Tällä te- hokkuuden tavoittelulla Wal-Mart vaikuttaa myös toimittajayrityksis- sä tehtävään työhön kohdistaen siihen tehostamispaineita. Toimitta- jien kilpailutuksessa voittavat yhä useammin yritykset, jotka toimivat erittäin tehokkaasti mutta epäeet- tisesti. Samalla keinolla menestyvät Wal-Martin omien kauppojen joh- tajat, sillä yhtiö kilpailuttaa vahvasti myös omia liikkeitään.
Wal-Mart on yhtä aikaa ystävä ja vihollinen. Tarjoamalla edullisia tuotteita ja palkkatyötä heikossa työmarkkina-asemassa oleville
yhtiö toimii reilusti. Sen huippuunsa kehitet- ty logistiikka on ollut avuksi kriisitilanteissa, joissa Yhdysvaltain ka- tastrofihallinto on ollut toimintakyvytön. Samalla Wal-Mart edustaa kui- tenkin myös huomattavaa epäoikeudenmukaisuutta nöyryyttämällä työnteki- jöitä, teettämällä palkat- tomia ylitöitä, sortamalla järjestelmällisesti naisia palkoissa ja uramahdol- lisuuksissa sekä ylläpi- tämällä mahdollisuuksia täysin mielivaltaiseen työntekijöiden kohteluun.
Eläke- ja sairausvakuutusjärjeste- lyjen minimointi sysää työntekijät Yhdysvalloissa vain kaikkein köy- himmille tarkoitettujen palvelujen ja sosiaaliturvan varaan. Harvoille, lähinnä miehille, aukeaa Wal-Mar- tissa loistava ura ja korkea palkka- taso, mutta myös uraputkeen pääs- seet johtajat ovat pikkukaupunki Bentonvillessä sijaitsevan pääkont- torin rautaisessa otteessa.
Wal-Martin henkilöstöpolitiikka on kaikessa karuudessaan nero- kasta. Työvoiman käytön tehok- kuuteen päästään alimiehityksen kautta sekä häivyttämällä rajat niin työnkuvista kuin työajan ja vapaa-ajan väliltäkin. Työntekijöi- den suuri vaihtuvuus (vuosittain yli 40 %) takaa sen, että huomattava osa henkilöstöstä työskentelee kaiken aikaa erittäin matalalla alkupalkalla. Pelottelujohtami- sen, julkisten nöyryyttämisten ja sanktioina toimivien koulutusten keinoin työntekijöistä saadaan irti maksimaalinen työpanos. Työnte- kijöiden mielivaltainen kohtelu on oikeutettu luomalla yhtenäinen kulttuuri ja mielikuva Wal-Martin perheestä. Työntekijöitä kutsutaan kumppaneiksi ja heikosti suoriutu- neita ”valmennetaan aktivoimaan potentiaalinsa”.
Wal-Martin johtamiskulttuu- rin mallina voidaan pitää sadan
KAPITALISMIN UUDEN VAIHEEN SYMBOLI?
Nelson Lichtenstein (toim.):Wal-Mart. Globalisaation kova ydin. [Käännös: Hans Virtanen, toimitus ja
esipuhe: Tapio Bergholm].
Helsinki, Työväen sivistysliitto 2006. 207 s.
kirjasto
76
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 1/2007 (5. vsk.)
vuoden takaista isäntäjohtoista maatilaa, jossa vastuu on kaikilla, mutta valta isännällä. Mielikuviin ja yhteenkuuluvuuden kulttuuriin perustuva johtaminen toimii niin loistavasti, että kaikkien aikojen suurimpaan palkkauksessa ja ura- kehityksessä syrjimistä koskevaan joukkokanteeseen liittyneiden naistyöntekijöiden vastapainoksi Wal-Martin työntekijöistä löytyy paljon niitä, jotka viihtyvät hyvin ja pitävät työstään. Samoin löytyy ah- taalle laitettujen toimittajayritysten kompensaatioksi roppakaupalla tyytyväisiä asiakkaita. Wal-Martia voidaan luonnehtia liikkeenjoh- dollisen nerouden ilmentymäksi, mutta siinä näkyy myös hinta, jon- ka palkkatyöntekijät pahimmillaan
tehokkaista teknologisista, organi- satorisista ja johtamistaidollisista innovaatioista maksavat.
Lichtensteinin kirjan saattami- nen suomenkielisten lukijoiden ulottuville on ollut tärkeä teko ja kirjaa voi huoletta suositella luet- tavaksi kenelle tahansa työelämän ilmiöistä kiinnostuneelle. Monen- laisten näkökulmien avaamisesta huolimatta Lichtensteinin toimit- tama kirja jättää kuitenkin viime kädessä lukijan arvioitavaksi sen perustavanlaatuisen kysymyksen, miten yleisiä Wal-Martin toiminta- mallit todella ovat, eli onko niissä kyse ennemmin säännön huipentu- masta kuin poikkeuksellisista toi- mintatavoista. Ovatko jättiyhtiön toimintamallit kapitalismin uuden
vaiheen symboli ja miten yleisiä esimerkiksi yhtiön henkilöstöpo- liittiset käytännöt suomalaisilla työpaikoilla ovat? Jotain kovin tutunoloista niissä on havaittavis- sa, tosin kirja kuvaa Wal-Martin työntekijät yllättävän avuttomiksi johdon lanseeraaman toimintamal- lin edessä.
Syvällisemmin työpaikkojen arkikäytäntöihin ja organisaatiopo- liittiseen toimintaan kohdistuvat analyysit saattaisivat tuoda näky- viin työntekijöiden ”pelivaraa”.
On luultavaa ja toivottavaakin, että Lichtensteinin toimittama kirja virittää lähiaikoina lisää suoma- laista tutkimusta, jossa pohditaan
”walmartismin” yleisyyttä, muotoja ja kehityskulkuja.
Anu Järvensivu
