Hannukaisen rautakaivos - Sähkökoekalastuspaikat vuonna 2007The Hannukainen Mine Project - Electrofishing test sites in 2007

(1)

TMF1B/4

TMF1C TMF1A

4

1

2

4 3 5

6 7 98 10

12 11

13 14 15

16 18 17

23 24

25

19

20

21

22 3350000

3350000

3360000

3370000

3380000

74700007480000749000075000007510000

Hannukaisen rautakaivos - Sähkökoekalastuspaikat vuonna 2007 The Hannukainen Mine Project - Electrofishing test sites in 2007

0 1 2 km

Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility (TMF) Kaivokset

Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt4 1A, 1B, 1C - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, 1C - Alt4 VE4 -alue

Alt4 area Kuljetushihna - VE4 Conveyor belt - Alt4 Purkuputki Muonionjokeen - VE4 Disharge pipeline to Muonio River - Alt4 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, 1C Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, 1C Aita VE 1A

Fence Alt 1A Aita VE 1B, 1C Fence Alt 1B, 1C Aita VE 4 Fence Alt 4

1A

0 5 km

1, Äkäsjoki, Äkäslompolo 2, Kuerjoki, Kuerlinkat 3, Kuerjoki, Rivermouth

4, Äkäsjoki, Downstream from Pulkkasaari 5, Laurinoja, Upper

6, Laurinoja, Average 7, Laurinoja, Lower L1 8, Äkäsjoki, 5 9, Kylmämaanoja, 6 10, Kivivuopionoja, Upper 11, Kivivuopionoja, NL50 12, Valkeajoki, Valkeajoki 13, Valkeajoki, 1

14, Valkeajoki, 6 15, Äkäsjoki, 6 16, Äkäsjoki, Volmarinkoski 17, Äkäsjoki, River mouth 327 18, Mannajoki, M2

19, Niesajoki, new Lapland Water 20, Niesajoki, N10

21, Niesajoki, N5

22, Niesajoki, Juvakaisenmaankoski 23, Muonionjoki, Mukkakoski 24, Muonionjoki, Annanniva 25, Muonionjoki, Kuivaniva

LVT OY RKTL

4

0 5 km

1C

1 C 0 5 km

1B

0 5 km

Kuva 10-9-2. Sähkökoekalastuspaikat vuonna 2011 (Lapin Vesitutkimus Oy 2007).

(2)

10.9.1.2 Paikallinen tarkastelu

Äkäsjoki on yksi Tornionjoen vesistössä elävien meritaimenpo- pulaatioiden tärkeimmistä lisääntymisalueista. Äkäsjoessa ja sen sivujoissa on myös paikalliset taimenkannat (purotaimen, Salmo trutta fario ja järvitaimen, Salmo trutta lacustris). Tärkeimmät poi- kastuotannon alueet keskittyvät Äkäsjoen alajuoksulle. Äkäsjoen poikastuotanto on arvioitu 13 000 vaelluspoikaseksi vuodessa (Ikonen ym. 1986). Vuonna 2006 suoritettu tutkimus osoitti, että Äkäsjoki tuotti noin 1100 meritaimenen vaelluspoikasta. Tämä arvio on todennäköisesti liian pieni, sillä tutkimusolosuhteet olivat hankalat, koska meritaimen vaeltaa mereen aikaisin keväällä jäiden lähdön aikaan. Onnistuneen koekalastuksen suorittami- nen on tällöin vaikeaa. Meritaimen ja muut paikalliset taimenkannat lisääntyvät luonnonvaraisesti sekä Äkäsjoessa että sen sivujoissa, esimerkiksi Kuerjoessa ja Valkeajoessa (Vähä ym. 2007 ja 2008).

Äkäsjoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa ja Niesajoessa tehtiin kesällä 2007 Hannukaisen kaivoshankkeeseen liitty- en sähkökoekalastuksia (Lapin Vesitutkimus Oy 2007).

Sähkökoekalastuskohteita oli Suomen puolella yhteensä 25 (Kuva 10-9-2). Koekalastuksen tulokset osoittivat, että kaikissa alueen joissa kalasto koostuu enimmäkseen taimenesta.

Taimenen lisäksi saatiin myös kirjosimppua, muutama kymmen- piikki ja mutu. Osoittautui myös, että taimen lisääntyy luonnonvaraisesti kaikissa joissa, lukuun ottamatta Laurinojaa, vaikka nii- tä tavattiinkin sen suulla. Selvitysraportti sähkökoekalastuksen tuloksista on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 18).

Kuva 10-9-2. Sähkökoekalastuspaikat vuonna 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2007).

Vuoden 2007 kalastoselvitystä täydennettiin vuonna 2011.

Elokuussa 2011 tehdyillä sähkökoekalastuksilla pyrittiin selvittä- mään aiempaa tarkemmin hankealueen läheisten Tapojoen ja siihen laskevan Mustijoen sekä Äkäsjoen kalastoa. Lisäksi pyrittiin selvittämään etenkin lohensukuisten lajien kuten lohen, taimenen ja harjuksen levinneisyyttä ja poikastuotannon määrää.

Sähkökoekalastettuja kohteita oli yhteensä viisi: 3 Äkäsjoella, 1 Mustijoella ja 1 Tapojoella (Kuva 10-9-3). Kokonaisuudessaan ra- portti sähkökoekalastuksen tuloksista on esitetty liitteenä (Liite 19) (Lapin Vesitutkimus Oy 2012).

Kuten aiemmat selvitykset antoivat olettaa, taimenen ja lo- henpoikasia esiintyi Äkäsjoella kalastetuilla koealoilla tavan- omaisin tiheyksin. Äkäsjoen alaosilla lohenpoikaset ovat koskikalastossa vallitsevana lajina ja jokea ylöspäin mentäessä taimenen osuus koskikalastossa kasvaa. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat Äkäsjoen olevan hyvä lisääntymisjoki taimenelle.

Muita Äkäsjoella koskikalastossa havaittuja kalalajeja olivat kir- joevä- ja kivisimppu, harjus, mutu ja made.

Sähkökoekalastukset osoittivat, että myös Äkäsjokeen laske- vassa Tapojoessa on lohta ja taimenta. Tapojoen alaosilla oli taimenen- ja lohenpoikasten vanhempia poikasikäluokkia, joskaan niiden tiheydet eivät olleet kovin suuret. Tapojoen latvaosilla si- jaitseva Mustijoki on alueelle tyypillinen purotaimenvesistö, jos- sa elää eri taimenikäluokkia ja mm. kohtalaisia tiheyksiä luon- nonkudusta peräisin olevia pienpoikasia. Mustijoella taimenen- poikaset ovat todennäköisesti vaeltamattomia purotaimenia ja Tapojoen alaosilla todennäköisesti osa on meritaimenia.

Tämä selvitys osoitti, että taimenta on kaikissa alueen joissa, myös Niesajoessa ja Laurinojan alaosissa. Sitä ei tiedetä, onko Niesajoessa mahdollisesti meritaimenkanta. Niesajoessa ei ole Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sähkökoekalas- tuksen tarkkailupisteitä.

(3)

TMF1B/4

TMF1C

TMF1A

Mustijoki

Tapojoki

Äkäsjoki

Äkäsjoki Niverkoski

1B, 1C1A, 4 3360000

3360000

3370000

3380000

749000075000007510000

Hannukaisen rautakaivos - Sähkökoekalastuspaikat vuonna 2011 The Hannukainen Mine Project - Electrofishing test sites in 2011

0 1 2 km

1A

0 5 km

4

0 5 km

1C

1 C ₀ _{5 km}

1B

0 5 km

Kuva 10-9-3. Sähkökoekalastuspaikat vuonna 2011 (Lapin Vesitutkimus Oy 2012).

(4)

10.9.1.2 Avainkalalajien kutevat kannat

Tornionjoella tehtyjen sähkökoekalastusten tulokset osoitta- vat, että lohen kesänvanhojen (0+) luonnonpoikasten keskiti- heys on ollut vuosina 2009–2010 16,3–14,9 yksilöä aarilla ja vanhempien yksilöiden (>0+) tiheys 14,4–15,5 yksilöä aarilla. Lohen luonnonpoikasten ja istutettujen poikasten keskimääräinen tiheys vuosina 1986–2010 on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 10-9-4).

Istutetuista poikasista ei ole havaintoja vuoden 2004 jälkei- seltä ajalta, koska istuttaminen lopetettiin vuonna 2002 (Kuva 10-9-4). Eri-ikäisten vaelluspoikasten tasainen esiintyminen koko Tornionjoen pituudella antaa olettaa, että poikastuotan- to tulee pysymään nykyisellä tasollaan lähitulevaisuudessakin (Vähä ym. 2011).

Kuva 10-9-4. Lohen kesänvanhojen (0+), vanhempien (>0+) ja istutettujen poikasten keskitiheydet vuosina 1986–

2010 Tornionjoen suomenpuoleisilla pääuomien koekalastusalueilla (Vähä ym. 2011).

Äkäsjoessa meritaimenen kesän vanhoja luonnonpoikasia oli keskimäärin 11,6–15,0 yksilöä aarilla vuosina 2009–2010 (Kuva 10-9-5). Vuonna 2010 myös Äkäsjoen kahdessa sivujoessa tehtiin sähkökoekalastus. Kuerjoesta ei löytynyt kesänvanhoja poi- kasia, kun taas Valkeajoessa niitä oli suhteellisen runsaasti (Vähä ym. 2010 ja 2011). Äkäsjoen poikasmäärissä on ollut isoja vaih- teluita tarkkailukauden aikana. Tämä johtuu mitä todennäköi- simmin ympäristöolosuhteiden luonnollisesta vaihtelusta ja on jälleen yksi todiste siitä, kuinka monimutkainen, eri muuttujien muodostama systeemi vaikuttaa taimenen kudun onnistumi- seen.

Kuva 10-9-5. Äkäsjoen sähkökalastuksissa havaitut kesänvanhojen (0+) luonnontaimenen poikastiheydet vuosina

(5)

10.9.2 Kalojen raskasmetallipitoisuudet

Hankealueen vesistöistä pyydettiin syksyllä 2011 sähkökoeka- lastuksen yhteydessä näytekaloja niiden metallipitoisuuksien määrittämiseksi (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). Näytekaloja pyydettiin Niesajoelta, Äkäsjoelta, Kuerjoelta ja Valkeajoelta yhteen- sä 10 näytepaikalta (Kuva 10-9-6). Näytteitä pyrittiin keräämään sekä taimenista että simpuista. Taimen osoittautui simppua ylei- semmäksi lajiksi ja sitä saatiin näytteeksi kaikilta kalastuspaikoil- ta. Kalanäytteistä tehtiin laboratoriomääritykset hyvin monista eri metalleista. Selvitysraportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 19).

Yleisesti ottaen näytekalojen metallipitoisuudet olivat varsin matalia kaikkien metallien osalta, ja esimerkiksi lyijyn, koboltin, nikkelin, arseenin, kadmiumin, ja vanadiumin pitoisuudet jäivät määritysrajan alapuolelle (Taulukko 10-9-1).

Taimenten ja simppujen elohopeapitoisuudet vaihtelivat Niesajoen ja Äkäsjoen vesistöissä välillä 0,03-0,19 mg/kg. Näitä pitoisuuksia voidaan pitää alhaisina, sillä ne alittavat selvästi EU:n asettamat enimmäispitoisuusrajat. Lisäksi pitoisuudet olivat sa- malla tasolla kuin matalimmat mitatut pitoisuudet Suomen jär- vialueiden talouskaloissa.

Kromipitoisuudet ylittivät niukasti määritysrajan kahdessa taimennäytteessä Hannukaisen kohdalla ja Kuerjoen alaosalla.

Keskimääräiset sinkkipitoisuudet olivat matalampia kuin esimerkiksi tavallisessa suomalaisessa elintarvikkeena kaupattavassa siiassa tavatut pitoisuudet (12 mg/kg). Kuparin osalta mitattiin hieman määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia, ja kuparipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmat Niesajokisuun taimennäytteissä (Taulukko 10-9-1).

10.9.3 Kalastus

10.9.3.1 Paikallinen tarkastelu

Äkäsjoen alueella tehtiin vuonna 2007 kaivoshankkeeseen liittyviä kalastustiedusteluja (Lapin Vesitutkimus Oy 2008).

Kalastustiedustelu toteutettiin kahden kontaktin kyselynä ja se kohdistettiin Äkäsjoen ranta-asukkaille ja niille mökkiläisille, joiden asumus sijaitsi Äkäsjoen suulla olevan sillan ja Kuerjoen laskukohdan välillä. Alueella oli noin 50 asumusta. Toinen kyselyn kohdejoukko olivat taloudet, jotka olivat lunastaneet Metsähallituksen kalastusluvan Äkäsjoen ja Kesänkijärven alueelle (lupanumero 2510). Lupia oli alueelle myyty 1083 kappa- letta, joista suosituimman kalastuspaikan perusteella jaoteltiin 374 todennäköisesti Äkäsjoen-Kuerjoen alueella kalastanutta kotitaloutta, joille kalastustiedustelu postitettiin.

Metsähallituksen lupa-alue kattaa lähes koko Äkäsjoen. Vain Kuertunturin kohdalla on lyhyt kohta jokea, joka jää lupa-alueen ulkopuolelle. Kalastuskyselyssä tiedusteltiin myös Äkäsjoen sivujoissa ja Äkäsjokeen laskevissa joissa kaivosalueen läheisyy- dessä toteutuneesta kalastuksesta. Näitä jokia olivat Kuerjoki, Valkeajoki, Kivivuopionoja, Laurinoja ja Kylmäoja. Kysely oli ta- louskohtainen. Vastaajia pyydettiin kertomaan kalastuskertojen lukumäärä, saaliin koko ja millaisia kalastusmenetelmiä oli käy- tetty. Kyselyssä vastaajilla oli myös mahdollisuus kirjoittaa va- paamuotoisia kommentteja vesistön tilasta ja siitä, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat haitallisesti kalastukseen.

Ranta-asukkaiden vastausprosentti oli noin 50 ja Metsähallitukselta kalastusluvan ostaneiden vastausprosentti oli noin 60. Kyselyyn vastanneiden mukaan 174 taloutta oli kalastanut tutkitulla alueella (Taulukko 10-9-2). Suosituin kalas- tuspaikka oli Äkäsjoki. Jonkin verran kalastettiin myös Äkäsjoen sivujoissa, erityisesti Kuerjoessa ja Valkeajoessa (Taulukko 10-9- 2). Neljä Äkäsjoessa kalastaneista talouksista oli paikallisia joen- varren talouksia. Yksi paikallisista talouksista oli kalastanut myös Kylmäojassa.

Kaikilla alueilla kalastus oli lähinnä vapaa-ajan kalastusta (Kuva 10-9-7). Kalastus oli kaikilla alueilla pääasiassa vapaka- lastusta. Suurin osa kalastusluvan ostaneista ei ollut paikallisia asukkaita. Äkäsjoen kalasaaliit koostuivat enimmäkseen taimenesta, harjuksesta ja hauesta (Taulukko 10-9-3). Saaliit olivat pie- niä, keskimäärin 2,4 kg vastaajaa kohti. Kuerjoesta ja Valkeajoesta kalastettiin pääasiassa taimenta, ahventa ja haukea. Näiden joki- en saaliit olivat isompia kuin taulukosta (Taulukko 10-9-3) näkyy, koska vastausprosentti oli 50–60 % paikasta riippuen.

Äkäsjoessa, Kuerjoessa, Valkeajoessa ja Niesajoessa ei harjoi- teta ammattikalastusta. Virkistyskalastusta harjoittavat sekä paikalliset asukkaat että matkailijat. Joillakin paikallisilla asukkailla on perittyjä kalastusoikeuksia niillä vesillä, missä he omistavat maata. Matkailijoitten on aina ostettava kalastusluvat jokialueil- le.

(6)

TMF1B/4

TMF1C

TMF1A

Niesajoki

Niesajoki Äkäsjoki Niverkoski

Äkäsjoki

Äkäsjoki Kuerjoki

Kuerjo ki Valkeajoki

1B, 1C1A, 4 3360000

3360000

3370000

3380000

749000075000007510000

Hannukaisen rautakaivos - Kalojen raskasmetallinäytteiden ottopaikat

The Hannukainen Mine Project - The location of the heavy metal samples sites of fish

0 1 2 km

1A

0 5 km

4

0 5 km

1C

1 C 0 5 km

1B

0 5 km

Kuva 10-9-6. Kalojen raskasmetallinäytteiden ottopaikat (Lapin Vesitutkimus Oy 2012).

(7)

Kalojen raskasmetallipitoisuuksien enimmäispitoisuus- rajat

Elohopea on kaloihin herkimmin kertyvä raskas- metalli. Korkeimmat pitoisuudet mitataan yleensä petokaloista kuten hauesta, ahvenesta ja matees- ta. Kalojen raskasmetallipitoisuuksiin vaikuttavat ravinnon lisäksi myös kalojen koko ja ikä.

EU:ssa on säädetty enimmäispitoisuusrajat (EY 466/2001) kalan elohopea-, lyijy- ja kadmiumpitoi- suuksille. Näille metalleille on EU:ssa kaksi raja-arvoa. Toinen yleinen raja ja toinen sitä korkeampi raja-arvo tietyille petokaloille (esim. hauki) tai muille kaloille, joille ei olemassa olevien tutkimusten perusteella ole ollut käytännössä mahdollista asettaa alempaa raja-arvoa: elohopea 0,5 ja 1 mg/kg, lyijy 0,2 ja 0,4 mg/kg ja kadmium 0,05 ja 0,1 mg/kg (Venäläinen ym. 2004). Tavallisen suomalaisen elintarvikkeena kaupattavan siian lihassa on kromia 0,01 mg/kg, nikkeliä 0,02 mg/kg, lyijyä 0,07 mg/kg ja sinkkiä 12 mg/kg (Varo 1981).

Metal Niesajoki

(mg/kg)

Äkäsjoki (mg/kg)

Kuerjoki (mg/kg)

Valkeajoki (mg/kg)

Lyijy <0,6 <0,6 <0,6 <0,6

Nikkeli <0,2 <0,2 <0,2 <0,2

Kromi <0,4 0,5 0,4 <0,4

Sinkki 5,5 10,8 8,8 6,1

Kupari 1,6 0,5 <0,4 0,4

Kokonaismäärä Äkäsjoki Kuerjoki Valkeajoki Kylmämaanoja

Kalastavat taloudet 174 167 33 4 1

Joki N Taimen Harjus Lohi Siika Hauki Ahven Made Särkikalat Yhteensä

Äkäsjoki 167 116 106 4 - 74 37 - 4 401

Kuerjoki 33 19 1 - - 4 - - - 24

Valkeajoki 4 1 1 - - 2 6 - - 10

Kuva 10-9-7. Vapaa-ajan kalastajia Tornionjoella kesällä 2009 (Marttila 2009).

Taulukko 10-9-1. Niesajoen, Äkäsjoen, Kuerjoen ja Valkeajoen kalaston lyijy-, nikkeli-, kromi-, sinkki- ja kuparipitoisuudet tuorepainoa kohden.

Taulukko 10-9-2. Kalastavat taloudet (N 174) vesistöittäin.

Taulukko 10-9-3. Kalastustiedusteluun vastanneiden kokonaissaalis (kg) Äkäsjoen alueella v. 2007. n=tiedusteluun vastanneet kalastavat taloudet.