Esteettömyysmääräysten soveltaminen opiskelija-asuntorakentamisessa

GSEducationalVersion

17,1 m

15,9 m

3,0 m

3,5 m

4,0 m

24,0 m ² 24,0 m ²

2 800 100 1 420 600

1 7303903 4801001 400

4 920

4 980

4 920

400 2 430 100 1 390 600

1 7303903 2301001 650

4 980

3,4 m

apku+li mu

jk

ppk

4,0 m²

850 150900

2 430

620

1 500 1 300

TALO J 1:30

Esteettömyysmääräykset toteuttava suunnitelma TALO J 1:30

Toteutunut suunnitelma

TALO J

GSEducationalVersion

3,9 m

3,5 m

28,6 m ²

2,7 m

21,8 m

28,6 m ²

3,9 m

20,2 m

4 8206001001 510

2 340 100 1 090 600

7 030

4 130

2 230 100 1 300 500

4 2806001001 650400

4 130

7 030 apk

u+li mu

jk ppk

850 550900 2 050

620

2 230 1 500

1 300 3,9 m²

LAAJAVUORI

GSEducationalVersion

3,9 m

3,5 m

28,6 m ²

2,7 m

21,8 m

28,6 m ²

3,9 m

20,2 m

4 8206001001 510

2 340 100 1 090 600

7 030

4 130

2 230 100 1 300 500

4 2806001001 650400

4 130

7 030 apk

u+li mu

jk ppk

850 550900 2 050

620

2 230 1 500 1 300

3,9 m²

LAAJAVUORI

GSEducationalVersion

3,4 m

4,1 m

3,2 m

27,5 m ²

27,5 m ²

3,0 m

1,5 m

18,7 m

19,2 m

4 0401001 87090

1 480 1 130 100 1 700 90

4 500

6 100

4 500

600 1 620 100 2 090 90

4 2601001 65090

6 100 apku+li

mu jk

ppk

2 090

1 650 300900 620

850

1 500 1 300 3,4 m²

KOAS KOTIRAIDE 1:30

Esteettömyysmääräykset toteuttava suunnitelma KOAS KOTIRAIDE 1:30

Toteutunut suunnitelma

KOTIRAIDE

GSEducationalVersion

3,4 m

3,2 m

24,8 m ²

3,6 m

17,4 m

24,8 m ²

3,1 m

17,7 m

600 810 740 1 850 70

3 660600501 72070

6 050

4 070 4 070

600 850 410 50 2 090

3 730600501 65070

6 100

apk u+li

mu jk

ppk

1 650

2 090

850 620

300900

1 500 1 300 3,4 m²

RATAPIHA

17,1 m

15,9 m

3,0 m

3,5 m

4,0 m

24,0 m ² 24,0 m ²

2 800 100 1 420 600

1 7303903 4801001 400

4 920

4 980

4 920

400 2 430 100 1 390 600

1 7303903 2301001 650

4 980

3,4 m

apku+li mu

jk

ppk

4,0 m²

850 150900

2 430

620

1 500 1 300

TALO J 1:30

Esteettömyysmääräykset toteuttava suunnitelma TALO J 1:30

Toteutunut suunnitelma

TALO J

22,6 m ² 22,8 m ²

6,4 m

12,4 m

5,6 m

12,9 m

600 1 120 600 100 1 500

1 8803903 1601002 640

600 1 070 500 100 1 650

3 920

5 900

3 920

1 8803903 3001002 500

5 900

3,5 m

3,7 m

apku+li

mu jk

ppk

340900

850

620

1 650

2 050450

1 500 1 300 3,7 m²

TALO H 1:30

Esteettömyysmääräykset toteuttava suunnitelma

TALO H

GSEducationalVersion

15,5 m

15,1 m

3,0 m

3,6 m

3,4 m

22,5 m ² 22,5 m ²

2 300 100 1 220 600

1 8303103 6801001 560

2 090 100 1 430 600

1 8303103 5901001 650

4 220 4 220

5 340 5 340

3,6 m

apku+li mu

jk

ppk

3,4 m²

300900

1 650

2 090

850

620

1 500 1 300

TALO F

KALLE TUOMOLA

ESTEETTÖMYYSMÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN OPISKELIjA-

ASUNTORAKENTAMISESSA

Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.

Asuntosuunnittelu.Julkaisu 23.

Tampere University of Technology. School of Architecture. Housing Design. Publication 23.

Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.

Asuntosuunnittelu.Tampere, 2016

ESTEETTÖMYYSMÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN OPISKELIJA-

ASUNTORAKENTAMISESSA

Kalle Tuomola

Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos

ASUnToSUUnniTTelU JUlkAiSU 23 TAmPere 2016

kAlle TUomolA

eSTeeTTömyySmääräySTen SovelTAminen oPiSkeliJA-ASUnTorAkenTAmiSeSSA

DiPlomiTyö

Tarkastaja: Professori markku Hedman

Aihe ja tarkastaja hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekunnassa 3.2.2016

iSBn 978-952-15-3689-2 (PDF) iSSn 2242-4598

TIIVISTELMÄ

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Arkkitehtuurin koulutusohjelma, Tampere

TUOMOLA, KALLE: Esteettömyysmääräysten soveltaminen opiskelija-asuntorakentamisessa

Diplomityö, 77 sivua Tammikuu 2016 Pääaine: Arkkitehtuuri

Tarkastaja: Professori Markku Hedman

Avainsanat: Asuntosuunnittelu, esteettömyys, saavutettavuus, opis- kelija-asuminen, esteettömyysmääräykset

Esteettömyysmääräykset ovat olleet viime vuosina jatkuvasti pin- nalla yleisessä keskustelussa. Esteettömyysmääräysten on väitetty olevan syynä kasvaneisiin pinta-aloihin erityisesti wc- ja pesutiloissa.

Nykyinen, pääministeri Juha Sipilän, hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen, että uudisrakennuksissa ainoastaan osa asunnoista velvoitettaisiin rakennettavaksi esteettömiksi. Opiskeli- ja-asuntojen osalta hallitusohjelmassa on oma kirjauksensa, jonka mukaan opiskelija-asuntojen osalta rakentamisen esteettömyys- määräyksiä lievennetään. Esteettömyysmääräysten lieventämisen vaikutusten arvioimiseksi on laadittu tämä selvitys, joka keskittyy esteettömyysmääräysten lieventämisen vaikutuksiin opiskelija-asun- noissa. Työn tuloksia voidaan kuitenkin osittain soveltaa myös tavan- omaiseen asuntorakentamiseen. Tämä selvitys on tehty osana arkki- tehdin diplomityötä.

Diplomityön alussa käsitellään lyhyesti esteettömyyttä yleisesti, ja esteettömyyteen liittyviä rakentamisen määräyksiä ja ohjeita. Alkuosassa esitellään periaatteet, jotka ovat perustana esteettömälle rakentamiselle Suomessa. Suomen Rakentamismää- räyskokoelmasta ja RT-kortistosta esitellään esteettömyyteen liittyvät määräykset ja ohjeet.

Diplomityöhön on valittu yhteensä kuusi esimerkkikohdet- ta, joissa esteettömyysmääräyksiä on lievennetty. Esimerkkikohteet ovat Jyväskylän alueella toimivien opiskelija-asuntorakennuttajien uudiskohteita, jotka kaikki on rakennettu 2010-luvulla. Jyväskylän yli- opiston ylioppilaskunnan esimerkkikohteet ovat olleet osallisena ym- päristöministeriön esteettömyysmääräyksiä lieventävässä kokeilussa, ja näiden esimerkkikohteiden asunnoissa on myönnetty poikkeukset pyörähdysympyrän mitoittamisesta asunnon wc- ja pesutilassa sekä asunnon ovien ja kulkuaukkojen vapaasta leveydestä. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön esimerkkikohteissa Jyväskylän rakennusval- vonta on myöntänyt lievennyksiä pyörähdysympyrän halkaisijan koosta. Esimerkkikohteita ja niistä valittuja tyyppiasuntoja on ana- lysoitu esteettömyyden ja asuttavuuden näkökulmasta. Analyyseis- sa on selvitetty mitä hyötyjä ja haittoja esteettömyysmääräysten lieventäminen on aiheuttanut opiskelija-asunnoissa. Esimerkkikoh- teiden tilaajia ja suunnittelijoita on haastateltu osana analysointia.

Haastatteluissa on pyritty selvittämään esimerkkikohteiden toteutta- jien motiiveja esteettömyysmääräysten lieventämiselle.

Diplomityön lopussa esimerkkikohteista valittujen tyyppi- asuntojen pohjalle on suunniteltu vaihtoehtoiset suunnitelmat, jois- sa on otettu huomioon Suomen Rakentamismääräyskokoelman es- teettömyysmääräykset. Vaihtoehtoisissa suunnitelmissa on sovellettu myös RT-kortiston ohjeita asuntosuunnittelusta ja esteettömyydestä.

Näiden suunnitelmien avulla on pyritty esittämään suunnitteluratkai- suja, joissa esteettömyys olisi ollut mahdollista toteuttaa valituissa esi- merkkikohteissa ilman, että se merkittävästi olisi vaikuttanut asunnon asuttavuuteen tai rakentamiskustannuksiin.

Diplomityön johtopäätöksissä käydään läpi esteettömyys- määräyksiä lieventäneen kokeilun ja vaihtoehtoisten suunnitelmien tulokset esteettömyyden kannalta. Johtopäätöksissä todetaan, ettei esteettömyysmääräysten lieventämisellä ole saavutettu merkittävää hyötyä asuntojen kalustettavuuden suhteen. Esteettömiä ratkaisuja on tämän selvityksen mukaan mahdollisia toteuttaa tilatehokkaasti.

AbSTRAcT

TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Master's Degree Programme in Architecture, Tampere

TUOMOLA, KALLE: The Application of accessibility regulations in stu- dent housing construction

Master of Science Thesis, 77 pages January 2016

Major: Architecture

Examiner: Professor Markku Hedman

Keywords: Housing design, accessibility, student housing, accessibil- ity regulations.

Accessibility regulations have been steadily on the surface of the general debate in recent years. Accessibility regulations are alleged to be the cause of the increased areas in apartments, particularly in toilets and bathrooms. The current government of Prime Minister Juha Sipilä has set a target in the government program that only part of the apartments in new buildings would be required to be built accessible. Regarding student housing there is a entry in the govern- ment program. According to the government program accessibility regulations in student housing would be mitigated. This report has been put together to evaluate the effects of mitigating the acces- sibility regulations. The report concentrates on student housing but the results of this thesis can be in parts applied into regular housing.

The report has been made as part of architect’s Master’s thesis.

At the beginning this Master’s thesis briefly discusses acces- sibility in general and the regulations and instructions related to ac- cessible construction. The first part sets out the principles that form the basis for the accessible construction in Finland. The most rele- vant regulations and instructions regarding accessibility of The Finn- ish National Building Code (Suomen Rakentamismääräyskokoelma) and of The Finnish Building Instruction Card Index (RT-kortisto) are presented in this Master’s thesis.

In the Master’s thesis a total of six example buildings have been picked out, where accessibility regulations have been mitigat- ed. Example buildings are all from student housing developers who operate in Jyväskylä and have been built in the 2010s. The example buildings of the Student Union of the University of Jyväskylä (Jyväsky- län yliopiston ylioppilaskunta) have been part of the Ministry of the Environment’s accessibility regulations mitigating experiment. It’s example buildings have been granted exceptions to the dimension- ing of a turning circle in toilets and bathrooms and to the width of the doors and passages inside the apartment. Building authorities of the city of Jyväskylä have granted exceptions to the size of the diameter of the turning circle in the example buildings of The Stu- dent Housing Foundation of Central Finland (Keski-Suomen opiske- lija-asuntosäätiö). Example buildings and the selected type apart- ments have been analyzed from the perspective of accessibility

and habitability. The analyzes have examined the advantages and disadvantages of mitigating the accessibility regulations in student apartments. The designers and developers of the example buildings have been interviewed as part of the analysis. The interviews have sought to explain the motives of the implementers in mitigating the accessibility regulations, as well as their thoughts on the accessibility regulations in general.

At the end of this Master’s thesis alternate plans have been designed which take into account the regulations of the Finnish Na- tional Building Code. The alternate plans have been designed on the sane basic structure of the type apartments. The guidelines of The Finnish Building Instruction Card Index on housing design and accessibility have been applied in the alternate plans. Through these plans Master’s thesis attempts to investigate design solutions that would have been possible to implement in the chosen example buildings without being significantly affected the habitability of the apartment or the cost of construction.

The conclusions of the Master’s thesis goes through the results of the accessibility regulations mitigating experiment of the Ministry of Environment and the alternative plans in terms of accessi- bility. The conclusions state that significant benefits in the habitalidity of the apartments have not been acvhieved through mitigating ac- cessibility regulations. According to this report accessible solutions could have been implemented efficiently

ALKUSANAT

Esteettömyysmääräykset ovat läsnä suunnittelijoiden ja rakentajien jokapäiväisessä työssä. Jokainen arkkitehti suunnittelee asuntoja tai julkisia tiloja, joissa esteettömyysmääräykset ja pyörähdysympyrän sijoittaminen tulevat vastaan. Esteettömyysmääräysten huomioimi- nen kaikissa suunnitteluvaiheissa on tärkeää, jotta rakennettu ympä- ristö saadaan toteutettua kaikille toimivaksi.

Pyörätuolia käyttävän ihmisen tilantarpeen mitoittaminen voi olla haastavaa, koska usein suunnittelutyössä mitoitusta peila- taan omaan toimintakykyyn ja mittoihin. Käyttäjän asemaan aset- tuminen onkin yksi tärkeimmistä tehtävistä suunnittelijan työssä.

Suunnittelijoiden pitäisi pystyä eläytymään toisen ihmisen elämään, ja sitä kautta tilojen mitoittamiseen. Asuntosuunnittelussa tämä ko- rostuu erityisesti. Pyrkimyksenä on suunnitella asuntoja, jotka ovat te- hokkaita ja kaikkien käyttäjien saavutettavissa.

Asukkaan, eli käyttäjän, näkökulmasta asuntojen wc- ja pesutilat voivat olla suhteettoman suuria. Esteettömyysmääräysten on väitetty olevan syynä kasvaneisiin wc- ja pesutiloihin. Esteettö- myysmääräysten mukaan suunnitellut ratkaisut eivät kuitenkaan läh- tökohtaisesti tarkoita liian suuria tiloja. Erityisesti pienissä asunnoissa, kuten opiskelija-asunnoissa, tilamitoitus korostuu. Hyvillä suunnitte- luratkaisuilla, ja kaikkien tilantarpeet huomiomalla, on mahdollista suunnitella asuntoja, jotka eivät ole tilaa tuhlaavia.

Esteettömyys, ja sitä kautta esteettömyysmääräykset, tu- levat olemaan tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa, kun väestömme ikääntyy. Vanhusten hoitoa pyritään järjestämään yhä enemmän kotona, ja laitosten purkaminen on jo aloitettu. Suurin osa opiskelija-asuntojen asukkaista on hyväkuntoisia nuoria, mutta yh- denvertaisuuden perusteella on tarjottava myös vammaisille opiske- lijoille mahdollisuus asua ja vierailla opiskelija-asunnoissa.

Olen työtä tehdessäni oivaltanut esteettömyydestä monta uutta näkökulmaa, ja oma tietämykseni esteettömyydestä ja esteet- tömyysmääräyksistä on laajentunut entisestään. Työn tekeminen on ollut erittäin antoisaa. Olen oppinut soveltamaan jo opittua tietoa, ja sisäistämään uusia asioita. Oppimisprosessi on ollut nousujohtei- nen, ja tämän työn tekemisestä on hyötyä ammatillisessa mielessä minulle sekä toivottavasti myös muille tuleville kollegoille.

Tampereella 30.1.2016

kalle Tuomola

kiiToS

markku Hedman

diplomityön tarkastajana toimimisesta ja ohjaamisesta erja väyrynen

työn ohjaamisesta ja tekstin kommentoinnista Tapio kaasalainen

suunnitelmien ja tekstin kommentoinnista niina kilpelä

suunnitelmien ohjauksesta ja tuesta kondrad lagerstamm

tuesta

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto 1

1.1 Taustatietoa 1

1.2 Selvityksen toteutus 2 1.3 Selvityksen rakenne, rajaus ja tavoitteet 2

2 Esteettömyydestä 4

2.1 Esteettömyysmääräykset ja -ohjeet 7 2.1.1 Lait ja asetukset 7 2.1.2 Rakentamismääräyskokoelma 9 2.1.3 Esteettömyysohjeet 13 3 Esteettömyysmääräyksiä lieventävä kokeilu 17 3.1 Kokeilun tarkoitus ja tavoitteet 17

3.2 Haastattelut 20

3.3 Tila-analyysit 23

3.3.1 JYY Talo F 25

3.3.2 JYY Talo H 29

3.3.3 JYY Talo J 33

3.3.4 KOAS Ratapiha 37

3.3.5 KOAS Kotiraide 41

3.3.6 KOAS Laajavuori 45 3.4 Yhteenveto kokeilun tuloksista 49 4 Vaihtoehtoiset suunnitelmat 57

4.1 JYY Talo F 61

4.2 JYY Talo H 63

4.3 JYY Talo J 65

4.4 KOAS Ratapiha 67

4.5 KOAS Kotiraide 69

4.6 KOAS Laajavuori 71

4.7 Yhteenveto suunnitelmaratkaisuista 73

5 Johtopäätökset 76

LIITTEET 79

LÄHTEET 99

1 JOHdANTO

1.1 Taustatietoa

Mediassa on jo usean vuoden ajan keskusteltu yleisestä rakennus- alan kustannusten noususta, ja rakentamisen liian pienestä volyy- mista kasvukeskuksissa. Kritiikin kohteeksi ovat joutuneet niin väes- tönsuojan rakentamisvelvoitteet, alati kiristyvät energiamääräykset, talotekniikan jatkuva lisääntyminen rakentamisessa, raskaat kaavoi- tusprosessit, liian vähäinen tonttimaa kasvukeskuksissa sekä erilaiset rakentamista ohjaavat määräykset ja ohjeet, kuten esteettömyy- teen liittyvät rakentamismääräykset.

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusoh- jelmassa mahdollistettiin kokeilut, joiden tavoitteena oli lisätä koh- tuuhintaista asuntotuotantoa, työvoiman saatavuuden ja elinkei- noelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi, erityisesti kasvukeskuksissa (Vanhanen 2007: 64-67). Hallituksen asuntopoliittisen toimenpide- ohjelman mukaisesti ympäristöministeriö aloitti vuonna 2008 keven- nettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskevan kokei- lun. Tähän kokeiluun liittyen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle (JYY) myönnettiin poikkeus pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen pyörähdysympyrän mitoittamisesta asunnossa sekä ovien ja kul- kuaukkojen vähimmäisleveydestä. Kokeilun tavoitteena oli selvittää esteettömyysmääräysten vaikutuksia rakentamisen kustannuksiin.

Jyväskylän kunta velvoitettiin laatimaan selvitys esteettömyysmää- räysten lieventämisen kustannusvaikutuksista. Kokeilussa toteutettu- jen esteettömyysmääräysten lieventämisen kustannusvaikutuksia ei selvitetty vuonna 2008 tai sen jälkeen.

Esteettömyysmääräykset ja esteettömien asuntojen raken- taminen ovat nousseet jälleen ajankohtaisiksi pääministeri Juha Si- pilän hallituksen hallitusohjelmassa. Asuntorakentamisen lisääminen on yksi hallitusohjelmassa mainituista kärkihankkeista. Hallitusohjel- man mukaan esteettömyysmääräyksiä on tarkoitus keventää kulu- valla hallituskaudella. Hallitusohjelman mukaan asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakennettavaksi vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista. Hallitusohjelman liitteessä 6, Hallituksen päättämät julkisen talouden välttämättömät sopeutu- mistoimet, on kirjaus opiskelija-asuntoihin liittyen. Liitteen 6 mukaan erityisryhmien korkeiden investointiavustusten piiristä rajataan pois hyväkuntoiseen väestönosaan kohdentuva toiminta, eli normaalit opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot. Rakentamisen esteettömyys- vaatimuksia lievennetään nuoriso- ja opiskelija-asunnoissa. (Sipilä 2015: 11 & 28). Selvitystä tehdessä kuitenkin investointiavustus on jo palautettu opiskelija-asunnoille. Ympäristöministeriö on tilannut selvi- tyksen tehtäväksi esteettömyysmääräysten lieventämisen vaikutuk- sista opiskelija-asunnoissa asian ajankohtaisuuden vuoksi.

Jyväskylässä toimii opiskelija-asuntorakennuttajana JYY:n lisäksi Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (KOAS). KOAS ei ole ollut

mukana ympäristöministeriön edellä mainitussa kevennettyjen ra- kentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskevassa kokeilussa, eikä siten ole rakentanut uudiskohteitaan poikkeusluvan lievennysten mukaisesti. Sen sijaan Jyväskylän rakennusvalvonta on myöntänyt rakennuslupia KOAS:n uudiskohteisiin lievennetyillä esteettömyys- määräysten tulkinnalla. Jyväskylän rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan KOAS:n asuntojen wc- ja pesutiloissa on vaadittu pyörätuo- lin ja pyörällisen kävelytelineen pyörähdysympyrän mitoittamiseen halkaisijaltaan 1300 mm pyörähdysympyrää, tavallisesti käytettävän halkaisijaltaan 1500 mm pyörähdysympyrän sijasta. Tämä selvitys on laadittu koskemaan myös KOAS:n uudistuotantoa, sillä KOAS:n asunnot eroavat esteettömyyden tulkinnaltaan muusta Suomen opiskelija-asuntokannasta.

Asuntojen esteettömyydestä on laadittu ympäristöminis- teriön raportti ”Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi”

(Kilpelä ym. 2014). Raportissa on tarkasti esitetty esteettömyyteen liittyviä näkemyksiä rakentamisen eri osa-alueilla ja esimerkkikohtei- den avulla esitetty hyviä käytäntöjä esteettömiä asuinrakennuksia suunniteltaessa.

1.2 Selvityksen toteutus

Selvityksen on tilannut ympäristöministeriö ja selvitys on tehty aika- välillä 10/2015 - 01/2016. Selvityksen on rahoittanut ympäristöministe- riö ja Tampereen teknillinen yliopisto. Selvitys on laadittu Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asuntosuunnittelun tutki- musryhmässä ASUTUT. Selvitys on tehty osana arkkitehdin diplomityö- tä, ja sen tarkastajana on toiminut Tampereen teknillisen yliopiston asuntosuunnittelun professori Markku Hedman. Diplomityö jätetään arvosteltavaksi kevään 2016 aikana. Selvityksen tekoa on ohjannut työryhmä, jossa on ollut mukana työn tarkastaja Markku Hedman, ympäristöministeriön yliarkkitehti Erja Väyrynen ja asuntoneuvos Rai- ja Hynynen sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ke- hittämisarkkitehti Sampo Vallius. Selvityksessä esitettyjä analyyseja ja suunnitelmia on työn tekemisen aikana kommentoinut Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n arkkitehti Niina Kilpelä.

1.3 Selvityksen rakenne, rajaus ja tavoitteet

Selvityksen ensimmäinen luku on johdanto.

Selvityksen toisessa luvussa käsitellään esteettömyyttä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita. Selvityksen toi- sen luvun on tarkoitus selventää lukijalle esteettömyyttä ja sen roo- lia osana suomalaista rakentamista ohjaavia lakeja, määräyksiä ja ohjeita.

Selvityksen kolmannessa luvussa esitetään ympäristömi- nisteriön kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskevasta kokeilusta esteettömyysmääräysten lieventämistä käsit- televä osuus ja sen analyysi. Kolmannen luvun alussa selvennetään lukijalle kokeilun lähtötilanne. Kokeilua tutkitaan kysymyshaastatte-

lujen ja selvityksen esimerkkikohteiksi valittujen pohjapiirrosten ana- lysoinnin kautta. Jokaisesta esimerkkikohteesta on valittu yksi tyyp- piasunto, josta on laadittu asunnon esteettömyyttä ja asuttavuutta käsittelevä tila-analyysi.

Selvityksen neljännessä luvussa esitetään valittujen tyyppi- asuntojen vaihtoehtoiset suunnitelmat, joissa esteettömyys olisi voitu ratkaista Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMk) edellyttä- mällä tavalla.

Viidennessä luvussa esitetään kokeilun tulosten ja vaihtoeh- toisten suunnitelmien vertailun pohjalta selvityksen johtopäätökset.

Selvitykseen on valittu esimerkkikohteet molemmilta Jyväs- kylän opiskelija-asuntorakennuttajilta: JYY:n kohteet Talo F (2010), Talo H (2012) ja Talo J (2012) sekä KOAS:n kohteet Ratapiha (2010), Laajavuori (2011) ja Kotiraide (2013).

Esimerkkikohteista on laadittu asumisen laatutasoa käsit- televä tila-analyysi, jossa tarkastellaan esteettömyyteen liittyviä heikennyksiä, ja toisaalta poikkeamisen mahdollistamia parannuk- sia asuttavuudessa. Analyysissa otetaan huomioon rakennus ko- konaisuutena, mutta keskitytään valittujen tyyppiasuntojen sisäi- sen esteettömyyden toteutumiseen. Suurin osa esimerkkikohteiden asunnoista on yksiöitä, jonka johdosta tyyppiasunnoiksi on valittu esimerkkikohteina olevista asuinkerrostaloista yleisin yksiö. Näiden tyyppiasuntojen analysoinnissa keskitytään erityisesti wc- ja pesu- tilojen mitoitukseen. Selvityksen aiheena olevan kokeilun erityisinä perusteina on muun muassa esitetty kylpyhuoneiden liian suuri koko suhteessa asunnon muuhun pinta-alaan. Analyysissa tuodaan esiin myös asuntojen esteettömyyteen liittyvät sosiaaliset näkökulmat, ku- ten vierailtavuus asunnoissa ja tasa-arvoinen asuminen.

Esteettömyysmääräykset täyttävät vaihtoehtoiset suunni- telmat on tehty kaikkien esimerkkikohteiden tyyppiasuntoihin. Tavoit- teena on ollut tutkia suunnitteluratkaisuja, jotka täyttäisivät RakMk:n määräykset esimerkkikohteiden tyyppiasunnoissa. Myös RT-kortiston ohjeet on otettu huomioon vaihtoehtoisia suunnitelmia laadittaessa.

Tyyppiasunnon esteettömyysmääräykset täyttävistä suunnittelurat- kaisusta on esitetty pohjapiirros, jossa olennaisimmat mitat ovat esi- tettynä. Selvityksessä suoritettava esteettömyyden vertailu on tehty alkuperäisten suunnitelmien, ja selvityksessä suunniteltujen vaihtoeh- toisten ratkaisujen välillä. Lisäksi selvityksessä on vertailtu toteutettu- jen kohteiden, ja vaihtoehtoisten suunnitelmien tilankäytön tehok- kuutta ja asuttavuutta.

Selvityksen tavoitteena on tarkastella esteettömyysmää- räysten lieventämisen vaikutuksia opiskelija-asuntojen toteuttami- seen valituissa esimerkkikohteissa. Tavoitetta tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta: miten esteettömyysmääräysten lieventäminen on vaikuttanut asumisratkaisujen toimivuuteen ja laatuun ja toisaalta, miten esteettömyysmääräysten lieventäminen on vaikuttanut toteu- tuskustannuksiin. Vaihtoehtoisten suunnitelmien ja niitä hyödyntävän analyysin tavoitteena on ollut tarkastella, voidaanko opiskelija-asu- misen tilaratkaisuja kehittää ja asuttavuutta parantaa kustannuste- hokkaasti ilman, että esteettömyydestä tarvitsee tinkiä.

2 ESTEETTÖMYYdESTÄ

Esteettömyys perustuu siihen, että tilojen, kulkuväylien ja palveluiden tulee olla kaikille helposti havaittavia ja käytettävissä olevia. Ympä- ristön, rakennusten ja palveluiden tulisi olla tasavertaisesti kaikkien ihmisten käytettävissä. Esteettömyys käsittää laajan kokonaisuuden, joka tarkoittaa kaikkien ihmisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys tarkoittaa esi- merkiksi palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. (Invalidiliitto 2015)

Invalidiliiton esteettömyysoppaan mukaan asuntojen es- teettömässä suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon vaivaton si- säänpääsy, tilojen väljyys ja varautuminen mahdollisiin muutoksiin.

(Pesola 2009: 1-2) Esteettömyys ymmärretään usein ainoastaan pyö- rätuolia käyttävien ihmisten liikkumisen ja toimimisen parantamise- na. Esteettömyys kattaa kuitenkin liikkumis- ja toimimisesteisyyden, vanhuuteen liittyvät ongelmat, muistisairaudet, sekä aistivammoihin liittyvät liikkumis- ja ymmärtämisongelmat. Edellä mainitun lisäksi es- teettömyys on helppoa kulkemista lastenrattaiden kanssa, väljyyttä isojen huonekalujen muuttamisessa, tai helppoa asioimista kaupassa ostoskärryjen kanssa.

Esteettömyyttä ei siis pitäisi ajatella yksinomaan pyörätuolin avulla kulkevien tilamitoituksena ja tasoerojen poistamisena. Esteet- tömän ympäristön ymmärtämiseen tarvitaan laaja käsitys kokonai- suudesta. Invalidiliiton mukaan ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä (Invalidiliitto 2015). Asia on helppo ymmärtää konseptitasolla, mutta käytännön toteutuksissa on usein joko suun- nitteluvaiheessa tai toteutusvaiheessa virheitä, jotka toteutuessaan hankaloittavat tai jopa estävät toimimisen tiloissa, kulkuväylillä tai palveluissa. Monet pienet valinnat detaljeissa, kuten kynnysratkaisut, helavalinnat, tai vesikalusteiden huono järjestely, vaikuttavat esteet- tömyyteen merkittävästi. Käytännössä esteettömyyden täydellinen toteutuminen siten, että tilat ovat käyttötarkoituksensa mukaiset ja kokoiset, vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta niin, ympäristön, rakennusten kuin palveluiden osalta.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMk) mää- räykset luovat hyvän pohjan esteettömyyden toteutumiselle, ja määräysten mukaan suunnittelemalla saadaan aikaiseksi vähim- mäisvaatimukset täyttävä ratkaisu. Ilman selkeää ymmärrystä es- teettömyyden periaatteista on kuitenkin mahdollista suunnitella rat- kaisuja, joissa täytetään esteettömyysmääräykset, mutta jotka eivät välttämättä todellisuudessa toimi esteettömästi. Määräysten mu- kaan suunnitellut ratkaisut mahdollistavat riittävän väljyyden tiloissa, jotta myöhemmin toteutettavat yksilölliset ratkaisut ovat mahdollisia.

Arkkitehti, TkT, Kirsti Pesola kirjoittaa esteettömyysoppaas- saan: ”Pyörätuoliympyrän piirtäminen pohjapiirrokseen ei sinänsä

takaa tilojen toimivuutta pyörätuolia käyttävän tai muulla tavoin liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön kannalta. Se ei liioin ole tae rakennuksen tai tilojen esteettömyydestä. Se osoittaa ainoastaan, että kyseisessä kohdassa mahtuu kääntymään pyörätuolilla ympäri tai että kyseiseen kohtaan piirustuksessa on mahdollista piirtää tie- tyn kokoinen ympyrä.” (Pesola 2009: 5). Pyörätuolimitoitus on hyvä lähtökohta suunnitteluun. On kuitenkin muistettava, että esimerkik- si useampi ikäihminen käyttää kävelytelinettä pyörätuolin sijasta.

(Pesola 2009: 5). Tasapaino-ongelmista kärsivälle on oleellista saa- da tukea ympäröivistä seinistä ja kalusteista. Näin ollen väljät pyö- rätuolimitoitetut tilat voivat olla haasteellisia esimerkiksi henkilöille, joilla tasapaino on heikentynyt, mutta jotka eivät tarvitse jatkuvasti kävelytelinettä.

Asuntosuunnittelussa esteettömyyden toteutumiseen va- raudutaan RakMk:n määräysten ja ohjeiden sekä RT-kortiston ohjei- den avulla. Näiden määräysten ja ohjeiden mukaan suunniteltuja asuntoja on mahdollista muuttaa myöhemmin asukkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Määräysten ja ohjeiden avulla varaudutaan riittävään tilantarpeeseen sekä esimerkiksi tukikaiteiden ja muiden välttämättömien erikoisvarusteiden asentamiseen asuntoon. Muu- tokset esteettömyyden parantamiseksi on pystyttävä tekemään ilman kohtuuttomia kustannuksia asukkaalle. Esimerkiksi kiintokalus- teiden siirtämiseen tulisi varautua jo rakennusvaiheessa. Kiintoka- lusteiden siirtäminen tai poistaminen on merkittävästi yksinkertai- sempaa ja halvempaa, mikäli kalusteiden taustat on tasoitettu ja pohjamaalattu. Rakennuksen talotekniikkaan liittyvien muutostöiden tekeminen on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin kiinto- kalusteiden siirtäminen tai poistaminen. Esteettömyyden kannalta tärkeää onkin, että wc- ja pesutilan vesikalusteet on järjestelty siten, ettei viemäreiden tai vesipisteiden paikkoja jouduta muokkaamaan.

Esteettömyys on laaja-alainen käsite, joka usein käytännön suunnittelutyössä jää pyörätuolimitoituksen tasolle. Muiden esteettö- myyden osa-alueiden huomioiminen on yhtä tärkeää. Hyväksi todet- tujen ratkaisujen toteuttaminen, kuten kontrastierot kulkuväylillä, au- tomaattisesti avautuvat ovet tai ääniavusteisten hissien esiintyminen tavallisessa asuntotuotannossa on harvinaista.

Yleisesti esteettömyys on viime vuosikymmenien aikana noussut yhä olennaisemmaksi osaksi, asuntoja ja ympäristöä suunni- tellessa. Saimaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (Niemen- maa 2013) oli tavoitteena selvittää kotona asumisen ja palveluasu- misen kannattavuuden eroa haja-asutusalueilla. Opinnäytetyössä todettiin, että palvelujen järjestäminen vanhuksille kotiin on huo- mattavasti halvempaa, kuin palveluasumisen järjestäminen palve- luista vastaavan, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, kannalta.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä mainitaan, että tutkimus on ollut suppea, mutta osassa esimerkeistä olisi pystytty ohjaamaan palve- luasumiseen käytettävä raha asukkaiden omien asuntojen esteet- tömyyden tukemiseen. Asuntojen esteettömyyden edistämisellä mahdollistetaan toimimis- ja liikkumisesteisten henkilöiden itsenäinen asuminen, niin vanhuksille kuin opiskelijoille.

Esteettömistä ratkaisuista erityisesti wc- ja pesutiloissa on tehty useita esimerkkejä niin tutkimuksissa kuin kaupallisella puolella.

Esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun Sosiaali- ja terveydenhuollon tek- niikan ja rakentamisen instituutti (Sotera) on julkaissut vuonna 2005 ohjeiston: ”Asuintilojen mitoitusmallit” (Tuononen ja Åkerblom 2005) Sen tavoitteena oli esittää asunnon tiloille eri käyttäjäryhmille toi- mivat mitoitusmallit, joissa esitetään muunneltavuuden rajat. Lisäksi tavoitteena oli tutkia erityisesti kalusteratkaisujen pystymitoituksessa eri käyttäjäryhmien ulottumisalueita. Ohjeistossa on kattavasti esitet- tynä kaaviokuvin asuntojen kiintokalusteiden mitoitusmalleja keittiös- sä, wc- ja pesutilassa, makuuhuoneessa ja eteisessä.

Kaupallisella puolella on kehitetty saman tyyppisiä wc- ja pesutilakonsepteja. Esimerkiksi Väinö Korpinen Oy ja Hovila Oy:n edustama norjalainen Bano ovat kehittäneet konseptikylpyhuonei- ta siten että, wc- ja pesutilan esteettömyys on mietitty suunnitteli- jalle valmiiksi, ja ratkaisuihin löytyy valmiit tuotteet saman konseptin sisältä.

Edellä mainitut wc- ja pesutilaratkaisut ovat kehitetty eri- tyisesti vanhusten ja kehitysvammaisten asumisen avuksi, eikä niitä voi suoraan pitää opiskelija-asumiseen sovellettavina. Esteettömyy- teen kiinnitetään kuitenkin paljon huomiota, ja sen toteuttamiseen löytyy jo tällä hetkellä useita kaupallisia ratkaisuja, joita kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen mukaan. Opiskelija-asuntojen wc- ja pesutilojen mitoittamista on mahdollista kehittää vanhuksille ja kehi- tysvammaiselle suunnatujen konseptien pohjalta.

Esteettömiä asuntoja suunnitellessa mahdollistetaan myös esteetön vierailu asunnossa. Asuntojen tulee olla myös esteettömästi käytettävissä, kuten RakMk:n määräyksissä on mainittu. Ovien riit- tävällä leveydellä ja asuntojen riittävällä väljyydellä varmistetaan asuntojen esteetön käyttö ja vierailtavuus. Tämä tarkoittaa esimer- kiksi sitä, että asunnon wc- ja pesutilaan pitää päästä sisään ja siellä pitää pystyä toimimaan tietyssä määrin itsenäisesti. Wc- ja pesutilan vesikalusteet oikein järjestelemällä mahdollistetaan suihkun ja wc:n käyttö.

kuva 1: Esimerkki esteettömästä wc- ja pesutilasta. Mittakaava 1:100. (Tuono- nen ja Åkerblom 2005: 19)

TARVIKETIETO elokuu 2013 voimassa 30.9.2015 asti korvaa RT X74/614.1-38052 1 (4)

RT 38428

386 Talo 2000 614.1 Talo 90 X74 kylpyhuonevarusteet SfB RT CAD -kirjastot

Kylpyhuonevarusteet ikääntyneille ja liikuntaesteisille Hovila Oy

TOIMINNALLISUUS

Varusteiden oikea mitoitus, muoto ja sijoittelu sekä helppokäyttöi- nen dementiavarmistettu TOOL FREE -korkeudensäätö mahdollis- tavat kylpyhuoneen muokkaamisen käyttäjän yksilöllisten vaati- musten mukaiseksi.

TURVALLISUUS

Suihku- ja wc-istuimen testattu kuormankestävyys 500 kg sekä suihku- ja tukikahvojen 300 kg tekevät kylpyhuoneesta turvallisen vaativassakin käytössä.

HYGIENIA

Tukikahvojen ja -kaiteiden täysin saumattomat tartuntapinnat sekä kauttaaltaan antibakteeriset pinnoitteet helpottavat puhtaanapi- toa ja parantavat ratkaisevasti kylpyhuoneen hygieniatasoa.

DESIGN

Varusteet on suunniteltu sopimaan yhteen myös ulkonäöltään, jol- loin kokonaisuus on tyylikäs ja harmoninen. Varusteiden viimeistel- ty ulkonäkö vähentää laitosmaisuutta ja tuo kylpyhuoneeseen ko- dinomaista ilmettä.

LAATU/TAKUU

Kaikki Bano-tukivarusteet valmistetaan Norjassa Banon omissa teh- taissa, joiden yhteydessä toimivat myös tuotekehitys- ja testaus- osastot. Bano antaa varusteilleen kolmen vuoden tuotetakuun val- mistusvirheiden varalle.

CE-MERKINTÄ Bano-varusteet ovat CE-merkittyjä.

SV/Kyriiri Oy/Rakennustieto Oy www.rakennustieto.fi © Rakennustietosäätiö RTS 2013 Tämän kortin asiatiedoista vastaa toimeksiantaja.

CAD-kuvat, tarkat tuoteselosteet, mittapiirrokset, asennus-, liitäntä-, hoito- ja huolto-ohjeet Banon suomenkielisillä sivuilla www.bano.fi. Muut Hovila Oy:n kylpyhuonevarusteet osoitteessa www.hovila.fi

CAD-tiedostot: www.bano.fi Bano-kylpyhuoneratkaisu on kehitetty hoitoalan ammattilaisten, arkkitehtien ja teollisten muotoilijoiden 15 vuoden tutkimus- ja ke- hitystyön tuloksena palvelemaan ikääntyneitä sekä muita, joilla on heikentyneen liikunta- ja toimintakyvyn vuoksi vaikeuksia toimia tavallisessa kylpyhuoneessa. Bano-konseptissa yhdistyy turvallinen, hygieeninen ja kodinomainen kylpyhuoneympäristö ja siksi se soveltuu kodin, senioritalon, ryhmäkodin, hoivayksikön tai sairaalan kylpyhuoneeksi.

Muunneltavuuden ansiosta perustoiminnallisuus voidaan saavuttaa lähes missä tahansa yli 3,9 m²kokoisessa kylpyhuoneessa.

kuva 2: Esimerkki esteettömäs- tä wc- ja pesutilasta. Mittakaa- va 1:100. (RT 38428 2013: 1)

Ihmisten sosiaalisen ympäristön monipuolistamiseksi on py- rittävä edistämään erilaisten asuntoratkaisujen yhdistämistä. Tällä hetkellä valtaosa rakennuskannastamme on jakautunut siten, että erityisryhmille rakennetaan omia asuntokokonaisuuksia muun asun- tokannan ulkopuolelle.

Yhdenvertaisuuden kannalta ei voida määritellä asuntoja tiettyjen ihmisten ominaisuuksien kautta. Ongelmallista on asuinker- rostaloissa ajatus, että ainoastaan ensimmäisen kerroksen asunnot olisi esteettömiä. Tasa-arvoisuuden näkökulmasta kaikkien asuntojen pitäisi olla esteettömästi vierailtavissa ja esteettömäksi muunnetta- vissa ilman kohtuutonta vaivaa, asukkaan tarpeiden mukaan.

2.1 Esteettömyysmääräykset ja -ohjeet

On olennaista huomioida eroavaisuudet lakien, määräysten ja oh- jeiden välillä. Rakentamiseen liittyvät lait ja määräykset velvoittavat kaikkia rakennushankkeeseen ryhtyviä. Ohjeet opastavat, kuinka määräykset saadaan toteutumaan. Ohjeet esittävät yhden mah- dollisen tavan toteuttaa määräysten tavoite, mutta mahdollistavat myös muuntyyppisten ratkaisujen toteuttamisen.

Esteettömyyden toteutumisen tärkein ohjaava dokumentti käytännön suunnittelu- ja rakennustyössä on Suomen Rakentamis- määräyskokoelma (RakMk). Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -ase- tuksen ohella RakMk ohjaa kaikkea rakentamista Suomessa. Rak- Mk:ssa on eriteltynä rakentamisen määräykset ja ohjeet.

RakMk:n ohjeiden lisäksi on olemassa RT-kortiston ohjeita esteettömistä asuinympäristöistä. Invalidiliitto on myös tehnyt omat ohjeistuksensa esteettömän ympäristön toteutumisesta niin ulko- kuin sisätiloissa. Nämä on koottu esteeton.fi verkkosivustolle.

2.1.1 Lait ja asetukset

Esteettömyysmääräykset pohjautuvat Suomen perustuslakiin, jonka 6 §:ssä Yhdenvertaisuus todetaan:

”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” (L 11.6.1999/731)

Tämä perustuslaillinen oikeus takaa jokaiselle mahdollisuuden asu- miseen ja vierailemiseen asunnossa esteittä. Tästä periaatteesta läh- tee suomalainen ajatus ihmisten tasavertaisuudesta kaikilla elämän osa-alueilla. Yhdenvertaisuuslain 15 § sanoo myös:

”Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä ta- varoiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleises- ti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.” (L 1325/2014)

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n mukaan:

”alueiden käytön suunnittelun yhtenä tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tar- peet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista.”

(L 5.2.1999/132)

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ssä sanotaan selkeästi:

”Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavis- sa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten hen- kilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.”

(L 5.2.1999/132)

Esteettömyydestä on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslaissa myös oma pykälä, 117 e §, jonka mukaan:

”Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja ra- kennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärä, ja ker- rosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.” (L 5.2.1999/132) Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa on säädetty pykälä liikkumises- teettömästä rakentamisesta. Asetuksen 53 §:n mukaan:

”Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkö- kulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näi- den rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muuton toimia on rajoittunut.

Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee raken- nuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Työtiloja sisältävän ra- kennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös tasa-arvon nä- kökulmasta kaikilla on riittävät mahdollisuudet työntekoon.

Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tar- kempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoel- massa.” (A 10.9.1999/895)

2.1.2 Rakentamismääräyskokoelma

Suomen laki antaa kaikille ihmisille yhtäläiset ja yhdenver- taiset mahdollisuudet tasavertaiseen asumiseen ja työntekoon. Rak- Mk:n määräykset ja ohjeet pyrkivät esittämään, miten lakien ja ase- tusten tavoitteet saadaan toteutumaan käytännössä. Tässä luvussa käsitellään RakMk:n määräyksiä ja ohjeita niiltä osin, kuin ne kosket- tavat esteetöntä asuntosuunnittelua. RakMk:n asuntojen esteettö- myyteen liittyvät määräykset ja ohjeet on kerätty tähän lukuun, loo- gisessa järjestyksessä.

rakentamismääräyskokoelman määräykset

RakMk:n osan G1 ”Asuntosuunnittelu” määräys 4.2.1 koskee hissin rakentamista asuinkerrostaloissa.

”Kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneistoihin on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltu- valla hissillä. Mikäli käynti rakennukseen on kerrostasojen vä- lissä, sisääntulon kerrostasona on pidettävä näistä alempaa.

Hissiyhteyden on lisäksi ulotuttava ullakolle ja kellari- kerrokseen, mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja.”

(RakMK G1 2005: 7)

Edellä olevaan määräykseen liittyy RakMk:n osan G1 toinen asuntojen esteettömyyttä koskeva määräys 3.2.3, jossa määrätään wc- ja pesutiloista sekä yhteistiloista.

”Asuinhuoneistossa, johon pääsy kerrostalossa kohdan 4.2.1 mukaan edellyttää hissiä, on käymälä- ja pesutilan oltava varustettavissa myös pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle. Asuntojen yhteisten tilojen tulee soveltua tarkoi- tukseensa ottaen huomioon myös liikkumisesteisille soveltuva käyttö.” (RakMK G1 2005: 6)

Yhtä lailla kerrostaloasuntojen esteettömyyttä edistävis- tä määräyksistä on RakMk:n osan G1 ”Asuntosuunnittelu” määräys 3.3.1, joka koskee huoneistojen ovien vapaata leveyttä.

”Huoneiston ulko-ovelta asuinhuoneisiin ja muihin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavien ovien ja kul- kuaukkojen vapaan leveyden tulee olla vähintään 800 mm.

Sama koskee rakennuksessa ja piha-alueella asumista palve- leviin välttämättömiin tiloihin johtavia ovia ja kulkuaukkoja.”

(RakMK G1 2005: 6)

RakMk:n osan F1 määräyksessä 2.1.2 käsitellään myös ovi- en ja kulkuväylien vapaata leveyttä. Määräys ei muilta osin koske asuinrakennuksia, mutta sen viimeisen kappaleen kohta kynnyksistä on velvoittava.

”Asuinrakennuksia lukuun ottamatta pyörätuolin ja pyörälli- sen kävelytelineen käyttäjille soveltuvien sisäänkäyntien ja tuulikaappien, käytävillä sijaitsevien ovien ja aukkojen sekä liikkumisesteisille soveltuvien hygieniatilojen ovien vapaan le- veyden on oltava vähintään 850 mm. Kulkuväylältä hallinto-, palvelu-, liike- ja työtiloihin johtavien ovien vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm. Kynnykset saavat olla enintään 20 mm korkeita.” (RakMk F1 2005: 5)

Näillä edellä esitetyillä RakMk:n määräyksillä siis taataan käynti asuntoihin hissillisissä asuinkerrostalossa riippumatta siitä, mis- sä kerroksessa asunto sijaitsee. Määräykset mahdollistavat esteettö- män toimimisen asuntojen sisällä ja yhteistiloissa. RakMk:n osan G1 määräyksen 3.2.3. mukaisesti asuntojen wc- ja pesutiloissa varaudu- taan pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjille varustetta- vaksi. RakMk:n osan G1 määräys 3.3.1 ja osan F1 määräys 2.1.2 mah- dollistavat asuntoihin sisäänpääsyn myös pyörätuolia tai pyörällistä kävelytelinettä käyttävälle.

rakentamismääräyskokoelman ohjeet

Liikkumisesteiselle soveltuvasta asuinhuoneiston wc- ja pe- sutilan mitoituksesta ohjeistetaan RakMk:n osan F1 ”Esteetön raken- nus” määräyksen 2.1.1 ohjeessa.

”Kulkuväylillä kääntymistilaa ja tiloissa liikkumista mitoittaa sekä ulko- että sisäkäyttöön soveltuvan pyörätuolin pyöräh- dysympyrä, jonka halkaisija on 1500 mm. Asuinhuoneistossa voi käyttää myös vähimmäismittaa 1300 mm. Asunnon wc- ja pesutiloissa tarvitaan 1500 mm pyörähdysympyrän tila pyö- rätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjän avustamista varten. Liikkumisesteiselle soveltuva kulkuväylä on helposti havaittava, pinnaltaan tasainen ja luistamaton sekä riittävän kova. Ovet ovat helposti aukeavia.” (RakMK F1 2005: 5)

Tämän lisäksi RakMk:n osan F1 kohdan 3.2 Hygieniatilat määräyksen 3.2.2 ohjeessa on kirjoitettu lisää ohjeita asuinhuoneis- ton wc- ja pesutilan mitoituksesta. Määräys käsittelee julkisen tilan es- teettömän wc-tilan mitoittamista, mutta määräyksen ohjeen viimei- sessä kappaleessa ohjeistetaan myös asuinhuoneistojen wc-tilasta.

”Asuinhuoneistossa wc-pesutila soveltuu pyörätuolin ja pyö- rällisen kävelytelineen käyttöön esimerkiksi silloin, kun tilaan sijoitetaan pesuallas ja wc-istuin siten, että wc-istuimen toi- selle puolelle jää 800mm vapaa tila, johon voi sijoittaa suih- kun ilman suihkuallasta; ja wc-istuimen, pesualtaan ja muiden kalusteiden eteen jää ainakin pyörätuolin kääntymisympyrän mitoittama vapaa tila.” (RakMK F1 2005: 8)

RakMk:n osan G1 määräyksen 3.3.1. ohjeessa määritellään tilat, jotka lasketaan asumista palveleviksi välttämättömiksi tiloiksi.

Näiden tilojen ovien ja kulkuaukkojen vähimmäisleveyden on olta- va määräyksen mukaisesti 800 mm. Huomioitavaa ohjeessa on, että huoneiston sauna on välttämätön asumiselle, mutta parvekkeen ovea ei pidetä ohjeessa välttämättömänä.

”Tässä tarkoitettuna muuna asumista palvelevana välttämät- tömänä tilana pidetään käymälää, pesutilaa ja asuntosau- naa sekä kerrostalossa irtaimiston, lastenvanujen ja ulkoiluvä- lineiden säilytystilaa, talopesulaa ja talosaunaa sekä muuta kiinteistöllä asukkaan käyttöön tarkoitettua tilaa. Oven va- paalla leveydellä tarkoitetaan tässä kulkuaukon to- dellista leveyttä myös avatun ovileveyden kohdalla.”

(RakMK G1 2005: 6)

RakMk:n ohjeissa siis annetaan mitoitusperiaatteet esteet- tömyyden toteutumiselle asunnossa. Pyörähdysympyrän mitoittami- sella ja muilla RakMk:n ohjeilla varmistetaan hissillisten asuinkerrosta- lojen asuinrakennusten esteettömyyden toteutuminen.

rakentamismääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden tulkinnat Asuntojen esteettömyysmääräykset on esitetty RakMk:s- sa monessa eri kohdassa, ja niiden väliset viittaukset ovat osittain epäselviä. Tämä aiheuttaa osaltaan epäselvyyttä esteettömiä tiloja suunnitellessa. Esteettömyyteen liittyvien vaatimusten ym- märtäminen vaatii useaan määräykseen tutustumista ja niissä on tulkinnanvaraisuutta.

RakMk:n osan F1 määräyksen 2.1.1 ohjeessa puhutaan pyö- rätuolin ja pyörällisen kävelytelineen pyörähdysympyrästä. Pyöräh- dysympyrän mitoittaminen asunnon kulkuväylillä ja kylpyhuoneessa on ohje esteettömyyden toteuttamisesta asunnoissa. Käytännössä kuitenkin tämä ohje on muodostunut määräykseksi, ja pyörähdy- sympyrän esittämistä pohjapiirroksissa vaaditaan usean kaupungin rakennusvalvonnassa. Pyörähdysympyrä on hyvä ja yksinkertainen tarkastusväline esteettömyyden toteamiselle, mutta kuten aikaisem- min on mainittu se ei takaa esteettömyyttä asuinhuoneistossa. Jos lu- kee RakMk:n osan F1 määräyksen 3.2.2 ohjetta sanatarkasti, ei pyö- rähdysympyrä saa leikata vesikalusteita wc- ja pesutilassa. Ohjeen mukaan wc-istuimen, pesualtaan ja muiden kalusteiden eteen pitää jäädä ainakin pyörätuolin kääntymisympyrän mitoittama vapaa tila.

Tätä ohjetta tulkitaan kuntien rakennusvalvonnoissa vaihtelevasti.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaamassa julkaisus- sa “Selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista asuinkerrostalo- rakentamiseen” (Takala ym. 2008) on selvitetty eri kuntien välisten tulkintojen eroavaisuuksia esteettömyysmääräyksissä. Selvitys etsi myös lyhyesti eroavaisuuksia Pohjoismaiden välillä. Selvityksessä kysyttiin kahdeksan eri kaupungin tulkintoja ja käytäntöjä esteet- tömyysmääräyksiin. Kaupungit olivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Tuusula ja Vantaa. Selvityksen

mukaan esimerkiksi kylpyhuoneen mitoitukseen liittyvien määräys- ten ja ohjeiden tulkinnoissa on suuria eroja. Tuusulassa ja Hämeen- linnassa asuinkerrostaloissa ei vaadita RakMk:n osan F1 määräyksen 3.2.2. ohjeen mukaista 800 mm vapaata tilaa wc-istuimen vieressä.

Pyörähdysympyrä vaaditaan kaikissa kyselyyn vastanneissa kaupun- geissa. Pyörähdysympyrän ja kiinteästi asennettujen vesikalusteiden leikkaamista kaksiulotteisessa pohjapiirroksessa ei sallita lainkaan Hämeenlinnassa, Turussa ja Kuopiossa. Tiukin vaatimus on Hämeen- linnassa, jossa pyykinpesukonevaraus ja pyörähdysympyrä eivät saa leikata toisiaan. Yleisesti pyörähdysympyrän ja kiinteästi asennetta- vien vesikalusteiden leikkaaminen pohjapiirroksessa sallitaan. Sallittu etäisyys on kaupinkikohtainen. Selvityksen mukaan suurin kritiikki koh- distuukin RakMk:n määräysten tekstin epäselvyyteen ja tulkinnan- varaisuuteen. Yhteisen julkisen ympäristön esteettömyyttä pidettiin tärkeänä. Samoin ajateltiin myös asuinkerrostalojen yhteistilojen es- teettömästä käytettävyydestä. Selvityksen mukaan suurin vastustus oli asuntojen sisäisten tilojen esteettömyysmääräyksiä kohtaan.

Yksi esteettömyyden ja hyvien suunnitelmien toteutumisen ongelmista on erot ohjeiden tulkinnassa kaupunkien välillä. Tulkinta- eroja on erityisesti pyörähdysympyrän ja kylpyhuoneen kalusteiden leikkaamisessa pohjapiirroksessa. Erilaiset tulkinnat ohjeista vaikeut- tavat suunnittelijoiden käytännön työtä ja toisaalta asettavat eri kaupunkeihin toteutettavat rakennushankkeet eriarvoiseen ase- maan. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen ”Yhtenäiset käy- tännöt” verkkosivustolla on julkaistu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten tulkintoja RakMk:n määräyksistä ja ohjeista. Tuoreessa ohjekortissa on määritelty 1300 mm pyörähdysympyrän olevan riittä- vä asuinhuoneistoissa. (G1-302 2015)

kuva 3: Neljä esimerkkiä asunnon wc- ja pesutilan pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen pyö- rähdysympyrän mitoittamisesta. Mittakaava 1:100

GSEducationalVersion

3,4 m²

pk

1500

1 800

2 400

1 800

4 000

3 450

1 800

3 050

1 200900

900 1 500 400 600 600 900 1 500

650 400 900 1 500 650 900 1 500

6004001 100

1500 1500

pk kr

1500

krpk

1500

pk

3,9 m² 4,3 m²

pk

1500

pk

1500 4,1 m²

pk

1500

2.1.3 Esteettömyysohjeet

rT-kortisto

RT-kortisto on luotu suunnittelijoiden avustavaksi työkaluksi, josta on helppo tarkistaa kaikkeen suunnitteluun liittyviä asioita nopeasti ja yksinkertaisesti. RT-kortiston ohjekorteista löytyy moneen asiaan help- poja ratkaisuja ja niitä käytetäänkin käytännön suunnittelun tukena aktiivisesti. Kaikki suunnittelutehtävät ovat toki yksilöllisiä, joten aina RT-kortiston ohjeita ei pystytä noudattamaan tai ne eivät sellaise- naan sovellu käsillä olevaan suunnittelutehtävään.

Esteettömyyttä käsitellään RT-kortissa Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö (RT 09-10884 2006). RT-kortissa on esitettynä olen- naisimmat esimerkkitapaukset esteettömyyteen liittyen. RT-kortissa ohjeistetaan kulkuyhteyksien kuten luiskien, portaiden, hissien, si- säänkäyntien ja ovien esteettömyydestä. Rt-kortissa käydään läpi myös erilaisten tilojen esteettömyys kuten wc- ja peseytymistilat, saunat, asuintilat ja asuinrakennuksen yhteistilat. Näiden lisäksi oh- jeistetaan ulkotiloista, sisäpinnoista, kalusteista ja varusteista sekä valaistuksesta.

Asuntosuunnitteluun liittyvissä RT-korteissa, kuten Asun- tosuunnittelu: Eteinen ja kulkuyhteydet (RT 93-10937 2008), Hy- gienianhoito (RT 93-10932 2008) ja Lepo ja työskentely (RT 93-10925 2008), on huomioitu myös pyörätuolia ja pyörällistä kävely- telinettä käyttävien henkilöiden tilantarpeet esittämällä pyörähdy- sympyrän tilantarve esimerkkipohjissa.

Vaikka RT-kortiston esimerkit ovat monilta osin hyviä ja hel- posti käytettäviä, löytyy esteettömyyteen liittyvistä RT-korteista ristirii- taista informaatiota. RT-kortissa, Asuntosuunnittelu: Hygienianhoito, esitetään esimerkkejä asuntojen wc- ja pesutiloista, joissa esteettö- myys on huomioitu. Wc- ja pesutilaesimerkkien lyhyen seinän pituu- deksi on merkitty 1900 mm. RT-kortissa, Esteetön liikkumis- ja toimimis- ympäristö, saman esimerkkipiirroksen wc- ja pesutilan lyhyen seinän mitaksi on merkitty 1800 mm.

RT-kortissa, Asuntosuunnittelu: Hygienianhoito, ja RT-kortin, Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristön, wc- ja pesutiloja käsittele- vässä luvussa pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen tilantarpeen mitoittamiseen tarkoitettu pyörähdysympyrä on kuvasta riippuen esi- tetty ylittämään wc-istuin ja käsienpesuallas, joko paljon tai vähän.

Tarkkaa mittaa pyörähdysympyrän ja kiinteiden vesikalusteiden leik- kaamiselle wc- ja pesutiloissa ei anneta RT-kortiston ohjeissa.

Näiden Wc- ja pesutiloja käsittelevien RT-korttien esimerk- kikylpyhuoneiden vesikalusteet on esitetty liian pieninä. RT-korttien wc-istuin on 50 mm liian lyhyt markkinoilta löytyviin wc-istuimiin ver- rattuna. Kahdella yleisimmällä valmistajalla, IDO:lla ja Gustavsbergil- la, lattiakiinnitteisen wc-istuimen syvyys on vähintään 650 mm, kun RT-korteissa wc-istuimen syvyys on 600 mm. Molemmilta edellä mai- nituilta vesikalustevalmistajilta löytyy mallistostaan toki myös seinä- kiinnitteisiä wc-istuimia, joiden syvyys on noin 500 mm. Vesisäiliön ja wc-istuimen kannakkeiden viemä tila on kuitenkin 150 mm - 235 mm, jolloin kokonaismitaksi tulee yli RT-kortissa esitetty 600 mm.