yhteistyöryhmän kokous 26.11.2013 (Lappeenranta, Scandic Hotel patria)

(1)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.11.2013

Kaakkois-Suomen vesienhoidon

yhteistyöryhmän kokous 26.11.2013

(Lappeenranta, Scandic Hotel patria)

(2)

Vesienhoidon aikataulu

Kuuleminen

vesienhoitosuun- nitelmista alkaa lokakuussa 2014!

(3)

Keväällä/kesällä 2013…

1. Arvioidaan kuormitus ja muut paineet

2. Analysoidaan 1. kauden suunnitelmien toteutuminen 3. Määritetään vesien tilan parantamistarpeet ja

erityistarpeet (erityisalueet, erinomaiset pintavedet) 4. Tarkistetaan vesienhoidon toimenpiteet ja

vaihtoehdot – Määritellään toimenpideyhdistelmät 5. Arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen ja

poikkeamistarve (2021/2027)

6. Kootaan yhteenveto toimenpiteistä ja tavoitteista 7. Arvioidaan toimenpideohjelman

ympäristövaikutukset

(4)

Ohjeistus ja sähköiset palvelut

•

VEMU-pilotti (karttapalvelu, jossa mm. pinta- ja pohjavesien luokittelutulokset)



http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?Viewer=VemuPilotti

(vaatii Microsoftin Silverlight -ohjelman)

•

Valtakunnalliset vesienhoitosivut (Ohjeet löytyvät

”Suunnitteluopas”-alasivulta ):



www.ymparisto.fi/vesienhoito

•

OIVA-palvelu

 www.ymparisto.fi/oiva

(5)

(6)

Kaakkois-Suomen pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila

Heidi Rautanen

(7)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus 7

Määrällisen tilan arviointi

Hyvä Huono

Aiheuttaako ihmistoiminnan aiheuttama muutos

pohjaveden pinnan tasossa paineita määrällisen tilan

kannalta?

EI KYLLÄ

(8)

(9)

(10)

10

Riskialueet ja pohjavesien tila Kaakkois-Suomen alueella

Tilanne 22.11.2013

VHA1 Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila

hyvä huono hyvä huono

1.suunnittelukausi 8 3 8 0 7 1

2. suunnittelukausi 16 3 16 0 15 1

VHA2 Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila

2. suunnittelukausi 26 4 26 0 21 5

KAS yhteensä Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila

hyvä huono hyvä huono

2. suunnittelukausi 42 7 42 0 36 6

(11)

11

20

14

20

0

14

6 42

7

42

0

36

6

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila

1.suunnittelukausi 2. suunnittelukausi

Riskialueet ja pohjavesien tila Kaakkois-Suomen alueella

(12)

Pohjavesien tila

12

Riskialue = Pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus Selvityskohde = Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoja

(42 kpl) (7 kpl)

(13)

13 Cl

•torjunta-aineet: heksatsinoni, atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, terbutylatsiini..

•Liuottimet: tetrakloorieteeni

•Cl, Pb

•ravinnepitoisuudet koholla

•torjunta-aineet: atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, heksatsinoni, bromasiili…

•akryylinitriili ja -amidi, styreeni, trikloorietaani, dikloorimetaani..

•Cl

•öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet

•Cl

•ravinnepitoisuudet koholla

•sulfaatti

•Liuottimet:

tetrakloorieteeni

(14)

Kaakkois-Suomen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Taina Ihaksi

(15)

Pintavesien luokitteluohjeet

(16)

-EU:n prioriteetti- aineet (Vaarallisten

aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D

ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa)

Kemiallinen tila

hydrologis- morfologinen tila

(vaellusesteet, perkaus) Fysikaalis-

kemialliset laatutekijät

(kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH)

Biologiset laatutekijät

-Kasviplankton -Vesikasvit

-Piilevät -Pohjaeläimet

-Kalat

Ekologinen tila

Pintaveden tila

Erinomainen Hyvä

Tyydyttävä Välttävä Huono

Hyvä Huono Erinomainen

Hyvä

Paineet

Sedimenttien haitalliset aineet (dioksiinit, furaanit, elohopea)

(17)

Pintavesien kemiallinen tila

(määräaika tammikuu 2013)

(18)

Pintavesien ekologinen tila

Joet Järvet Rannikko

Huono 3 % 0 %

Välttävä 11 % 5 % 53 %

Tyydyttävä 51 % 26 % 47 %

Hyvä 25 % 35 %

Erinomainen 10 % 33 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Osuus vesistöjen lukumäärästä

Joki-, järvi- ja rannikkovesien jakautuminen eri luokkiin Kaakkois-Suomessa

(19)

-EU:n prioriteetti- aineet (Vaarallisten

aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D

ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa)

Kemiallinen tila

hydrologis- morfologinen tila

(vaellusesteet, perkaus) Fysikaalis-

kemialliset laatutekijät

(kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH)

Biologiset laatutekijät

-Kasviplankton -Vesikasvit

-Piilevät -Pohjaeläimet

-Kalat

Ekologinen tila

Pintaveden tila

Erinomainen Hyvä

Hyvä Huono Erinomainen

Hyvä

Paineet

Sedimenttien haitalliset aineet (dioksiinit, furaanit, elohopea)

(20)

Tyypittely vaikuttaa luokkaan

Arvioidaan millainen vesimuodostuma on ollut luonnontilassa  esim. pieni humusjärvi, suuri kangasmaiden joki jne.

 Luokittelussa vesimuodostuman nykyistä tilaa (esim.

pohjaeläimistön tai kalaston rakenne, vedenlaatu) verrataan vastaavaan luonnontilaiseen vesistöön

Honda vai Toyota?

Kangasmaan joki vai

turvemaan joki?

(21)

Virojoen alaosan luokittelu

(22)

Mitatuissa pitoisuuksissa nouseva trendi vuodesta 2006 keskiarvo 51,3 µg/l (n=81)

0 20 40 60 80 100 120

Kok. P hyvä tyydyttävä välttävä huono Lin. (Kok. P)

(23)

(24)

Virojoen alaosan luokittelu

(25)

Kokonaisfosforiluokka (kok. P.)

(26)

Kokonaistyppiluokka (kok. N)

(27)

Hiitolanjoki- Kokkolanjoki

Vuoksi

Hydrologis-morfologinen

muutos ja voimakkaasti muutetuksi nimetyt

muodostumat VHA1

(28)

Kymijoen yläosa

Kymijoen pääuoma

Kymijoen länsihaarat

Hydrologis-morfologinen muutos ja voimakkaasti muutetuksi

nimetyt muodostumat VHA2

(29)

Pintavesien ekologinen tila VHA1

(30)

Pintavesien ekologinen tila VHA2

(31)

… Matti Nykänen

"Kivitettiinhän Jeesustakin aikanaan, mutta nyt

mies on maailman maineessa."

(32)

Kaakkois-Suomen vesienhoidon

Toimenpideohjelman rakenne

(33)

Vesienhoidon suunnittelualueet

(34)

Työpajat

• Maatalous: 28.11.2013 klo: 13:00–15:30 Kouvola ELY, Aula 2 (Huom! + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR)

•Teollisuus: 9.12.2013 klo: 09:00–12:30 Lappeenranta/Kaukaan kerho (Kaukaankatu), Lappeenranta

•Virtavesikunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen: 16.1.2014 klo 12:00-15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR)

•Metsätalous: 23.1.2014 klo 12–15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR)

•Haja-asutus ja yhdyskuntajätevedet: 30.1.2014 klo 12:00-15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR)

•Turvetuotanto: 6.2.2014 klo 12:00–15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR)

(35)

Jatkossa vain yksi Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma

• Kaikki TPO:t yhdistetään samaan asiakirjaan

– Yhteinen johdanto, jossa sektoreittain nykytilan kuvaus

 I –osio: Pintavesien toimenpideohjelmat jaoteltuna

Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille

 II –osio: Pohjavesien toimenpideohjelma

(36)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Merenhoidon suunnittelu

Jouni Törrönen

(37)

25.11.2013 viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 37

(38)

Seurantaohjelman valmistelu

SYKE/Merikeskus-vetoisesti + asiantuntijatahot (SYKE, RKTL, IL, MH, ELYt, ym.)

HELCOM –”perustainen” – kansallisesti ja kansainvälisesti yhteensovitettu

11 tilan kuvaajaa / seurattavat muuttujat / indikaattorit

Kansainvälinen yhteensovittaminen – komissiolta ”10 kysymystä”.

Kuuleminen keväällä 2014 ( + VN:n käsittely)

Seurantaohjelma käynnissä 15.7.2014 (raportointi)

=> ”Merialueiden yhdennetty ympäristöseuranta” (VHA- seuranta & MHS-seuranta)

25.11.2013 viraston nimi, tekijän nimi ja

osasto 38

(39)

Valtakunnallinen TPO-asiantuntijaryhmä ja sen sektorikohtaiset työryhmät (rehevöityminen, haitalliset aineet, ym.)

Suuri osa toimenpiteistä perustuu vesienhoidon suunnitteluun – valmistelu rinnan VHS-TPO:n kanssa

Kuuleminen keväällä 2015 ^(yhdessä

vesienhoitosuunnitelmien kanssa)

Toimenpideohjelmat valmiina 15.7.2015 ^{( ja}

käynnissä 2016)

25.11.2013 viraston nimi, tekijän nimi ja

osasto 39

Toimenpideohjelman valmistelu

osana merenhoitosuunnitelmaa

(40)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesienhoidon tavoitteet

Visa Niittyniemi

(41)

Y

hdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesiin (puhdistamot)

25.11.2013 41

Kaakkois-Suomen ELY-Keskus, Kehitysinsinööri Mika Toikka/Ympäristövastuuyksikkö

Lähde: VAHTI

(42)

Y

hdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesiin (puhdistamot)

25.11.2013 42

Kaakkois-Suomen ELY-Keskus, Kehitysinsinööri Mika Toikka/Ympäristövastuuyksikkö

Lähde: VAHTI

(43)

Tutkimuksen näkökulmaa tuleviin maatalouden

ympäristötukiin, 20.05.2010, Säätytalo

MYTVAS 3: Keskeiset tulokset RK (2)

Maatalouden ravinnekuormituksen muutos

• Kuormitus arvioitu vedenlaadun havainnoista 1985-2006

• Virtaaman vaikutus tasattu

• Pistekuormitus sekä haja-asutuksen ja metsätalouden kuormitus poistettu

(44)

Tutkimuksen näkökulmaa tuleviin maatalouden

ympäristötukiin, 20.05.2010, Säätytalo

MYTVAS 3: Keskeiset tulokset RK (3)

• Tilastollisesti P-kuormitukseen liittyivät:

• Kesannot vähensivät

• P-luvun lasku ja mahdollinen eroosion pienentyminen vähensi

• Nurmiviljely vähensi P-kuormitusta eroosioherkillä alueilla, mutta lisäsi sitä karkeammilla maalajeilla

• Tilastollisesti N-kuormitukseen liittyivät:

• Peltoalan kasvu lisäsi

• Karjatalouden keskittyminen ja nurmiviljely lisäsi

• Maan lämpötilan nousu lisäsi, on saattanut lisätä maan orgaanisen aineksen hajoamista

• Vuosivalunnat ja talvivalunnat eivät ole muuttuneet

(45)

Teutjoen fosforikuorma 2000-2013 (VEMALA)

(46)

Teutjoen summakuorma P 2000-2013 (VEMALA)

(47)

Virojoen alaosan fosforikuorma 2000-2013 (VEMALA)

(48)

Virojoen alaosan

fosforin summakuorma 2000-2013 (VEMALA)

(49)

Virojoen alaosa - summakuormat eri sektoreille 2000-

2013 (VEMALA)

(50)

Urpalanjoen alaosa– fosforikuorma 2000-2013 (VEMALA)

(51)

Urpalanjoen alaosa – P summakuorma (VEMALA)

(52)

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000

50 000 Tavoite

Tulos 2006 Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012

Hakkuut Kaakkois-Suomessa

2006-2012 (ha/v)

(53)

Metsien kunnostusojitus ja lannoitus Kaakkois-Suomessa 2006-2012

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

Kunnostusojitus ha Terveyslannoitus ha Kasvatuslannoitus ha

Tulos 2006 Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012

(54)

Kalankasvatus (VHA 2)

- 100 200 300 400 500 600 700 800 900

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

TYPPI (t/a) ja TUOTANTO (t/a)

Typpi (t/a) Tuotanto (t/a)

Tuotanto Typpi

- 100 200 300 400 500 600 700 800 900

- 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

FOSFORI (t/a) JA TUOTANTO (t/a)

Fosfori (t/a) Tuotanto (t/a)

Tuotanto Fosfori

(55)

Muu toiminta

• Turvetuotanto

– Tuotannossa tai vesiensuojelumenetelmissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta

• Haja-asutus

-Uusia kiinteistökohtaisia järjestelmiä tarvittaisiin Kaakkois- Suomessa 9000 kpl. Kuntien ympäristöviranomaisilta kerätyn tiedon mukaan näistä on toteutunut korkeintaan 5-10 %

• Kalankasvatus

– Tuotannossa tai vesiensuojelumenetelmissä ei ole

tapahtunut merkittävää muutosta

(56)

Vuoksen vesienhoitoalueen yleiset tavoitteet vuosille 2010-2015

• Merkittävimpiä ongelma ovat Pien-Saimaan rehevöityminen,

Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä vesistöalueilla sijaitsevien jokien ja järvien rehevöityminen, jokivesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus ja Hiitolanjoen pilaantuneet sedimentit.

• Vaelluskalojen nousun tulee parantaa Hiitolanjoessa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Venäjän rajan ylittävissä pienissä jokivesistöissä on runsaasti vaelluskalojen lisääntymiseen liittyviä parantamismahdollisuuksia.

• Hiitolanjoen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen korkeiden

pitoisuuksien perusteella sedimentteihin kertynyt elohopea edellyttää jatkossa seurantaa ja aiheellisiksi katsottavia toimenpiteitä.

• Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla

latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta

metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä.

(57)

Perusteet asetetuille vähentämistavoitteille vuosille 2010-2015 (VHA 1)

• Maatalous: Maatalouden ympäristötuen perustuen arvioidaan

vaikuttavan 15 %. Perustuen lisätoimenpiteillä ja erityistuella saavutetaan 15 % lisävähennys (VSS 2015).

• Metsätalous: Metsien käytön lisääntyminen ja suometsien hoidon lisääntyminen lisäävät fosforikuormitusta. Lisääntyvillä

vesiensuojelutoimenpiteillä kuormitus voidaan pitää nykyisellään.

• Haja-asutus: Asetuksen ansiosta kuormitus vähentyy merkittävästi.

Laajoilla jätevesien käsittelyn yhteishankkeilla voidaan kuormitusta vähentää tapauskohtaisesti enemmänkin.

• Yhdyskunnat: Imatran ja Lappeenrannan jätevedenpuhdistamoiden

fosforikuormitus tulee laskemaan tällä lupakierroksella n. 20 %. Fosforin osalta lisävähennys edellyttää merkittävää panostusta vuotovesien

hallintaan. Typen osalta ei tule merkittäviä muutoksia. Suuri ratkaistava ongelma on Lappeenrannan jätevesien purkupaikka.

• Teollisuus: Häiriöpäästöjen entistä parempi hallinta, vedenkäytön vähentäminen

• Turvetuotanto: Tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönotto.

Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan kiinnitettävä huomiota.

(58)

FOSFORI Fosforikuormitu s 2006

Lievempi vähentämistavoite

(≈ perustoimenpiteet) Tiukempi (≈täydentävät toimenpiteet)

Toteutumis- tilanne 2012

t /a % t / a % t /a % t/a

Maatalous 48,9 15 7,3 30 14,6 -0 48

Metsätalous 4,1 0 0 5 0,2 -0 4

Haja-asutus 13,2 50 6,6 65 8,6 -5 12

Yhdyskunnat 6,0 20 1,2 30 1,8 +17 7

Teollisuus 28,9 5 1,4 20 5,8 -13 25

Turvetuotanto 1,2 5 0,1 10 0,1 0 1,2

Yhteensä 153 16,6 31,1

TYPPI Typpikuormitus 2006

Lievempi vähentämistavoite (≈ perustoimenpiteet)

Tiukempi vähentämis- tavoite (≈täydentävät toimenpiteet)

t / a % t / a % t /a % t /a

Maatalous 820 15 120 30 247 -0 820

Metsätalous 68 10 7 20 14 -0 68

Haja-asutus 76 30 23 45 34 -5 72

Yhdyskunnat 325 0 0 30 97 +18 398

Teollisuus 425 5 21 15 64 +14 486

Turvetuotanto 15 5 1 10 2 0 15

Yhteensä 3800 172 458

Vuoksen vesienhoitoalue

(59)

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yleiset tavoitteet vuosille 2010-2015

• Vesistöjen ravinnekuormitusta tulee alentaa selvästi

• Vaelluskalojen nousu tulee mahdollistaa vaellusaikana useimpina vuosina vähintään Kymijoen itähaaraa pitkin Anjalankoskelle saakka ja kaloilla

tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa.

• Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien osittaista kunnostusta

Kuusankoski-Keltti -välillä tulee edelleen selvittää. Kunnostuksesta saatava hyöty, työn aikainen lisäkuormitus, loppusijoitus ja kustannukset

vaikuttavat loppuratkaisuun.

• Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta

metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä.

• Suomenlahden laivaliikenteen riskejä tulee ehkäistä ja niihin tulee varautua kansallisin ja kansainvälisin toimin.

(60)

Perusteet asetetuille vähentämistavoitteille vuosille 2010-2015 (VHA 2)

• Maatalous: Maatalouden ympäristötuen perustuen arvioidaan vaikuttavan 15

%. Perustuen lisätoimenpiteillä ja erityistuella saavutetaan 15 % lisävähennys (VSS 2015).

• Metsätalous: Metsien käytön lisääntyminen ja suometsien hoidon lisääntyminen lisäävät fosforikuormitusta. Lisääntyvillä

vesiensuojelutoimenpiteillä kuormitus voidaan pitää nykyisellään.

• Haja-asutus: Asetuksen ansiosta kuormitus vähentyy merkittävästi. Laajoilla jätevesien käsittelyn yhteishankkeilla voidaan kuormitusta vähentää

tapauskohtaisesti enemmänkin.

• Yhdyskunnat: Suunnittelukaudella suuret investoinnit typenpoistoon, fosforin osalta lisävähennys edellyttää merkittävää panostusta vuotovesien hallintaan.

• Teollisuus: Häiriöpäästöjen entistä parempi hallinta, vedenkäytön vähentäminen.

• Kalankasvatus: Tarkistettavissa luvissa rehujen ravinnepitoisuuksissa

tapahtunut viimevuosien alentuma tulee saada vesistön hyödyksi. Suurempi vähennys voidaan saavuttaa vain tuotantoa merkittävästi supistamalla.

• Turvetuotanto: Tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönotto.

Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan kiinnitettävä huomiota.

(61)

FOSFORI Nykyinen

Fosforikuormitu s (2006)

Lievempi vähentämistavoite

(≈perustoimenpiteet) Tiukempi

vähentämistavoite (≈täydentävät toimenpiteet)

t /a % t / a % t /a % t/a

Maatalous 71,6 15 10,7 30 21,4 -0 71

Metsätalous 3,7 0 0 5 0,2 -0 3,7

Haja-asutus 16,5 50 8,3 65 10,8 -5 15

Yhdyskunnat 15,0 5 0,8 20 3,0 -13 13

Teollisuus 37,6 5 1,9 20 7,5 -38 23

Kalankasvatus 4,5 30 1,3 30 1,3 -40 2,3

Turvetuotanto 0,4 5 0,0 10 0,0 0 0,4

Yhteensä 186 23 44,2

TYPPI

Nykyinen Typpikuormitus

(2006) Lievempi vähentämistavoite (≈perustoimenpiteet)

Tiukempi vähentämistavoite

(≈täydentävät toimenpiteet)

t / a % t / a % t /a % t/a

Maatalous 1090 15 160 30 320 0 1090

Metsätalous 60 10 6 20 12 -0 60

Haja-asutus 98 30 29 45 44 -5 93

Yhdyskunnat 630 54 340 54 340 -47 336

Teollisuus 430 5 21 15 64 -21 340

Kalankasvatus 35 30 11 30 11 -40 21

Turvetuotanto 15 5 1 10 2 0 15

Yhteensä 3610 568 793

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

(62)

Pohjavesien yleiset tavoitteet



Vesienhoidon tavoitteena on

– Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen – Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden

pohjavesiin pääsyn ehkäiseminen



Kaakkois-Suomessa merkittävä osa ihmistoiminnasta on keskittynyt ensimmäiselle Salpausselälle.

– Merkittävimmät riskit aiheutuvat yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä. Liikenteen riskejä lisää kemikaalikuljetusten merkittävä valtakunnallinen osuus.

62

(63)

63

Tärkeimpiä toimenpiteitä ja yleiskuva toteutumisesta:

Toimenpide Toteutuma 2010-2015

Pohjavesialueiden suojelu-

suunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen

Laadinnassa/päivityksessä parhaillaan

37 pohjavesialueelle (+ suppeampi riskitarkastelu 10 pohjavesialueelle).

Pohjaveden tilan seuranta Olemassa olevissa velvoitetarkkailuissa seuranta pääosin ok.

Yhteistarkkailutarvetta olisi erityisesti teollisuusalueilla, jonne keskittynyt paljon toimintoja, jotka eivät vaadi ympäristölupia.

Uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle

Pohjavesialueilla jatkuvaa painetta erityyppisten riskitoimintojen sijoittumiselle (olemassa oleva yhdyskuntarakenne)

Pilaantuneiden maiden selvitykset ja kunnostukset

Selvityksiä toteutunut heikommin.

Kunnostuksia toteutunut paremmin (havaittu pilaantumaa esim. rakennustöiden yhteydessä tai maankäytön muuttuessa).

Pohjavesisuojausten rakentaminen VHA1 pohjavesisuojauksia toteutettu n. 10 km.

VHA2 suojauksia toteutumassa (kaikki hankkeet eivät ole kuitenkaan edenneet).

Viemäreiden kunnon tarkistukset ja saneeraus

Tarvetta lienee enemmän kuin mitä tehdään.

Vanhojen maa-ainestenottoalueiden jälkikunnostukset

Vaikea saada toteutumaan ("isännättömyys").