yhteistyöryhmän kokous 31.5.2021

Kaakkois-Suomen vesienhoidon

yhteistyöryhmän kokous 31.5.2021

Kaakkois-Suomen vesien- ja

merenhoidon yhteistyöryhmän tehtävät

1.

2.

3.

vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa ja Kaakkois-Suomen alueen toimenpideohjelmaa varten laaditut selvitykset sekä

merenhoidon suunnittelun asiakirjat sekä ottaa niihin kantaa;

4.

Yhteistyöryhmän työssä keskitytään vuosina 2019–2020 jo hyväksytyn vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon. Lisäksi yhteistyöryhmällä on keskeinen rooli seuraavan suunnittelukauden eli

YTR-jäsenet 2021-2023 kokousaineistot:

FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/KaakkoisSuomi/Vesienhoidon_yhteistyoryhman_kokousainei(49316)

3

Vesienhoidon yleisaikataulu 2021-2022

• 5-8/2020 Palautteen kokoaminen

• 4.6.2021 VHA1+2 ohjausryhmä (katsaus palautteeseen, aikataulut)

• 5-10/2021 Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelmien viimeistely

• ^8/2021 Tarkistukset tietojärjestelmissä (luokittelu, toimenpiteet, ympäristötavoitteet, perustelut jne.)

• 10/2021 VHA1+2-ohjausryhmät hyväksyvät vesienhoitosuunnitelmat

• ^10/2021 Vesienhoitosuunnitelmat ympäristöministeriöön

• 10-11/2021 Asiakirjojen käännös

• 11/2021 Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat

• 1-2/2022 Suunnitelmien ja ohjelmien julkaisu

Vuoksen ja Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen

vesienhoitosuunnitelmaehdotus 2022-2027

Yhteenveto kuulemispalautteesta

Mistä on kyse?

• Ehdotuksista vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022–2027 järjestettiin kuuleminen samanaikaisesti kaikilla vesienhoitoalueilla 2.11.2020- 14.5.2021

• Kaikilla kansalaisilla oli mahdollisuus esittää vesienhoitosuunnitelmia koskevia kannanottoja

• ELYt kuuluttivat suunnitelmista alueillaan (kuulutukset kuntiin jne.).

• Etelä Savon ELY keskus pyysi lausunnot vesien ja merenhoitoon liittyviltä tahoilta Vuoksen vesienhoitoalueelta, Uudenmaan ELY keskus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelta

Kuulemispalautteen käsittelyn aikataulu

7

• 17.5. kuulemispalautteen käsittely ELYissä alkaa

• Palautteen jaottelu aiheen mukaan

• 28.5. mennessä koottu valtakunnallista käsittelyä vaativat palaute

• Käsittely asiantuntijaryhmissä, toimialaryhmissä (KEVOMU, ympäristötavoitteet jne.), ministeriöissä

• Touko-kesäkuu: palautteen läpikäynti YTR:ssä

• 4.6. VHA1-2-ohjausryhmä (käydään läpi VHA-kuulemispalaute)

• 16.6. neuvottelupäivä

• 22.6. mennessä valtakunnalliset linjaukset valtakunnalliseen koordinaatioryhmään (kokous 22.6)

• Ainakin sellaiset, jotka vaativat ELYjen jatkotyötä

• 31.8. mennessä palauteyhteenvedot julkaistu internetissä (Powerpoint)

Kuultavana olevat asiakirjat – Vuoksen vesienhoitoalue

Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022- 2027 (osat 1 ja 2)

www.ymparisto.fi/vaikutavesiin>

vesienhoito

• Vuoksen vesienhoitoalue

sekä neljä toimenpideohjelmaehdotusta

• Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma

• Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma

• Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma

Taustatiedot

www.ymparisto.fi/vaikutavesiin> vesienhoito

Hakuraportit (vaatii rekisteröitymisen)

• Pintavesien tilan, paineiden ja ympäristötavoitteiden tietojärjestelmän hakuraportti

• Ehdotukset pintavesien vesienhoidon toimenpiteiksi vuosille 2022 - 2027

• Pohjavesien tilan, riskien ja ympäristötavoitteiden tietojärjestelmä

• Ohje: Kirjautumisen jälkeen siirry ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta-palveluun, josta pohjavesitiedot löytyvät vasemmasta valikosta Pohjavedet-tietojärjestelmän Pohjavesialueet-osion alta.

• Ehdotukset pohjavesien vesienhoidon toimenpiteiksi vuosille 2022 - 2027

Karttapalvelu

• Pinta- ja pohjavesien tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä voi tarkastella Vaikuta vesiin-karttapalvelussa

• Käyttöohje Vaikuta vesiin-karttapalveluun (pdf).

9

Palaute vesienhoitoalueella

• Palautetta toivottiin ensisijaisesti www.lausuntopalvelu.fi sivujen kautta tai kirjaamoon

• Lausuntoja ja kansalaispalautetta saatiin yhteensä

• Vuoksen vesienhoitoalue 103 kpl

• Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 112 kpl

• Lausuntopalautteeseen voi tutustua Lausuntopalvelun sivuilla

• Tiivistelmä lausuntopalautteesta julkaistaan 8/2021

Yleisiä huomioita palautteesta

• Aiempaa enemmän palautetta vesien tilaluokittelusta ja seurannasta

• KEVOMU-vedet aiempaa enemmän esillä, yksityiskohtaisia kommentteja ja muutosesityksiä yksittäisiin muodostumiin (mm. Vuoksi)

• Ympäristötavoitteiden saavuttamista koskeva palautemäärä kasvanut huomattavasti

• Keskeisimpiä toimenpidesektoreita palautteen määrän perusteella: metsätalous, maatalous, vesistökunnostus

• Pohjavesiä koskeva palaute ehkä odotettua vähäisempää

• Yleisesti palaute aiempaa kriittisempää

• Kuten aiemminkin, samoista aihepiireistä keskenään vastakkaista palautetta

12

Yleisiä huomioita

• Vesienhoitosuunnitelmaehdotus on tehty laajassa ja hyvässä yhteistyössä sidosryhmien ja asiantuntijatahojen kanssa.

Suunnitelma on asiantuntevasti ja kattavasti laadittu.

• Suunnitteluun osallistumiseen on tarjottu riittävästi mahdollisuuksia ja riittävästi aikaa kuulemiseen.

• Ehdotukset on laadittu kiitettävällä kuulemispohjalla ja vesiensuojelun näkökulmasta varsin laaja-alaisella ammattitaidolla.

• Kattava tietopaketti pinta- ja pohjavesien tilasta.

• Arvioitu vesiä kuormittavia toimintoja monipuolisesti. Suunnitelma jää kuitenkin kohteen laajuuden vuoksi yleismaailmalliseksi ja selkeitä, konkreettisia kohteita on suunnitelmassa mainittu vähän.

• Erityisen hyvä asia oli, että oli nostettu selkeästi esille, että tuomioistuin on linjannut, että vesienhoidon

ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia. Myös Suomessa asiassa on yksi korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapaus.

Yleisiä huomioita

• Haasteena tulevallakin ohjelmakaudella tulee olemaan toimenpiteiden toteuttamisen rahoitus ja kohdentaminen. Vesien hoitosuunnitelmissa on esitetty hyvin arvio edellisen kauden toimenpiteiden toteutumisesta.

• Kokonaisuudessaan vesienhoitosuunnitelmat muodostavat erittäin kattavan ja laajan tiedon kokoamisen pinta- ja

pohjavesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Toimenpidelinjaukset ovat pääosin tutkittuun tietoon perustuvia ja vastaavat tarvetta.

• Suunnittelu ja siihen liittyvät tarkastelut tehdään valtakunnallisesti yhteneväisellä tavalla huomioiden alueiden erityispiirteet.

• Merkittävän haasteen aiheuttaa se, että tieto vesienhoidon suunnittelusta ja siihen liittyvistä toimenpidetarpeista ei välity kansalaisille. Syyksi nähdään mm. vesienhoidon suunnitteluun liittyvän termistön vaikeaselkoisuus sekä asiakirjojen

laajuus.

1.6.2021 14

Yleisiä huomioita

• Toimenpideohjelman tulisi edistää käytännön toimenpiteitä alueellisesti ja paikallisesti. Vastaavasti

vesienhoitosuunnitelmalla on laajempaa ohjausvaikutusta ja sitä tulee hyödyntää etenkin valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tämä suunnitelmien hierarkia ei kuitenkaan tule käytännössä esille.

• GTK:n toimintakenttään keskeisesti kuuluvat sulfaattimaa-, turve- ja pohjavesikysymykset on tuotu suunnittelussa

kokonaisuutena hyvin esille. Raportissa esitetyt suunnitelmat ja toimenpiteet ovat selkeitä ja pääosin toteuttamiskelpoisia.

Uhkana toimenpiteiden edellyttämien resurssien/rahoituksen niukkuus.

• Erityisesti maatalouden vesiensuojeluun on tarpeen panostaa nykyistä voimakkaammin.

• Ihminen on täysin riippuvainen puhtaasta vedestä. YK:n World Water DevelopmentReport ‐selvityksen (WWDR 2018) mukaan puhtaan makean veden riittävyys on suuri riski tulevaisuudessa. Vesienhoitosuunnitelman tulisi ottaa tähän tiukemmin kantaa.

Yleisiä huomioita

• Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulee entisestään vahvistaa lainsäädännöllä ja muilla ohjauskeinoilla.

• Eri vesiensuojeluun tähtäävien suunnitelmien (esimerkiksi pohjaveden suojelusuunnitelmat) toimenpiteiden ja velvoitteiden tulisi olla päätöksenteossa ohjaavia.

• Pohjaveden laadun parantamisen toimenpiteet vaikuttavat hyvin hitaasti haitta-ainepitoisuuksia vähentävästi (esim. torjunta- aineet). Tästä johtuen yhtään uutta vedenhankintaan käytettävissä olevan pohjavesialueen vesivarantoa ei tule

pilata/saastuttaa.

• Hajakuormituksesta aiheutuu kustannuksia, jotka kuuluisivat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti muulle taholle kuin vesihuoltolaitokselle. Sitä tulee monista eri lähteistä ja tämä tulisi huomioida kustannuksia kohdennettaessa.

• Koska raakaveden laatuun voi merkittävästi vaikuttaa raakaveden muodostumisalueen toiminnot (pinta- ja pohjavesi), tulee vedentoimittajalla olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa nykyistä paremmin raakaveden muodostumisalueella oleviin toimintoihin ja alueelle suunniteltaviin toimintoihinjo varhaisessa vaiheessa.

1.6.2021 16

Yleisiä huomioita - juomavesidirektiivi

• Juomavesidirektiiviedellyttää, että veden toimittajilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy tarvittaviin tietoihin. Tietojärjestelmien osalta olisi panostettava siihen, että eri hallinnonalojen järjestelmiin kerättävät tiedot olisivat helposti yhdistettävissä yhteiseksi tietovarannoksi.

• Vesienhoitosuunnitelmassa tulisi olla esitetty sellaiset yleiset periaatteet, joiden nojalla keskeiset tekijät voidaan yhteensovittaa juomavesidirektiivin mukaisen riskiarvioinnin ja riskienhallinnan kanssa. Juomavesidirektiivin edellyttämän riskinarvioinnin ja

riskienhallinnan kannalta olisi vesienhoitosuunnitelmassa myös syytä olla

periaatekuvaus pintaveden valuma-alueen ja pohjaveden vedenmuodostumisalueen niistä osista, joilla on merkitystä riskienhallintaan.

Tarkasteltavat vedet

• Pohjavesien osalta on myös panostettava pohjavesialueiden rajausten tarkentamiseen maastomittauksin, koska rajauksilla on huomattava vaikutus elinkeinotoimintaan.

• Vesienhoitosuunnitelmissa tulee jatkossa huomioida myös puroluokan vesistöt.

Luonnontilaiset ja sen kaltaiset purot pitää ottaa huomioon mm. viljelijöiden

ympäristökorvauksen, metsälain 10 §:n vaatimuksien ja ojitusilmoitusten valvonnassa.

• On syytä harkita huolellisesti sitä, onko pienien vesimuodostumien lisääminen luokitelluiksi vesistöiksi tarkoituksenmukaista. Mitä pienempiä vesimuodostumia luokitellaan, sitä haastavammaksi tavoite vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tulee. On varmistettava, että vesistöjen luokitteluun on riittävä tietopohja ja riittävät resurssit myös näiden vesistöjen osalta tarvittaessa toteuttaa tilatarpeen alentaminen.

• Vesienhoitosuunnitelmissa on tarkasteltu alueiden lähtökohtien ja yhteisen tahtotilan perusteella huomattavasti laajempaa määrää pintavesiä kuin vesienhoitolain mukaan olisi tarpeen. Yhdistys muistuttaa, että näistä hankittu tieto on yhtä arvokasta kuin

joidenkin vesistöjen laajat aineistot._{1.6.2021 18}

Vesiin kohdistuva kuormitus - kiintoaine ja humus

• Vesistöihin pääsee entistä enemmän kiintoainetta ja humusta mm.

ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä lisää vesistöjen

nuhraantumista ja alentaa virkistyskäyttöarvoa. Pitoisuusrajat ja vähentämissuunnitelmat tulee määritellä myös kiintoaineelle ja humukselle.

• Pidetään hyvänä sitä, että Kymijoen-Suomenlahden

vesienhoitosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota vesistöjen kiintoaine- ja humuskuormitukseen. Vesistöihin pääsee entistä enemmän kiintoainetta ja humusta mm. ilmastonmuutoksen

seurauksena, mikä lisää vesistöjen nuhrautumista ja alentaa niiden virkistyskäyttöarvoa. Tämän kuormituksen arviointiin tulee saada luotettavia työkaluja sekä määritellä pitoisuusrajat ja tehdä

vähentämissuunnitelmat myös kiintoaineelle ja humukselle. (VHA2)

Vesiin kohdistuva kuormitus - metsätalous

• Käsitykset metsätalouden vesistövaikutuksista ovat muuttuneet merkittävästi edellisen suunnitelmakauden jälkeen. Aiemmin metsäojituksen typpi- ja fosforikuormitus oli vain 1-3% kaikesta ihmisperäisestä

kuormituksesta, kun uusissa arvioissa metsäojituksen kuormitusosuus on 15-20%: Tätä taustaa vasten on yllättävää, että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella metsätalouden kuormitus on edelleen samaa luokkaa kuin aiemmissa arvioissa (3% ihmisperäisestä kuormituksesta). (VHA2)

• Metsätalouden todellisen kuormitusosuuden selvittämiseksi ja tutkimusten ja mallien osin ristiriitaisten tulosten syiden selventämiseksi metsätalouden kuormituslaskentaa olisi edelleen kehitettävä. (VHA2) Metsätalouden kuormitusten laskenta tapahtuu SYKEn VEMALA-mallilla, jossa lisääntyneet kangasmaiden avohakkuut ja maanmuokkaukset eivät vaikuta kuormitusarvioihin.

• Soihin ja turvemaihin kohdistuvien maankäyttömuotojen tutkimus ja tieteellinen julkaisutoiminta on tällä hetkellä hyvin aktiivista. On syytä nojautua uusimpaan tutkimustietoon sekä teknologian tarjoamiin

mahdollisuuksiin

1.6.2021 20

Vesiin kohdistuva kuormitus – ilmastonmuutos ja muut tulevat haasteet

• Vesienhoitosuunnitelmissa voisi olla osio erilaisille skenaarioille, joilla selvitetään ja ennustetaan odotettavissa olevia muutoksia näkyvissä olevien trendien perusteella. Suunnitelmaehdotuksissa on mainittu mm. ilmastonmuutos ja

turvetuotannon vähentyminen, mutta niiden vaikuttavuutta vesien laatutavoitteisiin ei ole tarkemmin arvioitu.

• Uusia uhkia vesistöjen tilalle ovat ilmastonmuutoksen lisäksi kaivoshankkeetsekä vesistöihin yhä enenemässä määrin pääsevät lääkeaineet ja mikromuovit. Näihin tulevaisuuden uhkiin ei suunnitelmassa ole vielä osattu riittävästi varautua.

Näitä uhkia tulisi kartoittaa tarkemmin ja laatia jo ennakoivasti toimenpide-esityksiä. (VHA2)

Vesiin kohdistuva kuormitus –happamat sulfaattimaat

• Happamat sulfaattimaat on syytä huomioida maankäytössä, kuten maa- ja metsätalouden, rakentamisen ja

turvetuotannon alueilla. On myös huomioitava, että sulfaattimaat aiheuttavat myös metallipäästöjä(esim. Cd, Co, Fe, Ni, Mn ja Zn). Rannikkoalueiden lisäksi myös sisämaassa esiintyy happamia moreeni- ja turvemaita. Tämä johtuu ilmeisesti kallioperän rikki- ja metallipitoisista mustaliuskeista. (VHA2)

• Toimenpiteistä GTK näkee tärkeänä sulfaattimaiden 1:250 000 kartoitusta täydentävän riskikartoituksen, jonka perusteella sulfaattimaiden ominaisuuksien vaihtelu voidaan ottaa huomioon ja happamoitumista ehkäisevät toimenpiteet kohdistaa paremmin. Erityisen tärkeänä ohjauskeinona GTK näkee neuvonnan, tiedotuksen ja koulutuksen lisäämisen sekä kustannustehokkaiden menetelmien kehityksen ja käyttöönoton. (VHA2)

Vieraslajit

• Ehdotetaan, että myös Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueellaotettaisiin vieraslajit huomioon sisältäen rapuruton ja täpläravun.(VHA2)

1.6.2021 22

Vesiin kohdistuva kuormitus (yleiset asiat)

• Hajakuormituksen osalta tulisi arvioida pidemmän ajan kehitys hyödyntäen aikaisempien suunnittelukausien tietoja.

• Yleisesti vesienhoidossa tulee kääntää katse yhä selkeämmin valuma-alueelle, josta päästöt vesiin kertyvät. Valuma- alueella tulee ennallistaa soita ja puroja/jokia, jotta vedenpidätyskyky paranee ja vesi ehtii puhdistua ennen järviin päätymistään.

• Pistekuormituksen osalta on tarpeellista tarkastella myös BOD-kuormituksen kehitystä.

• Vesienhoitosuunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota Urpalanjoen tilan parantamiseen. Urpalanjoen valuma- alueen kuormituksen lisääminen ei ole enää mahdollista. Urpalanjoen kuormituksen lisääminen on suuri uhka

meritaimenen lisääntymiselle.Urpalanjoki on valtakunnallisesti tärkeä meritaimenjoki.

Vesien tila ja seuranta – oikeudelliset vaikutukset

• Energiantuotannon ja muun teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi on välttämätöntä, että luokitus tehdään tiukasti oikeusharkintaan perustuen. Luokitus tulee perustua huolelliseen realistiseen analyysiin vesimuodostuman nykytilasta ja esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta siihen. Mikäli tilatavoitteen saavuttaminen ei esitetyillä

toimenpiteillä ole arvioiden mukaan mahdollista vuoteen 2027 mennessä, tulee arvioida myös tarve luokitusjärjestelmän muuttamiseen tai vesipuitedirektiivin mahdollistamien poikkeuksien käyttöön.

• Erityisesti voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien osalta on siten luokittelun oikeusvaikutusten kannalta

olennaista tietää mihin luokitus perustuu. Fortum muistuttaa, että läpinäkyvä prosessi, jossa toimenpiteet on yksilöity ja dokumentoitu huolellisesti, mahdollistaa myös arvioinnin eri alueiden suunnittelun yhdenmukaisuudesta.

Toiminnanharjoittajien oikeusturvan näkökulmasta on myös erityisen tärkeää, että luokittelut on tehty kaikkea saatavilla olevaa tietoa hyödyntäen ja että luokittelu on dokumentoitu avoimesti. Luokitteluun valittujen toimenpiteiden pitää olla esitetty riittävällä tarkkuudella, jotta niiden vaikutukset pysytään arvioimaan.

• Luokittelun tasoa ei huomioida lupakäsittelyissä. Hankkeelta ei pitäisi voida evätä lupaa, jos luokitustiedot eivät ole kattavia/luotettavia ja toisin sanoen ei tiedetä, aiheuttaisiko hanke tosiasiallisesti tilaluokan heikkenemisen. (VHA2)

1.6.2021 24

Vesien tila ja seuranta – aineiston luotettavuus

• Vesistöjen luokittelu ja sen yleinen ohjaus on epäselvää ja perustuu puutteelliseen aineistoon.

• On tärkeää, että asiantuntija-arviot tehdään yhtenevin periaattein koko maassa ja luokittelun perusteet dokumentoidaan tarkasti.

• Useiden vesistöjen ja vesimuodostumien osalta sekä seuranta- ja muun tarvittavan tiedon puutteellisuus luo epävarmuutta sekä luokitteluun että toimenpiteiden suunnitteluun. Ryhmittelystä tulisi päästä irti ja tehdä luokittelua aidosti vesimuodostumakohtaiseen seurantatietoon perustuen.

• Luokitteluun liittyvät epävarmuudet tulisi käydä selvästi ilmi luokituksen

dokumentoinnista. On myös oleellisen tärkeää, että käytetyt seurantapaikat ja niiden perusteella tehdyt analyysit on dokumentoitu tietojärjestelmiin ja niiden edustavuutta

Vesien tila ja seuranta – Kevomu-vedet

• Fortumin näkemyksen mukaan osassa suunnitelmia toimenpiteiden, tavoitteiden ja haittojen kuvaus on hyvin yleisellä tasolla, ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien luokittelua on tehty asiantuntija-arvioiden perusteella ilman, että arvioita on perusteltu riittävästi. Luokituksen läpinäkyvyys edellyttää monin paikoin nykyistä parempaa nykytilan kuvausta erityisesti kalojen sekä pohjaeläinten osalta.

• Imatran kaupunki katsoo, että vesienhoitosuunnitelmassa esitetty Vuoksen nimeäminen voimakkaaksi muutetuksi ja tilaluokaltaan tyydyttäväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on oikea perustuen nimenomaan lohikalojen vaellusesteisiin, allastumiseen ja lyhytaikaissäännöstelyn voimakkuuteen.

• Luokittelutiedoissa KeVoMu-vesien kuten Kymijoen osalta ekologiseen potentiaaliin liittyvien toimenpiteiden hyöty- ja haittavertailut tulisi kuvata kattavastija tuoda esille siihen liittyvät tutkimukset ja selvitykset. Myös

toimenpidekokonaisuuteen valitsematta jääneiden toimenpiteiden soveltumattomuudelle kyseiseen vesimuodostumaan olisi hyvä esittää perustelut. (VHA2, Helen Oy)

1.6.2021 26

Vesien tila ja seuranta – mittarit ja kehittäminen

• Niin pinta- kuin pohjavesien luokittelua ja seurantaa on kehitetty vesihoitokaudesta toiseen, ja kehitystyötä on jatkettava edelleen.

• Muun muassa vesistöjen tummumista tulisi huomioida paremmin luokittelun laatutekijänä tyypittelymuuttujana toimimisen lisäksi.

• Luokittelu ei edelleenkään huomioi kiintoainetta eikä veden väriä

• Humuspäästöjen tarkkailuun tulisi kehittää riittävät mittarit, joilla voidaan todentaa vesistöihin myös virtaamahuippujen aikaan pääsevän kiinteän ja liukoisen humuksen määrä.

• Ilmastonmuutokseen varautumiseksi on tärkeää turvata pitkien seurannan aikasarjojen jatkuvuus. Eri toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja vesien tutkimus ovat avainasemassa ja niihin tulee keskittää voimavaroja.

• Viranomaistahojen lupamenettelyissä tulee lupamääräyksiin sisällyttää nykyistä enemmän pohjavesien laadun seurantaa.

Vesien tila ja seuranta – kattavuus ja resurssit

• Vesienhoidon seurantaa pitää varata viranomaisille riittävät resurssit.

• Toiminnanharjoittajien seurantavelvoitteiden pitää kohdentua ennen kaikkea niille tahoille, joiden toiminta aiheuttaa

riskiä pinta- ja pohjavesille ja tässä seurannassa on otettava huomioon ohjauskeinona esitetty haitallisten aineiden seuranta.

• EU-tuomioistuin on linjannut vesienhoidon ympäristötavoitteiden olevan oikeudellisesti sitovia, kun ne Suomessa aiemmin hahmotettiin pikemmin vesienhoidon suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi. MTK korostaa, että pitkäaikaisia ja

maantieteellisesti kattavia seurantoja tarvitaan entistä enemmän vesienhoidon luokittelun laadun varmistamiseksi sekä toimenpiteiden kohdentamiseen ja vaikutusten arviointiin.Luokituksen oikeellisuus on erittäin tärkeää, sillä tulokset

vaikuttavat alueen elinkeinoihin mm. ympäristölupien kautta.

• On kohtuutonta, että toimintaa rajataan tai yrittäjälle asetetaan lisävelvoitteita sen perusteella, että luokitustulos ei vas taa todellista tilannetta vesistössä.

• Myös pohjavesistä tulee olla entistä enemmän tietoa käytettävissä luokittelun tueksi.

1.6.2021 28

Vesien tila ja seuranta – kattavuus ja resurssit

• Tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa metsätalouden seurantaverkkoa, jolla saadaan kokonaiskuva metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Tämän lisäksi on tärkeää seurata pitkäaikaisesti eri

metsätaloustoimenpiteiden vaikutusta valumaveden laatuun. Samoin on tarpeen seurata pitkäaikaisesti eri vesiensuojelumenetelmien vaikutusta.

• Vesien tilan seuranta niin vesien laadun kuin luonnon monimuotoisuuden osalta on puutteellista. Osana vesienhoidon tavoitteiden toteutumisen seurantaa vesien tilan pitkäaikaisseurantoja olisi syytä resursoida nykyistä laajemmin.

• Jatkuvasti etenevä ilmastonmuutos haastaa osaltaan vesien tilan seurantaa.

• Vesienhoidon seuraavalla suunnittelukaudella on kiinnitettävä huomiota siihen, että vesienhoidon seuranta tukee mahdollisimman tehokkaasti myös juomavesidirektiivin edellyttämää raakavesien seurantaa.

• Myös ympäristöhallinnon ja viranomaisten toteuttamassa pohjavesiseurannassa pitää ottaa nykyistä kattavammin huomioon vedenhankintaa käytettävien pohjavesialueiden seuranta.

Vesien tila ja seuranta kehittäminen

• MTK pitää tärkeänä, että malleja päivitetään säännöllisesti ja niiden tarkentamiseksi tarvittavaa tietoa kerätään jatkuvasti lisää.

• Vedenlaadun ja virtaaman mittaus on tärkeää ja siinä on pyrittävä alueellisesti kattaviin ja enenevässä määrin

jatkuvatoimisiin mittauksiin, jotta saadaan tarkempi kokonaiskuva kuormituksen vuosi- ja vuodenaikaisvaihtelusta,

kuormituslähteistä sekä kuormituksen eri osatekijöistä. Ravinnekuormitusarvoista tulisi erottaa, mikä osa on aidosti esim.

maa- tai metsätalouden toimenpiteistä aiheutuvaa ja mikä osa virtaaman muutoksista johtuvaa.

• Suunnitelmassa esitetään, että pienvedet tulisi saada kattavammin vesienhoidon piiriin. Pienvesistä on tärkeää huolehtia, mutta sitä ei tulisi tehdä vesienhoidon suunnittelun kautta. MTK näkee, että vesienhoidon kehitystyö tulee suunnata

ensisijaisesti järvien, jokien ja rannikkovesien luokittelun ja seurannan parantamiseen. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen lisäksi myös luonnonhuuhtoutumaan. On tärkeää, että seurantaa kehitetään niin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset osataan entistä paremmin arvioida ja ottaa huomioon luokittelussa.

1.6.2021 30

Vedenkäytön taloudellinen analyysi

• Ehdotamme, että vesienhoitosuunnitelmassa painotetaan mahdollisuutta periä eri suuruisia liittymis- ja perusmaksuja eri alueilla kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamiseksi ja vesihuoltolaitosten toiminnan taloudellisen mahdollistamisen turvaamiseksi. Yleisesti vesihuollon investointitarpeet ovat kasvaneet ja myös tätä kautta tulee painetta ja tarvetta nostaa muutenkin vesihuoltomaksuja.

Toimenpiteet – toteutusvastuu ja yhteistyö

• Jotta vesienhoidon tavoitteiden huomioiminen olisi rutiininomaisempaa, olisi syytä jo yleisissä lupahakemuslomakkeissa ja ohjeissa olla kohta vesienhoidon tavoitteiden huomioimisesta. Luvan hakijoille ja lupaviranomaisille olisi toivottavaa saada käytännön ohjeita vesienhoidon tavoitteiden huomioimisesta lupahakemukseen sekä päätöksentekoon.

• Vesienhoitosuunnitelmassa vastuutahoja sekä myös yhteistyötahoja on määritelty selkeästi.

• Vesienhoitosuunnitelmien ja biodiversiteetin suojelun tavoitteita tulee edistää yhdessä.

• Valtion rahoitusta tulee kohdentaa sektorirajat ylittäviin ja verkostoitumista edistäviin hankkeisiin.

• Kalastuslain muutoksen kautta kalatalousalueiden hallintorakenne noudattelee nykyään vesienhoidon valuma-aluejakoa.

• Eri rahoitusohjelmien kautta on päästy etenemään mm. säännöstelyhankkeiden kehittämisen ja kalojen nousuesteiden poistamiseen tarkoitettujen rahoitusohjelmien kautta. Hankkeiden rahoitus on muuttunut myös joustavammaksi.

Rahoituksen hyödynnettävyys on myös parantunut.

• Pääpaino on hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen kunnostaminen, mikä on perusteltua. Silti suunnitelmassa olisi voinut myös korostaa erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen veden laadun säilyttämisen tärkeyttä.

•

1.6.2021 32

• Myös vesienhoitoon liittyvissä yhteisöissä on tapahtunut myönteistä vapaaehtoista järjestäytymistä. Sekä

vesistönhoitoon että valuma-alueiden kunnostukseen liittyvä menetelmäkehitys on ollut varsin nopeaa ja vesien hoidosta kiinnostuneille tahoille on avautunut saataville merkittävästi parantunut tietovaranto ja työkaluvalikoima.

• Hanketoiminta on käynnistynyt paikoin paikallisesti vireänä. Erilaisia hankekoalitioita on paikoin jo niin paljon, että tällä hetkellä jopa hanketoimintaan osallistuvien ja erilaisten yhteistyötahojen alkaa olla paikoin haasteellista seurata eri osahankkeiden koordinaatiota. Tätä voidaan pitää kuitenkin pääosin myönteisenä ongelmana.

• Käytännössä ainoa vesienhoidon lopputulokseen olennaisesti vaikuttava sektori, jossa toimintaa ei ole saatu organisoitua vielä laajaksi hanketoiminnaksi on vesistöön tulevan ulkoisen kuormituksen vähentäminen vesistöjen valuma-alueilla.

• Toimeenpanon tehostamiseksi tulee lisätä vesi- ja vesistötietoisuutta.

• Vesienhoidossa tulee kehittää alueellisia toimintamalleja.

Toimenpiteet - ohjauskeinot

• Ohjauskeinot on suunnitelmassa esitetty kattavasti.

• Vesienhoidon toimenpiteiden koordinointi valuma-aluetasolla on keskeistä vaikuttavan vesiensuojelun aikaansaamiseksi ja erityisen tärkeää tehokkaan resurssienkäytön näkökulmasta

• Valuma-alueen kuormituksen vähentämisestä tulisi luoda kansallinen agenda vastaavasti kuin aikanaan

jätevesipuhdistamoiden rakentamisesta ottaen huomioon hajakuormituksen yhteys luonnon prosesseihin ja erityisesti vesitalouden hallintaan, jota ilmastonmuutos haastaa. Agendaa voitaisiin lähteä toteuttamaan käynnistämällä laaja, valtakunnallinen hajakuormitushanke, jonka tavoitteena olisi luoda raamit yhteiselle toiminnalle.

1.6.2021 34

Yhdyskunnat – vuotovedet ja verkoston ylläpito

• Jätevesiverkostoon joutuvien vuotovesien (hulevedet, lumien sulamisvedet yms.) määrän vähentäminen on asetettu

keskeiseksi tavoitteeksi. Käytännössä viemäriverkostojen saneerausten vuosittainen määrä ja kustannukset tulisi kunnissa moninkertaistaa. Voisiko valtio osoittaa tähän erityistä tukea tulevalla vesienhoidon suunnittelukaudella?

• Jäteveden pumppaamojen ylivuodot tulee saada hallintaan

• Lisäksi kuluvalla toimenpidekaudella tulisi maakuntatasolla selvittää pienistä jätevesipuhdistamoista luopumista ja jätevesien johtamista suurempiin laitoksiin.

• Terveydensuojeluviranomainen toteaa, että verkostojen korjaus ja kunnossapito ovat myös talousveden laadun turvaamisen kannalta toimenpiteitä, joita tulee edistää ja joihin tulee osoittaa riittävät resurssit.

• Toimintavarmuuden parantaminen sekä verkostojen oikea aikainen ja riittävä saneeraus ovat tärkeitä kehittämiskohteita.

• Yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi tulisi nostaa kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella uudelleen myös haja - ja loma- asutuksen osalta keskitetty viemäröinti. Tämä toimenpiteen teknistaloudellisia edellytyksiä tulisi selvittää niillä vesistöjen

Yhdyskunnat ja haja-asutus (VHA2)

• Toimenpiteenä lupaehtojen kiristäminen tarkoittaa merkittävää investointia (esim. tertiäärikäsittely). Tällöin myös kemikaalien kulutus ja niiden kuljetukset tulisi lisääntymään. Kymijoen ravinnekuormitus johtuu

monesta toimijasta, kuten erityisesti maataloudesta. Nähdään, että ohjaustoimenpiteiden suuntaaminen näihin toimiin olisi ensiarvoisen tärkeää.

• Virtaamapiikkien hallinnassa pääpaino tulee olla verkoston kunnon parantamisessa ja erillisviemäröinnin toteuttamisessa, näin jätevesiviemäriin kuulumattomathulevedet saadaan ohjattua esimerkiksi

hulevesiverkoston kautta purkuojiin ja pois kuormittamasta jätevesipumppaamoita ja

jätevesiverkostoa. Kouvolan Vesi pyrkii toiminnallaan ohjaamaan kiinteistöjä liittymään hulevesiverkostoon, mutta muidenkin tahojen ohjaustoimia tulisi lisätä.

• Hulevesien hallinnassa tulee painottaa hulevesien käsittelyä ja imeyttämistä paikallisestimaankäyttö- ja rakennuslain säännöksien mukaisesti.

1.6.2021 36

Yhdyskunnat ja haja-asutus

• Pidämme hyvänä sitä, että ehdotetut toimenpiteet pohjautuvat kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin. Edellä mainitut ovat kuitenkin strategisia suunnitelmia, eivät toteuttamispäätöksiä ja ne eiv ät myöskään nykyisellään ole pakollisia tehdä. Tällaisten suunnitelmien pohjalta ei tule vesienhoidon suunnittelussakaan

esittää sitovia linjauksia tulevista toimenpiteistä, vaan ne tulee nähdä ennen kaikkea työkaluina vesihuollon alueellisessa kehittämisessä.

• Valunnan äärevöitymisen haitallisuutta kaupunki- ja teollisuusalueilla ei sinällään enää tarvitse todistaa, vaan on aika tehdä konkreettisia toimia ja seurata niiden onnistumista. Vettä läpäisevän maa-alan lisääminen ja luonnonmukaiset

kaupunkikosteikot ovat näistä toimenpiteistä tärkeimpiä.

• Jätevedenpuhdistamot toimivat pääsääntöisesti hyvin tai erinomaisesti tehden ympäristöluvan velvoittamaa tasoa

parempitehoista jätevedenpuhdistusta. Vuodesta 2012 on ollut voimassa vapaaehtoiseen puhdistustuloksen tehostamiseen pohjautuva Suositussopimus. Sopimus asettaa tavoitteita jätevedenpuhdistussektorin ravinteiden poiston tehostamiselle kansallisesti tarkastellen ja sen voi allekirjoittaa myös laitoskohtaisesti.

Yhdyskunnat ja haja-asutus

• Simpelejärven tila on heikentynyt viime vuosikymmenien aikana. Ohjelmassa on mainittu tavoitteeksi Simpelejärven pääaltaan Kurhonselän vedenlaatuluokan palauttaminen takaisin hyvästä erinomaiseksi, mutta toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi ei ole juurikaan esitetty. Tilan parantamiseksi tulee esittää konkreettisia valumavesien hallitsemiseksi erityisesti Parikkalan jätevesien käsittelyn osalta.

• Uimaveden hygieenisen laadun turvaamiseksi tulee yhdyskuntienjäteveden puhdistamoiden puhdistetun jäteveden

hygieenistä laatua tarkkailla tulevaisuudessa ja jäteveden purkuputket sijoittaa siten, ettei jäteveden johtamisesta aiheudu terveydellistä haittaa uimarannan käyttäjille. Jätevedenpuhdistamoiden ja pumppaamojen sekä viemäreiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota ja varattavariittävästi varoja niiden saneeraukseen.

• WWF: Haapajärven ja Rakkolanjoen tilatavoitetta ei tulisi lieventää

1.6.2021 38

Pohjavedet – Liikenne

• Liikenne ja tienpito aiheuttavat erityisesti liukkaudentorjuntaan käytettävän maantiesuolauksen kautta yleisen riskin monen pohjavesialueen veden laadulle ja kohonneita kloridipitoisuuksia havaitaan tällaisilla alueilla yleisesti. Liukkaudentorjunna n vaikutusten tiiviin seurannan lisäksi pitäisi siirtyä vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöön (kaliumformiaatti tai natriumformiaatti) ainakin kaikilla sellaisilla pohjavesialueilla, joilla kloridipitoisuudet ovat kohonneet luontaisesta tasosta. Tämä on erityisen tärkeää vedenhankintaan käytettävillä ja mahdollisilla pohjavesialueilla.

• Liikennealueiden pohjavesisuojausten rakentamista pitäisi nopeuttaa erityisesti vedenhankinnan kannalta kriittisissä kohteissa.

• Pohjavesien suojeluun maanteillä tehtävissä viittauksissa ja toimenpiteissä on syytä huomioida Väyläviraston vuoden 2021 alussa voimaan tullut ohjeistus, Pohjaveden suojelu maanteillä.

• Teollisuuden hankkeet lisäävät raskaan liikenteen kuljetuksia, jotka ovat omiaan lisäämään riskiä onnettomuuksien sattumiselle.

Pohjavedet – suojelusuunnitelmat ja selvitykset

• Pohjavesialueiden geologiset ja/tai hydrogeologiset olosuhteet vaatisivat lisäselvityksiä, kuten pohjavesitutkimuksia, harjun

rakenneselvityksiä tai pohjavesialueiden mallinnusta, mihin tulisi saada rahoitusta valtiolta. Pohjaveden suojelu aiheuttaa yhteiskunnassa suuria kustannuksia, ja esimerkiksi pohjavesialueiden rajoilla on todella suuri merkitys kunnissa maankäytön suunnittelussa ja toimintojen sijainnin ohjauksessa, joten hyvällä pohjatiedolla vaatimuksia olisi helpompaa perustella. Myös esim. onnettomuuksien sattuessa

pilaantumisen leviämisen ja siitä aiheutuvien riskien arviointi helpottuisi.

• Suojelusuunnitelmia ja rakenneselvityksiä tarvitaan tulevan vedenhankinnan varmistamisen kannalta myös sellaisilla pohjavesialueilla, joilla ei tällä hetkellä on vedenhankintaa. On tärkeää, että hankkeille on saatavilla valtion tukea ja/tai eri tahojen rahoitusta.

• Olisi toivottavaa, että ELY-keskusten myöntämää valtionavustusta suojelusuunnitelman laatimiseen voitaisiin antaa lainsäädännässä määriteltyjen kuntien lisäksi myös yhdyskuntien vedenhankinnasta vastaaville.

• On tärkeää varmistaa, että suojelusuunnitelmat otetaan nykyistä vahvemmin huomioon eri toimijoiden toiminnassa ja myös maankäytön suunnittelussa.

• Suojelusuunnitelmat suositellaan päivitettäväksi 10 vuoden välein, mitä terveydensuojeluviranomainen pitää tarpeellisena.

• Suojelusuunnitelmien ajantasaisuus edistää ja helpottaa juomavesidirektiivin ja vesienhoidon yhteensovittamista. _{1.6.2021 40}

Pohjavedet – maa-ainestenotto ja PIMA

• Maa-ainesten otto pohjavesialueilla on sallittu maa-ainesten ottamisoppaassa mainituin edellytyksin, tietyissä tapauksissa ottamiselle tulee hakea vesilupaa. Maa-ainesten otto aiheuttaa kuitenkin, varsinkin pitkällä aikavälillä, riskin pohjaveden tilan heikkenemiselle. Maa-ainestenoton, erityisesti soranoton, kieltämistä pohjavesialueilla tulisi vakavasti harkita.

• Maa-ainesten ottaminen on joillain pohjavesialueilla merkittävä riski ja käytännöt maa-ainesten oton ja pohjavesiensuojelun yhteensovittamiseksi vaihtelevat kunnittain. Erityisen tärkeää on ohjauskeinona esitetyn mukaisesti tehostaa lupaehtojen noudattamisen valvontaa sekä asettaa maa-ainesten ottajalle riittävät velvoitteet toimintansa vaikutusten seurantaan.

• Valtion maaperän tutkimus- ja kunnostusohjelma sekä JASKA-hanke ovat toimineet hyvin, mutta toimenpiteiden

toteuttamismäärää on rajoittanut rahoituksen määrä. Rahoitusta on tarpeen lisätä, jotta toimenpiteitä saadaan toteutettua riittävissä määrin.

• Pohjavesiluokitustarkistuksen johdosta selvitys- ja mahdollinen kunnostustarve pilaantuneiden maiden osalta tulee lisääntymään.

Pohjavedet - vedenotto

• Yhdyskuntien vedenhankinta ja muu vedenotto pitää toteuttaa kestävällä tavalla, jotta pohjavesiesiintymän määrä ja laatu säilyvät käyttökelpoisina tulevaisuudessakin. Etenkin suurempien yhdyskuntien vedenhankinnassa vedentarve ja vedenottomäärät ovat niin suuria, ettei vaikutuksilta esimerkiksi pienvesiin voida täysin välttyä. Yhdyskuntien

vedenhankinta on välttämätöntä ja mitä suurimmassa määrin yleisen edun mukaista, eikä tarjolla ole aina vaihtoehtoja, joissa haitallisilta vesistövaikutuksilta täysin vältyttäisiin.

1.6.2021 42

Teollisuus ja yritystoiminta

• Suunnitelma ei ota riittävästi huomioon kaivostoiminnan lisääntyvää uhkaa Vuoksen vesistössä.Pelkästään

Saimaan alueella on tällä hetkellä kahdeksan

malminetsintävarausta ja kaksi malminetsintälupaa.

Toteutuessaan kaivostoiminta on ylivoimaisesti suurin uhka Vuoksen vesistölle, sen ekosysteemeille ja veden laadulle. Esimerkiksi rakentamisen ja maankäytön,

metsäteollisuuden ja maanviljelyn aiheuttama kuormitus on ajan kuluessa helpommin hallittavissa kuin

kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristötuhot.

Kaivostoiminta ei sovi Vuoksen alueelle, jos vesien tila halutaan pitää ennallaan tai jos vesien tilaa halutaan parantaa.

Teollisuus ja yritystoiminta

• Vaikka Kaakkois-Suomessa on paljon puunjalostusteollisuutta, kokonaisuutena arvioiden ympäristön tila Imatran

seutukunnassa on kuitenkin hyvä. Ympäristön tila on parantunut huomattavasti 1990-luvun jälkeen, jolloin suurteollisuus alkoi investoida ilma- ja vesistöpäästöjen vähentämiseen mm. lainsäädäntömuutosten pakottamina. Teollisen toiminnan päästöjen sääntely tapahtuu käytännön tasolla ympäristöluvissa annettavien raja-arvojen sekä toisaalta lupaehtojen noudattamisen valvonnan kautta. Näissä asioissa on Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämillä teollisuuden

ympäristöluvilla ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen valvonnalla on suurin rooli. Kunta voi vaikuttaa asioihin lausunnon antajana ja osallistumalla tarkastuksiin. Yhteistyö onkin tähän saakka sujunut hyvin.

• Teollisuudelle esitetyt toimenpiteet ovat pääosin tarkoituksenmukaisia.Päästöjen vähentäminen jatkuvan

parantamisen periaatteella sekä laitosten toimintavarmuuden ja häiriötilanteisiin varautumisen parantaminen ja kehittäminen ovat tärkeitä toimenpiteitä, joilla päästöjä voidaan tarvittaessa vähentää.

• Lupia tarkistetaan jo nyt monesta eri syystä, mm. säännöllisesti BAT-päätelmien julkaisemisen yhteydessä, eikä

yksin vesienhoidon tavoitteiden takia ole tarkoituksenmukaista lähteä lupien tarkistuksiin. Kynnys muuttaa olemassa olevien laitosten lupia ympäristötavoitteiden takia on oltava korkea.

1.6.2021 44

Teollisuus ja yritystoiminta

• Teollisuuden, kaivosten ja kaatopaikkojen suola-, kemikaali- ja alkuainepäästöjä on luvitettava ja valvottava jatkossa tarkemmin.

• On tärkeää, ettei kuormituksen vähentämistoimenpiteitä kohdisteta yksinkertaisuuden vuoksi liiaksi lupavelvollisiin toimijoihin. (Metsäteollisuus ry)

• Vanhojen kaivosten vesistöpäästöjen hallitsemiseksi on esitettävä toimenpiteitä ja KAJAK-hanketta tulee jatkaa lisärahoituksella.

• Öljyntorjunnan voimavarat tulee varmistaa säilyttämällä Öljysuojarahasto.

• Haitallisiin aineisiin ja mikromuoveihin liittyvät toimenpiteet ja niihin liittyvät ohjauskeinot, kuten haitta-

aineiden esiintyvyyden määritykset, tulee yhdyskuntien lisäksi kohdentaa myös teollisuuteen ja liikenteeseen.

• On tärkeää, että teollisuuslaitosten luvituksissa huomioidaan päästöt kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle

ja jätevedenpuhdistamon kyky käsitellä kyseessä olevat teollisuusjätevedet.Teollisuusjätevesien hallintaan tulee edelleen kiinnittää huomiota ja jätevesien vastaanottajan tulee teollisuusjätevesisopimuksessa asettaa

Teollisuus ja yritystoiminta

• Vesitalous- ja ympäristölupien päivityksiä tulee edistää riskikohteilla ja lupaehtoja tulee korottaa tarvittaessa BAT:in yli. Tähän työhön tulee varata ELY-keskuksissa riittävät henkilövoimavarat.

• BAT toimii ympäristölupien ja lupaehtojen raamina.

• Metsäteollisuus ry katsoo, että suunnitelmissa on hyvin kuvattu jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutus purkuvesistön tilaan.

Suunnitelmista nähdään myös, että teollisen toiminnan vesistövaikutukset ovat muuhun kuormitukseen verrattuna

vähäiset. Metsäteollisuuden ympäristöluvat on tarkistettu vuonna 2014 julkaistujen massa- ja paperiteollisuuden BAT- päätelmien perusteella. Metsäteollisuus on toteuttanut päästövähennystoimenpiteitä laajasti eri puolilla Suomea. Osassa laitoksista on tuotantoa lisätty tai muutettu, mikä on vaihtelevasti vaikuttanut päästöihin. Metsäteollisuus on sitoutunut vähentämään päästöjä edelleen, mutta on tärkeää, että päästövähennystoimenpiteet voidaan hoitaa

kustannustehokkaasti ympäristöhyötyihin nähden.

• Pohjavesialueluokituksen tarkistuksen yhteydessä tulee ympäristönsuojeluviranomaisen luvitustarpeen ja

toimintaedellytysten osalta arvioitavaksi toimintoja, joilla ei aiemmin ole ollut lupaa tai toiminta on ollut pienimuotoista. Tämä tulee lisäämään ympäristönsuojeluviranomaisen resurssitarvetta.

1.6.2021 46

Teollisuus ja yritystoiminta, UPM

• Haitallisten aineiden tarkkailun tehostaminen ei ole tarpeen, koska vaikutuksista on jo hyvä kuva

• Jatkuva toiminnan kehittäminen ja häiriöpäästöjen hallinta ovat hyviä toimenpiteitä

• Onko itäisen Pien-Saimaan tilaluokka oikea, koska systemaattiset ja pitkäjänteiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta? Tulisi harkita tavoitteen lieventämistä. Kaukaan tehtaiden ominaispäästöt ovat selkeästo BAT-tason

alapuolella.

• Kymijoen pääuomassa tulisi harkita tilatavoitteen lieventämistä pilaantuneiden

Turvetuotanto

• Energiaturvetuotannon voimakas väheneminen vaatiihuomion kiinnittämistä tuotantoalueiden jälkihoitoon ja turvetuotannon jälkeiseen maankäyttömuotoon. Tässä korostuu happamien päästöjen torjuminen riskialueilla.

• Turvetuotannossa on odotettavissa suuria muutoksia toimialalla. Lausuntokierroksen jälkeen on tarpeen käydä vielä läpi turvetuotantoon liittyvät toimenpide-ehdotukset, jotta viimeaikaiset muutokset tulevat niissä huomioon otetuiksi

• Turvetuotannosta vapautuville alueille ja myös tuotantoalueeseen eristysojaan rajautuville valuma-alueille tulisi osoittaa rahoitusmalli, jolla tuotantoalueen ja tuotantoaluetta ympäröivien maiden maanomistajia tuetaan käynnistämään valuma - alueiden rakenteellinen kunnostaminen.

• Turvetuotannon ympäristönsuojelu on erityisen tärkeää Pien-Saimaan Maavedellä, joka on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormittama matala vesialue, jonka veden vaihtuvuus on huono. Maavesi on edelleenkin välttävässä tilaluokassa rehevöitymisen takia.

• Turpeennoston vähetessä tulisi pyrkiä nostamaan veden pH-arvoa ja näin turvata vaelluskajojen kudun onnistuminen.

1.6.2021 48

Metsätalous - yleinen

• Metsätalouden nousevat hakkuutavoitteet vaativat erityistä huomiota ja toimia metsienkäsittelyn vesistövaikutusten vähentämiseksi.

• Metsätalous saattaa pahimmillaan estää hyvän tilan saavuttamisenuseissa vesimuodostumissa.

• Lausunta-aineistossa todetaan, että metsätalouden vesiensuojelun nykyiset ohjauskeinot ovat toteutuneet huonosti. Viimeisimpien tutkimustulosten valossa (Nieminen ym. 2017) metsätalouden ravinnepäästöihin tulee kiinnittää suurempaa huomiota ja samalla parantaa metsätalouden vesienhallintaa.

• Selkeimmin metsätalouden vaikutukset näkyvät pienissä sivu- ja latvavesistöissä, joiden valuma-alueilla metsätalous on paikoitellen ainoa suora ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen lähde.

• Miten huomioidaan ojitusten vaikutus luonnonhuuhtoumaan? Metsätalouskäytössä olevien ojitettujen alueiden suuri määrä huomioiden soiden ennallistaminen ja metsätalouden vesiensuojelutoimet ovat hyvin tärkeitä Vuoksen

vesienhoitoalueella.

Metsätalous – koulutus ja neuvonta

• MTK pitää metsätalouden perustoimenpiteeksi esitettyä koulutusta ja neuvontaa erityisen tärkeänä.

• Koulutus ei yksin riitä, metsätaloudessa on tarvetta tehokkaille, kohdennetuille toimenpiteille ja niiden valvonnalle, erityisesti suometsien osalta

• Vesilaki tulee huomioida metsätaloustoimenpiteissä ja sen osaamista tulisi lisätä metsäammattilaisille koulutuksissa. Vesistöjä ovat myös muutetut purot, eivät vain luonnontilaisen kaltaiset.

• Vesiensuojelun kannalta on tärkeää, että erityisesti suunnittelijoiden koulutuksessa syvennetään kuivatustarpeeseen,

kuivatustekniikkaan ja vesiensuojelurakenteiden mitoitukseen liittyvää perustietämystä ja osaamista -paikkatietotyökalut

• Metsätaloudessa vesiensuojeluun on panostettu viime aikoina mittavasti. Käynnissä on monia sekä valtakunnallisia- että alueellisia hankkeita, joissa kehitetään työkaluja ja menetelmiä etenkin turvemaiden metsien kestävään käyttöön. Näiden hankkeiden tuloksena syntyvien hyvien käytäntöjen jalkauttaminen yhteistyössä on oleellista.

1.6.2021 50

Metsätalous –ojitukset ja turvemaat

• Kunnostusojituksille tulee olla aina vahva metsänkasvatuksellinen peruste. Ojia ei tule kaivaa tarpeettoman syviksi.

• Suometsiä on tulossa lähiaikoina uudistamisvaiheeseen eikä kaikkea uudistamista pystytä tekemään ilman vesitalousjärjestelyjä. Onkin tärkeää saada pikaisesti lisää tietoa, miten uudistaminen voidaan tehdä ilman

vesistökuormituksen selvää lisääntymistä. Usein ratkaisuksi tarjotaan vain eri-ikäiskasvatusta, joka ei kuitenkaan sovellu kaikkiin kohteisiin.

• Metsätalouden vesiensuojelussa olisi siirryttävä menetelmiin, joissa etenkään turvemailla ei tarvitse muokata

maanpintaa lainkaan. Tämä on mahdollista ja itse asiassa myös maanomistajalle taloudellisestikin tuottavampi tapa toimia.

Myös vesistöjen ja pienvesien lähellä sijaitsevilla kivennäismaarinteillä avohakkuut tulisi lopettaavesien suojelemiseksi.

• Uudisojitus tai siihen verrattava muu ojitustoiminta on edelleen pääsääntö kaikissa turvemaiden avohakkuiden jälkeisessä toimissa, mutta ojitus tilastoidaan nykyään maanmuokkaukseksi. Ojitusmätästyksessä ja

naveromätästyksessä, ojia tehdään yhtä tiheään kuin uudisojituksessa, ojat ovat yhtä syviä ja johtavat yhtä paljon haitta- aineita vesistöihin. Em. menetelmät on luettava ojitusmenetelmiksi, joita ne tosiasiassa ovat.

Metsätalous –ojitukset ja turvemaat

• Toteamus, että turvemaiden hakkuut kasvattavat vesistökuormitusta, ellei vesiensuojelusta huolehdita, on asiaton. Vesiensuojelu on kiinteä osa nykypäivän metsätaloutta.

• Pohjavesialueilla kunnostusojitusten tekeminenon jo lähtökohtaisesti erityistä huolellisuutta tai asiantuntija apua vaativaa. Katsomme kuitenkin, että puuntuotantoakin tulee voida

harjoittaa myös pohjavesialueilla. Asiaan ollaan kehittämässä työkalua, jolla toivotaan voitavanarvioida vaikutuksia mahdollisimman hyvin.

• Turvemaiden tuhkalannoituksia(pohjavesialueilla) tulisi voida tehdä suositusten mukaisesti tuhkan laatuvaatimukset huomioiden.

• Pohjavesialueilla olevien turvemaametsien ojien kunnostamisen vaikutuksista pohjaveden määrään ja laatuun on hyvin vähän tietoa, mutta varovaisuusperiaatetta noudattaen

lausuttavassa vesienhoitosuunnitelmassa kielletään turvemailla sijaitsevien ojien kunnostus.

Luonnonvarakeskuksen mielestä Vuoksen vesienhoitoalueen pohjavesialueista vain pienellä osalla voidaan ojien kunnostuksella vaikuttaa haitallisesti pohjaveden määrään tai laatuun, jos

noudatetaan metsänhoito-ohjeita eikä ojia syvennetä alkuperäistä syvyyttä syvemmiksi.^{1.6.2021 52}

Metsätalous – Jatkuva kasvatus ja hakkuutavan muutokset

• Metsien eri-ikäisrakenteisten kasvatuksen käyttöönottoa tulisi edistää erityisesti pohjavesialueilla, rantametsissä ja turvemailla.

• Keskeistä on lopettaa nk. kunnostusojitus ja turvemaiden avohakkuut ja maanmuokkaus kokonaan.

• Jatkuva kasvatus voi oikein toteutettuna suoraan palvella sopivana käsittelykeinona vaelluskalavesistöjen

suojavyöhykkeenä, esim. Hiitolanjoella, tarjoten uomalle riittävästi varjostusta ja lisäten rannan monimuotoisuutta.

• Myös pohjaveden suojeluun tulee kiinnittää huomiota metsätaloudessa. Jatkuva kasvatus voi vähentää pohjaveden pinnan nousua ja sitä tulisi suosia sopivissa kohteissa.

• Jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta turvemailla tarvitaan lisää tietoa sekä sen toimivuudesta vesiensuojelussa että sen kannattavuudesta.

• Vesienhoitoalueella edistettävissä asioissa emme näe esitettävälle eri-ikäiskasvatuksen erityiselle seurannalle pohjavesialueilla, rantametsissä ja turvemailla nykyistä seurantaa suurempaa tarvetta.

Metsätalous – Jatkuva kasvatus ja hakkuutavan muutokset

• Uudistushakkuista ja maanmuokkauksesta aiheutuvan pohjavesikuormituksen vähentämiseksi pohjavesialueilla voidaan suosia jatkuvapeitteistä kasvatusta. Muutkin metsänkasvatustavat ovat mahdollisia, kun toimitaan ohjeiden ja suositusten

mukaisesti. Uudistamisessa käytetään suositusten mukaisesti kevennettyä maanmuokkausta. Pohjavesialueet ovat usein karuilla mailla ja näillä alueilla jatkuvan kasvatuksen menetelmälle ei useinkaan ole luontaisia ominaisuuksia. Jos niitä joillain pohjavesialueilla on, niin silloin se on yksi mahdollisuus muiden joukossa.

• Vesienhoitosuunnitelmassa arvioidaan hakkuualueiden suuren koon olevan uhka pohjavedelle pohjavesialueilla. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan uhka ei ole todellinen, koska tutkimusten mukaan hakkuu aiheuttaa pääasiassa nitraattityppipäästöjä, eikä niitäkään kovin mittavasti, koska hapan maaperä ei suosi nitraatin muodostumista. Intensiivisessä metsätalouskäytössä olevilta pohjavesialueilta on havaittu nitraattitasojen nousua, mutta mitatut arvot ovat olleet hyvin pieniä.

• Huoli suunnitelmassa koskee pohjaveden määrää, joka hakkuiden seurauksena ja haihdunnan pienenemisen sekä sadantamäärän lisääntymisen takia kasvaa. Pohjavesialueiden vesimäärää lisää merkittävimmin lumipeitteen sulaminen ja seuraavaksi syyssateet (kasvillisuuden haihdunta pientä). Kesäsateilla ei juurikaan ole merkitystä pohjaveden määrään. Hakkuiden seurauksena lumimäärät kasvavat, millä on pohjaveden määrää lisäävä vaikutus, mutta syyssateiden ja kesäsateiden vaikutus jäänee hakkuualoilla edelleen pieneksi. Luonnonvarakeskus arvioi, että lumimäärästä aiheutuvat muutokset ovat samaa suuruusluokkaa kuin luontainen eri vuosien välinen lumimäärän vaihtelu, jolloin hakkuut todennäköisesti eivät aiheuta pohjaveden pinnankorkeuden nousua lähelle maanpintaa.

54

Metsätalous – toimenpiteiden kohdennus

• Metsätalouden vesistökuormitus on erityisen merkittävää herkissä, kirkkaissa ja karuissa vesistöissä, joihin kohdistuu yleensä vähän muuta kuormitusta.

• Erityinen ryhmä herkkiä vesistöjä ovat ne virtavedet, joissa on arvokkaita vaelluskalakantoja, esim. Hiitolanjoen vesistö.

• Ensisijaisesti tehostettuja toimenpiteitä tulisi kohdistaa hyvää heikommassa tilassa olevien vesimuodostumien tilan parantamiseen.

• Vesien humusperäinen tummeneminen mainitaan suunnitelmassa omassa

kappaleessaan, mutta ojituksen vaikutuksia tummumiskehitykseen ei edelleenkään

tunnusteta. Tutkimustietoa saa lisättyä kunnostushankkeiden yhteydessä, mikäli halutaan.

Erityisesti monimuotoisten latvavesien suojeluun ja punaisessa kirjassa esitettyihin

Metsätalous – herkkien vesien tunnistaminen

• Metsätaloussektorin ohjauskeinona esitetään yhtenäisten kriteerien mukaisesti laadittavia koko Suomen kattavia

metsätalouden vesiensuojelun painopistealueita. Ne tulee laatia yhteistyössä metsäalan kanssa, eikä niiden tule olla tai muodostaa uutta rinnakkaista luokittelua vesienhoidon luokittelulle. Vesienhoidon vesimuodostumien ulkopuolisia vesiä ei tule ottaa mukaan. Kriteerien tulee olla runsaisiin ajantasaisiin mittauksiin perustuen sellaiset, että niiden avulla voidaan löytää metsätalouden yksinään merkittävästi kuormittamista vesienhoidon vesimuodostumista ne, joilla tarvitaan muita alueita enemmän vesienhoidon toimenpiteitä, jotka sovitetaan yhteen metsätaloustuotannon kanssa.

• MTK kannattaa suunnitelmissa korostettua maa- ja metsätaloustoimenpiteiden entistä tarkempaa kohdentamista. Tämä on tärkeä toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

• Metsätaloudessa tulee tehostaa erityisesti sitä, että metsätaloudelle herkät vesistöt tunnistetaan ja huomioidaan metsätaloustoimenpiteissä niiden valuma-alueilla.

• Yhtenäisten kriteerien mukaisesti suunniteltujen metsätalouden vesiensuojelun painopistealueiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon alueelliset eroavaisuudet sekä edellytykset metsätalouden harjoittamiselle.

56

• Vesilain mukaisen ojitusilmoituksen tekemiseen esitetään kynnyksen alentamista herkillä alueilla

toimittaessa. Toteamme, että vesienhoitosuunnitelmiin ei kuulu lainsäädännön tulkintaa.

• Herkillä alueilla toimittaessa kynnys vesilain

edellyttämän ojitusilmoituksen tekemisessä tulisi asettaa normaalia alemmaksi, koska vähäisetkin

kuormitusmuutokset voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia alapuolisissa vesistöissä. Merkittäviä vesistövaikutuksia voi syntyä myös kunnostusojitusta kevyemmässä maanmuokkauksessa, kuten

ojitusmätästyksissä.

Metsätalous – pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit

• Lähteiden ympärille jätettävää suojavyöhykettä olisi syytä kasvattaa. Lähteiden suojelun valvontaa hakkuiden

yhteydessä tulisi tiukentaa ja tehdä ennakkoon erityistä valvontaa sekä asian esiin nostamista. Luonnonlähteetovat nykyään niin harvinaisia, että niiden ympäristö tulisi erikoissuojella riittävän laajalta alueelta ja tarkastella nykyisiä suojelumääritelmien riittävyyttä.

• Metsätaloudessa on syytä kiinnittää huomiota pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien (E-tunnuksella olevat pohjavesialueet) suojeluun, jotka voivat olla herkkiä myös pienille pohjaveden laatumuutoksille.

• Pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit ovat jo muun lain nojalla suojeltuja. Näin ne tulee huomioitua jo toiminnan

yhteydessä.Ylimitoitettuja toimenpiteitä, joilla on rajoittavia tai kustannuksia lisääviä vaikutuksia toiminnanharjoittajiin ja maanomistajiin, ei tule toimenpideohjelmassa olla.

1.6.2021 58

Metsätalous – suojakaistat

• Tutkimusten mukaan vesistöjen ekologisen tilan säilyttäminen ja parantaminen vaatisi nykyistä käytäntöä selvästi leveämpiä ja monipuolisempia suojavyöhykkeitä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää

vaihtelevan levyisiä suojakaistoja, jotka huomioivat paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden ja rinnekaltevuuden nykykäytäntöä paremmin. Kuitenkin suojakaistan minimileveys tulisi moninkertaistaa nykyisestä

viidestä metristä.

• Hehtaarimääräisen alueen määrittely on tarkoitettu vain kustannusten laskemista varten, ei toimenpidetavoitteeksi.

Metsätalous – valvonta ja sen kehittäminen

• Tarve on edistää vesilainsäädännön tuntemusta, vesistöjen tunnistamista ja erityisesti pienvesien huomiointia.

• Toimenpiteiden toteutumisen valvontaan sekä vaikutusten seurantaan tulisi myös asettaa tavoitteita.

• Viranomaisten välinen yhteistyö tulee olla toimivaa ilman päällekkäisyyksiä.

• Metsälain ja metsätalouden valvonta kuuluu Suomen metsäkeskukselle eikä esimerkiksi kunnilla tule olla roolia metsätalouden valvonnassa.

• Metsätalouden vaikutuksia vesistöihin kulkeutuvan elohopeanlähteenä on syytä pitää silmällä. Jatkossa tulisi tutkia miten metsänkäsittelytoimenpiteet ja niiden yhteydessä käytettävät vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat metyylielohopean huuhtoutumiseen ja miten laajasta ongelmasta on kyse. Turvemaiden käytön lisääntyminen lisää humuskuormitusta ja happikatoja vesistöissä. Mikrobiaktiviisuus hapettomissa olosuhteissa myötävaikuttaa elohopean metyloitumiseen, jolloin myös petokalojen syömäkelpoisuus vähenee. Haitta-aineiden kartoitusta vesistöjen pohjasedimenteistä on lisättävä.

1.6.2021 60

Metsätalous – sertifiointi

• Sertifioinneissa on tullut joka vuosi ilmi puutteita suojavyöhykkeiden osalta. On

varmistettava vesienhoidon tavoitteiden huomioonottaminen metsäsertifikaattien kehittämisessä ja tarvittaessa kehittää lainsäädäntöä, mikäli sertifikaattien taso ei ole riittävä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi.

• Metsälakia ja sertifiointia tulisi kehittää

• Sertifiointi on vapaaehtoinen, markkinalähtöinen työkalu, eikä vesienhoitosuunnitelmissa tule ottaa kantaa eri järjestelmiin ja niiden käyttöön.

• Vesienhoitosuunnitelmassa ei tule ottaa kantaa sertifioinnin kriteereihin esitetyllä tavalla eikä käsitellä julkishallinnon ulkopuolisia markkinalähtöisiä vapaaehtoisia sertifikaatteja.

Oheiset kirjaukset tulee poistaa. Metsäsertifikaatit ovat tapa osoittaa, että metsissä toimitaan kestävästi, myös vesiensuojelu huomioiden. Sertifikaattien päivittämiseen on tietty rytmi, jolloin otetaan huomioon uusin tutkimustieto sekä käytännöstä saadut

Metsätalous -kaavoitus

• Maankäytön ja alueidenkäytön suunnittelun kytkeminen kaavoituksen kautta vesienhoidon tavoitteisiin tulee poistaa suunnitelmista.

Kaavoituksen tulee kohdistua pääasiassa rakentamisen ja maankäytön muutoksen ohjaamiseen. Kaavoilla ei tule ohjata metsätalouden

toimenpiteitä. ELY-keskusten vaikutusmahdollisuudet kaavoihin ovat nykyisellään riittävät eikä niiden osalta ole tarvetta lakimuutokselle.

• Toteamme, että kaavoituksella ohjataan ennen kaikkea rakentamista eikä kaavoitus kaavamääräyksineen ole oikea väline vesienhoidon suunnitteluun.

• Teksti sinivihervyöhykkeistä ja kaavamääräyksistä tulee poistaa toimenpideohjelmasta.

1.6.2021 62

Metsätalous – yhteiskunnan tuet

• Metsätalouden vesiensuojeluun tulee panostaa suuntaamalla metsätalouden tukia taloustoimista niihin. Kemera-tukien suuntaamisella jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja vesistönvarsien jättämiseen käsittelyn ulkopuolelle voidaan vähentää varsinkin turvemaiden metsätalouden päästöjä merkittävästi.

• Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että metsätalouden tukia suunnataan taloustoimista ympäristötoimiin, kuten jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja vesistönvarsien jättämiseen käsittelyn ulkopuolelle.

Sektorit ylittävä suunnittelu valuma- alueella

• WWF kiittää, että suunnitelmassa tunnistetaan tarve sektorit ylittävään valuma- aluesuunnitteluun kuormituksen vähentämiseksi sekä tarve parantaa valuma-

alueiden vedenpidätyskykyä metsätalouden ratkaisuilla. Näitä tulee myös toteuttaa laajasti, unohtamatta uudistusojitusten vaikutuksia.

• MTK tukee myös sektorirajat ylittävän valuma-aluekohtaisen suunnittelun ja vesiensuojelullisen yhteistoiminnan kehittämistä.

1.6.2021 64

Maatalous

Maatalous – toimenpiteiden kohdentaminen

• Eri vesienhoitoalueilla ravinnekuormituksen vähentämiseen kustannustehokkaimmat keinot ovat maaperän ja vesistöalueiden luonteenpiirteiden takia erilaisia.

• Kuormituksen vähentäminen edellyttää eri hallinnonalojen yhteistyötä, mutta erityisesti maa- ja metsätalousministeriön tulee yhdessä alan toimijoiden sekä ympäristöministeriön kanssa laatia suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla nykyisiä ohjauskeinoja muutetaan.

• Maatalouden osalta tulee huomioida erityisesti, että uusi CAP 2023-2027 tulee olemaan erityisesti ekojärjestelmän ja ympäristötuen osalta selvästi erilainen rakenteeltaan ja sisällöltään kuin nykyinen.

• Kohdentamisessa keskeistä on paikkakohtainen, ei alueellinen kohdentaminen. Paikkatiedon käyttö ja tilakohtainen neuvonta ovat tässä keskeistä ja resursseja näihin tulee lisätä.

• Hyvä tiedonkulku eri viranomaisten ja toimijoidenvälilläerilaisista vesiensuojelullisista toimista ja tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista on erittäin tärkeää ja edesauttaa sitä, että tieto saadaan vietyä viljelijöille asti, sekä toimenpiteiden kohdentamista sinne missä niille on suurin tarve.

1.6.2021 66

Maatalous - fosforikuormitus

• Tarvitaan sitovaa fosforilainsäädäntöä sekä tiukempaa tilakohtaista ja alueellista ravinnetaseiden hallintaa eläintilojen

ympäristöluvituksessa sekä maatilojen laajennushankkeissa.

• Peltojen fosforilukujen alentaminen on tarpeen vain lohkoilla, joilla fosforia on hyvin runsaasti kasvien tarpeeseen nähden. Suomessa on paljon peltolohkoja, joiden fosforipitoisuutta tulisi päinvastoin nostaa, jotta varmistetaan kasvien kasvu ja samalla myös mm. typen parempi hyväksikäyttö. MTK tukee esitystä siitä, että

karjatalousvaltaisimmilla alueilla tulisi kehittää karjanlannan energiakäyttöä biokaasun tuotannossa.

• Pysyvä kuormitusvähenemä edellyttää, että vain sellaisia peltoja lannoitetaan, joilla lannoituksesta on hyötyä kasveille.