Suomaat Kajaanin kihlakunnassa Oulun lääniä : Selonteko Suomen Suoviljelysyhdistyksen suomaatutkimuksista v. 1905 · DIGI

(1)

3:S VIHKO.

---~ao>---

SUOMAAT KAJAANIN KIHLAKUNNASSA OULUN LÄÄNIÄ

SELONTEKO SUOMEN SUOYILJELYSYHDISTYKSEN SUOMAA- TUTKIMUKSISTA v. i905

KIRJ.

E.

A.

MALM.

Erikoisselitys tutkituista suomaista ei ole otettu tähän vihkoon.

C4_

JJ,/

KAJAANIN

KAUPUfJGiNKiRJASTO

I .

HELSINKI 1906,

HELSINGIN SENTRAALIKIRJ APAINO.

(2)

Kolmas vihko.

(3)

kunnassa Oulun lääniä.

Kirj. E. A. Malm.

Kajaanin kihlakunnan taloudellisten olojen tutkimista.

varten valtion asettaman komitean pyynnöstä toimitti Suo- men Suoviljelysyhdistys kesällä 1905 suomaatutkimuksia.

mainitussa kihlakunnassa. Tutkimustyöt koskivat vain yksityisten hallussa olevia soita, vaan ei kihlakunnassa sijait- sevia laajoja kruununmaita, ja tarkoittivat tutkimukset sen ohessa etupäässä sitä, ovatko talojen läheisyydessä olevat suot viljelykseen sove]iaita vai eivätkö. Kun yksityisten maanviljelijäin hallussa olevia tiloja kuitenkin on kaikissa.

osissa kihlakuntaa ja kun kruununmaiden laatua monissa paikoin tutkimustöitä suoritettaessa ohimennen tarkastettiin ja ne ainakin pääasiallisesti huomattiin yhtäläisiksi lähei- syydessä olevain yksityisten omistamain suomaiden kanssa, niin saatiin näiden tutkimusten kautta lähimalkainen käsitys kruununkin alueen sisällä olevain suomaiden yleisestä laadusta ja siten kaikista Kajaanin kihlakunnan soista.

Keisarillisen Senaatin valtioapua näitä tutkimuksia varten myöntäessään asettamien ehtojen mukaisesti on tutkittujen suomaiden pinta-ala ylimalkaisesti arvioitu, jota paitsi ne viljelysarvousa puolesta on_ jyvitetty asteikossa.

1-10, kuten alempana olevasta seionteosta näkyy.

(4)

Töiden johtajana on toiminut allekirjoittanut, ja apu- laisina ovat agronoomit V. Petroff ja Arvi Hahl ottaneet osaa ulkona toimitettuihin tutkimuksiin kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin, jonka lisäksi he ovat tehneet taululliset selityk- set tutkimistaan maista. Agronoomi Petroff on sittemmin talvella kahden kuukauden aikana avustanut erikoisselitysten laatimisessa suomaista. Ulkotöihin otti sitäpaitsi osaa yhdistyksen botanisti, maisteri Harald Lindberg yhden kuukauden ajan käyden soilla eri osissa kihlakunt,aa ja ottaen joukon näytteitä tarkempaa kasvitieteellistä tutkimista varten, jost., hän vastaisuudessa tulee antamaim seikkaperäisemmän seli- tyksen. Maisteri Lindberg on sitäpaitsi käynyt läpi suomaiden erikoisselitykset ja ollut osallisena laadittaessa alla olevan yleisselityksen kasvitieteellistä osaa. Geologisen seli- tyksen on hyväntahtoisesti laatinut geologi, tohtori B.

~Frosterus. Kemialliset analyysit OI! professori Arthitr Rin- dellin johdolla toimittanut Suoviljelysyhdistyksen kemisti, neiti Eva Nordenskiöld.

Sen johdosta että suomaita laajassa Kajaanin kihla- kunnassa on niin paljon, ei lyhyessä, 3

¼

kuukauden ajassa ollut mahdollista ruveta niitä tarkoin tutkimaan, sillä silloin olisi ennätetty tutkia niistä vain pieni osa. Luotettavain karttojen puute, harva asutus, huonot kulkuneuvot ja tämän kaukaisen maanosan muutoin alkuperäiset olot ovat luonnollisesti suuresti vaikeuttaneet tutkimustöitä, joita haittasivat myöskin viime kesänä vctllinneet perin sateiset säät ¹).

Tutkimuksia eri soilla voitiin sen vuoksi monesti ulo- tuttaa ainoastaan pienelle osalle koko pinta-alasta, ja mel-

1) Sateenmäärä Kajaanin kihlakunnassa oli heinäkuussa 159 ja elo- kuussa 166,2 mm, suurimmat siellä mainituille kuukausille havaitut sateen- määrät (kats. R. Lindgren, Klimatet i Kajana, Maant. Yhdist. aikak. 1906 s. 173).

(5)

koiset osat useista soista voivat siten olla laadultaan toisen- . laisia kuin selityksessä sanotaan. Kaikissa osissa puheena- olevaa aluetta tutkittujen soiden paljouden vuoksi, ja kun kaikissa osissa sitä paitsi on tarkemmin tutkittu kaikkein tyy- pillisimmät maat, ei kuitenkaan mitään suurimpia virheellisyyk- siä suomaiden yleisen laadun suhteen tarvinne pelätä olevan, ja pitäisi tulos niin ollen voida panna pohjaksi arvmiteltaess a kannattavan suonviljelyksen mahdollisuuksia kihlakunnan eri osissa. Eri soiden viljelykselle ottamista ei kuitenkaan ole yksistään perustettava tälle tutkimukselle, joka ei tarkoituk- sensa eikä suorittamisensa puolesta vastaa sellaista seikka- peräistä tutkimusta, joka on välttämätön ennenkuin ryhdy- tään suota viljelykselle ottamaan.

(6)

y. m. sekä soiden laadusta ja vil.jelyssubteista.

A.sema ja pinta-ala y. m.

Kajaanin kihlakunnan maantieteellisen aseman maaraa- vät leveysasteet 63° 30' ja 65° 30' sekä pituusasteet 1

°

^20'

ja 5° 40' idän puolella Helsingin puolipäivänpiiriä. Pää- asiallisesti on kihlakunta Oulujärven vesialueella, joka jär- vikin melkein kokonaan on kihlakunna rajojen sisällä.

Saatavissa ei ole mitään luotettavia tietoja kihlakunnan koko laajuudesta eikä laajojen kruununmaiden pinta-alasta.

,,Suomen kartastossa" ja ,,Suomen tilastollisessa vuosikir- jassa" olevat tiedot kihlakunnan eri kuntien pinta-alasta

eivät nimittäin läheskään pitäne paikkaansa. Allaolevat Metsähallituksen suosiollisesti antamat pinta-alatiedot pe- rustuvat myöhemmin toimitettuihin laskelmiin ja pitäisi niiden olla luotettavia, vaikka nekin voivat oikeista suuresti poiketa. Pinta-alatietoja yksityisten hallussa olevista maista on jonkun verran muutettu, jotta ne saataisiin yhden- mukaisiksi koko pinta-alan kanssa.

Kunta IYksit. maata\ Kruunun

I

Koko pinta- km² maata, km² ala, km²

Paltamo 957 75 1032

Kajaani 845 326 1171

Säräisniemi 845 768 1613

Ristijärvi . 658 227 885

Hyrynsalmi 742 737 1479

Puolanka . 1147 1313 2460

Suomussalmi 1316 4106 5 422

Kuhmoniemi . 1575 3164 4739

Sotkamo 1762 864 2 626

1 Yhteensä \ 9 847 11580 ₁ 21427

(7)

Ilmasto.

Kun ilmaston laadulla, varsinkin lämpömäärällä ja

~ateenmäärällä, on tärkeä osansa viljelysmahdollisuuksissa, -otetaan niistä tähän muutamia tietoja, jotka on lainattu R.

Lindgrenin kirjoituksesta ,,Klimatet i Kajana" Maantieteelli- .sen yhdistyksen aikakauslehden 3:sta vihkosta v. 1906.

Kirjoittaja huomauttaa, että kun ilmastohavainnot on tehty aina jäätymättä pysyvän suvannon luona Koivukosken ja Ämmäkosken välillä, ,,täytyy veden lämmön kohottaa ilman lämpömäärää, varsinkin ankaramman pakkasen aikana, luultavasti useammilla asteilla, sekä että veden haihtuminen myöskin alentaa jonkun verran lämpömäärää kesäkuumalla."

Mainitun seikan katsoo hän kuitenkin vain sangen vähän vaikuttavan keskilämpömäärään.

Vuosilta 1887-1904, joilta havaintoja on olemassa, on vuoden keskilämpömäärä

+

^{1,36° C.} Korkein keski- lämpömäärä oli v. 1903, tehden silloin

+

2,73° ja kylmin -v. 19ll2 - 0,64°.

Keskilämpömäärä eri kuukausille mainittujen 18 vuoden aikana oli:

Tammikuussa -10°

Helmikuussa - 11,59°

Maaliskuussa 6,95°

^10,4°)

Syyskuussa

+

7,58° (korkein " 1901

+

^9,7°

alin ,, 1894

+

^3,4°)

(8)

Lokakuussa

+

^1,74°

Marraskuussa - 4,48°

Joulukuussa - 8,09°

Sateenmäärähavainnot Kajaanissa osoittavat samoilta vuo- silta 1887-1904 vuosikeskimääräksi 550,6 mm. Sateen- määrä on eri vuosina paljon vaihdellut ja oli korkein v~

1898, jolloin se teki 823,6 mm ja vähin v. 1901 326,7 mm .. Eri kuukausina oli sateentulon keskimäärä:

Tammikuussa 34,2 mm Helmikuussa 25,4

"

Maaliskuussa 23,4

"

Huhtikuussa 27,8

"

"

Marraskuussa 35,2

"

Joulukuussa 32,5

"

Korkeussuhteet.

S u o m e n Maa n tie t e e 11 i se n se u r a n julkaiseman Suomen kartaston korkokartasta näkyy, että maisema on ma- talinta kihlakunnan länsiosassa, missä maa ei ole suuresti

(9)

korkeammalla Oulujärven pintaa, joka on 122 m merenpintaa ylempänä. Idän ja pohjan puolella kohoaa maa niin,.

että se koko välillä valtakunnan rajaa kohti on 200-300·

m merenpintaa ylempänä. Jotkut paikat ovat 300 m korkeammatkin.

Geologinen muodostus.

Puheenaolevan maanosan geologisesta muodostuksesta on t:ri B. Frosterus hyväntahtoisesti antanut seuraavan seli- tyksen, joka perustuu siellä viime kesinä toimitettuihin tutkimuksiin. Geologisesti on tutkittu vain kihlakunnan keski- osat, jota vastoin koko Säräisniemen ja Suomussalmen pitä- jät, suurin osa Kuhrnoniemeä sekä osia Sotkamon, Hyryn- salmen ja Paltamon pitäjistä sekä Kajaanin maaseurakun- nasta vielä on geologisessa suhteessa tutkimatta. Seuraava selitys antaa kuitenkin pääasiallisen kuvan kihlakunnan geologisista suhteista.

Vuorista on pääosa graniittey"a) jotka ovat prekaleviselta aikakaudelta. Itäisessä Sotkamossa ja Kuhmoniemellä ovat ne joko harmaita tahi punertavia, useimmittain tasarakeisia ja selYästi juovikkaita. Porfyrimaisia muunnoksia tavataan v~,rsinkio itäisessä osassa Ristijärveä ja Kuhmoniemen luoteisosassa. Harmaa graniitti, jossa on gneissimäisiä muodos- tumia ja näöltään hyvin epämuodostunutta, on tavallista.

Oulujärven pohjoispuolella. Paltamon pitäjän luoteisosassa (Kiveskylässä) sekä Oulujärven etelänpuoleisilla seuduilla ta-- vataan punasta graniittia, joka tunkeutuu siellä esiintyväin kvartsiittien läpi ja on siis postkaleviselta aikakaudelta.

Kihlakunnan halki kulkee NW-SE suuntaan paiko- tellen 20:kin km leveä vyöhyke liuskakivi-vuorilajeja) jotka ovat kaikkia muita, paitsi viimeksi mainittuja graniitteja nuorempia. Se on muodostunut kvartsiiteista, kiiltoki vistä, fylliteistä ja kalkkikivistä, ja on sitä pidettävä jatkona Pielis- järven länsipuolella olevalle Karjalan liuskakivimuodostuk- selle, joka on luettu arkeisten muodostusryhmäin kaleviseen

(10)

-osastoon. Kajaanin kihlakunnassa voidaan tähän kuuluvia -vuorilajeja seurata eteläisimmästä kulmasta Nurmesta kohti Nuasjärvelle saakka, jolla välillä varsinkin kvartsiitit useissa paikoissa kohottautuvat korkeiksi vuorenselänteiksi, esim.

Vuokatti, Talvivaara, Korholanmäki. Nnasjärven pohjoispuolella jatkuu kvartsiitteja Ristijärvelle, Hyryusalmelle ja Puo- lankaan, ja on niille luonteenomaista sielläkin jyrkkä selänne- muoto. Lopuksi on sama muodostus levinnyt laajalle alalle -Oulujärven pohjoispuolella. Niinpä on pääosa vuoripohjasta .Kiehimänsuuhun ja Melalahden kylissä kvartsiitteja.

Fylliiteille, jotka seuraavat kalevisia kvartsiitteja ja joita -on runsaasti varsinkin N uasjärven eteläpuolella ( J ormas-

·kylässä) olevilla seuduilla, ominaista on suuri hiilenpitoisuus ja kiisumineraalien runsaus. Tavallisesti ovat ne tasasemmilla .aloilla kvartsiittikukkulain välillä.

Do"lomiittisia kalkkikiviä tavataan kalevisten liuskakivien yhteydessä etupäässä Nuasjärven eteläpuolella lähellä Sotka-

mon ja Paltamon rajaa (Korholanmäen kylässä) sekä hyvin laajalle levinneenä useimmissa paikoissa Kiehimänsuun ja Mela- 1ahden kylissä Oulujärven pohjoispuolella, jossa m. m. val-

·tava dolomiittikerros ulottuu Hahtolan majatalosta etelään- päin keskeytymättä aina Oulujärvelle saakka.

Serpentiiniä tavataan m. m. J ormaskylässä, jossa tämä vuorilaji useissa kohti sisältää jotenkin puhdasta kalkkia

•(Talvivaara), Tipasjärvenkylässä Sotkamossa, itärannalla Kello- järvenkylässä Kuhmoniemellä, monissa paikoissa Paltamossa,

Mieslahden ja Melalahden kylissä.

Vuolukiveä on, tavallisesti serpentiinin yhteydessä, useissa paikoissa Nuasjärven eteläpuolella (Vuokatti, Talvi-

·vaara), Tipasjärven luona Sotkamossa, Kellojärvellä Kuhmo- niemellä, Melalahden Hahtolassa.

Maala}it. Päämaalajina on karkearakeinen poh}amoreeni, jota on vyörynyt yli koko vuoripohjan. Kaikkialla on se kerrostumatonta. Pinnalla on moreeni jotenkin yleensä haa- listunutta, melkein vaaleanharmaata, runsaasti kvartsia sisäl- favää ja hiekkaista laadultaan.

(11)

Selänteet kulkevat WNW-ESE suuntaan. Suurin se- .Jänne kulkee Sotkamon halki Paltamon kirkonkylää kohti ja -sieltä Äijänsaaren ja Manamonsalon saaren kautta Oulujärven

lounasrannalle.

Savea on enemmälti pitkin Oulujärven länsirantoja.

:Savi on pääasiallisesti jäänaikaista, enimmäkseen runsas- hiekkaista, savihiekaksi muuttuvaa. Monissa paikoin pitkin Oulujärven rantoja on tavattu huomattavaa, väriltään vahvasti ruskeanpunasta savea (runsaasti raudanpitoista).

Tur-vemuodostumain alla tavataan usein hyvin hienoa hiekkaa, joka kosteana ollessaan on saven näköistä, mutta kuivana tavallisesti on helposti hajaantuvaa. Tämän hiekan ja saven (eli savihiekan) välinen raja on vaikea määrätä, ja tavallisesti on paksumpain turvekerrosten alla puhdasta tiavea. Usein tavataan savipohjau päällä myöskin hiekka- -tahi sorakerros.

Maanparannusaineena suoviljelyksillä on savea luonnollisesti pidettävä parempana kuin hiekkaa. Savimainen .hiekka on varmaankin sekin hyvää maanparannusainetta, ja _niinikään voitanee kaikkialla tavattavaa moreenisoraa me- _nestyksellä käyttää maan parantamiseen suoviljelyksillä.

Turvemuodostumat.

Suuri osa Kajaanin kihlakunnasta on suota, jossa turve- :kerros on ohuempaa tahi paksumpaa. Luotettavan aineiston _puutteessa voidaan turvemaiden pinta-ala vain ylimalkaisesti .arvioida, ja on sellaisen lähipitäisen laskelman mukaan (kats.

Suoviljelysyhdistyksen vuosikirjaa 1903 siv. 101). 7 526 km ² eli 34,5

%

kihlakunnan koko pinta-alasta, josta 3 599 km² eli 16,5

¼

koko pinta-alasta on merkitty muta- ja H 927 -km² eli 18

¾

rahkasoiksi. Nämä numerot tuskin lienevät liian suuret, varsinkin kun suomaiksi lasketaan, niinkuin tehdä pitääkin, ohutturpeiset metsämaat.

(12)

Suomaiden aseman suhteen ansaitsee mainitsemista,..

että muta- ja rahkasoita ei tässä osassa maata ole muodostunut vain alhaisille paikoille, vaan on niitä usein syntynyt.

jyrkille mäkirinteille, joissa siten voidaan tavata useampia metrejä paksuja turvemuodostumia. Sellaiset muodostumat,.

jotka liAnevät vieläkin tavallisimpia kauempana pohjoisessa, ovat nähtävästikin syntyneet maan suotumisen johdosta näillä mailla runsaasti tavattavain lähteiden vaikutuksesta.

Yleiseen muotoonsa nähden eroavat suomaat Oulunjärven etelä- ja länsipuolella kihlakunnan muista suomaista siinä,.

että ensimainitut ovat tasaisia, hyvin laajat ja verrattain matalia sekä usein muodostuneita jotenkin puhtaalla savi- pohjalla. Avara lakeus-melkoiseksi osaksi matalaa suomaata- joka Kestilän, Muhoksen, Tyrnävåu y. m. pitäjien halki ulottuu aina Pohjanlahteen saakka, alkaa siis jo Onlunjär- vestä. Saman laatuisia laajoja soita, kuin mainituissa pitä- jissä, löytyy siis Kajaanin maaeeurakunnan länsiosassa sekä.

Säräisniemellä.

Kasviti'eteellisen kokoomuk .. r;;ensa puolesta ovat suomaat Kajaanin kihlakunnassa ylipäänsä verrattain vähäu vaih- televaisia. Suot ovat siellä nähtävästi melkein yksin- omaan syntyneet kuivien maiden suotumisesta, mikä nä- kyy siitä, ettei turpeen alla melkein ollenkaan tapaa lieju- ja lietekerroksia. Kajaanin kihlakunnan suomaat eivät siis.

ole, tahi ovat vain poikkeustapauksissa, syntyneet järvien umpeen kasvamisesta, kuten etelä-Suomessa useimmissa paikoissa on tapahtunut. Alemmat turvekerrokset ovat myös- kin tavallisesti lahonneempia ja alin usein lietemäineu,.

vaikka muodostus, kuten jo sanottiin, ei ole puhdasta liete-- turvetta.

Pääasiallisimmat turvekerrokset, jotka yleensä ovat hyvin vähän lahonneita, ovat enimmäkseen saranjätteitä, muo-- dostaen melkoisen paksuja kerroksia, aina 4--6 m asti.

Kortteen (Equisetum heleocharis) sekotus on kuitenkin hyvin tavallista ja usein tavataan syvemmällä puhdasta korte- turvetta. Kuten tiedetään on helposti tunnetta vain kortteen-

(13)

jätteiden esiintyminen turpeessa hyvänä merkkinä sen kel- paavaisuudesta viljelystarkoituksiin, jonka vuoksi tämä kasvi -selityksissä aina onkin otettu huomioon.

Hyvin suurella osalla tutkituista soista ja varsinkin -alemmilla mailla on runsaasti puunjätteitä, sekä koivujen

·että mäntypuiden.

Laajoja soita peittää tavallisesti verrattain ohut rahka- .sammalkerros ( 10-40 cm), joka säännöllisesti on muodos- tunut löysistä, helposti lahoovista rahkasammalista (Spltag- num papillosum; Sph. pulchrum j. n. e.). Varsinaisia rahka- -soita - joissa keltasen ruskea Sphagnum fuscum muodostaa.

mättäitä tahi lautumia, ja joissa ei ole mainittavampaa muta- .suonturve-pohjakerrosta - on tosin tässäkin osassa maata jotenkin runsaasti; mutta ne eivät ole kovinkaan syvät, usein .alle l metrin. Tavallisesti ovat nämä rahkasuot alaltaan pienoisia ja sijaitsevat soraharjanteiden välillä metsä- mailla.

Sen johdosta että pinnalla on rahkasammalkerros, näyt- tävät varsinaiset mutasuotkin usein rahkasoilta, varsinkin kun puukasvullisuus niillä useissa tapauksissa on yksin- omaan vaivaismäntyjä. Sellaisilla mailla on rahkasammalpeite usein paksumpaa laiteella. Useissa tapauksissa ovat suomaiden laiteet ja lahdelmat siten tyypillisiä rahkasoita, jota vastoin keskus on paraslaatuista mutasuota, jota ohut rahkasammalkerros peittää. Suo laiteeltaan katsottaessa näyttää täydellisesti rahkasuolta, sillä valkosammalkerroksen läpi pin- .nalle pistäviä, näille suomaille luonteenomaisia raatetta ja kortetta ei sieltä voida huomata.

Paitsi mäntyjä tavataan kihlakunnan suomailla myöskin kuusia ja koivuja, usein kaikkia näitä puulajeja, jossa tapauksessa rahkasammalkerros on aivan vähäinen ja jo kauem- paa voi päättää, että maa on hyvää laadultaan.

Varsin luonteenomaista tämän seudun suomaille sekä tavallisesti hyvin runsaasti esiintyvää on vaivaiskoivu (Betula nana). Monissa paikoin tavataan runsaasti katajaa, ylei-

(14)

semmin kuin samallaisilla mailla etelä-osissa maata. Muiden.

puiden ja pensaiden joukossa tavataan leppää, pihlajaa, paju-- lajeja, FranguUl,(J, y. m.

Rahka soi 11 a kasvaa varpukasveista yleisesti suo kukka.

( Andromeda)) karpalo (Oxycoccus)) ja muurain (Rubus chamae- morus )) sekä kuivemmilla paikoilla kanerva (Calluna)) vai- vero (Cassandra)) suopursu (Ledum)) variksenmarja (Empetrum) ja juolukka (Myrtillus uliginosa) sekä jäkäliä (Cladina) Cladonia ja Cetraria heimoihin kuuluvia). Tavallisimpia rahkasammal- lajeja ovat Sphagnum fuscum) Sph. angustifolium ja Sph.

medium. Rahkasoilla kasvavista muista kasveista mainitta- koon Scheuchxeria palustris, Carex limosa) niit.tyvilla (Eriopho- rum 1.iaginatum) ja Drosera.

M u taso i 11 a tavataan saralajeja ( etupäässä Carex rostrata)) korte (Equisetum)) raate (Menyanthes}) mesiangervo (Spiraea ulmaria)) kurjenjalka (Comarum) y. m. Sellaisilla mailla kas- vavain sammalien joukosta voidaan mainita eri lajiset rusko- sammalet ( Amblystegium)) paitsi yllä jo mainittuja valko- sammalia ( enim. Sph. papillosum).

Erinäisillä suomailla kasvaa m. m. hyvin runsaasti mä-- täskaislaa (Scirpus caespitosus) ja Rhynchospora alba.

Kajaanin seudunkin mutasoille tyypillinen ja helposti huomattava kasvi on raate, ja on tämän kasvin, samoin kuin kortteenkin esiintyminen tavallisesti myöskin mainittu tutkittujen suomaiden erikoisselityksessä, sillä siitä heti käy selville turpeen kelvollisuus viljelystar-koituksiin.

Kajaanin kihlakunnan suomaiden kemiallisen kokoomuksen määräämistä varten on analyysinäytteitä otettu sekä tur- peesta että savesta ja hiekasta eri osista kihlakuntaa. Näyt- teitä ei ole vielä täydellisesti analyseerattu, vaan on tähän saakka määrätty vain 4-prosenttisessa suolahapossa liukene- vain ainesosien paljous. Turvenäytteistä on vain yksi rahkaturvetta eli oikeastaan sekaturvetta, ja sekin on ainoastaan typenpitoisuuden puolesta huonompaa kuin muut näytteet,.

jotka kaikki ovat mutasuonmaata. Useampia analyysinäyt- teitä rahkaturpeesta ei ole otettu, sillä viljelykselle otettaessa.

(15)

voivat ainakin pitkän aikaa eteenpäin tulla kysymykseen vain mutasuot.

Näytteet on otettu heti ohuen rahkasammalkerroksen alta, joka tavallisesti peittää tämän seudun suomaita,..

siis noin 10-30 cm syvältä. Kasvitieteellisen kokoomuk- sensa puolesta ovat kemiallisesti tutkitut näytteet pääasialli- sesti saranjätteistä, jotka tavallisesti ovat jonkunverran lahonneita. Kahdelta suolta otettiin näytteitä eri syvyyksiltä,.

nimittäin Väyrylän Niskansuolta Puolangassa, (N:o 358) ja Kattilan Kotisuolta Paltamossa (N:o 86). Seppälän Heini- suolta Kajaanin maaseurakunnassa (N:o 4) otettiin kaksi näytettä erilaatuisilta osilta suota.

Kaikki näytteet on otettu sellai~ilta suomailta, joita.

enimmin on kihlakunnassa ja joiden näöstään päättäen pi- täisi kelvata viljeltäviksi.

Analyysitulokset ovat seuraavat (kats. erikoisselitystä. puheenaolevista maista):

¼ kuivatusta aineesta

Mutasuonturvetta ( enimmäkseen Ty ppea .. ¹Fosfori-happoa , K lkk. a ia ¹ Kalia saraa):

i

4. Heinisuo, Paltamo 2.694 0.021 0.997 0.052

86. Kotisuo, Kattila ^l> (2O-4Ocm) l.893 0.060 0.772 0.045

:0 » » » (6O-8Ocm) 2.0.'iO O.010 0.778 0.033

208. Isosuo, Säräisniemi . 2.773 0.045 0.052 0.072 ¹ 2~7. Hangassuo, Ristijärvi 2.360 0.006 0.411 0.026

1

243. Liuskonsuo ^» l.525 0.010 0.591 0.044

314. Myllysuo, Hyrynsalmi . 2.645 0.009 0.508 0.040

331. Niittysuo, ^» l.843 0.007 0.698 0.040

358. Niskansuo, Puolanka (O-2Ocm) 2.985 O.021 0.639 0.051

» » » (4O-6Ocm) 2.575 0.008 Ö.994 0.048

384. Pajusuo, ⁾⁾ ^2.351 0.014 0.922 0.036 ^;

472. Katajasuo, Suomussalmi 2.864 0.008 0.806 0.034 '

482. Kotisto, Kuhmoniemi 2.488 0.013 0.333 0.072 ^'

ClO. Lautakankaansuo ^l) 2.692 0.009 0.336 0.037 ^'

615. Jäppilänsuo, Sotkamo ^l.727 0.007 0.772 0.038

681. Tiilisuo, ^» 1.496 0.014 0.476 0.042 i

684. Isosuo, » 2.351 0.018 0.419 0.046

685. Alasuo, ^» 2.029 O.010 ^2.117 0.046

775. Paakinsuo, ^» 2.144 1 O.010 0.024 0.040

19 näytteen keskimäärä ^2.289 ₁ ^0.013 ₁ 0.666 0.044

Rahkaturvetta (sekaturvetta).

.1 ¹ 1 i

4. Heinisuo, Paltamo ^1.116 0.019 0.970 0.071 ₁

(16)

Ha:lla 20 cm syvälle

1

Typpeä

1 Fosfori-1 Kalkkia 1 Kalia

1

happoa

\ Mutasuonturvetta :

4. Heinisuo, .Paltamo 7482 58 2769 145

86. Kotisuo, Kattila ⁾⁾ (2O-4Ocm) 8943 76 3647 213

» )) » » (6O-8Ocm) 8282 40 3143 133

208. Isosuo, Säräisniemi . 5451 88 102 142

227. Hangassuo, Ristijärvi 10785 27 1878 119

243. Liuskonsuo, ^» 6 361 42 2465 184

314. Myllysuo, Hyrynsalmi. 5 077 17 705 77

331. Niittysuo, ^» 4104 16 1554 89

358. Niskansuo, Puolanka (O-2Ocm) 5854 41 1253 ]00

» ⁾⁾ )) (4O-6Ocm) 5608 17 2165 105

384. Pajusuo, ⁾⁾ 5434 32 2131 83

4 72. Kataiasuo, Suomussalmi 5507 18 1831 77

482. Kotisuo, Kuhmoniemi. 6 978 36 935 202

, 510. Laotakankaansuo, ^l) 5:050 17 630 ö9

615. Jäppilänsuo, Sotkamo 3542 14 1583 78

681. Tiilisuo, ^» 4161 39 1325 117

684. Isosuo, ⁾⁾ 6 019 33 1073 118

685. Alasuo, ⁾⁾ 8092 40 8443 183

775. Paakinsuo, ⁾⁾ 5 653 26 63 106

Keskimäärin 6 ~31 ₁ 36 1 1 984- ₁ 123

Rahkaturvetta (sekaturvetta): ₁ 1

4. Heinisuo, Paltamo. 1421 24

1 123f:i 90

J ¼ kuivasta aineesta

Fosfori- ¹Kalkkia

l

Kalia Savea (ja savihiekkaa): happoa

1

86. Kotisuo, Kattila, Paltamo (savea) 0.120 0.245 0.112 185. Pelsonsuo,Säräisniemi (savea, kuparinrusk.) 0.071 0.3:-3 0.059

· 204. Kotisuo. ⁾⁾ (savea)

1 0.111 0.338 0.067

227.Hangassuo,Hiisijärvi,Ristijärvi(hiekkasav.) 0.062 0.099 0.083 i 383. Savipuronsuo, Puolanka(sinistäsavihiekk.) 0.030 0.139 0.089

, 680. Leväperänsuo, Sotkamo (ruskeanharmaatal

0.045 0.152 1 0.060

· savihiekkaa) . . . . . . . . . .

; Keskimäärin 0.073 ₁ 0.221 ₁ 0.078

)

: Hiekkaa (moreenisoraa):

r - Toivola, Hyrynsalmi (hiekkahauta). 0.058 0.041 0.040 '. 398. Kotisuo, Ruotula, Suomussalmi (sam.) 0.024 0.046 0.035 Keskimäärin 0.041 1 0.043 1 0.037

1

(17)

Kuten ylläolevasta luettelosta näkyy ei samasta maa- lajista otettujen näytteiden välillä pääasiassa ole suuria eroavaisuuksia. Tässä huomautettakoon vain että muta-

turvenäyte N:o 685, Alasuo, sisälsi tavattoman paljon kalkkia, .sekä että Paakinsuolta otetussa näytteessä N:o 775 taas oli tavattoman vähän kalkkia. Viimemainitussa näytteessä saatiin analyseerattaessa hyvin korkea rikkihaponpitoisuus, nousten 1.111

°/

₀^, joten vastoin rikkihaponpitoisuus toisissa näytteissä nousi vain 0.05-0.1

¾;

siinä lienee selitys myöskin siihen että äsken mainitun mutasuon viljeleminen on epäonnistunut (kats. erikoisselitystä.)

Mutaturpeesta otettujen 19 näytteen typen- ja kalkinpitoisuus on jotenkin yhtäpitävä sen kanssa mitä analyysit ovat osottaneet samallaisilta suomailta toisista osista maata.

Tämä näkyy seuraavista eri osista maata otettujen 29 muta- turvenäytteen tuloksien keskiluvusta (kats. Suoviljelysyhdis- tyksen vuosikirjaa 1904, siv. 328):

Typpeä 6 002 kg ha:lla 20 cm syvälle Fosforihappoa 109

" " " ^"

Kalkkia 1880

" " " "

Kalia 188

" " " "

Fosforihapon ja kalin prosenttimäärä savessa on tosin alhaisempi kuin näiden aineiden pitoisuus puhtaammassa savessa muissa· osissa maata, mutta kalkinpitoisuus näyttää olevan melhin yhtä korkea. (Kats. Vuosikirjaa 1899, siv.

136-145).

Vertauksen vuoksi julkaistakoon analyysitulosten keski- luvut 4 savinäytteestä Ilmajoelta (kats. Vuosikirjaa 1904,

:SlV. 338):

Fosforihappoa 0.146

°lo

kuivasta aineesta Kalkkia 0.297

" " "

Kalia 0.214

" " "

2

(18)

Tämä Ilmajoen sini- eli mustasavi on kuitenkin hyvin puhdasta ja sisältää runsaasti helposti liukenevia kasvinravinto- aineita. Muut Suoviljelysyhdistyksen eri osista maata tut- kimat savet ovat useissc1, tapauksissa: varsinkin silloin kuin savi on ollut hiekansekaista, sisältäneet vähemmän myöskin fosforihappoa ja kalia kuin Kajaanin kihlakunnan savet sisältävät.

Kajaanin kihlakunnasta otetut kaksi hiekkanäytettä.

osottavat myöskin sisältävänsä hiekalle tarpeellisen määrän helposti liukenevia kasviuravintoaineita.

Suomaiden vi\jelyssuhteet.

Kajaanin kihlakunnan soita on tähän saakka vam hy- vm vähän viljelty. Viime vuosisadan puolivälissä, 40

a

60 vuotta sitten, jolloin eri paikoilla maatamme näytään ryhtyneen aika laajoihin suonviljelysyrityksiin, on Kajaanin kihlakunnassakin ryhdytty ottamaan viljelykselle usein verrattain laajojakin suoalueita. Samoin kuin muissakin osissa maata, eivät 11ämä yritykset ole tavallisesti onnistu- neet, vaan on ne muutamain vuosien perästä hylätty.

Syynä siihen on säännöllisesti ollut se että viljelystapaan on kuulunut vain ojittaminen ja polttaminen, ja tuloksena on siten ollut yksi tahi pari viljasatoa, jotka kuitenkin näissä pohjoisissa seuduissa halla lienee tavallisesti kor- jann.ut. Nyt kasvaa näiHä vanhoilla viljelyksillä tuuhea karhunsammalpeitto. Useilla vanhoilla suoviljelyksillä ei olisi edes järkiperäisempiä viljelystapoja (maanparannus- aineita ja lannoitusta) käytettäessäkään ollut menestymisen toiveita, sillä viljelykselle otettu suomaa on ollut hyvin huonoa laadultaan. Viime aikoina alotetuissa viljelysyrityk- sissä näytään yleensä paremmin kyetyn arvostelemaan suomaan laatua, vaikkakin huonolaatuisiakin soita on avattu viljelykselle, varsinkin kun ne ovat olleet lähellä taloja.

Nämä viljelykset ovat kuitenkin vielä laajuutensa ja hoi- tonsa puolesta hyvin vaatimattomia, vaikka eivät olekaan

(19)

aivan harvalukuisia. Varsinkin viime vuosina on suonviljelyksen harrastus tullut hyvin yleiseksi, mikä etupäässä on pantava niiden agronoomien ansioksi, jotka viimeisten nälkä- vuosien aikana Hätäaputoimien Keskuskomitean toimesta kihlakunnassa työskentelivät maanviljelyksen kohottamiseksi

"Kolmen maamiehen" laatiman, tunnetun ohjelman mukaan.

Avatut viljelykset ovat, kuten mainittiin, yleensä tosin hyvin pieniä, usein vain pari lyhyttä sarkaa, mutta monissa paikoin on koe onnistunut hyvästi ja sen kautta on harrastus suonviljelykseen paikkakunnalla tullut herätetyksi. Pie- niä] suoviljelyksiä on monissa paikoin savettu tahi hiekoitettu sekä lannoitettu, käyttäen myöskin keinotekoisiakin lannoitusaineita, vaikka niitä jo yleensä huonojen kulku- neuvojenkin vuoksi vain perin väliän on käytetty.

Erinäisillä tiloilla, pääasiallisesti Sotkamossa ja Palta- mossa, on jo suurehkoja jonkun verran vanhem'Pia suovilje- lyksiä, joita on osittain savettu tahi hiekoitettu ja muutoin jäirkiperäisesti hoidettu. Hyvin harvoissa paikoissa nousee viljelty suoala kuitenkaan enempään kuin korkein- taan kymmeniseen hehtaariin. Useimmat viljelykset ovat sitä vastoin, kuten jo sanottiin, aivan pieniä.

Kaikissa osissa kihlakuntaa on paljon koskemattomia suomaita, joilta lcory"ataan saraheinää, joko vuosittain tahi joka toinen vuosi. Sato näiltä sarasoilta voi olla aika hyvä, vaikka "heinä" laadultaan luonnollisesti on jotenkin alaarvoista. Tavallisesti niitetään suonjityt vain joka toinen vuosi, kun joka vuosi niittäminen ei kannattaisi sillä silloin olisi sato liian vähäinen. Usein tekevät tul- vatkin heinänteon mahdottomaksi näillä suomailla. Useita suoniittyjä, joilta aikaisemmin on tehty heinää, on täytynyt hylätä sen vuoksi, että rahkasammal on niillä tullut vallit- sevaksi. Kaikki nämä luonnonniityt ovat laadultaan hyvää sarasuota, jonka viljeleminen maan laadun puolesta kyllä aina kannattaisi, kun niissä vaan ei kuivaussuhteet pane siihen estettä, kuten muutamilla paikoilla on asianlaita.

(20)

Kuirattamissuhteet ovat yleensä jotenkin suotuisat. Ku- ten edellä jo mainittiin on suomuodostumia olemassa usein mäkirinteillä, ja muutenkin on kuivattaminen helppoa, vaikka se kyllä monissa tapauksissa voi tulla kalliiksikin. Niinpä on suomaita, joiden kuivattamisessa on hyvin suuria vai- keuksia tahi on se kokonaan mahdotonta läheisten vesi- jaksojen vedenpinnan korkeuden vuoksi. Alhaisten suomaiden tulvan alle joutuminen on siten monissa paikoin joka vuosi uusiintuvaa ja varsinkin tiheämmin asutuilla seuduilla Oulujärven ympärmä ja Sotkamossa hyvin haitallista viljelykselle.

II. Yleiskatsaus erikoistutkimusten tuloksista .ja suo- maiden .jyvitys.

Kuten edellä on jo kerrottu, eivät seuraavassa erikois- selityksessä olevat tiedot ole kaiken puolin täysin oikeat, vaan antavat ne ainoastaan pääasiallisen kuvauksen eri suomaiden laadusta y. m.

Maiden omistusoikeuteen nähden ei voinut tulla muu kysymykseen kuin hankkia pääasiallisesti tietoja paikkakunnalta kotosin olevilta apureina käytetyiltä henkilöiltä.

Nämä tiedot ovat sen vuoksi luonnollisesti hyvin vaillinai- sia, mutta vastannevat kuitenkin kysymyksessä olevaan tar- koitukseen tarvittavaa tarkkuutta. Varsinkin tiheämmin asutuista seuduista, joissa useammalla tilalla on osansa samasta suosta, ovat tiedot maan omistajasta usein puut- teellisia.

Selityksissä olevat pinta-alatiedot ovat ehkä enemmän ylimalkaisia kuin suotavaa olisi, nojaten melkein aina suon pelkkään silmämääräiseen arvioimiseen, jota lisäksi usein ·on

(21)

vaikeuttanut se että suolla kasvaa metsää enempi tahi vä- hempi. Pinta-ala lienee kuitenkin vain ani harvoissa tapauksissa tullut liian suureksi arvioiduksi, kun ohjelmaan kuului ama merkitä vain vähin pinta-ala, jonka voitiin olettaa olevan laadultaan yhtäläistä, ja on pinta-alatietoja sitä paitsi useissa tapauksissa jälestäpäin yhäkin pienennetty. Useissa tapauksissa on pinta-ala aivan varmasti ilmoitettu pienemmäksi kuin se todellisri.udessa on, ja varsinkin laajat suot voivat olla monta kertaa suurempia kuin tässä on ilmoitettu.

Tutkittuja suomaita on siten arviolta laskettuna eri kunnissa seuraavat määrät:

Tutkittujen suomaiden Kunta

Pinta-ala Pinta-ala Luku yhteensä keskimäärin

ha ha

Paltamo 100 4466 45

Kajaani 67 1915 29

Säräisniemi . 42 2 353 5ö

Ristijärvi . 37 1272 34

Hyrynsalmi . 90 2 545· 28

Puolanka 50 1695 34

Kuhmoniemi 132 2 122 16

Sotkamo . 169 4061 24

Kajaanin kihlakunta ^J 781 21951 ₁ 28

Tässä saaduille pinta-alan keskimäärille tuskin voidaan panna mitään merkitystä arvioitaessa suomaiden keskisuu- ruutta eri kunnissa. Se että keskisuuruus yleensä on tullut suuremmaksi tiheämmin asutuissa kunnissa, riippuu luultavasti suureksi osaksi siitä, että ainoastaan talojen läheisyy-

(22)

dessä olevat maat on tutkittu, joten harvemmin asutuilla seuduilla usein vain pieniä mutasoita kotinurkkauksilla otettiin tarkastelun alaisiksi, jota vastoin tiheämmin· asutuilla seuduilla laa.jemmatkin suomaat voivat tulla viljeltäessä kysymykseen ja niin ollen otettiinkin lukuun. Tämä seikka lienee kylläkin vaikuttanut keskilukujen tulemiseen suuriksi Paltamosta ja Säräisniemeltä ja pieniksi Suomussalmelta ja Kuhmoniemeltä. Sellaisilla seuduilla, JOJssa tutkiminen joistakin erityisistä syistä tahi satunnaisesti tuli seikka- peräisemmäksi, tutkittiin usein joukko pieniä soita, jotka alentavat pinta-alan keskimäärää alemmaksi kuin toiselta paikkakunnalta, jossa ajan vähyyden vuoksi ei voitu yhtä yksityiskohtaista tutkimista toimittaa. Verrattain pieni pinta- alan keskimäärä Sotkamossa voi ehkä osaksi riippua siitä, että erinäisiä seutuja tästä pitäjästä, on tutkittu jotenkin seikkaperäisesti.

Suomaiden jyuittäniinen asteikossa 1-10 niiden viljelysarvon suhteen on luonnollisesti tuottanut suuria vaike- uksia, varsillkin tutkimuksiin liian niukan ajan vuoksi. Kun sellainen viljelysarvon arvioiminen muutenkin on jotenkin vaikea toimittaa monien siihen vaikuttavain seikkojen vuoksi, niin huomataan, ettei pannuille arvoille voida antaa kovin suurta merkitystä.

Jyvittäminen on perustettu suomaan laatuun ja kui- vattamissuhteisiin sekä maanparannusaineiden saantiin. Asema on myöskin jossain määrin vaikuttanut jyvityslukuun jo sen kautta, että kokonaisvaikutelma on edullisempi jos suo on lähellä taloa ja varsinkin jos viljeleminen on alotettu ja menestynyt hyvin, kuten asianlaita voi olla myöskin verrattain huonoillakin mailla järkiperäisesti hoidettaessa.

Kun korkein jyvitysluku, 1 O, on ajateltu suomaalle, joka on mahdollisimman parasta laatuaan yllä esitettyjen

(23)

jyvitysperusteiden mukaan, ei jyvitysluvut 9 ja 10 ole tul- leet olleIJ:kaan ja 8 vain hyvin vähän käytäntöön. Jyvi- tyksen ei kuitenkaan pidä katsoa olevan vertausta suomai- hin muissa osissa. maata, vaan on sillä tarkoitettu vain ver- tailua kihlakunnassa olevain suomaiden kesken, vaikka kor- keimmat jyvitysluvut eivät ole tulleetkaan käytäntöön, koska työn aikana oli mahdoton arvata tullaanko tapaamaan pa- rempia viljelysmaita kuin aikaisemmin siellä tutkitut.

Viljelysarvosta pannut jyvitysluvut vastaavat lähinnä

·seuraavaa arvostelua suomaiden kelvollisuudesta viljelystarkoituksiin:

1 ja 2 hyvin huonoja viljelysmaita 3 ,, 4 välttäviä (huonoja) ,,

5 ,, 6 hyviä ,,

7 ,, 8 erittäin hyviä ,,

Seuraavasta yhteenvedosta näkyy tutkittuy'en suomaiden J·akaantuminen eri J°yv'itysluvuille. Kun suomaan on huo-

mattu olevan epätasaista laadultaan on useampia jyviä käy- tetty, kuten erikoisselityksestä näkyy, ja on silloin yhteen- vetoon otettu keskiluku puheena olevalta suomaalta, kuitenkin sikäli, että puoli•jyvien sijasta on otettu lähin alempi:

(24)

Suomaiden luku

Kunta viljelysarvoltaan (asteikossa 1--10): Yh- 1 2

1

3 4

1 5

1

6

1

7 8 teensä

Paltamo . 11 4 9 15 15 30 15 1 100

Kajaani 2 9 9 11 25 7 2, 2 67

Säräisniemi . 5 3 5 9 10 5 ₄₁1 42

Ristijärvi 3 8 8 6 8 2 l' 1 37

Hyrynsalmi 4 7 18 18 22 18 3 - 90

Puolanka 1 2 11 7 15 9 5 - 50

Suomussalmi 10 14 18 15 27 10 - - 94

Kuhmoniemi 10 19 18 22 42 17 4 - 132

Sotkamo. 12 35 29 26 38 20 9 - ¹⁶⁹

Yhteensä/ 58 101! 12511291 eo2i 1181 431 5 1 781 Eri kunnissa saadaan siten seuraavat prosenttiluvut tutkittujen eri jyväisten suomaiden luvusta:

Suomaiden luku prosenteissa tutkittujen luvusta Kunta

viljelysarvoltaan (asteikossa 1-10) '

1 ₁ 2 3 ₁ 4 5

1 6 7

1 8

Paltamo 11.o 4.o 9.o 15.o 15.o 30.o 15.o 1.o

Kajaani 3.o 13.4 13.4 16.4 37.3 10.5 3.o 3.o

Säräisniemi lUl 7.2 11..9 21.4 23.8 11.9 9.5 2.4 Riatijärvi . 8.1 21.6 21.6 16.3 21.6 5.4 2.7 2.7 Hyrynsalmi 4.4 7.9 20.o 20.o 24.4 20.o 3.3 - Puolanka. 2.o 4.o 22.o 14.-0 30.o 18.o 10.o - Suomussalmi 10.6 14.8 19.2 16.o 28.7 10.7 - -

Kuhmoniemi . 7.6 14.4 13.6 16.7 31..8 12.9 3.o -

Sotkamo 7.1 20.7 17.2 15.4 22.5 11..8 5.3 -

Kajaanin kihlak. / 7.41 12.91 16.o 16.5 25.9 15.1 5.5 0.7

1

I!

1 i

1

: '

1

'

1

(25)

Ylläolevasta esityksestä näkyy että tutkituista 781 suomaasta:

159 eli 20

%

on hyvin huonoja viljelysmaita

Eri kuntien osalta ei yhteenveto niin suuresti mieltä.

kiinnitä, sillä paljoa enemmän soita olisi pitänyt tutkia jos mieli saada luotettavaa tilastoa. Verrattain pienet eroa- vaisuudet eri jyväisten suomaiden luvun välillä eri kunnissa.

voi nimittäin kokonaan riippua satunnaisuuksista. Siten on hyvin mahdollista, että toisissa kunnissa on tutkittu suhteellisesti enempi hyviä viljelysmaita kuin toisissa, vaikka parempi laatuisia maita jälkimäisissä voi olla ehkä enem- män kuin niissä kunnissa, joissa nyt tutkitut suomaat esiin- tyvät parempina.

Kaikessa tapauksessa näkyy tästä yhteenvedosta, ,3ttä.

kihlakunnan kaikissa kunnissa on paljon viljelystarkoituksiin_

hyviä suomaita.

Alla olevassa taulussa on taas tutkittujen suomaiden pinta-alat jaettu vi]jelysarvonsa puolesta eri jyvitykseen.

Jakaminen on tapahtunut sikäli, että pinta-al~ on ta- san jaettu jyviin, kun suomaa on arvioitu kahdella toisiaan seuraavalla jyvällä, mutta kun suomaa on laadultaan ollut.

niin erilaista, että sille on täytynyt panna kaksi tahi useampia enempi eroavia jyviä, on sellaisen suon pinta-ala jaettu kolmeen osaan, joista kahdelle on pantu korkein ja.

alin jyväluku ja kolmannelle osalle merkitty keskijyväluku,.

ja. on siinä puolijyvän sijaan pantu lähin alempi luku.

(26)

C

Soiden pinta-ala behtaareissa

Kunta viljelysarvoltaan (asteikossa 1-10) ~ _e+

1 1 1 1

CD

1 2 3 4 5 6 7 8 ^gi^u,_~:

Paltamo . 336 137 353 215

8701

¹⁵⁰⁰ ⁹⁷¹ ^{84 4466}

Kajaani 3~ 220 216 234 740 290 103 80 UH5 Säräisniemi 200 43 292 651 176 621 366 4 2 353 Ristijärvi . 36 163 174 225 289 85 175 125 1272 Hyrynsalmi . 87 161 375 276 686 782 178 - 2 545 Puolanka. bO 72 188 305 363 442 190/ 85 1695 Suomussalmi 163 198 167 180 329 464 20J 1 1522 Kuhmoniemi 171 216 191 289 773 405 701 7 2 rn2 Sotkamo . 274 513 481 724 1046 709 212 102 4061 Yhteensä\ 1349 1 723/ 2 437 3 0991 5 272/ 5 298/ 2 285\ 488 21951 Prosenttia 6.2 7.s \ 11.1 ¹ 14.1 ¹ 24.o / 24.2 \ 10.4 \ 2.2

I

Ensiksi esitelty yhteenveto eri jyvitykseen kuuluvien

·soiden luvusta on pidettävä huomattavampana kuin jälki- mäinen (pinta-aloy"en) yhteenveto, sillä tärkeämpää on tuntea _yleensä viljelykselle kelpaavain suomaiden olemassa-olo kuin pinta-alat. Riittävän suuria aloja on kaikissa tapauksissa olemassa monta vertaa suuremmille viljelysyrityksille kuin ne, joihin lähimmässä tulevaisuudessa tullaan ryhtymään.

'Tähän tulee lisäksi, että pinta-alatiedot, kuten jo mainittiin, ovat hyvin epävarmat, jonka vuoksi yhteenveto luonnollisesti menettää arvostaan.

Kuitenkin näkyy pinta-alataulusta, että tutkituista :Suomaista, joita yhteensä on 21 951 ha,

3072 ha eli 14

°lo

on hyvin huonoja viljelysmaita 5 536 _n _n 25

" "

välttäviä (huonoja)

"

10 570

"

ⁿ ⁴⁸

" ,,

^hyviä

,,

2 773

,, ,,

¹³

" ,,

erittäin hyviä

"

(27)

;

1

Vertaus tämän tuloksen ja yhteenvedon välillä viljelysarvoltaan erilaatuisten soiden luvusta (kats. siv. 217) näyttää siten osott.avan, että viljelykselle paremmat suomaat kihlakunnassa tavallisesti ovat laajemmat kuin viljelykselle vähemmän -sopivat maat. Tämän ilahuttavan seikan vakuuttaa oikeaksi myöskin tutkimistöissä saavutettu yleinen käsitys Kajaanin kihlakunuan soiden laadusta. (Kats. selitystä suomaiden kasvitieteellisestä kokoomuksesta, siv. 1).

Kun hyvillä maanparannusaineilla on suuri merkitys suomaita viljelykselle otettaessa, julkaistaan tässä myöskin yhteenveto t,utkituista suomaista ottamalla huomioon saven tahi savensekaisen hiekan esiintyminen pohjassa tahi niin lähellä suota, että sitä voidaan käyttää maan parantamiseen.

Sora- tahi hiekkapohja Savea tahi savihiekkaa Kunta

Soiden Pinta-ala Soiden Pinta-ala

luku ha luku ha

Paltamo 82 2 050 68 2 416

Kajaani 43 1202 24 713

Säräisniemi . 23 1625 19 728

Ristijärvi . 21 702 16 570

Hyrynsalmi . 62 1931 28 614

Puolanka. 29 1154 21 541

Kuhmoniemi 77 1371 55 751

Sotkamo . 99 2604 70 1457

Yhteensä ¹ 450 13 758 331 1 8193

Prosentti ¹ 57.6 1 62.7 1 ^42.4 ¹ 37.3

(28)

·Yhteenvedosta näkyy että suurella osalla soista on sora- tahi hiekkapohja. Sen ohessa on huomioon otettava, että.

savihiekaksi merkitty maalaji tavallisesti eroaa hyvin vähän hiekasta sekä että jotakuinkin puhdasta savea tavataan ainoastaan harvoissa paikoissa. Saatavina olevia maanparan- nusaineita ei sen vuoksi voi pitää erittäin hyvinä, vaan päin vastoin huonompina kuin monissa muissa paikoissa maa- tamm.e, vaikka ei myöskään ala-arvoisina (kats. selitystä hie-- kan ja saven kemiallisesta kokoomuksesta, siv. 208).

Pohjan laatu ja maanparannusaineen saanti ovat luonnollisesti vaikuttaneet jyvitykseen, jonka vuoksi nyt tehty·

yhteenveto ei ole tärkeä arvioitaessa tutkittujen suomaiden.

viljelyskelpoisuutta.

Maanparannusaineiden suhteen mainittakoon vielä dolo-- miittisen kalkkikiven esiintyminen Sotkamossa ja Paltamossa.

(kats. geologista selitystä, siv. 202).

Hyvin puhdasta vivianiittia löydettiin tutkimuksissa.

Suomussalmella (Viitapuronsuo N:o 431).

N_11kyisistä vri'l:J°elyssuhteista tutkituilla suomailla .antaa alla, oleva taulu kuvauksen, jolla voi olla merkityksensä täyden- nyksenä siihen mitä yllä (siv. 210) on esitetty. Suot on.

siinä jaettu sen mukaan, onko ne otettu viljelykselle tahi käytetäänkö niitä luonnollisina niittymaina. Tässä on huo-- mattava, että viljelykselle otettu tahi raivattu pinta-ala usein on aivan pieni, tavallisesti vain mitättömän pieni osa koko, suosta, kuten erikoisselityksistä myöskin näkyy.

(29)

'

: '

Soiden 1 u k u Osittain tai kokonaan

Kokonaan Kunta

ojitettuja käytetty käyttä- Yhteensä viljeltyjä tahi luonnon- mättömiä

raivattu ja niittynä. ¹

Paltamo 29 11 29 31 100

Kajaani 10 7 24 26 67

Säräisniemi . 14 8 7 13 42

Ristijärvi . 11 3 8 15 37

H yrynsalmi . 14 7 31 38 90

Puolanka. 12 4 21 13 50

Suomussalmi 23 9 25 37 94

Kuhmoniemi 24 9 33 66 132

Sotkamo . 35 21 34 79 169

Yhteensä ¹ 172 1 79 1 212 318 1 781 Prosenttia 22.o ₁ 10.1 1 27.2

l

^40.7 ¹ ^-

Yhteenvedosta näkyy, että ainoastaan noin 40

° /

0 tut- ki tuista soista on viljelyksen koskemattomia. Viljellyt suot -tekevät kuitenkin vain 22

¼

koko pinta-alasta: ~amalla kun 10

¾

on sellaisia maita, joilla jo jotain on tehty (ojitettu tahi raivattu) ja 27

¼

on sellaisia soita, joilta korjataan .saraheinää joko joka tahi joka toinen vuosi.

Lähimailleen tarkkaa tietoa sellaisten tilojen luvust~

kihlakunnassa, joilla on mahdolli'suuksi'a kannatta1:aan suonvifje-

~tJkseen, ei ole voitu saada. Siihen ovat vaikuttaneet monet -syyt. Soiden tavattoman runsauden vuoksi kaikissa osissa kihlakuntaa tavattiin ensinnäkin vain ani harvoja tiloja, joihin ei kuulunut soita. Tutkimustöissä sattui siten useita

(30)

tapauksh, joissa tilan omistaja ei katsonut olevan mahdollisuutta suonviljelykseen, mutta sittemmin osottautui, että vii- jelykselle kelvollisia soita oli runsaasti talon läheisyydessä.

Kun sitä paitsi ei voinut tulla kysymykseen uhrata enim- mälti muutoinkin niukasta ajasta sellaisten suomaiden etsi- miseen, joista omistaja itse ei tiennyt tai huolinut, ei mitään varsinaista selvyyttä voitu saada sellaisten tilojen luvusta, joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta suon vil- jelemiseen. Sellaisten tilojen prosenttiluku onkin varmasti aivan pieni, eikä se missään tapauksessa nouse kymmen- kunnan yli.

Kun läheapänä taloa sijaitsevat ::mot usein voivat olla.

hyvin huonoja laadultaan, vaikka niitä useissa paikoin jo on alettukin viljellä, ei voi olla merkitystä vailla sellaisten tilojen luvun selville saaminen, joiden tutkitut suomaat osottautuivat laadultaan huonoikRi. Oletimen, että suot, joille on pantu jyvitys 1-3, ovat viljelykseen vähemmän sopivia, on tutkittujen maiden erikoisselitysten nojalla siinä tarkoi- tuksessa laadittu yhteenveto sellaisten tilojen luvusta, joilla on ainoastaan 1-3 jyvityksen saaneita suomaita. Koko kihlakunnassa nousee sellaisten tilojen luku 16 ¼:iin kaikista tutkituista tiloista. Tämä numero on kuitenkin umpi- mähkäinen ja luultavasti liian korkea, sillä tilaan. jolla ainoastaan huonoja soita on tutkittu, useissa tapauksissa kuu- luu parempiakin suomaita, jotka tutkimuksissa syystä tai toi- sesta ovat jääneet arvioimatta. Eri kuntiin nähden täytyy tätä selvitystä pitää liian häilyvänä voidakseen ansaita tulla edes tarkemmin kosketelluksi. Mainittakoon vain, että eroa- vaisuudet kuntien välillä eivät tässäkään suhteessa ole kovin suuret.

Tutkimustöiden tulosten perusteella voitanee kuitenkin aivan varmasti olettaa, että vähintäin 7 fj

¼,

mutta luultavasti vieläkin suuremmalla prosenttimäärällä Kajaanin kihlakunnan eri kuntien tiloista 0n mahdollisuutta soita viljele- mällä lisätä viljeltyä pinta-alaansa. Ei ole siis ollenkaan epäiltävää, että niin lukuisilla tiloilla jokaisessa kunnassa on

(31)

mahdollisuutta suonviljelemiseen, että sen edistämiselle on pantava erityistä huomiota laadittaessa ehdotusta kihlakunnan taloudellisten olojen µarantamiseksi. Tämä seikka on tuotu esiin sen vuoksi, että selvitystä siitä erityisesti pyysi Kajaanin komitea, jonka pyynnöstä, kuten jo mainittiin, työ on suoritettu.

(32)